Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt kommentoi viestipalvelu X:ssä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin vierailua Kiinassa.
– Kun Lavrov kiirehtii Kiinaan, siinä on kyse hyvin pitkälti avun pyytämisestä. Peking ei toimita aseita, koska se pelkää USA:n pakotteita ja haluaa kehittää EU-suhteita. Mutta (Kiina) toimittaa silti kaikessa hiljaisuudessa koneita, jotka ovat tärkeitä Venäjälle asetuotannon ylläpitämiseksi, Bildt toteaa.
Hän on jakanut X-tilillään Moscow Timesin uutisen.
Lavrov vierailee maanantaina ja tiistaina Kiinassa. Tarkoituksena on vahvistaa kahdenvälisiä diplomaattisia suhteita. Hän tapaa Kiinan ulkoministerin Wang Yin. Odotettavissa on perusteellista näkemysten vaihtamista muun muassa Ukrainan kriisistä ja Aasian ja Tyynenmeren alueen tilanteesta, kertoo Venäjän ulkoministeriö tiedotteessaan.
Ministereiden on määrä keskustella kahdenväliseen yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä sekä yhteistyöstä kansainvälisissä yhteyksissä.
Kiina ja Venäjä ovat syventäneet suhteitaan viime vuosina. Pekingistä on myös tullut Moskovan johtava kauppakumppani kahden viime vuoden aikana, kun Venäjä on joutunut tiukempien länsimaisten sanktioiden kohteeksi hyökättyään Ukrainaan.
Länsimaat kehottavat säännöllisesti Kiinaa käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään nähden rauhan aikaansaamiseksi Ukrainassa. Peking on ilmoittanut olevansa puolueeton osapuoli.
With Lavrov 🇷🇺 rushing to 🇨🇳 it’s very much asking for help. Beijing doesn’t give arms, fears 🇺🇸 secondary sanctions, wants to develop 🇪🇺 relations, but still silently supplies machinery that’s important for 🇷🇺 to sustain its arms production. https://t.co/8YTEFverS9
Kiinan talous kasvoi viime vuonna viidellä prosentilla, mutta moni tekijä, joka mahdollisti maan nousun yhdeksi maailman suurimmista talouksista, on murenemassa. Asiasta kertoo The Economist.
Kiinaa vaivaa nyt etenkin työvoiman kutistuminen: Siitä on katoamassa 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kiinteistömarkkinoilla, joka vastasi ennen viideosasta maan bruttokansantuotteesta, on puhjennut kupla. Kuluttajia uhkaa deflaatio, yrittäjiä matala luottamus markkinoihin. Aiemmin vaurautta tuonut vapaakauppa on vaihtunut protektionismiin, ja suhteet Yhdysvaltoihin ja EU:hun ovat kiristyneet.
Presidentti Xi Jinpingin vastaus kriisiin on vahvistaa suunnittelutaloutta, korostaa turvallisuuden roolia ja panostaa tulevaisuuden teknologioihin kuten tekoälyyn. Xi kutsuu näitä ”uusiksi tuottaviksi voimiksi”.
Sen sijaan, että Xi vahvistaisi kuluttajakysyntää, panostukset laitetaankin teollisuuteen. Xin näkökulmasta tulevaisuuden Kiina massatuottaa sähköautoja, akkuja, bioteollisuuden tuotteita ja drooneja. Investoinnit näihin sektoreihin ovat kasvaneet lähes 1,5 biljoonaan euroon – kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten ja viidennekseen kaikista investoinneista.
Lopullinen tavoite on vahvistaa Kiinan omavaraisuutta ja irtautua riippuvuudesta länsimaihin. Xi haluaa, että tulevaisuudessa Kiina on uusien teknologioiden johtava suurvalta.
Onnistuuko Xin suunnitelma? Tuskin.
Suunnitelma keskittyy hyvin vahvasti teollisuuteen. Se tuskin vahvistaa kuluttajien mielialoja. Xin näkökanta on ankara – hän on todennut, että kiinalaisnuorten pitäisi ”syödä katkeruutta” ja olla vähemmän hemmoteltuja.
Heikko kuluttajakysyntä taas tarkoittaa, että iso osa uudesta tuotannosta pitäisi osoittaa vientiin. Ongelmana on, että Kiina on käytännössä kauppasodassa Yhdysvaltojen kanssa. Teknologiavienti Tyynenmeren yli tuskin onnistuu, eikä Eurooppakaan halua kiinalaisia autoja kilpailemaan kotimaisten valmistajien kanssa. Kiinalaisviranomaiset ovat todenneet vievänsä tuotteitaan kehittyviin maihin, mutta nekään tuskin innostuvat, jos kiinalaistuotteet täyttävät niiden markkinat.
Tässä Kiinan oma merkantilismi osuu siis omaan nilkkaan.
Tilannetta ei auta, että Xin talouden mikromanagerointi on vahingoittanut yrittäjien ja teollisuuden luottamusta. Yksityinen sektori valittaa Xin puuttumisesta talouteen ja pelkää jopa puhdistuksia, jos ne toimivat Xin tahtoa vastaan. Tämä on taas johtanut pääoman ja osaajien joukkopakoon. Innovatiivisuus heikentyy, tuottavuus laskee.
Xi ei halua kuulla tätä, ja se on ongelman juurisyy. Ennen Xin valtakautta Kiinan johto luotti asiantuntijoihin, mutta nykyään Kiinan valtiojohto suostuu kuuntelemaan vain imartelua. Kansallinen turvallisuus on ottanut myös etusijan hyvinvointiin ja talouskasvuun verrattuna.
Maan edessä voikin olla Japanin kohtalo: Deflaation ja kiinteistökuplan puhkeamisen taannuttama talous. Kiinan talouden yskiminen vaikuttanee koko maailmaan, eikä välttämättä hyvällä tavalla länsimaille.
Heikentynyt Kiina saattaa nimittäin olla myös paljon sodanhaluisempi.
Viime viikolla Huawei-konserni ilmoitti kaksinkertaistaneensa liikevoittonsa vuonna 2023, sen kasvaessa eniten sitten vuoden 2006. Konsernin pilvilaskentatoiminnot kasvoivat 22 prosenttia, ja sen älyajoneuvotoiminnot jopa 128 prosenttia.
Kuin kruunatakseen onnistuneen vuoden, Huawei julkisti loppuvuodesta uuden Mate 60-puhelimen, jossa on merkittävän pieni ja tehokas, 7nm-teknologialla valmistettu Huawein ja kiinalaisen SMIC-puoljohdeyrityksen valmistama Kirin 9000S-siru.
Teholtaan ja kokoluokaltaan vastaavat siruja käytetään uusimmassa teknologiassa, kuten esimerkiksi Applen iPhone XS:ssä tai Teslan Dojo D1-tietokoneessa. Tämä on Teslan autonomisten kulkuneuvojen mahdollistava ydinteknologia.
Vielä vuotta aiemmin länsi uskoi pakotteidensa tehoavan, ja moni piti kiinalaisen puolijohdeteollisuuden kehittymistä lähemmäs kansainvälistä tasoa mahdottomana. Miten Huawei ja SMIC onnistuivat saavuttamaan merkittäviä askeleita puolijohteiden valmistuksen kehittämisessä?
Force Distance Times-julkaisun mukaan ongelma on pakotteiden kattavuudessa. Lehden selvityksen mukaan Yhdysvaltojen pakotteet keskittyvät pinnallisiin toimijoihin ja ongelmiin, mutta eivät vaikuta siihen syvempään teolliseen liiketoiminnan ekosysteemiin, jonka toiminta on Huawein elinehto.
Esimerkkinä Distance Times nostaa esiin Quactelin, kiinalaisen IoT (Internet of Things, esineiden internet)-valmistajan, joka on Huawein suoritinyksikön HiSiliconin pitkäaikainen kumppani. Quactel on kuitenkin pysynyt pois pakotelistalta tähän vuoteen saakka huolimatta siitä, että Kiina on nimennyt yrityksen yhdeksi ”malliyrityksistä.”
Yhtenä syynä tähän voi olla, että Quactel on tehnyt merkittävästi yhteistyötä useiden yhdysvaltalaisten suuryritysten, kuten Amazonin, AT&T:n, Nvidian, sekä Teslan kanssa.
Samanaikaisesti myös yhdysvaltalaisille yrityksille on sallittu merkittävästi poikkeuksia pakotelistaan, joka on mahdollistanut teknologian siirtymisen Huaweille senkin jälkeen, kun yritykselle asetettiin pakotteita vuonna 2019.
Qualcomm on saanut jatkaa sirujen myymistä Huaweille. Tänäkin päivänä jopa 80 prosenttia Huawein puhelimista käyttää Qualcommin prosessoreita. Huawei on myös merkittävissä määrin riippuvainen yhdysvaltalasisyrityksistä sen tukiasemien rakentamiseksi.
Huawein menestys viime vuosina osoittaa, että Kiinan vaikutusvallan kasvun ratkaisemiseen ei ole yhtä ihmelääkettä, vaikka Washingtonissa niin toivotaankin. Yritys on onnistunut olemaan erittäin joustava ja vastustuskykyinen. Se on pystynyt mukauttamaan strategiaansa Yhdysvaltojen pakotteisiin, ja siirtämään liiketoimintansa fokusta uusiin tulolähteisiin, kuten ajoneuvoihin, pilvilaskentaan, ja tekoälyyn.
Huawein nousu on osoittanut selvästi ainakaan yhden asian: Yhdysvallat ei voi tuudittautua omaan etumatkaansa orastavan teknologian alalla. Huawein sekä Kiinan matkassa pysyminen vaatii Yhdysvalloilta mukautumiskykyä jatkuvasti muuttuvalla kilpailukentällä. Jos Yhdysvallat on tosissaan pyrkimyksessään pysytellä Kiinaa edellä orastavissa teknologioissa eikä halua antaa maalle valtaa sanella, miten uusia teknologioita käytetään, on maan muutettava asennettaan ja sääntelyään.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen varoittaa aiempaa jyrkemmin Kiinaa tukemasta Venäjän hyökkäyssotaa. Asiasta uutisoi Financial Times.
– Yritysten, mukaan lukien kiinalaisten yritysten, ei tule antaa aineellista tukea Venäjän hyökkäyssodalle. Mikäli näin kuitenkin tehdään, on luvassa merkittäviä seuraamuksia, hän toteaa Kiinan Kantonissa perjantaina ja lauantaina käytyjen keskustelujen pohjalta.
Lausunnolla viitataan Nato-maiden ulkoministerien tämän viikkoisiin neuvotteluihin Brysselissä. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken totesi neuvottelujen yhteydessä, että Kiinan tuki Venäjälle on hyvin huolestuttavalla tasolla. Hänen mukaansa Kiina tarjoaa Venäjälle välineitä, panoksia ja teknistä asiantuntemusta. Apu kohdistuu hänestä myös muun muassa avaruussektorille.
– Kiinalaisyritysten tuki ei vain edistä Venäjän aggressiota Ukrainassa, vaan se myös muodostaa muihin maihin kohdistuvan uhan, Blinken sanoo.
Aiempaan yhdysvaltalaiseen tiedustelutietoon pohjaten Venäjän tiedetään saaneen Kiinan kautta muun muassa mikroelektroniikkaa ja optiikkaa sekä polttoainetta ohjuksiin. Tämän lisäksi myös esimerkiksi geospatiaalista tiedustelutietoa, joka yhdistää muista tiedustelulajeista ja muista lähteistä kerättyjä tietoja karttoihin ja muuhun kuvamateriaaliin.
Kiinan kauppa Venäjän kanssa on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Venäjä pystyy Kiinan kautta kiertämään länsimaiden asettamia pakotteita. Näin se pystyy pyörittämään talouttaan ja tehostamaan sotatoimiaan.
Yellenin mukaan Kiinalle on tehty varsin selväksi, että Venäjä hyötyy kiinalaisista yrityksistä ja heidän toimituksistaan. Kiinan näkemyksessä taas korostuu tarkoitus olla antamatta Venäjälle sotilaallista ja ”tappavaa” tukea. Kiinassa on myös todettu, että oikeastaan länsi on se osapuoli, joka ”lisää bensaa liekkeihin”.
Yellen kokee, että kumpikaan osapuoli ei toivo tilanteen muodostuvan kynnyskysymykseksi maiden kahdenvälisissä suhteissa. Hänen arvioi, että jossain määrin on edistytty erityisesti tiettyjen huolenaiheena olleiden kiinalaisten tuentarjoajien kohdalla. Hän korostaa, että paljon on kuitenkin vielä tehtävä.
Blinkenin mukaan muidenkin maiden tulee omissa kahdenvälisissä suhteissaan nostaa asia esille ja vastustaa Kiinan toimia yhteisessä globaalissa rintamassa.
Kiinan johto on koventanut viime vuosina retoriikkaansa Taiwania kohtaan, jota se pitää itselleen kuuluvana kapinallismaakuntana.
Sotaharjoituksissa kiinalaiskoneet ja sota-alukset ovat kulkeneet saarivaltion lähialueella ja harjoitelleet sen saartamista mahdollisessa konfliktitilanteessa. Jännitteet ovat lisäksi lisääntyneet Taiwanille kuuluvien Kinmenin saarten luona, jotka sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä mantereesta.
Taiwanin asevoimat harjoittelee aktiivisesti mahdollisen maihinnousun torjumista. Konflikti voisi muuttua nopeasti Yhdysvaltain ja Kiinan väliseksi kamppailuksi.
Kiinan presidentti Xi Jinping sanoi viime syksynä pitämässään puheenvuorossa, ettei ”mikään voima” voi estää Kiinan ja Taiwanin yhdistymistä. Asevoimille on tiettävästi annettu vuoteen 2027 aikaa valmistautua operaatioon.
Mahdollisia sotatilanteita on kartoitettu muun muassa CSIS-ajatushautomon kehittämässä simulaatiossa. Puolustushallinnon ”sotapelien” yksityiskohtia tai tuloksia ei julkisteta.
– Huhujen mukaan tulokset ovat olleet hyvinkin negatiivisia, mutta simulaatioiden taustaoletukset ja mekaniikat ovat salaista tietoa, CSIS:n tutkija Mark Cancian sanoo Wall Street Journal -lehdelle.
Cancian esittelee lehdelle todennäköisimpänä pidettyä skenaariota Kiinan hyökkäyksestä. Siinä Kiinan laivaston alukset siirtyvät ensin asemiin saarivaltion ympärille. Samalla alkavat ilmavoimien iskut.
Yhdysvallat vastaa tilanteeseen omilla lentokoneillaan, jotka ottavat kohteekseen kiinalaisalukset. Yhdysvaltain laivasto lähestyy sotatoimialuetta Japanin suunnasta. Sukellusveneet operoivat Taiwaninsalmella.
CSIS:n lautapelimäisessä simulaatiossa tapahtumat etenevät kahdella operatiivisella kartalla. Tarkempi kartta simuloi maataisteluita Taiwanissa, jonka eteläosaa pidetään todennäköisimpänä kohteena maihinnousulle.
– Strategisessa mielessä olisi järkevämpää nousta maihin pohjoisessa, jossa sijaitsee Taiwanin pääkaupunki ja suurin osa teollisuudesta. Haasteena on, että suurin osa taiwanilaisjoukoista on sijoitettu sinne, mikä tekee hyökkäyksen erittäin vaikeaksi, Mark Cancian toteaa.
Etelässä aloitettava maaoperaatio voisi pitkittyä, sillä hyökkääjän olisi edettävä vähitellen pohjoiseen osin vaikeassa maastossa. Cancian vertaa mahdollisia taisteluita liittoutuneiden hyökkäykseen Italiaan vuosina 1943–1944. Eteneminen oli hidasta saksalaisten vetäydyttyä vähitellen uusiin puolustusasemiin.
Kiina yrittäisi todennäköisesti ottaa haltuun etelässä sijaitsevaa lentoasemaa maahanlaskuoperaatiolla. Huoltokuljetukset eivät olisi näin ollen riippuvaisia vain maihinnousurannoille tuotavista tarvikkeista. Lentokentän haltuunotto olisi luultavasti hyvin riskialtista ja voisi aiheuttaa suuria tappioita hyökkääjälle.
Simulaation seuraava vaihe laajentaa sodan mittakaavaa. Kiinaa ”pelaava” osapuoli päättää toteuttaa laajan iskun Japanissa sijaitsevia tukikohtia vastaan. Taiwanin asevoimat siirtää samalla vahvistuksia itä- ja länsirannikkoa pitkin kohti etelän taisteluita. Molempien osapuolten tappiot arvioidaan raskaiksi.
Ajatuspajan simulaatio loppuu kolme viikkoa sodan alun jälkeen. Tuloksena on, että Kiinan asevoimat todennäköisesti pääsisi maihin ja pystyisi huoltamaan joukkojaan paikallisen sataman ja lentoaseman kautta. Eteneminen kuitenkin pysähtyisi nopeasti taiwanilaisten vastarintaan ja vaikeaan maastoon.
Kiinan laivasto kärsisi laajoja tappioita Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten iskuissa, mikä vaikeuttaisi lisäjoukkojen kuljettamista Taiwaniin.
– Ajan myötä kiinalaisjoukot heikkenevät. Taiwanilaiset pystyvät työntämään heidät takaisin, jolloin suurin osa päätyy sotavangiksi.
Yhdysvaltain kannalta ratkaisevaa on mahdollisuus käyttää Japanissa sijaitsevia tukikohtia. Autonominen ja demokraattinen Taiwan pystyttäisiin simulaation perusteella pelastamaan, mutta hintalappu olisi korkea kaikille osapuolille. Kiinan massiiviset tappiot voisivat horjuttaa kommunistipuolueen valta-asemaa.
Kiinan ja Venäjän väitetään levittäneen tarkoituksella brittihovia koskevaa disinformaatiota epävakauden lietsomiseksi.
Telegraph-lehden haastattelemat hallintolähteet sanovat, että ”vihamieliset valtiot” ovat lietsoneet verkossa kiertäviä salaliittoteorioita. Viime aikoina on keskusteltu erityisesti Walesin prinsessa Catherinen eli Katen terveystilasta.
Hän kertoi viime perjantaina julkaisemallaan videolla syöpädiagnoosistaan. Kensingtonin palatsista välitettiin viikonloppuna Catherinen kiitokset hänen saamastaan tuesta.
Ilmoitus ei kuitenkaan saanut verkkokeskustelua laantumaan.
– Vihamielisten valtioiden toimintatapaan kuuluu epävakauden aiheuttaminen. Tällä yritetään heikentää luottamusta vaaleja ja muita instituutioita kohtaan, hallituslähde sanoo.
Britannian hallitus valmistelee uusia pakotteita Kiinaa kohtaan vastatoimena kyberhyökkäyksiin, joita valtion tukemat tahot ovat tehneet parlamentaarikkoja vastaan.
Kiinan uskotaan olevan vastuussa myös viime vuonna tehdystä Britannian keskusvaalilautakunnan tietomurrosta, jonka yhteydessä vuodettiin 40 miljoonan äänestäjän henkilötietoja.
Seitsemän kiinalaismiehen väitetään toimineen osana Kiinan valtion tukemaa hakkeriryhmää, joka on toteuttanut kyberhyökkäyksiä ja tietojenkalastelua useisiin länsimaihin.
Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi etsintäkuulutettujen kuvat ja ilmoitti, että miehiä epäillään viestinnän urkkimisesta 14 vuoden aikavälillä. APT 31 -ryhmä tunnetaan myös nimellä Violet Typhoon.
APT 31 tuli Suomessa tunnetuksi eduskuntaan tehdystä kybervakoiluoperaatiosta. Suojelupoliisi huomauttaa, että termi viittaa teknisten jälkien joukkoon.
– Tietoturvayhteisö ja turvallisuusviranomaiset tunnistavat toisiinsa liittyvät kyberoperaatiot niissä käytettyjen menetelmien, ohjelmistotyökalujen ja verkkoinfrastruktuurin jättämien jälkien avulla. Tunnistetut operaatiot voidaan nimetä julkisesti. APT-tunnisteet antavat usein varsin vahvoja viitteitä kybervakoiluoperaation taustalla olevasta valtiosta ja useimmiten myös tiedustelupalvelusta, Suojelupoliisin verkkosivuilla todetaan.
Telegraph-lehden mukaan kiinalaisten hakkerien epäillään käyttäneen sähköposteja osana tietojenkalastelua. Kiinan Lontoon suurlähetystö kiisti väitteet ja kutsui niitä ”täysin perusteettomiksi”.
Kiina arvosteli voimakkaasti kyberhyökkäysten vuoksi asetettuja pakotteita ja kutsui niitä ”poliittiseksi manipulaatioksi”, ”pahantahtoiseksi loanheitoksi” ja ”julkisuustempuksi”.
Etsintäkuulutetut kiinalaismiehet ovat 34–38-vuotiaita ja yhteydessä Wuhan Xiaoruizhi Science & Technology -yritykseen. Sen sanotaan olevan Kiinan ulkomaantiedustelun kulissiyhtiö.
Hakkerien kohteena on ollut muun muassa Yhdysvaltain julkishallinto, Valkoisen talon henkilökunta, Kiinaa arvostelleet brittipoliitikot ja Britannian keskusvaalilautakunta.
Kohteiden valinta heijasteli Kiinan teollisuusvakoilun ja ulkomaantiedustelun tavoitteita, Yhdysvaltain oikeusministeriö arvioi. Ryhmä lähetti kohteilleen yli 10 000 sähköpostia, jotka naamioitiin mahdollisimman uskottaviksi työviesteiksi.
Ne mukailivat toimittajien lähettämiä yhteydenottoja. Viestit sisälsivät seurantalinkin, joka lähetti Kiinan tiedustelupalvelun käyttöön muun muassa käyttäjän sijainnin, IP-osoitteen ja laitetietoja. Sähköpostitileihin ja kohteiden verkkoihin tunkeuduttiin tietoturva-aukkojen kautta. Päivittämättömät tietokoneet ovat niille alttiita.
Seven Hackers Associated with Chinese Government Charged with Computer Intrusions Targeting Perceived Critics of China and U.S. Businesses and Politicians
Keskusrikospoliisi on tutkinut eduskunnan tietojärjestelmiin tehtyä tietomurtoa jo kolme vuotta. Tietomurto tehtiin vuosina 2020–2021. Jo maaliskuussa 2021 Suojelupoliisi kertoi, että tekijäksi arvioitiin Kiinan valtioon liitettyä verkkovakoilukampanjaa jota Supo kutsuu yleisesti käytössä olevalla tunnuksella APT31.
Suomen eduskuntaan kohdistunut verkkovakoilu tunnistettiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa. Sen tuloksena useiden eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa tileistä kuului siihen aikaan kansanedustajina toimineille ihmisille. Verkkovakoilu eduskunnassa kohdistui useampaan kuin yhteen henkilöön, mutta uhrien tarkkaa lukumäärää ei ole kerrottu.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä tietomurtona, törkeänä vakoiluna ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena.
Tiistaina keskusrikospoliisi tiedotti, että se on tunnistanut epäillyn.
– Tutkinnassa on kerätty tapaukseen liittyvää tietoa monipuolisesti ja laajalti. Tietoa on analysoitu ja sitä jatketaan edelleen. Kansainvälinen yhteistyö on ollut tiivistä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Aku Limnéll Verkkouutisille.
– Poliisi pyrkii siihen, että epäillyn osalta pystyttäisiin tekemään tarvittavat esitutkinnalliset toimenpiteet, kuten kuulustelut.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö tiedotti maanantaina uusista pakotteista, jotka koskevat kiinalaista yritystä ja Kiinan kansalaisia. Se kertoi, että APT31 on sekalainen seurakunta Kiinan valtion tiedusteluvirkailijoita, alihankintatyötä tekeviä hakkereita sekä erilaisia tuki- ja ylläpitotoimia tekevää henkilökuntaa. APT31 toimii Kiinan valtiollisen turvallisuuden ministeriön alaisuudessa ja sen laskuun.
– On totta, että erilaiset APT-nimitykset antavat myös poliisille viitteitä teon taustalla mahdollisesti olevista tahoista. Poliisi ei kuitenkaan voi spekuloida asioilla ja niiden yhteyksillä, vaan luottaa esitutkinnassa hankkimaansa tietoon, sanoo rikoskomisario Limnéll.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kertoi maanantaina myös tunnistaneensa seitsemän ATP31-joukon toimijaa. He ovat iältään 34–38-vuotiaita ja Yhdysvallat arvioi heidän kaikkien oleskelevan Kiinassa. Heidän nimensä ovat Ni Gaobin, Weng Ming, Cheng Feng, Peng Yaowen, Sun Xiaohui, Xiong Wang ja Zhao Guangzong. He ovat työskennelleet Kiinan valtiollisen turvallisuuden ministeriön perustaman yrityksen kautta. Tällaisia yrityksiä kutsutaan ”fronteiksi”, sillä ne kätkevät taakseen sen, mikä valtiollinen toimija yrityksen toiminnasta todellisuudessa vastaa. Epäiltyjen työpaikan nimi on Wuhan Xiaoruizhi Science & Technology Co., Ltd.
Lisätietoja tapauksesta löytyy esimerkiksi Yhdysvaltojen oikeusministeriön julkaisemasta syytteestä. Syytteessä ei kuitenkaan mainita Suomea, joten varmuutta siitä kuinka tarkasti Yhdysvaltojen nimeämät epäillyt liittyvät Suomen eduskuntaan ei ole.
Yhdysvaltain Tyynenmeren alueen joukkoja viimeisten kolmen vuoden aikana komentanut amiraali John Aquilino arvioi alueen jännitteiden lisääntyneen merkittävästi.
Aquilino sanoi senaatin asevaliokunnan kuulemisessa, että Kiinan toimet ja retoriikka ovat muuttuneet paljon vihamielisemmiksi.
Kiina on vaatinut itselleen laajoja alueita Etelä-Kiinan merellä. Vaatimuslistalle on lisätty myös Ayangin matalikko, jossa sijaitsee Filippiinien tukikohta. Kiinalaisalukset ovat häirinneet huoltokuljetuksia atollille ankkuroidulle vanhalle kuljetusalukselle. Alueesta käytetään myös nimeä Second Thomas -matalikko.
Amiraali huomautti, että merellä tapahtuvien vaarallisten kohtaamisten ja onnettomuuksien välittämiseksi on olemassa menettelytapoja, joita on sovellettu jo vuosikymmenten ajan.
– Siitä huolimatta Kiina jatkaa vihamielistä, aggressiivista ja vaarallista toimintaa estääkseen filippiiniläisiä kalastajia toteuttamasta oikeuksiaan omalla talousalueellaan, John Aquilino sanoi.
Hän totesi Pekingin jatkavan asevoimiensa modernisointia, laajentamista ja harmaan alueen operaatioita. Amiraalin mukaan tämä viittaa siihen, että asevoimat valmistautuu presidentti Xi Jinpingin aiempaan linjaukseen, jonka mukaan kiinalaisjoukkojen pitää olla valmis Taiwanin valtaukseen vuoteen 2027 mennessä.
Kiina ilmoitti aiemmin maaliskuussa lisäävänsä puolustusmenoja 7,2 prosentilla noin 205 miljardiin euroon. Monien asiantuntijoiden mukaan asevoimien menot ovat todellisuudessa paljon suuremmat.
Kiinan laivastolla on käytössään 370 pinta-alusta ja sukellusvenettä, mikä tekee siitä maailman suurimman laivaston. Maan ilmavoimien koko on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana.
– Meidän on ymmärrettävä, että emme ole kohdanneet tällaista uhkaa sitten toisen maailmansodan, John Aquilino totesi.
“The security environment is the most dangerous I’ve seen in 40 years in uniform,” Adm. Aquilino warned last week.
“We haven’t faced a threat like this since WW2.”
A few more clips, quotes, & mic-dropping moments from his final public appearance as Commander, U.S. INDOPACOM 👇 pic.twitter.com/bKHeHAzaaC
“The PRC’s unprecedented military build-up & campaign of coercive actions continue to destabilize the region & they challenge the values & institutions that support a free & open Indo-Pacific.”
Kiina jatkaa erityishallintoalue Hongkongin vapauksien kaventamista perustuslain 23. artiklan käyttöönotolla. Asiasta kertovat muun muassa NBC ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty.
Uutta artiklaa nimitetään “asetukseksi kansallisen turvallisuuden suojaamisesta”. Lakia kuvataan niin väljäksi, että sen tulkinta on käytännössä Pekingin ohjaileman hallinnon käsissä.
Artikla 23 laajentaa käytännössä Hongkongin hallinnon mahdollisuuksia säätää lakeja, joilla “estetään turvallisuusuhkia”. Hongkongin hallinto on ollut vuodesta 2020 lähtien aiempaa tiukemmin Kiinan kommunistipuolueen hallinnassa.
Itsehallintoalueen aiemmin vapaata mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa on sittemmin rajoitettu kiihtyvään tahtiin. Jo vuonna 2020 säädetty kansallisen turvallisuuslaki on kiihdyttänyt opposition vainoa.
Turvallisuusuhkien määritelmä tulee jatkossa Hongkongiin Pekingistä. Myös valtiosalaisuudet määritellään tästä lähtien kommunistipuolueen taholta. Amnestyn mukaan valtiosalaisuudeksi voidaan lukea käytännössä mikä tahansa informaatio.
Artikla 23 laajentaa myös vakoiluksi luettavan toiminnan määritelmää. Pian “ulkoisen voiman” kanssa kommunikoinut henkilö voidaan tuomita jopa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen levittäessään “väärää tietoa”. Ulkoisiksi voimiksi ei lueta ainoastaan valtioita tai kansalaisjärjestöjä, vaan myös yksityishenkilöt, jotka työskentelevät vieraiden valtioiden palveluksessa.
Lisäksi kymmenvuotisia vankeustuomioita voidaan jatkossa jakaa myös valtion kritisoimisesta.
Monet asiantuntijat ovat varoittaneet Kiinan talousvaikeuksista ja jopa mahdollisesta romahduksesta.
Kiinteistösektorin kriisin ohella kotimaisen kysynnän hyytyminen uhkaa ajaa maan pitkäaikaiseen deflaatioon. Riskilainat, paikallishallintojen ylivelkaantuminen ja valtio-omisteisten yritysten ylituotanto kärjistivät rakennusalalle syntynyttä kuplaa, joka uhkaa vetää mukaansa muutkin talouden sektorit.
Tämän lisäksi maan työikäinen väestö kutistuu voimakkaasti. Nuorisotyöttömyys on noussut ennätystasolleen yli 20 prosenttiin.
Kiinan hallitus pyrkii houkuttelemaan takaisin ulkomaisia sijoittajia helpottamalla muun muassa viisumien saantia ja laajentamalla verokannustimia. Pääministeri Li Qiang sanoi maaliskuussa kommunistipuolueen kokouksessa, että vastaavia toimia jatketaan investointihalukkuuden lisäämiseksi.
Tehtävä voi osoittautua vaikeaksi, sillä valtion väliintulot ovat saaneet markkinat varovaisiksi. Kiina sovelsi viime vuosina erittäin tiukkoja koronasääntöjä ja on kiihdyttänyt toimiaan väitettyä ulkomaista vakoilua vastaan. Kansainväliset yhtiöt vetivät viime syksynä pääomaansa pois Kiinasta yhteensä noin 12 miljardin euron arvosta.
Eräs amerikkalainen yritysjohtaja kertoo Wall Street Journal -lehdelle viime vuonna sattuneesta välikohtauksesta, jossa yhdeksän kiinalaispoliisin ryhmä oli yllättäen ilmaantunut illalla hänen kotiovelleen Pekingissä. He vaativat miehen passia ja halusivat vahvistaa hänen työnantajansa, mutta eivät kertoneet syytä tarkastukselle. Yksi poliiseista kuvasi tilanteen matkapuhelimellaan.
– Menee pitkään, jotta viime vuosina murentunut luottamus pystytään palauttamaan, yritysjohtaja sanoo.
Kiina myönsi viime vuonna 711 000 oleskelulupaa ulkomaalaisille, mikä oli 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 eli ennen pandemia-aikaa. Lyhytaikaisten matkailijoiden määrä romahti yli 65 prosentilla.
Yhdysvaltain ilmavoimien alainen China Aerospace Studies Institute -tutkimuslaitos on julkaissut uuden raportin Kiinan ydinasejoukkojen kalustosta ja valmiussuunnitelmista.
Kiinan kansanarmeijan PLARF-rakettijoukkojen ydinasearsenaali on kasvanut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Rakettijoukkojen vastuulle on siirretty myös perinteisiä ohjusjärjestelmiä, ja niiden alaisten yksiköiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2005 jälkeen.
Kiina alkoi rakentaa vuonna 2021 kolmea valtavaa aluetta mannertenvälisten ydinohjusten siiloille. Niiden lisäksi ydinpelotetta ylläpidetään liikkuvilla laukaisualustoilla, sukellusveneillä ja mahdollisesti ilmasta laukaistavilla ydinkärjillä.
Maan strategisia ennakkovaroitusjärjestelmiä on kehitetty maalla sijaitsevien tutkien ja satelliittien osalta. Kiina määrittelee yleisen sotilaallisen strategiansa ”aktiiviseksi puolustukseksi”. Ydinasedoktriinin mukaisesti Kiina ei käytä ydinaseita missään tilanteessa ensimmäisenä osapuolena eikä uhkaa niillä ydinaseettomia valtioita tai alueita.
Rakettijoukkojen tukikohdat on hajautettu eri puolille maata. Taistelukärkien varastointiin käytetään maan keskiosissa sijaitsevaan Shaanxin maakuntaan rakennettua laitosta.
Kiinalla on käytössään lukuisia lyhyemmän kantaman ballistisia ohjuksia. Ensimmäiset mannertenvälisten ohjusten liikkuvat laukaisujärjestelmät otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. DF-31-järjestelmien pohjalta kehitetty DF-41 otettiin käyttöön vuonna 2019. Sen kantamaksi arvioidaan 15 000 kilometriä. Ohjus pystyy kuljettamaan useita kohteen yllä hajautuvia taistelukärkiä. DF-41-järjestelmästä on kehitteillä myös siiloihin sijoitettava muunnos.
– Vaikka kiinalaiset ohjusyksiköt ovat käyttäneet kiinteitä laukaisualustoja koulutukseen, oletetaan heidän käyttävän sota-aikana erillisiä ja vaikeasti tunnistettavia laukaisupisteitä. Tämä lisää niiden selviytymismahdollisuuksia ja luo uskottavan vastaiskukyvyn vihollisia vastaan, raportissa todetaan.
Kiinan asevoimien videolla esiteltiin ohjuskaluston suojaamista. / PLA
PLARF-rakettijoukoilla on käytössään useita maanalaisia laitoksia, jotka on varustettu räjähdyksen kestävillä ovilla ja suojattu kemiallisia, biologisia ja ydinasehyökkäyksiä vastaan.
Laukaisujärjestelmiä pyritään suojaamaan naamioinnilla. Erään prikaatin kerrotaan harjoitelleen toimintaa simuloitua satelliittitiedustelua ja elektronista häirintää vastaan. Aiemmin tehtyjen analyysien perusteella on todennäköistä, että Kiinan ydinasejoukkoja ei pystyttäisi lamauttamaan perinteisten asejärjestelmien täsmäiskuilla. Rakettijoukkojen siirtämistä korkeaan valmiuteen ei myöskään välttämättä huomattaisi ulkomailla.
Maanalaiset laitokset on rakennettu pääosin vuoristoon ja syrjäseuduille. Liikkuvien yksiköiden varuskunnat on keskitetty kaupunkien lähelle, mutta kriisitilanteessa ne hajautettaisiin tuhansien kilometrien päähän.
– Kiina on jo pitkään käyttänyt harhautusmaaleja ja ilmalla täytettäviä kohteita, jotka matkivat tiettyä asejärjestelmää. Laukaisujärjestelmiä ja tukiajoneuvoja on jopa naamioitu siviilikuorma-autoiksi, jotka on varustettu lämmöntuotantolaitteilla tai tutkaheijastimilla uskottavuuden lisäämiseksi, CASI-tutkimuslaitos kirjoittaa.
Must-read new report from @CASI_Research about China’s nuclear posture, including importantly the command and control system. https://t.co/ICb2Uoqnex
Public info about China’s nukes has expanded unbelievably compared to when I first worked on this. 😮
Kiinan kapitalistinen kokeilu on ohi, väittää yhdysvaltalainen yrittäjä ja Kiina-tuntija Anne Stevenson-YangSvenska Dagbladetin haastattelussa. Vuosia Kiinassa asunut Stevenson-Yang toimii perustamansa J Capital Research-analyysiyhtiön johdossa, mutta maan kehitykseen pettynyt yritysjohtaja on nyt lopettamassa toimintansa Kiinassa.
Kiina on kääntämässä selkänsä avoimelle maailmantaloudelle, hän varoittaa.
Pääoman tarpeessa ollut maa avasi aikoinaan ovensa länsimaisille yhtiöille, ja joidenkin vuosien ajan kiinalainen yhteiskunta todellakin liberalisoitui.
– Mutta Kiina on pohjimmiltaan muotoiltu leninistisen järjestelmän mukaan. Sosiaalinen kontrolli on vahva, ja kommunistipuolue ei tahdo luopua auktoriteetistaan ja kontrollistaan. Joten Kiinan kohtalona oli aina sulkeutua, kunhan pääomaa oli saatu maahan, aiheesta juuri kirjan tehnyt analyytikko sanoo.
Ulkomainen pääoma edellyttää kiinalaisilta pankeilta, yhtiöiltä ja viranomaisilta suurempaa avoimuutta, ja tähän Kiinassa ei olla valmiita, Stevenson-Yang toteaa. Kiina painii myös omien taloudellisten ongelmiensa kanssa, joiden juurisyinä ovat muun muassa korruptio ja laaja kiinteistöspekulaatio. Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin yhteenlaskettu velka nousi Kiinassa viime vuonna peräti 288 prosenttiin BKT:stä. Myös talouskasvu on Kiinassa hidastunut, mutta maan johto ei toistaiseksi ole uskaltanut ryhtyä suuriin elvyttäviin toimenpiteisiin.
Ennemmin tai myöhemmin tähänkin ryhdytään ja keskuspankki tulee todennäköisesti painamaan lisää rahaa, Stevenson-Yang ennustaa.
– Silloin valuutta tullaan devalvoimaan, mikä synnyttää eräänlaisen maailmalle leviävän deflaation. En hämmästyisi, jos Kiinan hallitus siinä tilanteessa ottaisi haltuunsa kauppajärjestelmän ja monopolisoisi kaupan, hän sanoo.
Tässä tilanteessa Kiinassa toimivien ulkomaisten yhtiöiden voitot ja osakekurssit laskisivat, samaan aikaan kun vienti Kiinaan kutistuisi kiinalaisten ostovoiman heikentyessä. Tämä taas ajaisi vientiyritykset vaikeuksiin, Stevenson-Yang varoittaa. Vaikka hänen oma yrityksensä on lopettamassa toimintansa Kiinassa, ei Stevenson-Yang kuitenkaan halua neuvoa muita toimijoita.
– Pohjoiseurooppalaiset yhtiöt ovat hitaampia huomaamaan trendejä, hän kuitenkin toteaa.
Kiinan presidentti Xi Jinpingiä Stevenson-Yang kuvailee ”kömpelöksi” poliitikoksi, jonka asema saattaa olla luultua epävarmempi. Mitään poliittista mullistusta hän ei kuitenkaan ennusta, mutta ei toisaalta myöskään usko Kiinan hyökkäävän Taiwaniin.
– Se olisi äärettömän tyhmää. On vaikea kuvitella kenenkään olevan niin tyhmä. On myös vaikea kuvitella kenenkään Pekingissä voivan pakottaa armeijan sellaiseen.
Kiina on ottanut käyttöön robotteja 12-kertaisesti odotettua enemmän vuosina 2022-2023, ja se korvaa työnntekijöillään roboteilla nopeiten maailmassa, kertoo yhdysvaltalainen teknologiateollisuuden ajatushautomo The Information Technology and Innovation Foundation uudessa tutkimuksessaan.
Siinä missä teollisuusautomaatio seuraa useimmiten palkkakehitystä, yleistyen nopeiten korkeiden työvoimakustannusten maissa, Kiinalla on käytössä automaatiota eniten suhteessa yleiseen palkkatasoon. Yhdysvallat puolestaan laahaa perässä, käyttäen vain 70 prosenttia siitä määrästä robotteja, joita sen pitäisi palkkatasoon suhteutettuna.
ITIF:n puheenjohtajan Robert D. Atkinsonin mukaan Kiina korvaakin tällä hetkellä nopeiten maailmassa työntekijöitään roboteilla. Teollisuusrobottejen määrän kasvu ei ole kuitenkaan tullut yllätyksenä, vaan se on osa pitkäaikaisempaa trendiä.
– Kiina on jo nyt suurin teollisuusrobottien markkina maailmassa. Vuonna 2022 52 prosenttia kaikista uusista teollisuusroboteista maailmassa otettiin käyttöön Kiinassa, joka on jopa 14 prosenttia kasvu verrattuna vuoteen 2012. Kasvun moottorina toimiikin erityisesti maan autoteollisuus, joka on suurin maailmassa, ja hyödyntää merkittävästi teollisuusrobotteja.
Vaikka robotteja käytetään eniten työvoimaintensiivisillä aloilla, kuten teollisuudessa, logistiikassa, sekä rakennusalalla, ovat ne yleistymässä Kiinassa myös esimerkiksi palvelualoilla sekä terveydenhuollossa väestön ikääntyessä.
Kiinan kotimainen robottiteollisuus onkin tällä hetkellä voimakkaassa nosteessa sekä vahvan kysynnän sekä valtiontukien ansiosta. Maahan onkin syntynyt elinvoimainen robotiikan startup-ekosysteemi BYD- ja GAC-automerkeistä tunnettuun Guandongin kaupunkiin, ja raportin mukaan se kykenee kehittämään uusia tuotteita nopeasti ja kustannustehokkaasti.
– Täällä kyetään kehittämään valmis tuote kymmenen kertaa nopeammin kuin piilaaksossa tai Euroopassa vain viisi- tai kuusi kertaa halvemmalla, kertoi raportissa siteerattu Hongkongin Teknillisen yliopiston professori Li Zexiang.
Huolimatta voimakkaasta nosteesta on Kiinan robotiikkamarkkinoilla nähtävissä myös tummia pilviä horisontissa, sen tulevaisuuden ollessa kaukana taatusta. Raportin mukaan merkittävä osa Kiinan teollisuusrobotiikasta nojaa edelleen ulkomaiseen teknologiaan, ja on riippuvainen suurin osin Japanista, Saksasta, Sveitsistä peräisin olevista tuontiosista.
Tämän lisäksi myös kiinalaisilla yrityksillä on ITIF:in mukaan edelleen ongelmia innovaatioiden kanssa. Suuri osa Kiinassa markkinoille tuoduista uusista automaatioratkaisuista muistuttaakin japanilaisen Fanumin tai yhdysvaltalaisen Boston Roboticsin vastaavia tuotteita.
Kiinan ja Taiwanin välien kriisiytyminen sotaan asti voisi johtaa jopa maailmanlaajuiseen pulaan edistyneistä mikrosiruista, kertoo The Times.
Jo konflikti Taiwanin lähialueilla voisi katkaista mikrosirujen toimitusketjuja, millä olisi suuria vaikutuksia teollisuudelle ympäri maailman.
Kiina ja Taiwan ovat kumpikin järjestäneet suuria ja näyttäviä sotaharjoituksia viime vuosien aikana, eikä valmiutta aseelliseen konfliktiin ole peitelty.
Kiinan virallisen käsityksen mukaan Taiwan on kapinoiva maakunta. Maa on sanonut olevansa valmis ottamaan Taiwanin haltuunsa vaikka sotilaallisin keinoin, mikäli tilanne niin edellyttää.
Yhdysvallat puolestaan on tukenut Taiwania.
Koko maailman edistyneistä mikrosiruista 92 prosenttia tuotetaan Taiwanilla sijaitsevissa tehtaissa, mikä tekee saaresta erittäin merkittävän niin Kiinalle kuin Yhdysvalloille.
Yhdysvalloissa konfliktin uskotaan olevan edessä. 67 prosenttia yhdysvaltalaisista asiantuntijoista sanoi Center for Strategic and International Studies -keskuksen kyselyssä tammikuussa odottavansa kriisiä Taiwanin alueella tänä vuonna.
Toisaalta myös Kiina on riippuvainen Taiwanissa tuotetuista mikrosiruista. Teollisuudenalana mikrosiruteollisuus on myös erittäin edistynyttä ja tarkkuutta vaativaa.
Sotilaallisen uhittelun ohella Kiina on myös pyrkinyt vaikuttamaan Taiwanin vaaleihin. Myös Taiwaniin kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä on suuri.
Saareen kohdistuu kymmenen miljoonaa kyberhyökkäysyritystä kuukaudessa. Sen lisäksi Kiina pyrkii levittämään valeuutisia ja virheellistä tietoa Taiwanin asukkaiden keskuudessa.
Kiinan presidentti Xi Jinping on vannonut palauttavansa Taiwanin takaisin Kiinan yhteyteen.
Yhdysvaltojen tuki Taiwanille sisältänyt aseiden myyntiä ja suoria apupaketteja. Sen lisäksi maa on myös esimerkiksi lähettänyt laivojaan saaren läheisyyteen viestiksi Kiinalle siitä, että Yhdysvallat on Taiwanin tukena.
Mahdollisessa Kiinan ja Taiwanin välisessä konfliktissa Yhdysvallat olisi väkisinkin osapuolena.
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS
Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat
100 000 suomalaista päivässä
Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.
