Verkkouutiset

EU

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU aikoo boikotoida Unkarin kokouksia

EU aikoo boikotoida Unkarin puheenjohtajakauden ulkopoliittista kokousta Budapestissa elokuussa. Asiasta kertoo Politico. Lehden mukaan Brysselissä järjestetään ulkosuhteita käsittelevä huippukokous samaan aikaan, kun Unkari järjestää omansa.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin heinäkuussa, että Suomen ja Ruotsin pääministerit Petteri Orpo ja Ulf Kristersson sopivat yhdessä viime viikolla, että eivät lähetä Unkarissa järjestettäviin EU-ministerikokouksiin ministereitä tai valtiosihteereitä. Kuluvalla viikolla Unkarissa on tarkoitus järjestää energiaministerien kokous, ja ensi viikolla oikeusministerien ja terveysministerien kokoukset.

Unkari aloitti EU:n kiertävänä puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Sen aluksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán vieraili Kiovassa tapaamassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyita, mutta singahti tämän jälkeen heti kohta Moskovaan tapaamaan Venäjän presidentti Vladimir Putinia, ja sen jälkeen Kiinaan tapaamaan Kiinan presidentti Xi Jinpingia. Kiinasta Orbán jatkoi Naton huippukokoukseen Yhdysvaltojen Washingtoniin, jossa meni tapamaan entistä presidenttiä Donald Trumpia.

Orbán on kutsunut kiertuettaan rauhanmissioksi. EU-johtajien mukaan hän on toiminut ilman EU:n mandaattia, mutta mitä ilmeisimmin Unkarin puheenjohtajuutta hyväksi käyttäen.

Tästä syystä EU suunnittelee nyt boikottia. Politicon mukaan monet EU-maiden ulkoministerit ovat jo pohtineet, miten voisivat välttää tilanteita, joissa saattaisivat päätyä Orbánin harjoittaman sooloilupolitiikan välineiksi.

 

 

Rahaministerit keskustelevat venäläisvarojen käytöstä Ukrainan hyväksi

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) edustaa Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Brysselissä tiistaina 16. heinäkuuta.

Purra edustaa Suomea myös euroryhmässä, joka kokoontuu samassa yhteydessä 15. heinäkuuta.

Neuvosto keskustelee tiedotteen mukaan kokouksessa liiallisen alijäämän menettelyjen päätöksistä tänä vuonna seitsemälle jäsenvaltiolle.

Ministerit saavat myös katsauksen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen talous- ja rahoitusvaikutusten tilanteesta. Esillä tulee olemaan erityisesti Venäjän keskuspankin pysäytettyjen varojen tuottojen käyttö Ukrainan tukemiseksi.

Lisäksi Unkari esittelee ministereille puheenjohtajakautensa Ecofin-työohjelman. Neuvosto saa myös tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) toimeenpanosta. Samalla on tarkoitus hyväksyä Suomen, Saksan, Puolan, Kyproksen ja Kreikan päivitetyt elpymis- ja palautumissuunnitelmat.

Euroryhmän on tarkoitus hyväksyä kokouksessaan julkilausuma finanssipolitiikan virityksestä vuodelle 2025. Muita asialistalla olevia asioita on muun muassa euroalueen kilpailukyky.

EU-komission puheenjohtajan valinnasta tulossa tiukka – ”ei ole läpihuutojuttu”

Uuden EU-parlamentin työ alkaa täysipainoisesti tulevalla viikolla.

Tärkeimpänä toimena on alkuun komission uuden puheenjohtajan valinta.

Ennakkosuosikki tehtävään on komission nykyinen puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen, joka edustaa EU-parlamentin suurinta ryhmää eli Euroopan kansanpuoluetta (EPP).

Suomalaiset europarlamentaarikot povasivat perjantaina pidetyssä mediatilaisuudessa, ettei von der Leyenin jatkokausi ole kuitenkaan läpihuutojuttu.

Von der Leyen saa tukea EPP-ryhmän lisäksi Euroopan liberaalidemokraattien Uudistuva Eurooppa -ryhmältä.

Sen sijaan parlamentin toiseksi suurimman ryhmän sosialistien ja demokraattien S&D:n sekä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) kanta on edelleen auki.

– Von der Leyen edustaa jatkuvuutta ja hänellä on selkeät linjaukset siitä, että hän pystyy kokoamaan komission, joka vie eteenpäin EPP:lle tärkeitä asioita. Näitä ovat muun muassa Euroopan turvallisuuden parantaminen puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden osalta, Ukrainan tukemisen jatkaminen sekä Euroopan kilpailukyvyn parantaminen. Tällä hetkellä keskitytään, että yritetään saada mahdollisimman laaja tuki hänelle, EPP-ryhmään kuuluva kokoomuksen tuore meppi Pekka Toveri totesi perjantain mediatilaisuudessa.

S&D-ryhmään kuuluvan europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan ryhmän kanta on vielä auki.

– En ole vielä päättänyt tuenko häntä. Se riippuu siitä, millaisia vastauksia von der Leyen antaa ryhmällemme edelleen auki oleviin kysymyksiin. Näitä ovat muun muassa vihreän siirtymän jatko, kysymys työntekijöiden oikeuksista ja EU:n itärajaseutujen auttaminen poikkeustilanteessa. Päätös syntyy tiistaina, kun on kuultu vastaukset ryhmämme kysymyksiin. Tämä ei ole missään nimessä läpihuutojuttu, Heinäluoma povaa.

Heinäluoman mukaan tärkeintä on saada aikaan EU:ta rakentavien voimien yhteistyö koko vaalikaudelle isojen asioiden osalta.

ECR-ryhmään kuuluva tuore europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) kertoo myös edelleen pohtivansa kantaansa.

– Omalta osalta päätös on edelleen aidosti auki. Von der Leyen ei ole vielä vieraillut ryhmässämme. Kun viimeksi valinta oli tiukka, niin nyt voi tulla vielä tiukempi valinta. Valintaa tullaan käsittelemään ryhmässämme maanantaina.

Uudistuva Eurooppa -ryhmään kuuluva keskustan meppi Elsi Katainen sen sijaan ilmaisee tukensa von der Leyenille.

– Aion tukea hänen valintaansa ja uskon, että suurin osa Renew-ryhmästä myös näin tekee. En näe vaihtoehtoa, joka olisi lähellekään niin hyvä ja edustaisi jatkuvuutta, mitä von der Leyen tekee. Hän on ajassa kiinni oleva johtaja. Hän edustaa teollista siirtymää, kilpailukykyä, turvallisuutta sekä tiedostaa hyvin itärajan turvallisuuden ja työskentelee aidosti sen puolesta, Katainen perusteli perjantain mediatilaisuudessa.

Vasemmistoryhmään kuuluva tuore meppi Li Andersson (vas.) puolestaan toteaa, että sisällölliset kysymykset tulevat ratkaisemaan hänen kantansa.

– Keskeiset kysymykset liittyen Gazan tilanteeseen, ilmastopolitiikkaan ja sosiaaliseen ulottuvuuteen ratkaisevat. Tähän asti von der Leyen ei ole vakuuttanut näiden teemojen osalta. Pidän todennäköisenä, etten tule häntä äänestämään mutta varaan oikeuden hänelle vielä yllättää, Andersson kommentoi.

Viktor Orbán tapaamisestaan Donald Trumpin kanssa: Hän ratkaisee rauhan

Unkarin pääministeri Viktor Orbán jatkaa ”rauhanmissioksi” kutsumaansa kierrosta ja on tavannut eilen Yhdysvaltojen presidentiksi pyrkivän Donald Trumpin tämän huvilassa Floridassa.

– Minulla oli kunnia vierailla presidentti Donald Trumpin luona Mar-a-Lagossa tänään, Orbán kirjoitti X-päivityksessään myöhään torstai-iltana paikallista aikaa.

– Keskustelimme tavoista saada aikaan rauha. Päivän hyvät uutiset ovat: hän tulee ratkaisemaan sen! Orbán jatkoi.

Trump on useasti väittänyt voivansa lopettaa sodan Ukrainassa yhdessä päivässä.

Orbánin omatoimiseen ”rauhanturneeseen” on kuulunut vierailu Kiovassa Volodymyr Zelenskyin luona, vierailu Moskovassa Vladimir Putinin luona, vierailu Pekingissä Xi Jingpingin luona, sekä tapaaminen Washingtonissa Nato-kokouksen yhteydessä Turkin presidentin Tayyip Erdoganin kanssa.

Venäjä pommitti Kiovassa lastensairaalaa vain kolme päivää Orbánin Moskovan-reissun jälkeen.

Venäjän intressien myötäilijänä tunnetun Unkarin pääministerin touhuja ei EU:ssa katsella hyvällä.

– Herra Orban saattaa väärinkäyttää [Unkarin] EU-puheenjohtajuutta, mutta mitä hän ehdottomasti ei tee, on Naton tai EU:n edustaminen. Hän ei puhu minun maani puolesta, eikä yhdenkään muun maan paitsi omansa, alleviivasi Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis X-alustalla.

Volodymyr Zelenskyi kuittasi asiasta Nato-kokouksessa.

– Kaikella kunnioituksella isoja ja pieniä maita kohtaan, mutta meidän täytyy ymmärtää, että kaikki johtajat eivät voi luoda neuvotteluja. Sen tehdäkseen täytyy olla jonkinlaista valtaa, Ukrainan presidentti lausahti.

Europarlamentaarikko Valérie Hayer (renew.) on vaatinut Euroopan neuvostoa toimimaan Orbánin suhteen, sillä tämä rapauttaa EU:n yhtenäisyyttä.

– On aika laittaa piste Viktor Orbánin epärehelliselle EU-puheenjohtajuudelle. Hänen teeskennelty rauhanmissionsa muodostaa turvallisuusuhan ja hänen erilliskommunikointinsa on pelkkä savuverho hänen omille intresseilleen sekä on epäonnistunut surkeasti, Hayer sanoi United24-uutissivuston mukaan.

Euroopassa vallitsee kyselyn mukaan antisemitismin aalto

Euroopassa vallitsee antisemitismin aalto, siteeraa EU:ssa tehtyä kyselytutkimusta brittilehti The Guardian.

EU:n perusoikeusvirasto kysyi 8000:lta juutalaiselta ovatko he kohdanneet ennakkoluuloja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osallistujista 96 prosenttia vastasi kyllä.

Vastaajista 84 prosenttia katsoi, että antisemitismi on erittäin tai kohtalaisen suuri ongelma heidän maassaan. Harvempi kuin yksi viidestä ajatteli, että hallitukset toimivat asiassa tehokkaasti.

Lehti huomioi, että vaikka kysely tehtiin vuoden 2023 tammi-kesäkuussa, eli seitsemän kuukautta ennen Hamasin lokakuista iskua Israeliin, tietoja kerättiin myös 12:lta juutalaisia edustavalta kattojärjestöltä. Osa näistä organisaatioista on raportoinut jopa 400 prosentin kasvua antisemitistisissä hyökkäyksissä viime lokakuun jälkeen.

– Eurooppa todistaa antisemitismin aaltoa, joka ajurina osittain on Lähi-idän konflikti, sanoo EU:n perusoikeusviraston johtaja Sirpa Rautio.

– Se rajoittaa vakavasti juutalaisten mahdollisuuksia elää turvallisesti ja ihmisarvoisesti, jatkaa Rautio ja huomauttaa, että yhteisöjä tulisi suojella vihalta ja suvaitsemattomuudelta niin verkossa kuin reaalimaailmassakin.

Kysely kattoi 13 EU-maata, mukana olivat muun muassa Ranska, Saksa, Puola ja Espanja.

Neljä viidestä vastaajasta koki antisemitismin lisääntyneen viimeisen viiden vuoden aikana ja 64 prosenttia niistä, jotka kohtasivat antisemitismiä kertoivat kokevansa sitä jatkuvasti. Kuusi kymmenestä oli huolissaan perheensä turvallisuudesta.

Internetin juutalaisvastaisen puheen ongelmaksi koki yhdeksän kymmenestä vastaajasta.

Suomen varauduttava valtiontukikilpailun jatkumiseen – EU-maat käyttävät liki 145 miljardia euroa

EU:n jäsenmaat kilpailevat investoinneista puhtaaseen energiaan, päästöttömään teräkseen ja akkuihin mittavilla valtiontuilla.

Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan komissio hyväksyi vuosina 2023 ja 2024 73 EU-maiden puhtaan siirtymän investointien tukiohjelmaa, joiden yhteissumma on lähes 145 miljardia.

– Suuret jäsenmaat dominoivat odotetusti valtiontukikilpailua. Italian, Ranskan ja Saksan valtiontuet kattavat yli 75 prosenttia tukisummista, sanoo tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Tukiohjelmat painottuvat energiaan. 75 prosenttia jäsenmaiden tuista kohdistuu uusiutuvaan energiaan, vetyyn ja energiavarastoihin, 15 prosenttia teollisuuden vähähiilistymiseen ja kymmenen prosenttia strategisiin investointeihin kuten akkuihin.

– EU-maiden panostukset päästöttömään energiaan ja fossiilisista irtautumiseen ovat tärkeitä koko Euroopan kannalta, mutta mittavat tuet teollisille hankkeille vääristävät kilpailua EU:n sisällä. Pienet maat eivät voi kilpailla suurten jäsenmaiden kanssa taskujen syvyydellä, Säkkinen toteaa.

Kaikkiaan 20 jäsenmaata eli suurin osa EU-maista on ottanut käyttöön tukiohjelmia. Esimerkiksi Tšekki ja Unkari ovat ilmoittaneet talouteensa nähden suuria tukiohjelmia esimerkiksi sähköautojen akkujen valmistukseen ja kaukolämmön puhdistamiseen. Tanska ja Ruotsi taas tukevat hiilidioksidin talteenottoa.

Tukiohjelmien lisäksi valtiot tukevat yksittäisten yritysten investointeja. Esimerkiksi Saksa, Ranska ja Belgia tukevat suoraan suurten terästehtaiden päästövähennyksiä, Ruotsi uuden päästöttömän terästehtaan perustamista ja Saksa akkutehdasta.
Kauppakamarien keväällä toteuttaman vientijohtajakyselyn mukaan 28 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä kokee kilpailun EU:n sisämarkkinoilla vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi. Suomen kannalta paluu tiukempiin valtiontukisääntöihin olisi tervetullutta.

Lähiaikoina tilanne ei kuitenkaan ole helpottumassa. Tarkastellut tukiohjelmat ovat voimassa ainakin vuoden 2025 loppuun asti ja osa myös sen jälkeen.

– Valtiontukianalyysi korostaa Suomen omien toimien, kuten hallituksen valmisteleman investointien verohyvityksen tärkeyttä. Suomen on myös arvioitava tarkemmin, voivatko muiden maiden tukiohjelmat avata mahdollisuuksia suomalaisyrityksille esimerkiksi teknologian, laitteiden ja palveluiden myyntiin. Suomelle on tärkeää, että EU:n yhteisten varojen käyttö perustuu kilpailuun ja laatuun, Säkkinen sanoo.

Suomen tukitoimet kannattaa kohdistaa kansainvälisesti kilpailtuihin teollisiin hankkeisiin.

– Suomella on hyvät edellytykset kotiuttaa teollisia investointeja esimerkiksi vetyyn, akkuihin ja vähäpäästöiseen teollisuuteen. Jos teolliset hankkeet liikkuvat, kysyntää tulee myös puhtaan sähköntuotannon hankkeille..

EU:n valtiontukisäännöt rajoittavat normaalioloissa jäsenmaiden maksamia valtiontukia reilun kilpailun varmistamiseksi EU:n sisämarkkinoilla.

Valtiontukisääntöjä on löysätty vuodesta 2020 alkaen ensin koronan, sitten Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin ja viimeksi Yhdysvaltain ja Kiinan tukikilpailuun vastaamiseksi. Valtiontuet ovat painottumassa kriisituista teollisuuspolitiikkaan.
Analyysia varten käytiin läpi yli 500 komission valtiontukipäätöstä vuosilta 2023 ja 2024. Tiedot perustuvat komission ylläpitämään tietokantaan valtiontukipäätöksistä. Arviointi keskittyi EU:n energia- ja ympäristösuuntaviivojen (CEEAG) ja kriisipuitteiden (TCTF) mukaisiin tukipäätöksiin.

Ympäristökysymykset jakavat suomalaisten EU-näkemyksiä

Suomalaiset toivovat EU:n painottavan toiminnassaan nykyistä enemmän kriittisten teknologioiden omavaraisuutta, puolustusteollisuuden vahvistamista, siirtolaisuuden hallintaa sekä rikollisuuden torjumista. Ympäristökysymykset jakavat suomalaisten EU-näkemyksiä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) kevään arvo- ja asennetutkimuksesta.

Eva selvitti kyselyssä 26 mahdollisen tekijän kohdalla, pitäisikö niiden painottua tulevan Euroopan komission ohjelmassa enemmän vai vähemmän kuin nykyisin, vai pitäisikö niiden politiikkapainotuksen pysyä ennallaan.

Tuloksista käy ilmi, että suomalaisilla on varsin yhteneväiset näkemykset panosten lisäämiseksi turvallisuuteen, omavaraisuuteen sekä siirtolaisuuden hallintaan.

Kolme neljästä suomalaisesta (75 prosenttia) painottaisi EU:n politiikassa aiempaa enemmän omavaraisuutta kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa. Käytännössä sama osuus (74 prosenttia) toivoo myös puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamisen painottuvan EU:n toiminnassa nykyistä enemmän. Ruokaturvan vahvistamisen aiempaa suurempaa painotusta toivoo 68 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisten toiveet turvallisuuden vahvistamiseksi näkyvät myös yhtenevissä mielipiteissä siirtolaisuuden hallinnasta ja rikollisuuden torjunnasta. 73 prosenttia suomalaisista toivoo Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden hallinnan painottuvan nykyistä enemmän EU:n toiminnassa, ja 72 prosenttia toivoo EU:lta lisää huomiota rikollisuuden ja korruption torjuntaan. Lisäksi kaksi kolmesta (67 prosenttia) toivoo EU:lta jämäkämpää toimintaa EU-maiden talouksien Kiina-riskin vähentämiseksi.

– Suomalaisten kasvanut EU-myönteisyys on kytköksissä niihin turvallisuusodotuksiin, joita suomalaiset asettavat Naton ohella myös Euroopan unionin politiikalle. Suomalaiset odottavat EU:lta puolustukseen panostamista, siirtolaisuuden hallintaa sekä omavaraisuudesta huolehtimista niin ruoantuotannossa kuin teknologiassakin, analysoi Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen kyselyn tuloksia tiedotteessa.

Ympäristökysymysten politisoituminen on vähentänyt niiden sijoittumista poliittisesti tärkeiden kysymysten listalla. Evan mukaan vastaava politisoituminen havaittiin vuosi sitten myös suomalaisten hallitusohjelmatoiveita luotaavassa arvo- ja asennetutkimuksen kysymyssarjassa.

Niukka enemmistö (53 prosenttia) painottaisi EU:n toiminnassa nykyistä enemmän luontokadon torjumista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ja 18 prosenttia painottaisi sitä nykyistä vähemmän. Ilmastonmuutoksen torjumista painottaisi nykyistä enemmän vajaa puolet (47 prosenttia), mutta 23 prosenttia painottaisi sitä nykyistä vähemmän. Vihreää siirtymää ja irtautumista fossiilisesta energiasta painottaisi nykyistä enemmän 46 prosenttia ja reilu neljäsosa (27 prosenttia) painottaisi sitä nykyistä vähemmän.

Punavihreiden oppositiopuolueiden (erityisesti vasemmistoliitto, vihreät ja SDP) kannattajien selvät enemmistöt painottaisivat ympäristöasioita nykyistä enemmän, mutta hallituspuolueissa näkemykset jakaantuvat. Erityisesti perussuomalaisten kannattajat ovat poliittisista ryhmistä taipuvaisimpia painottamaan ympäristöasioita nykyistä vähemmän EU-politiikassa.

Tulokset perustuvat 2087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.-21. maaliskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.

Mika Aaltola Kiinasta: Synkkeneviä aikoja edessä

Euroopan unionin Kiinan-suurlähettiläs Jorge Toledon mukaan EU:n ja Kiinan välit ovat jännittyneet, kertoo South China Morning Post.

Syynä on Kiinan kahtiajakoinen suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Kiinassa lisäksi hiertää se, että EU on määrännyt kiinalaisille sähköautoille lähes 40 prosentin rangaistustullin.

– En sanoisi, että ne (välit) olisivat parantuneet. Ne ovat vaikealla tolalla, Toledo sanoi Pekingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Kiina on pyrkinyt esiintymään neutraalina Ukrainan sodan suhteen, mutta taustalla maa on tiivistänyt suhteitaan Venäjään. Kiina on esimerkiksi antanut sotilaallista tukea Venäjälle. Kauppa Kiinan kanssa on lisäksi elinehto Venäjän taloudelle.

Euroopan parlamenttiin valittu Mika Aaltola (kok.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että Kiina on keskeinen Venäjän höykkäyssodan ylläpitäjä.

– En usko, että Euroopan kannattaa odottaa rakentavaa suhdetta, vaan synkkeneviä aikoja, Aaltola toteaa.

Kiinan roolista sodan mahdollistajana on puhuttu yhä enemmän.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi taannoin Bloombergin haastattelussa kärjistäen, että Venäjä on niin riippuvainen Kiinasta, että Kiinan presidentti voisi Xi Jinping voisi lopettaa Ukrainan sodan yhdellä puhelinsoitolla.

Aaltolalle sanotaan viestiketjussa, että ”rehottava kaupankäynti” Kiinan kanssa pitäisi pysäyttää.

– Se olisi viisasta, mutta taloudellisen hyvän nälkä usein ajaa kansallisen turvallisuuden edelle. Surullista, Aaltola vastaa.

LUE MYÖS:
Risto E. J. Penttilä IL:lle: Kiina on ratkaisevan tärkeä sodan lopettamiseksi

Viktor Orbánin ”rauhankiertue” jatkuu – näin hän perustelee Kiinan vierailuaan

Unkarin pääministeri Viktor Orbán jatkaa ”rauhankiertuettaan” Kiinassa, jossa hän tänään tapaa presidentti Xi Jingpingin. Orbán on jakanut kuvan saapumisestaan kiinalaiskentälle saatesanoin ”Rauhantehtävä 3.0”.

Viime viikolla Orbán tapasi Kiovassa Volodymyr Zelenskyin ja heti perään Moskovassa Vladimir Putinin.

Etenkin yllätysvierailu Venäjän diktaattorin pakeille herätti ärsytystä EU-johdossa, sillä Unkari aloitti juuri heinäkuun alussa vuoronsa EU:n puheenjohtajamaana. Monelta taholta todettiin, että Unkari ei ole saanut mitään neuvottelumandaattia.

Orbán itse otti kantaa arvosteluun perjantaina sanomalla, että ”rauha ei synny mukavassa nojatuolissa Brysselissä”.

– Vaikka kiertävä EU-puheenjohtajuus ei anna valtuuksia neuvotella EU:n puolesta, emme voi istua ja odottaa, että sota jollain ihmeen kaupalla päättyy. Me toimimme tärkeänä työkaluna ensimmäisten askelten ottamisessa kohti rauhaa. Siitä rauhantehtävässämme on kysymys, Orbán kuvaili Unkarin roolia X-päivityksessään.

Kiinan valtiollisen uutistoimiston mukaan Xi ja Orbán käyvät syvälliset keskustelun aihepiireistä, joissa ”he jakavat yhteisten kiinnostuksen”. Xi ja Orbán tapasivat edellisen kerran kaksi kuukautta sitten, kun Xi vieraili Budapestissa toiveissaan vahvistaa Kiinan roolia Euroopassa.

– Kiina on avainvalta siinä, että Venäjän-Ukrainan-sodassa luodaan olosuhteet rauhalle. Sen vuoksi tulin tapaamaan presidentti Xi:tä Pekingiin, vain kaksi kuukautta hänen virallisen valtiovierailunsa jälkeen, perustelee Orbán X-alustalla.

The New York Times -lehden mukaan vierailussa on kyse myös siitä, että Ukraina-tuen vastustajana EU:n ulkokehälle joutunut Orbán ja Xi voivat blokkina etäännyttää itseään Yhdysvalloista. Naton huippukokous Washingtonissa alkaa huomenna. EU-puheenjohtajuus antaa Unkarin pääministerille näkyvämmän profiilin Eurooppa-kysymyksissä, vaikkakaan ei suurempaa valtaa.

Lehden mukaan Orbánin rauhanmissioksi kutsuma ratkaisu käytännössä tarkoittaa, että Ukraina suostuisi Venäjän vaatimuksiin, jotka sisältävät muun muassa aluemenetyksiä. Pääministeri on kehottanut Moskovaa ja Kiovaa tulitaukoon ja keskusteluyhteyteen keskenään, mutta ei ole julkisesti tehnyt mitään tarkempaa esitystä siitä, miten kestävä sopimus voitaisiin saada aikaan.

Näin EU:ssa lobataan: Asioita halutaan hoitaa hiljaa ja ilman julkisuutta

– Luottamus on tärkeä elementti lobbaamisessa: niitä kuullaan, joihin luotetaan jo valmiiksi. Olennaista on myös se, miten ja milloin lobbataan, tutkijatohtori Salla Mikkonen kiteyttää huomioitaan EU:n päätöksentekijöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta.

EU-lobbaaminen on ammattimaistunut, ja se vaatii kykyä pitkäjänteiseen vaikuttamistyöhön sekä jäsenmaissa että Brysselissä. Luottamuksen ansaitsemisessa auttavat rahalliset resurssit ja ammattitaito, mutta etenkin kyky verkostoitua ja myös se, että edustaa EU-piireissä hyvän statuksen saavuttanutta organisaatiota.

Lobbaajat tarvitsevat suhdeverkostoja saadakseen epävirallista tietoa, joka on tärkeää lobbauksen ajoittamisessa.

Koska lobbaus-sanalla on kielteinen kaiku, nykyään puhutaan myös edunvalvonnasta tai vaikuttamistyöstä. Lobbaaminen viittasi alun perin vaikuttamiseen parlamenttien auloissa, lobbyissa.

Yritykset ja etujärjestöt näkyviä lobbaajia

EU:n avoimuusrekisterin mukaan EU-tasolla lobbaavat ahkerimmin yritykset, kansalaisjärjestöt ja kansainväliset etujärjestöt. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto kuuluu eurooppalaiseen etujärjestöön ja lobbaa sekä kansallisella että EU:n tasolla. Vastaavasti toimii esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö.

Lobbauksen kohteita ovat kansalliset virkahenkilöt ja poliitikot, komissaarit ja Euroopan parlamentin jäsenet sekä heidän avustajansa. Tapaamisiin valmistaudutaan huolella hankkien tietoa sekä kohteesta että agendalla olevan asian käsittelyvaiheesta EU:ssa.

– Lobbaajat arvioivat, että valmistautumiseen kuluu yli puolet työajasta, Mikkonen kertoo.

EU-poliitikkojen intressi kuulla lobbaajia liittyy puolestaan ainakin tarpeeseen saada tietoa käsillä olevista asioista. Lobbauksen kohteet pitivät Mikkosen mukaan hyvinä tapaamisia, jotka olivat oikein ajoitettuja, rakentavia ja joissa lobbari oli myös kuuntelevalla kannalla.

Huonoina kohteet pitivät tapaamisia, joissa lobbari vain ”tuuppasi asiaa” ja piti pitkän yksinpuhelun. Kritiikkiä herättivät myös tilanteet, joissa puhuttiin eri asiasta kuin alun perin oli sovittu tai tultiin myöhässä lobbaamaan jo päätettyä asiaa.

Lobbaaminen voi olla julkista tai piilevää

Mikkonen keskittyi tutkimaan lobbaamisen käytäntöjä ja keräsi aineistonsa vuosina 2017–2020. Hän havainnoi EU-lobbausta Helsingissä ja Brysselissä seuraamalla lobbareita heidän arjen työssään. Lisäksi hän havainnoi lobbaustapaamisia Euroopan parlamentissa ja haastatteli 59 toimijaa lobbauksesta ja lobbauksen vastaanottamisesta.

Tapaamisissa lobbaajat toimivat mieluummin kaksin tai kolmin kuin yksin.

– Tapaamisiin varattiin yleensä puoli tuntia, mutta käytännössä aikaa saattoi olla vain 10–20 minuuttia, jos sattui jokin päällekkäisyys. Eli piti mennä nopeasti asiaan ja kertoa, mitä sille haluttiin tehtävän. Usein mukana oli lyhyt, noin sivun mittainen tiivistys asiasta.

Mikkonen ei tutkinut väitöksessään lobbaajien valtaa, ja sen tutkiminen olisikin vaikeaa.

– On olemassa julkista ja ei-julkista lobbaamista. Julkiseen lobbaamiseen lukeutuvat viralliset kuulemiset ja työryhmät sekä mediaesiintymiset some mukaan lukien. Ei-julkiset tapaamiset lobbaajien kanssa tapahtuvat suljettujen ovien takana. On myös paljon epämuodollisia verkostoja, joissa poliitikkoihin pyritään vaikuttamaan vaikka urheiluseurassa tai koulun parkkipaikalla. Aina lobbarit eivät itsekään tienneet, mikä kohtaaminen oli ollut se vaikuttavin, Mikkonen sanoo.

Lobbaajat haluavat hoitaa asioita hiljaa ja ilman julkisuutta silloin, kun asiat etenevät hyvin. Onnistumisena pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa lobbauksen kohde toistaa medialle lobbarilta kuulemansa asian.

– Luottolobbareita kuunnellaan ja heiltä kysytään asioita, mutta se vaatii sitä, että on rakennettu luottamus jo ennakkoon, Mikkonen kuvaa.

Johtajan tittelillä vallan liepeille

EU-hierarkiassa titteleillä on väliä, joten menestyvät lobbaajat ovat usein titteleiltään johtajia, ja heillä on myös keskinäisiä yhteenliittymiä ja yhteistyötä.

– Lobbarit naureskelivat, että kaikki ovat titteleiltään joitakin johtajia, muuten ei saa kutsuja tilaisuuksiin, Mikkonen kertoo.

Lobbaajat voivat olla taustaltaan esimerkiksi entisiä poliitikkoja tai poliitikkojen avustajia, viestintäkonsultteja, juristeja tai entisiä toimittajia. He ovat Mikkosen mukaan yleensä korkeasti koulutettuja, ja etnisiin vähemmistöihin kuuluu vain pieni vähemmistö. Tästä huolimatta lobbareiden taustoista puhutaan varsin vähän.

Läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden haasteita

Lobbareiden ja päättäjien kesken tuntuu tällä hetkellä vallitsevan yhteisymmärrys siitä, mikä on ammattimaista EU-lobbausta. Toimijat, jotka eivät hallitse käytäntöjä, luokitellaan helposti epäammattimaisiksi, eivätkä he saa ääntänsä kuuluviin.

– Voi kysyä, kuinka tasapuolista ja edustavaa lobbaaminen on, ja kuullaanko EU:ssa riittävästi kansalaisyhteiskuntaa muutenkin kuin lobbaamisen kautta, Mikkonen sanoo.

Mikkosta motivoi hänen väitöstutkimuksessaan tarve ymmärtää nykyisiä EU-lobbauksen käytänteitä ja halu tehdä EU-lobbauksesta ymmärrettävämpää suurelle yleisölle.

YTT Salla Mikkosen kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja EU-lobbaamisen käytännöistä tarkastettiin huhtikuussa Tampereen yliopistossa.

Victor Orbán tapaa Vladimir Putinin – Petteri Orpo: Valtuuksia EU:lta ei ole

Unkarin pääministeri Victor Orbánin on määrä tavata Venäjän presidentti Vladimir Putin perjantaina Moskovassa, heti sen jälkeen, kun hän tapasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Kiovassa tiistaina.

Orbán oli omasta mielestään Kiovassa rauhan asialla, kun hän ehdotti Zelenskyille tulitaukoa. Orbán ei tapaamisen jälkeen kertonut, mitä Zelenskyi hänelle vastasi.

– Emme ole valmiita tekemään kompromissia tärkeistä asioista ja arvoistamme, Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak linjasi asiaa toimittajille Washingtonissa.

Unkarin hallitusta lähellä oleva lähde kertoo The Guardian -lehdelle, että Orbán näkee itsensä välittäjänä Ukrainan ja Venäjän välillä.

Unkari aloitti kiertävän vuoronsa EU:n puheenjohtajamaana 1. heinäkuuta.

– EU:n puheenjohtajamaa Unkarilla ei ole valtuuksia keskustella tai neuvotella Venäjän kanssa EU:n puolesta, toteaa pääministeri Petteri Orpo (kok.) Orbánin vierailusta X-alustalla.

– Eurooppa-neuvoston yhteinen viesti on selvä: Venäjä on hyökkääjä, ja Ukraina kamppailee olemassaolostaan. Ukrainaa koskevia keskusteluja ei voida käydä ilman Ukrainaa, Orpo jatkaa.

Guardianin mukaan Venäjä-mielisyydestään tunnetun Orbánin puuhat herättävät raivoa EU:n johdossa.

Li Anderssonin valintaa hämmästellään – ”putinistisena tunnettu ryhmä”

Vasemmistoliiton mepit Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo ovat liittyneet europarlamentin The Left – GUE/NGL -ryhmään.

EU-parlamentin vasemmistoryhmä tunnetaan Venäjää myötäilevistä mepeistään.

Li Andersson kertoo tiedotteessaan, että yksi saksalainen meppi saatiin suljettua pois ryhmän ulkopuolelle.

– Pohjoismaiden ryhmä otti selvästi kantaa saksalaisen, Venäjä-myötäilystä arvostellun Sahra Wagenknechtin puolueen ryhmään pääsyä vastaan. Tämän lisäksi linjasimme jo ennen vaaleja, että emme tule istumaan samassa ryhmässä viime kaudella kohua herättäneiden kahden irlantilaisen itsenäisen edustajan kanssa. Nämä linjauksemme toteutuvat, Andersson toteaa.

Vasemmistoliiton ratkaisua on arvosteltu ja ihmetelty sosiaalisessa mediassa.

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistön mielestä EU-parlamentin vasemmistoryhmän linja tuskin muuttuu.

– Ei tuossa ole muuta eroa europarlamentin vasemmistoryhmän linjassa aiempaan kuin että Irlannin kaksi radikaaliedustajaa putosi vaaleissa, Niinistö viittaa viestipalvelu X:ssä Clare Dalyyn ja Mick Wallaceen.

– Sama änkyröinti Venäjä-pakotteiden laajentamista ja Ukrainan aseellista tukemista vastaan jatkunee ”rauhan” puolesta, hän jatkaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajana vuosina 1998-2006 toiminut Suvi-Anne Siimes on myös kommentoinut puolueen ratkaisua X:ssä.

– Tämä on harmillista. Tai siis oikeastaan se on, että toisenlaisen vihervasemmistoryhmän muodostaminen ei sitten pohjoismaiden vassareilta onnistunutkaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kuvailee EU-parlamentin vasemmistoryhmää ”putinistiseksi”.

– Tämä on kyllä käsittämätöntä, että vasemmistoliitto valitsi edelleen jopa putinistiseksi tunnetun ryhmän EU-parlamentissa. Ja samaan aikaan vasemmiston kannatus nousee Suomessa. Huolestuttavia signaaleja, jos niillä yhteys. Vai onko nousu vain Anderssonin hypeä?, hän pohtii X:ssä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mielestä vasemmistoliiton ratkaisu osoittaa sen, että ”politiikka on mahdollisuuksien taidetta”.

– Ääripuolueita vastaan taistelemisen viestillä EU-vaaleissa ison voiton ottanut vasemmisto ja Li Andersson ovat ainoita, jotka ovat venäjämielisten ääripuolueiden kanssa samassa ryhmässä Euroopan parlamentissa, hän ihmettelee.

Li Andersson kertoo, että kaikki vasemmistoryhmässä istuvat puolueet ovat hyväksyneet poliittisen julistuksen, joka perustuu työntekijöiden oikeuksien, tasa-arvon, luonto- ja ilmastopolitiikan sekä ihmisoikeuksien vahvistamiseen.

Julistuksessa ryhmä myös tuomitsee Venäjän laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan ja sitoutuu Ukrainan oikeuteen ylläpitää alueellista koskemattomuuttaan.

– Ryhmän sisällä on edelleen eriäviä näkemyksiä monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, mutta keskeistä on kaikkien sitoutuminen näihin periaatteisiin. Pohjoismaiset punavihreät puolueet tulevat jatkamaan näkyvää yhteistä solidaarisuuspolitiikkaansa Ukrainan puolesta, Andersson vakuuttelee.

 

 

 

EU kaavailee tuontitulleja kiinalaisille halpatavaroille

EU valmistelee suunnitelmia tullien asettamiseksi halvoille tavaroille, joita ostetaan kiinalaisista verkkokaupoista. Toimilla pyritään pysäyttämään Kiinasta tulevat huonolaatuiset tuotteet, uutisoi Financial Times ­-lehti.

Euroopan komissio tulee myöhemmin tässä kuussa ehdottamaan nykyisen 150 euron rajan poistamista, jota halvemmalla tavaroita voi ostaa verovapaasti, kolme asian tuntevaa lähdettä kertoi FT:lle.

Toimien tärkeimmät kohteet olisivat kiinalaiset online-markkinapaikat Temu ja AliExpress sekä vaatekauppias Shein, eräs lähde sanoi FT:lle.

Komission mukaan EU:hun tuotiin viime vuonna 2,3 miljardia tavarakappaletta, jotka olivat alle 150 euron verovapaan kynnyksen. Verkkokaupan tuonti on vuodesta toiseen yli kaksinkertaistunut, komission tiedot osoittavat.

Kiina hyötyy tuetuista postikuluista, mikä tarkoittaa, että halpojen tavaroiden lähettäminen lentoteitse on kustannustehokasta.

Säännöksiä sovellettaisiin kaikkiin verkkokauppiaisiin, jotka toimittavat EU-asiakkaille suoraan unionin ulkopuolelta. Yhdysvaltalainen Amazon käyttää tyypillisesti Euroopassa sijaitsevia myyjiä.

FT:n mukaan toinen mahdollinen toimi olisi saada pakolliseksi, että suuret alustat rekisteröivät verkossa arvonlisäveromaksut tavaran arvosta riippumatta.

Vuodesta 2021 lähtien EU-yrityksille lähetetyistä paketeista on jo maksettu arvonlisäveroa niiden arvosta riippumatta, mutta ne on vapautettu tullimaksuista.

Eräs virkamies kuitenkin varoitti, että EU-maiden pääseminen sopimukseen voi olla vaikeaa, koska uusi järjestelmä lisäisi jo ennestään ylikuormitettujen tullivirkamiesten työtaakkaa.

EU-maiden ilmoittamien vaarallisten tuotteiden määrä nousi yli 50 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023 yli 3 400:aan. Kosmetiikka, lelut, sähkölaitteet ja vaatteet olivat eniten turvallisuusongelmia aiheuttavia tuotteita.

Viktor Orban perustaa uuden ryhmän europarlamenttiin

Unkarin pääministeri ja Fidesz-puolueen puheenjohtaja Viktor Orban kertoo perustavansa uuden ryhmän europarlamenttiin.

Euroopan patriootit -nimiseen ryhmään kuuluu Fideszin lisäksi tšekkiläisen Andrej Babišin Ano-puolue sekä Herbert Kicklin johtama Itävallan Vapauspuolue FPÖ.

Fideszillä on parlamentissa 10 paikkaa, Anolla seitsemän ja Vapauspuolueella kuusi, yhteensä siis 23 paikkaa. Kaikkia kolmea puoluetta yhdistää vahva Kreml-mielisyys sekä Ukrainan avustamisen vastustaminen.

Ano on aiemmin kuulunut parlamentissa liberaaliin Renew Europe -ryhmään. Populistipuolue oli kuitenkin ryhmälle murheenkryyni sen tehdessä Tšekin sisäpoliitikassa yhteistyötä niin kommunistipuolueen kuin laitaoikeistonkin kanssa.

Itävallan FPÖ taas istui edellisessä parlamentissa laitaoikeiston ID-ryhmässä. Euroskeptinen puolue tunnetaan tiiviistä suhteistaan Venäjään, ja se onkin vastustanut äänekkäästi Venäjä-pakotteita.

Orbanin mukaan Euroopan patrioottien tavoite olla europarlamentin vahvin oikeistoryhmä.

– Eurooppalaiset haluavat kolmea asiaa: Rauhaa, järjestystä ja kehitystä. Brysselin eliiteiltä he saavat sotaa, maahanmuuttoa ja stagnaatiota, Orban totesi.

Babiš taas totesi ryhmän muuttavan Eurooppaa.

– Preferoimme […] rauhaa sotaan verrattuna, Babiš sanoi.

Kolmikolla on kuitenkin edessä merkittävä haaste, sillä europarlamenttiryhmän perustaminen edellyttää 23 europarlamentaarikkoa, jotka ovat kotoisin vähintään seitsemästä eri EU-maasta. Vaikka ryhmä täyttää jo nyt meppien minimimäärän, olisi ryhmään houkuteltava jäseniä vielä neljästä EU-maasta.

Mikäli ryhmään ei saada jäseniä muista maista, jää se epäviralliseksi.

Orban, Babiš ja Kickl yrittänevätkin nyt rekrytoida jäseniä toden teolla, sillä ryhmän virallistaminen toisi niille lukuisia etuja parlamentissa. Ryhmillä on muun muassa etuoikeus ryhmäpuheenvuorojen pitämiseen. Ne ovat myös edustettuna puhemiesneuvostossa sekä saavat myös parlamentilta rahoitusta ja henkilöstöä.

Kiinan asevoimat päässyt käsiksi EU:n rahoittamaan ”korkean riskin” tutkimukseen

Ryhmä kiinalaisia yliopistoja, joilla on sotilaallisia yhteyksiä ja jotka tunnetaan nimellä ”Kansallisen puolustuksen seitsemän poikaa”, on syvästi mukana EU:n rahoittamissa tutkimushankkeissa. On siis lähes varmaa, että Kiinan asevoimat on päässyt käsiksi eurooppalaiseen ”korkean riskin” tutkimukseen. Asiasta raportoi Politico.

EU on viimeisen vuosikymmenen aikana rahoittanut ainakin 14 hanketta 26 miljoonalla eurolla, joissa on työskennelty asiantuntijoiden mukaan ”korkean riskin” kiinalaisten yliopistojen kanssa. Näistä hankkeista kahdeksan on edelleen käynnissä. Tutkimushankkeiden aihealueet vaihtelevat hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, ilmastomallinnuksesta ja lämmitys- ja jäähdytysteknologiasta antenni- ja moottoripropulsioteknologiaan.

Kiina-asiantuntijat ovat Politicon mukaan varoittaneet, että ”Kansallisen puolustuksen seitsemän poikaa” -ryhmällä on ”tunnettuja yhteyksiä sotilastutkimukseen.” Yliopistot toimivat Kiinan teollisuus- ja tietoteknologiaministeriön alaisuudessa ja ”näyttelevät tärkeää roolia Kiinan puolustusteollisuudessa”, Kiinaan keskittyvä tiedustelualusta Datenna toteaa tuoreessa tutkimuksessaan Politicon mukaan.

Kaikki ”Seitsemän poikaa” -ryhmän jäsenet on luokiteltu ”erittäin korkeaksi” riskikumppaniksi Australian Strategic Policy Instituten ”China Defence Universities Tracker” -työkalusssa, jota yliopistot käyttävät laajalti tutkimusyhteistyöpäätöksissään.

Joidenkin Euroopan alueiden kuten Belgian Flanderin viranomaiset ovat päättäneet olla tekemättä lainkaan yhteistyötä ”Seitsemän poikaa” -ryhmän kanssa. Jotkut mukana olevat yliopistot myös tunnistivat riskin yhteistyöstä kiinalaisten yliopistojen kanssa, mutta päättivät jatkaa, koska tutkimusprojektin aihe ei ollut erityisen kiistanalainen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)