Verkkouutiset

EU

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomelle moitteita EU:n jätedirektiivistä

Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan koosteen. Se sisältää oikeudellisia toimenpiteitä niitä Euroopan unionin jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.

Jäsenvaltioiden toimittamien viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella yksikään jäsenvaltio ei ole saavuttanut kaikkia EU:n nykyisessä jätelainsäädännössä asetettuja jätteen keräys- ja kierrätystavoitteita.

Direktiivin tavoitteet koskevat yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä. Suomi ja 17 muuta jäsenvaltiota eivät saavuttaneet vuoden 2020 tavoitetta, jonka mukaan 50 prosenttia esimerkiksi paperi-, metalli-, muovi- ja lasijätteestä tulisi valmistella uudelleenkäyttöä varten tai kierrättää.

Kaikista 27 jäsenvaltiosta 25 jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien, eivät keränneet erikseen riittävästi myöskään sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, minkä vuoksi ne eivät saavuttaneet EU:n keräystavoitetta.

Jäsenmailla on kaksi kuukautta aikaa vastata ja korjata komission esiin tuomat puutteet. Jos komissio ei saa tyydyttäviä vastauksia, se voi päättää antaa perustellut lausunnot.

Komissio huomauttaa lisäksi Suomea ja 12 muuta jäsenvaltiota siitä, että ne eivät ole saattaneet luotonhallinnoijia ja luotonostajia koskevaa direktiiviä kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tavoitteena on antaa luotonhallinnoijille ja luotonostajille mahdollisuus toimia koko unionin alueella.

Puutteita oli komission mukaan myös yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämis- ja maksujärjestelmää koskevien säännösten soveltamisessa.

Susanne Päivärinta: EU:lta oikea veto Unkarin venkoilulle

Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta antaa tukensa EU:lle, joka järjestää seuraavan epävirallisen ulko- ja puolustusministereiden tapaamisen Brysselissä Budapestin sijasta.

– Oikea veto. Unkarin venkoilua on katsottu läpi sormien liian pitkään. (Pääministeri) Viktor Orbánin toiminnan vuoksi EU:n ministerikokous järjestetään Brysselissä, hän toteaa X-palvelussa.

Hän on jakanut X-tilillään Helsingin Sanomien uutisen, jossa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio kertoo kokouksen siirtämisen olevan selkeä viesti EU:lta Orbánille.

Orbán suututti EU-maiden johtajat neuvottelemalla Venäjän kanssa muun EU:n vastustuksesta huolimatta. Hän vieraili Moskovassa heinäkuun alussa tapaamassa Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Orbán on vastustanut Venäjän-vastaisia pakotteita ja Ukrainan aseellista tukemista.

EU:n puheenjohtajamaa on usein järjestänyt epäviralliset ministeritapaamiset omassa maassaan. Viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä tai Luxemburgissa.

Elina Valtonen MTV:lle: EU:n päätöksentekoa pitää uudistaa

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan yksittäiset valtiot pystyvät estämään tai viivyttämään muiden maiden tahtoa monissa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä.

Hän sanoo MTV Uutisille, että erityisesti Unkarin toimintaa on arvosteltu EU:n sisäisissä keskusteluissa. Unkari on vastustanut monia Venäjän vastaisia toimia.

– Jos meillä on 26 valtiota 27 jäsenmaasta, jotka ajavat jotain asiaa erittäin pontevasti, ei pitäisi olla niin, että yksi maa pystyy blokkaamaan päätöksenteon pitkäksi aikaa, Valtonen sanoo.

Monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksissä edellytetään yksimielisyyttä. Ulkoministerin mukaan on perusteltua pohtia sitä, voitaisiinko päätöksiä tehdä määräenemmistöllä. Tämä edellyttäisi EU:n nykyisten sääntöjen muuttamista.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasi heinäkuussa maansa EU-puheenjohtajakauden alussa Venäjän presidentti Vladimir Putinin osana ”rauhantehtäväänsä”. EU-maista ja Naton johdosta on korostettu, että Orbán edusti Moskovan matkalla vain itseään.

Suomen EU-vaikuttaminen vaatii kansanedustajan mukaan perkausta

Suomessa tulee käydä kriittinen palautekeskustelu siitä, miksi EU-vaikuttamisemme ei yllä parempiin tuloksiin, kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma X-alustalla.

Hän viittaa siihen, että EU:n Verkkojen Eurooppa -liikenneohjelmasta haettavana oli seitsemän miljardia euroa, mutta Suomi onnistui saamaan vain 39 miljoonaa.

– Emmekö osaa perustella hakemuksia oikein? Emmekö itse usko hankkeisiimme? Kauma pohtii syitä.

Suomella on pitkä listä välttämättömiä, mutta kalliita infrainvestointeja. Niihin Kauman mukaan tarvitaan kipeästi EU-rahaa.

– Suomi sijaitsee muuhun Eurooppaan nähden saarella ja kaukana pohjoisessa. Jo yksin kuljetuskustannukset tuovat vientikaupalle haasteita, miten pysyä kilpailukykyisinä muihin nähden.

Kauma jatkaa ketjussa, että hänen kritiikkinsä ei kohdistu kokonaan ilman tukea jääneeseen Länsirata-hankkeeseen, vaan kyse on pidemmän aikavälin trendistä.

– Suomi alisuoriutuu EU-rahojen lobbaamisessa, hän sanoo.

Myös Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri Kari Häkämies on moittinut Suomen EU-vaikuttamista.

– Suomalainen virkamieskoneisto ei esimerkiksi Ruotsiin verrattuna keskity niin paljon tähän edunvalvontaan, Häkämies sanoi Iltalehdelle.

Tutkija HS:lle: Tätä Ursula von der Leyen signaloi puheillaan Suomen itärajasta

Euroopan komission puheenjohtajana jatkava Ursula von der Leyen nosti Euroopan parlamentille pitämässään linjapuheessaan esille Euroopan itärajan, joka on Venäjän hybridiuhkien kohteena. Hän mainitsi erityisesti Suomen itärajan todeten, että ”Venäjä houkuttelee ihmisiä Jemenistä ja työntää heitä Suomen rajalle”.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen tulkitsee von der Leyenin lausuntoa niin, että komissio ymmärtää ilmiön juuret ja sen, että turvapaikkamenettelyyn sisältyy monenlaisia tekijöitä.

– Itse ajattelen, että hän signaloi tällä sitä, että rajakysymykseen sisältyy uudenlaisia uhkia, kuten näitä hybridioperaatioita. Rajapolitiikkaa ja ehkä EU:n turvapaikkapolitiikkaakin pitää pohtia suhteessa tällaisiin uhkiin, Miettinen sanoo Helsingin Sanomille.

– Uskoisin, että siinä on jonkinlaista tietoa taustalla.

Miettinen uskoo, että von der Leyenillä lienee siis tarkempaa tietoa Euroopan itärajalle tulevien tai tuotavien ihmisten alkuperämaista.

Yle: EU haluaa karsia Suomen muovipussien käyttöä

Suomessa käytetään EU:n mukaan liikaa muovipusseja, kertoo Yleisradio. Muovipussitavoite sisältyy EU:n ympäristötavoitteisiin. Aikaa niiden saavuttamiseen on vuoden 2025 loppuun asti. Suomi on kuitenkin sen verran runsaasti, jäljessä ettei tavoitteeseen uskota pääsevän.

Muovipussien kulutus tulisi saada 40 pussiin per kansalainen. Vielä vuonna 2022 suomalaiset käyttivät 55 muovipussia vuodessa per kansalainen. Tosin vielä vuonna 2017 suomalaiset käyttivät vuodessa keskimäärin 70 muovipussia. Vähimmillään on päästy noin 52 muovipussiin vuonna 2020, mutta sitten määrä alkoi taas kasvaa.

Suomessa ostetaan pelkästään kauppakasseja vuositasolla noin 350 miljoonaa kappaletta. Kun hedelmäpussit lasketaan mukaan, ylittää kokonaismäärä yli 700 miljoonaa muovipussia.

Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoo, että jokaisen kansalaisen tulisi vähentää muovikassien käyttöä vielä viidellätoista pussilla vuodessa, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Eli yksi tai mieluummin kaksi pussia vähemmän jokaiselle per kuukausi.

Euroopan komissio saattaa käynnistää Suomea kohtaan rikkomusmenettelyn, mikäli tavoitetta ei saavuteta määräajassa, sanoo Ylelle ympäristöneuvos Taino Nikula ympäristöministeriöstä. Menettelyn ensimmäinen vaihe on virallinen huomautus. Viimeinen keino kirittää toimia on sakko, mutta prosessi on aika pitkä, Nikula sanoo.

Saksa ja Itävalta ovat kieltäneet muovipussit kokonaan hedelmäpusseja ja kestokasseja lukuun ottamatta. Suomessa kukaan ei kuitenkaan halua tätä. Ympäristöministeriön mukana kieltäminen on keinona viimeinen. Kaupan liiton Marja Ola huomauttaa, että moni pitää jo muovipussia kiertotaloustuotteena, koska ne valmistetaan kierrätysmuovista ja niitä käytetään muutenkin enemmän kuin kerran.

– Suomessa muovipussit päätyvät pääsääntöisesti lopulta roskapusseiksi, sitä ennen niissä kuljetetaan urheilukenkiä ja muuta tavaraa. Käyttökertoja voi tulla kymmeniä.

Suurista ruokakauppaketjuista S-ryhmä kertoi Ylelle, että aikoo syksyn mittaan vähentää muovipussien valikoimaa ja lisätä paperikassien valikoimaa.

 

 

 

 

 

 

Petteri Orpo onnittelee Ursula von der Leyenia uudelleenvalinnasta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) onnittelee Ursula von der Leyenia uudesta toimikaudesta Euroopan komission puheenjohtajana.

– Olen varma, että johdollanne voimme ohjata Eurooppaa kohti vauraampaa ja turvallisempaa tulevaisuutta. Odotamme innolla vahvan yhteistyömme jatkamista Suomen ja EU:n kanssa, Orpo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Euroopan parlamentti äänesti von der Leyenin uudelleenvalinnasta tänään. Von der Leyen sai istunnon äänestyksessä 401 ääntä. Hän sai äänestyksessä 40 äänen enemmistön.

Huutava meppi heitettiin ulos EU-parlamentin istunnosta

EU-parlamentti on kokoontunut Ranskan Strasbourgiin äänestämään  Ursula von der Leyenin (epp.) jatkosta komission puheenjohtajana.

Istuntosalissa oli välikohtaus von der Leyenin linjapuheen jälkeen, kun romanialainen äärioikeistoa edustava europarlamentaarikko Diana Sosoaca aloitti huudon.

Romanialaismeppi keskeytti Renew-ryhmän johtaja Valérie Hayerin puheenvuoron.

– Te tapoitte ihmisiä, minulla on oikeus puhua, Sosoaca huusi Politicon mukaan ja kohdisti  todennäköisesti viestinsä von der Leyenille, jonka ajamasta koronapolitiikasta liikkuu erilaisia salaliittoteorioita.

EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola pyysi vartijoita poistamaan mepin istuntosalista. Sosoaca piti kasvoillaan koiran kuonokoppaa ja käsissään uskonnollista ikonia.

– Älkää koskeko minuun, meppi huusi vartijoiden tullessa hänen luokseen.

Pekka Toveri Ukraina-valtuuskunnan johtoon

Kokoomusmepit aloittavat työnsä parlamentin tärkeissä valiokunnissa ja valtuuskunnissa. Pekka Toveri nousee Ukraina-valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja Mika Aaltola varapuheenjohtajaksi Iso-Britannia -valtuuskuntaan.

– Työmme arvostus ja kokoomuksen vaalivoitto näkyy siinä, että saimme mitä pyysimme myös ryhmämme halutuimmista valiokunnista, toteaa kokoomusdelegaation puheenjohtaja Henna Virkkunen EPP-ryhmän tiedotteessa.

EPP-ryhmä esittää, että Virkkunen jatkaisi työtään teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsenenä. Lisäksi häntä esitetään jäseneksi tasa-arvovaliokuntaan (FEMM) sekä varajäseneksi budjettivaliokuntaan (BUDG) ja ympäristövaliokuntaan (ENVI).

Mika Aaltolaa esitetään ulkoasiainvaliokunnan (AFET) jäseneksi sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) varajäseneksi.

Pekka Toveria esitetään jäseneksi maatalousvaliokuntaan (AGRI) sekä varajäseneksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokuntaan (SEDE), ulkoasiainvaliokuntaan (AFET), ja kansalaisoikeuksien valiokuntaan (LIBE).

Aura Sallaa esitetään talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) jäseneksi sekä sisämarkkinavaliokunnan (IMCO) varajäseneksi.

Parlamentin täysistunto ilmoittaa perjantaina 19. heinäkuuta valiokuntien jäsenet ryhmien esitysten pohjalta. ​​​​​​Valtuuskuntapaikat vahvistetaan Strasbourgissa pidettävässä täysistunnossa.

Pekka Toveri lähtee vetämään valtuuskuntaansa äärimmäisen motivoituneena.

– Ukrainan tukeminen on Suomen ja koko Euroopan turvallisuuden kohtalonkysymys. EU:n on tuettava Ukrainaa niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisestikin niin kauan kuin on tarpeen.

– Iso-Britannia on sekä taloudessa että turvallisuudessa merkittävä EU-kumppani. Yhteistyön merkitys korostuu nyt kansainvälisesti jännitteisenä aikana. Britannian tuore vaalitulos avaa mahdollisuuksia yhteistyön uudelleen tiivistämiselle, sanoo Mika Aaltola.

Ursula von der Leyen otti esiin itärajan tilanteen: Frontex pitää kolminkertaistaa

EU-parlamentti äänestää tänään iltapäivällä Strasbourgissa Ursula von der Leyenin (epp.) jatkosta komission puheenjohtajana.

Von der Leyen piti linjapuheensa parlamentille kello 10. Hän lupasi, että Ukrainaa tuetaan niin pitkään kuin on tarpeen Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.

– [Von der Leyen] Lupaa vahvempaa Euroopan puolustusta ja hybridisodankäynnin torjuntaa. Rikollisuuden torjuntaan panostetaan, Europol tulee tuplata ja tehdä siitä operatiivinen toimija, siteeraa kokoomuksen kansanedustajasta europarlamenttiin siirtynyt Pekka Toveri.

Myös Suomi on mainittu, sillä von der Leyen otti esiin Suomen rajan tilanteen ja välineellistetyn maahantulon. Hän muistutti, että Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja.

– Venäjä houkuttelee ihmisiä Jemenistä ja työntää heitä Suomen rajalle, von der Leyen sanoi HS:n mukaan.

Euroopan rajaturvallisuusviranomainen Frontex tulee von der Leyenin mukaan kolminkertaistaa 30000 henkilöön.

Maahanmuutossa siirtolaisuuden hallintaan tarvitaan von der Leyenin mukaan uusia ratkaisuja, ja uuteen komissioon on tulossa Välimeri-komissaari.

– Suomen keskeiset tavoitteet Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisesta on huomioitu hyvin von der Leyenin ohjelmassa, kommentoi von der Leyenin viisivuotistavoitteita kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto.

EU-parlamentti: Ukraina on peruuttamattomasti kohti Nato-jäsenyyttä

Venäjän aloittaman sodan jatkuessa Ukrainassa EU-parlamentti toisti, että EU:n on tarjottava tukea niin kauan kuin se on tarpeen Ukrainan voiton varmistamiseksi.

Kesäkuun vaaleissa valittu Euroopan parlamentti ilmaisi keskiviikkona 17.7. päätöslauselmassa ensimmäistä kertaa kantansa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Mepit toteavat tukevansa Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. He kehottavat neuvostoa jatkamaan ja laajentamaan Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvaa pakotepolitiikkaansa sekä seuraamaan sen tuloksellisuutta.

Samalla parlamentti kehottaa EU:ta torjumaan järjestelmällisesti sen alueella olevien yritysten, kolmansien osapuolten ja kolmansien valtioiden toteuttamaa pakotteiden kiertämistä.

Jäädyteyt Venäjän valtion varat takavarikoitava

Mepppien mielestä Venäjän on maksettava taloudellisia korvauksia Ukrainassa aiheuttamistaan valtavista vahingoista. Siksi he suhtautuvat myönteisesti neuvoston hiljattain tekemään päätökseen Venäjän pysäytettyjen varojen ylimääräisten tuottojen käyttämisestä Ukrainan sotatoimien tukemiseen.

He kehottavat EU:ta luomaan ”vankan oikeudellisen järjestelmän EU:n jäädyttämien Venäjän valtion omistamien varojen takavarikoimiseksi”.

Parlamentti suhtautuu myönteisesti Naton äskettäisen huippukokouksen tuloksiin ja uskoo, että Ukraina on ”peruuttamattomalla tiellä kohti Nato-jäsenyyttä”.

Se kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään sotilaallista tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin se on tarpeen ja missä tahansa muodossa. Se myös kehottaa komissiota ehdottamaan pitkän aikavälin rahoitustukea Ukrainan jälleenrakentamiseen äskettäin perustetun Ukraina-tukivälineen pohjalta.

Viktor Orbán rikkoi yhteistä ulkopolitiikkaa

Päätöslauselmassa mepit tuomitsevat äskettäisen barbaarisen hyökkäyksen Ohmatdytin lastensairaalaan Kiovassa ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vierailun Venäjälle.

He korostavat, että vierailun aikana Orbán ei edustanut EU:ta ja että vierailu rikkoi räikeästi EU:n perussopimuksia ja yhteistä ulkopolitiikkaa. Päätöslauselman tekstin mukaan ”tästä rikkomisesta pitäisi koitua seuraamuksia Unkarille”.

Lisäksi Venäjän hyökkäys lastensairaalaan välittömästi Orbánin niin sanotun rauhanoperaation jälkeen osoittaa, että hänen väitetyt ponnistelunsa ovat ”merkityksettömiä”.

Päätöslauselman teksti hyväksyttiin äänin 495 puolesta, 137 vastaan ja 47 tyhjää.

 

Jarno Limnéll: Unkarin ei voi antaa pelata Venäjän pussiin

Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll kritisoi Unkarin toimintaa EU:ssa.

– Unkarin toimille EU:ssa on laitettava piste. Yhden jäsenmaan ei voi antaa sooloilla, toimia yhteisten arvojen vastaisesti ja pelata Venäjän pussiin. Tässä ajassa korostuu Euroopan yhtenäisyys ja Ukrainan tukeminen. Kyse on koko unionin uskottavuudesta, hän toteaa viestipalvelu X:ssä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan Ukrainan auttaminen ja tukeminen ei näkynyt tarpeeksi Unkarin esittelemässä EU-puheenjohtajakautensa Ecofin-työohjelmassa.

Ministeri Purra edusti Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Brysselissä tiistaina 16. heinäkuuta. Purra edusti Suomea myös euroryhmässä, joka kokoontui samassa yhteydessä maanantaina.

EU:n puheenjohtajamaana toimiva Unkari on vastustanut Ukrainan tukea. Unkarin odotetaan ja vaaditaan korjaavan toimintatapaansa liittyen Ukrainan tukemiseen.

Suomi ja Ruotsi aikovat boikotoida Unkarissa järjestettäviä EU-ministerikokouksia vastalauseena Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Moskovan-vierailulle heinäkuussa.

LUE MYÖS:
Riikka Purra: Ukrainan auttaminen ei näkynyt tarpeeksi Unkarin työohjelmassa

Aura Salla uudesta EU-säädöksestä: Huonosti kirjoitettu, mutta nyt katseet toteutukseen

Europarlamentaarikko Aura Salla (kok.) toteaa, että EU:n pitäisi oppia mahdollistamaan innovaatioita sen sijaan, että se tukahduttaa niitä.

Viestipalvelu X:ssä Salla viittaa EU:ssa voimaan tulleeseen tekoälyasetukseen, jonka muotoilua on arvosteltu.

– Huolimatta siitä, että tarkoitus on hyvä, tekoälysäädöksen ongelmana on, että se on huonosti kirjoitettu ja muotoiltu. Sääntöjen noudattamisen kustannusten ei pitäisi iskeä yrityksiin, jotka ovat skaalaamassa toimintaansa, sanoo Aura, joka on jakanut Financial Times -lehden artikkelin aiheesta.

FT:n haastattelema, tanskalaista terveysalan start-upia luotsaava Andreas Cleve arvioi, että uusien sääntöjen noudattaminen tuo kuin lisäveron yritykselle, jonka liiketoiminta muutenkin on vielä pientä. Lisäksi aikaa pitää käyttää pykälien ymmärtämiseen.

EU-virkakunta on myöntänyt, että 50-henkisessä yrityksessä tekoälyasetuksen noudattaminen voi maksaa kuusinumeroisen summan.

– Tekoälylaki on hyvä idea, mutta pelkään, että se tekee syväteknologian alan yrittäjille erittäin vaikeaksi menestyä Euroopassa, Cleve sanoo.

EU otti tekoälysääntelyä käyttöön ensimmäisenä maailmassa ja toimeenpano alkaa elokuussa kahden vuoden siirtymäajalla. Tavoitteena on olla globaali turvallisen tekoälyn keskus, jossa tekoäly on käytössä eettisesti.

Kriitikoiden mukaan lailla suitsitaan uusia keksintöjä jo ennen kuin niitä on ehditty tehdäkään.

Sääntely haluttiin viedä läpi ja aikapaineessa siihen jäi kompromissina tehtyjä epämääräisiä muotoiluja, jotka FT:n mukaan vaikeuttavat tulkintaa.

Pelkona on, että Yhdysvallat ja Kiina menevät teknologisessa kehityksessä menojaan ja Eurooppa jää entisestään jälkeen.

– Me palkkaamme lakimiehiä, kun muu maailma palkkaa koodareita, kiteyttää 45000 eurooppalaista it-alan yritystä edustavan DigitalEuropen johtaja Cecilia Bonefeld-Dahl lehdelle.

Ranska liittyi EU:n metsäisten jäsenvaltioiden ryhmään

Ranska on liittynyt EU:n metsäisten jäsenvaltioiden ryhmään, joka toimii nimellä For Forest+.

Ryhmän keskeisenä tavoitteena on kehittää epävirallista yhteistyötä metsiin liittyvissä asioissa, vaihtaa tietoa ja parhaita käytäntöjä sekä etsiä metsäpoliittisissa kysymyksissä yhteisiä kantoja kestävän metsänhoidon mukaisesti.

Suomen, Itävallan, Slovenian ja Ruotsin metsäministerit toivottavat Ranskan tervetulleeksi ryhmään.

Alun perin neljän valtion For Forest -ryhmä perustettiin vuonna 2022. Ranskan mukaantulo laajentaa yhteistyötä. Suomi toimii For Forest + -ryhmän puheenjohtajamaana vuonna 2024.

– On tärkeää, että metsäiset jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Metsillä on suuri merkitys pyrkimyksissämme edistää kestävyyttä. Tarvitaan yhteisiä toimia, jotta Euroopan unionissa saataisiin syvempää ymmärrystä metsään liittyvistä asioista, toteaa For Forest + -ryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

– Ranskalla on ilo ja kunnia liittyä For Forest + -ryhmään. Aikana, jolloin metsillä ja puutuotteilla on oltava keskeinen rooli vähähiilisessä siirtymässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, tämä antaa meille mahdollisuuden puolustaa tasapainoista näkemystä metsiin liittyvissä kysymyksissä Euroopan unionissa ottaen huomioon metsiemme erityispiirteet. Näin voimme taata paremmin metsien monipuoliset tehtävät yhteiskunnassa , sanoo Ranskan maatalous- ja elintarvikeministeri Marc Fesneau.

For Forest + -ryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa 2024 Suomessa.

 

 

Maltalainen Roberta Metsola jatkaa EU-parlamentin puhemiehenä

Maltalainen Roberta Metsola on valittu uudelleen Euroopan parlamentin puhemieheksi.

Ensimmäisen kerran tammikuussa 2022 virkaan valittu Euroopan kansanpuolueen (EPP) poliitikko jatkaa tehtävässään vielä 2,5 vuotta saatuaan Euroopan parlamentin enemmistön tuen tiistaina.

Metsolla sai 562 ääntä. Parlamentissa istuu 720 meppiä.

Metsolan valinta oli odotettu, sillä hänellä ei ollut merkittäviä vastaehdokkaita kisassa.

Vain vasemmistoryhmän espanjalainen meppi, entinen tasa-arvoministeri, Irene Montero asettui ehdokkaaksi Metsolaa vastaan. Montero sai 61 ääntä.

Uusi EU-parlamentti kokoontui tiistaina ensimmäisen kerran. Istunto pidetään Ranskan Strasbourgissa.

Myöhemmin tällä viikolla parlamentin on määrä äänestää myös komission uudesta puheenjohtajasta. Istuva puheenjohtaja, saksalainen EPP:n ehdokas Ursula von der Leyen on vahvoilla jatkamaan komission johdossa myös toisen viisivuotiskauden, mutta äänestyksestä povataan tiukkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)