Kiinan asevoimat valmistelee laajaa kyvykkyyttä avaruussodankäyntiin, jossa satelliitteja voidaan kaapata, lamauttaa ja jopa käyttää iskujen tekemiseen maan pinnalla.
Financial Timesin selvityksen mukaan kehitys on osa kiihtyvää varustelukilpailua Yhdysvaltojen kanssa.
Lehden läpikäymät asevoimien julkaisut ja lähes sata tutkimusta paljastavat, että Kiinan kansan vapautusarmeija (PLA) rakentaa järjestelmällisesti niin sanottuja kaksoiskäyttökykyjä. Samat teknologiat mahdollistavat sekä huoltotoimet avaruudessa että vihollisen satelliittien tuhoamisen.
Kehitys näkyy jo käytännössä. Huhtikuussa yhdysvaltalainen valvontasatelliitti lähestyi kahta kiinalaissatelliittia vain 12–17 kilometrin etäisyydelle. Lähikohtaamiset voi tulkita harjoituksiksi menetelmille, joita voitaisiin käyttää myös taistelutilanteessa.
Ratkaiseva läpimurto nähtiin vuonna 2022, kun Kiinan Shijian-21-satelliitti tarttui robottikäsivarrella toiseen satelliittiin ja siirsi sen kohti Maata valuvalle romutuskiertoradalle. Yhdysvaltain tiedustelu arvioi tämän osoittavan kykyä tuleviin satelliittien kaappausoperaatioihin.
Tuoreemmat havainnot viittaavat vielä pidemmälle menevään kehitykseen. Kahden kiinalaissatelliitin epäillään tehneen ensimmäisen telakoitumisen ja jopa tankkauksen avaruudessa geostationaarisella radalla noin 36 000 kilometrin korkeudessa. Riippumatonta vahvistusta ei ole, mutta Yhdysvallat pyrkii samaan kykyyn jo tänä vuonna.
– Avaruus ei ole enää vain tukialue, vaan varsinainen taistelukenttä, Yhdysvaltain avaruusjoukkojen komentaja, kenraali Chance Saltzman on todennut.
Satelliiteista sodankäynnin hermokeskus
Moderni yhteiskunta ja armeija ovat riippuvaisia satelliiteista, sillä ne ohjaavat viestintää, paikannusta, sähköverkkoja ja sotilaallista tiedustelua.
Rand-ajatuspajan tutkija Howard Wangin mukaan Pekingin strategian ydin on lamauttaa vastustaja iskemällä kriittisiin solmukohtiin.
– Tavoitteena on halvaannuttaa päätöksenteko koko ketjussa, tiedonkeruusta sen hyödyntämiseen, hän arvioi.
Tätä varten Kiina kehittää häirintälaitteita, lasereita, kyberhyökkäyskykyä ja satelliitteja, jotka voivat tarttua kohteisiin tai työntää ne pois kiertoradalta.
PLA:n oppikirjojen mukaan mahdollinen konflikti alkaisi “pelotevaiheella”, jossa kyvykkyyksiä esitellään ja satelliitteja siirretään asemiin. Tätä seuraisi avaruussaarto, jossa vihollisen järjestelmiä häirittäisiin ja tukikohtia sabotoitaisiin.
Jos vastustaja ei peräänny, siirryttäisiin suoriin hyökkäyksiin: satelliittien tuhoamiseen, kaappaamiseen tai lamauttamiseen esimerkiksi törmäyksillä, metallisirpaleilla tai sähkömagneettisilla aseilla.
Äärimmäisessä skenaariossa Kiina varautuu myös iskuihin Maahan kiertoradalta. Mannertenvälisiä ohjuksia muistuttavat asejärjestelmät voitaisiin sijoittaa matalalle kiertoradalle, jossa ne pystyisivät välttämään havaituksi tulemista rakettimoottoreidensa avulla.
Tutkijoiden mukaan käytännön hyöty voisi kuitenkin jäädä vähäiseksi verrattuna nykyisiin asejärjestelmiin. Avaruusaseet sopivat propagandatarkoituksiin, mutta ovat kalliita ja monimutkaisia.
Kilpajuoksu kiihtyy
Avaruuskilpailun painopiste on erityisesti matalalla kiertoradalla, jossa Yhdysvaltain Starlink-verkko on muuttanut pelin luonnetta. Satelliittien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja pelkkä yksittäisten kohteiden tuhoaminen ei enää riitä.
Kiina vastaa tähän massiivisilla suunnitelmilla. Tavoitteena on jopa kymmenien tuhansien satelliittien verkosto vuoteen 2030 mennessä.
Samalla molemmat maat pyrkivät hajauttamaan järjestelmiään eri kiertoradoille, jotta niitä olisi vaikeampi lamauttaa yhdellä iskulla.
Tutkijat varoittavat, että avaruuden militarisoiminen lisää väärinymmärrysten riskiä. Samat manööverit voivat olla joko huoltotoimia tai hyökkäysharjoituksia, mutta rajanveto on vaikeaa.
– Olemme toimintaympäristössä, jossa kukaan ei ole koskaan käynyt sotaa. Tilanne voi karata käsistä hyvin nopeasti, eräs länsimainen sotilaslähde arvioi Financial Timesille.
Jos satelliittijärjestelmät lamautuvat, vaikutukset ulottuvat suoraan maan pinnalle talouteen, infrastruktuuriin ja sotilaalliseen toimintakykyyn.