Verkkouutiset

EU

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Loistava uutinen” – Euroopan tuki Ukrainalle on Elina Valtosen mukaan vauhdittumassa

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on parhaillaan EU:n ulkoasiainneuvostossa Luxemburgissa. Kokouksen asialistalla on muun muassa Ukrainan tukeminen.

Valtonen sanoi kokouksen alla olevansa tyytyväinen Yhdysvalloissa vihdoin eteenpäin menneestä 60 miljardin dollarin tukipaketista Ukrainalle, jonka toivottavasti myös senaatti pian hyväksyy, ja saadaan toimitettua Ukrainalle mahdollisimman pian.

Euroopan tuki Ukrainalle on Valtosen mukaan ollut agendalla koko kevään.

– Tahti on nyt toden teolla kiihtymässä, mikä on loistava uutinen, Valtonen totesi.

Hän nosti esiin Saksan roolin Ukrainan ilmatorjunnan vahvistamisessa ja kiitteli Saksan päätöstä toimittaa puolustukselle kolmas Patriot-järjestelmä. Valtonen mainitsi myös Suomen vastikään päättäneen 23. apupaketista sekä tehneen turvallisuussopimuksen Ukrainan kanssa.

Ulkoministerit keskustelevat Luxemburgissa myös Lähi-idän tilanteesta sekä Sudanista.

Kansanedustaja haluaa EU:n tukevan itärajan turvallisuutta ja elinvoimaa

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on tyytyväinen EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin päätöksestä vierailla Lappeenrannassa.

Itä-Suomen taloustilanne on heikentynyt merkittävästi Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena. Haasteet koskevat koko Euroopan unionin itäistä ulkorajaa.

– Komission puheenjohtaja von der Leyenin vierailu Lappeenrantaan osoittaa, että itärajan alueiden tilanne on noteerattu komissiossa ja tilanteemme otetaan vakavasti. Uskon, että komissio on valmis edistämään ratkaisuja itäisen Suomen turvallisuuden ja elinvoiman parantamiseksi, Kopra toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa rajan sulkemiseen ja kiinni pitämiseen liittyvät seikat sekä itäisen Suomen elinvoima eivät ole aluepolitiikkaa vaan koko Suomen ja EU:n yhteinen haaste.

– Vaikka haitalliset vaikutukset näkyvät selkeimmin juuri kaakkoisessa Suomessa, ulottuvat ne jatkuessaan koko Suomeen ja Euroopan unioniin. Myös siksi on toivottavaa, että EU ottaa roolia itärajan turvallisuuden ja elinvoiman parantamisessa. EU voisi osallistua rajaturvallisuuden kustannuksiin entistä suuremmassa roolissa, Kopra sanoo.

Kokoomus on Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen. Kokoomuksen vaikuttamistyön ansiosta Itä-Suomen haasteet tiedostetaan eurooppalaisella tasolla EPP-puolueiden yhteisessä eurovaaliohjelmassa. Ohjelmassa peräänkuulutetaan lisää tukea EU:n ulkoraja-alueille, jotka ovat kärsineet Venäjän hyökkäyksen seurauksena.

– Kokoomus on aktiivisesti edistänyt Itä-Suomen intressejä myös EPP:ssä. EPP:n jäsenpuolueet ovat sitoutuneet EU:n ulkoraja-alueiden tukemiseen, Kopra kertoo.

 

 

”Avoin piikki menee kiinni” – kansanedustaja puolustaa Suomen EU-linjaa

Vihreiden kansanedustajan ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mielestä kokoomus on menettänyt asemansa Suomen johtavana Eurooppa-puolueena, jolla oli ”ajatuksia, visiota ja avoimuutta”.

– Nyt sen linja tuntuu olevan persunpelkoinen populismi. Häviäjä on tässä touhussa Suomi, Harjanne kommentoi X-alustalla.

Harjanne viittaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) lausuntoon Helsingin Sanomissa, jonka mukaan Suomi ei kannata uusia, yhteisiä EU:n rahoitusvälineitä investointien houkuttelemiseksi ja globaaliin tukikilpailuun vastaamiseksi.

Orpon mukaan julkista tukea on EU:ssa jaettu jo muutenkin paljon, ja ratkaisu ovat toimivat sisämarkkinat sekä pääomamarkkinat.

Kokoomuksen kansanedustajan Tere Sammallahden mukaan nykylinja on perusteltu.

– Kokoomus on edelleen johtava Eurooppa-puolue Suomessa. Ei johtajuus tarkoita sitä, että jokainen EU:sta tuleva idea niellään pureksimatta ja seurauksista välittämättä, Sammallahti vastaa Harjanteelle.

– Edellisten tukipakettien ja rahoitusmekanismien tulokset ovat niin heikkoja, että avoin piikki menee kiinni, Sammallahti sanoo.

”Käsittämätöntä, ettemme pysty toimittamaan Ukrainalle seitsemää Patriot-patteria”

Euroopan unioni ei tee tarpeeksi suojellakseen Venäjän yrityksiltä tuhota Ukrainan kaupunkeja ohjuksilla ja liitopommeilla, joten sen on kiireellisesti toimitettava Ukrainalle lisää ilmapuolustusta ja ammuksia, toteaa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Ukrinformin mukaan.

– Puhuin muutama päivä sitten Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban kanssa, ja hän pyytää epätoivoisesti seitsemää Patriot-patteria suojellakseen maataan. Pitäisi olla käsittämätöntä, että emme pystyneet toimittamaan niitä, vaikka läntisillä (Euroopan) armeijoilla on noin sata Patriot-patteria. Ja silti emme pysty tarjoamaan niistä seitsemää, jota he epätoivoisesti pyytävät, Borrell ihmetteli.

Hän korosti, että EU:n pitäisi kiinnittää enemmän huomiota paitsi Ukrainan tulevaan jälleenrakentamiseen, myös siihen, miten sen tuhoutuminen voidaan estää nyt.

– Koska paras tapa kuluttaa vähemmän jälleenrakentamiseen on kuluttaa enemmän tuhojen estämiseen, Borrell totesi.

– Ukrainalaisilla ei ole kykyä välttää tuhoa, koska totta puhuen meidän pitäisi tehdä enemmän ja nopeammin, jotta heillä olisi tarvittavat valmiudet, hän jatkoi.

Toinen ongelma, joka liittyy ammusten toimittamiseen, hänen mukaansa edellyttää, että puututaan Euroopan puolustusteollisuuden kykyyn tuottaa enemmän ja luoda institutionaaliset valmiudet tämän tuloksen saavuttamiseksi.

Borrelle huomioi, että koska historiallisesti eurooppalaista puolustusta ei ole koskaan rakennettu yhden ylikansallisen suunnitelman pohjalta, ja se on edelleen EU:n jäsenvaltioiden vastuulla.

– Meidän on kohdattava kaksi ongelmaamme. Toinen on menojen, rahan, resurssien ja rahoituksen ongelma. Ja sitten meillä on kollektiivisen toiminnan ongelma. Miten pärjäämme, miten järjestämme yhteistoimintamme. Meillä on meno-ongelma, koska olemme laiminlyöneet puolustus- ja turvallisuusasiat eurokriisin jälkeen, Borrell sanoi.

EU valmistelee uusia Venäjän vastaisia pakotteita

EU on jo hyväksynyt 13 pakettia vastauksena Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan, joiden tarkoituksena on heikentää Moskovan taloudellista tuotantoa ja kykyä jatkaa sotaa.

– Olemme alkaneet valmistella 14. pakotepakettia, joka pitäisi hyväksyä keväällä, EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskis sanoi Brysselissä maanantaina The Kyiv Independentin mukaan.

– Se sisältää todennäköisesti laajan luettelon rajoittavista toimenpiteistä, jossa keskeinen asia on pakotteiden kiertäminen esimerkiksi merenkulkualalla, koska Venäjä yrittää edelleen rikkoa öljynvientinsä hintakattoa

EU, Yhdysvallat ja G7-maat asettivat hintakaton venäläiselle meritse kuljetettavalle öljylle – joka on 60 dollaria barrelilta – joulukuussa 2022. Alun perin toimi onnistuikin, Venäjä onnistui myöhemmin suurelta osin välttämään vaikutuksia käyttämällä ns. varjolaivastoa, joka koostuu vakuuttamattomista öljytankkereista.

Dombrovskis varoitti, että mahdollisuudet lisäpakoteille ”tulevat rajallisemmiksi”, kun jäsenvaltioiden väliset neuvottelut niistä ovat vaikeutunee.

Tästä syystä Bryssel on siirtämässä painopistettä pysyvien jo asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon ja porsaanreikien tilkkimiseen, joiden kautta Venäjä kiertää pakotteita.

Dombrovskis totesi, että nykyiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet Venäjän talouteen.

– Venäjän rupla on menettänyt nyt yli 40 prosenttia arvostaan huipustaan kesällä 2022. Venäjän öljyn ja kaasun vienti oli viime vuonna 24 prosenttia pienempi kuin vuonna 2022, ja maan talouden ylijäämä pieneni viime vuonna 80 prosenttia.

Hän kuitenkin lisäsi, että pakotteiden ”lyhyen aikavälin vaikutukset ovat olleet odotettua vähäisempiä” ja ehdotti lisätoimia Venäjän tulojen hillitsemiseksi, kuten jäädytettyjen Venäjän omaisuuserien käyttöä tai pakotteiden kohdistamista maan maatalousvientiin.

Elina Valtonen EU:n tulevaisuudesta: Vauraus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Euroopan Unionilla ja Natolla on nyt uusia jäsenmaita suorastaan jonossa, mikä on hyvä asia ja kertoo siitä, että yhä useammassa maassa liikutaan kohti eurooppalaisia arvoja.

– EU voi vahvistua uusilla jäsenmailla, mutta vain niin, että ne täyttävät kriteerit. Kandidaattimaissa tulee tehdä uudistuksia, jotka tekevät niistä jäsenmaakelpoisen, kommentoi Valtonen, joka arvioi esimerkiksi Ukrainan EU-prosessin kestävän vielä useamman vuoden.

– Ukraina on ollut demokratia vasta kymmenen vuotta, mikä on kuitenkin lyhyt aika, ulkoministeri totesi.

Uudistuksia esimerkiksi korruption kitkemiseksi ei kuitenkaan tehdä siksi, että jonain päivänä maa pääsisi EU:hun, vaan ihmisten oikeuksien ja vapauden vuoksi. Kriteeristöä on tärkeä noudattaa myös unionin uskottavuuden ja toimivuuden kannalta.

– Me emme tarvitse maata, joka kääntyy pois vapauden tieltä.

Kansanedustaja Susanne Päivärinnan (kok.) eurovaalitilaisuudessa puhuneen Valtosen mukaan on tärkeää luoda kehitys, jossa EU on vahvempi kuin koskaan. Se vahvistaa osaltaan myös Natoa, vaikka EU:n tarkoitus ja pyrkimys ei ole mennä puolustusliiton tontille.

– Monessa asiassa EU voi tehdä työtä, mikä ei kuulu Natolle, mutta vahvistaa sitä, kuten esimerkiksi hybridiuhkien torjumisessa. Samalla tavoin itärajan tilanteemme ei ole Naton murhe, vaan tällainen ihmisten instrumentointi on erityisesti EU:n ja yhteisen lainsäädännön kysymys ja lain tulkinnalla siihen voidaan vaikuttaa, Valtonen avasi tilannetta.

Sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta puolestaan on tärkeä tukea toimivaa infraa ja eri maiden yhteensopivaa kalustoa. Yhtenä edistysaskeleena Valtonen mainitsi pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla tehdyn aloitteen, jonka mukaan Euroopan investointipankki EIP pystyy tulevaisuudessa rahoittamaan myös puolustusteollisuuden hankkeita, kun aiemmin on tulkittu, että ne eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.

– Jos ei ole uskottavaa pelotetta, ei voida puhua uskottavasta kestävästä kehityksestäkään, Valtonen totesi.

Hänen mukaansa Euroopan strateginen kilpailukyky on se, jolla geopoliittista turvallisuutta pystytään pitämään yllä. Haitallisista riippuvuussuhteista on hankkiuduttava eroon – työ Venäjän suhteen on kesken ja sitä pitää tehostaa, koska edelleen tavara EU:sta löytää tiensä Venäjälle Keski-Aasian kautta, Valtonen lisäsi.

– Sama koskee Kiinaa. Kiinasta ei pyritä eroon, eikä se olisi mahdollistakaan, mutta pyritään hajauttamaan toimitus- ja arvoketjuja.

Valtonen painotti, että etenkään yhteiskunnalle kriittisissä toiminnoissa Eurooppa ei saa olla riippuvainen autokraattisesta Kiinasta.

Tavoitteena pitäisi olla markkinaehtoisesti kilpailukykyinen unioni.

– Meidän ei pidä satsata protektionismiin, vaan siihen, mikä on tuonut kaiken vaurauden eli vapaaseen kauppaan, myös Yhdysvaltojen kanssa. Liittokunnan sisällä ei pidä asettaa suojamuureja kummallakaan puolella, tämä on keskeinen vaikuttamispolku, jota Suomi edistää, Valtonen kertoi.

– Mitä pidemmälle katsotaan, sitä vaikeampi on erottaa vaurasta taloutta turvallisuudesta, Valtonen jatkoi ja totesi, että puolustusmenot rahoitetaan verotuloista, joiden kerääminen edellyttää kunnossa olevaa kansantaloutta.

Puolustuksen vuosi myös esimerkiksi teknologiassa on pysyttävä kilpailukykyisenä.

– EU:n pitää olla hyvä ympäristö kaikenkokoisille yrityksille. Ei säännellä itseämme ulos kansainvälisestä kaupasta, ja sallitaan myös luova tuho, joka on osa markkinataloutta. Kuluttajilla on oltava mahdollisuus valita monesta vaihtoehdosta.

Toisaalta sääntelyäkään ei voi kaikesta syyttää. Valtonen huomautti puheenvuorossaan, että Yhdysvalloista on tullut ”somealustojen ja ubereiden” kaltaisia jättejä Eurooppaan haastavasta sääntely-ympäristöstä huolimatta, mutta meiltä ei ole vastaavia noussut Yhdysvaltoihin.

EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tehostaminen on ulkoministerin mukaan toistaiseksi lapsenkengissä.

– Innovaatioita ei voi tukea vain valtion pussista, vaan yksityisellä pääomamarkkinalla, ja tässä olemme jääneet jälkeen, kun vaurauskehityksemme on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Valtosen mukaan EU:n ei pidä verottaa itseään hengiltä vaan luoda olosuhteet, joissa kannattaa yrittää ja ottaa riskejä.

– Sanon tässä nyt epäsuositun mielipiteen, että tiettyyn rajaan asti pääomien pitääkin kasautua, jotta ne voivat suuntautua uusiin yrityksiin. Muuten se menee niin, että muualta omistetaan meikäläisiä yhtiöitä, eikä toisin päin, hän totesi.

Björn Wahlroos varoittaa Suomea: Kapitalistit äänestävät jaloillaan

Talousvaikuttaja Björn Wahlroos sanoo, että häntä kiusaa nykyisessä talousdebatissa esimerkiksi veronkorotusten ympärillä se, että olettamus on aina, että ulkomaailmaa ei ole olemassa. Ajattelussa pohjataan yksinkertaistettuun taloustieteen malliin.

– Ekonomistit eivät koskaan tuo sitä ilmiselvää vastausta, kun keskeisin taloudellinen kysymys olisi kysyä, että mitä ihmiset tulevat tekemään.

– Suuri ongelma verotuksen ja sääntelyn tiukentamisessa on se, lähteekö jengi veks tästä järjestelmästä. Kyse ei ole vain siitä, että yhtiöiden hallitusten jäsenet äänestävät jaloillaan, vaan että pääomasijoittajat ja kapitalistit äänestävät jaloillaan, kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Susanne Päivärinnan (kok.) vaaliseminaarissa puhunut Wahlroos totesi.

Wahlroos määritteli, että oikeudenmukaisuudesta on kiva puhua, mutta se ei voi olla ainoa kriteeri, koska jos ei ole töitä eikä talouskasvua, ei ole sosiaaliturvaa, eikä pian oikeudenmukaisuuttakaan.

– Järjestys romahtaa, mikä on jokaisessa epäonnistuneessa maassa nähty kautta maailman.

Palautuminen on toki Wahlroosin mukaan mahdollista, kuten vaikkapa Kreikan esimerkki osoittaa, mutta miksi mennä kuilun reunalle alun alkaenkaan. Wahlroos haluaisi muistuttaa ”siitä tai tästä” huolissaan olevia ekonomisteja siitä, että ajatusten pitäisi ennen kaikkea kohdistua valtion talouden tilaan.

– Päällimmäisin huoli on se, ettei talous Suomessa ole kasvanut 16 vuoteen.

– Pieniä uudistuksia on vastustettu niin kauan, että järjestelmä kokonaisuudessaan ei toimi, sanoi Wahlroos ja totesi, että sosiaaliturvan ja menojen jatkuva kasvattaminen tulee johtamaan katastrofiin ilman talouskasvua, jonka sosiaaliturvan ”designerit” vuosikymmeniä sitten uskoivat olevan kolme prosenttia vuodessa.

Jos Suomen talous olisi kasvanut edes Ruotsin tahtia eli pyöreästi pari prosenttia vuodessa, se merkitsisi viimeisen 16 vuoden ajalta noin kolmanneksen lisäystä bruttokansantuotteeseen, Wahlroos laski.

Wahlroosin mukaan Nokian romahdus selittää 16 vuoden kituuttelusta vain ensimmäiset viisi vuotta.

– Tästä maasta on viety resursseja. Kapitalismi ei toimi ilman kapitalisteja ja markkinatalous ei toimi ilman markkinoita ja markkinaosapuolia.

Wahlroosin mukaan ihmisten kaikkoaminen Suomesta näkyy erityisen hyvin suomenruotsalaisissa, joilla ”melkein kaikki fyrkat ovat jossain muualla.”

– Ruotsiin kun muutat, puolet sun kavereista asuu jo siellä, Wahlroos kiteytti.

– Muistatteko, koska suomalainen iso osakeyhtiö olisi viimeksi tehnyt jonkin suuren investoinnin, lisäinvestoinnit ovat lähinnä marginaalisia, Wahlroos herätteli.

– Jos maa ei pysty tarjoamaan toimintaedellytyksiä, jotka ovat pitkä lista, kuten verotus, lakot, kilpailukyky, palkkataso ja herra ties mitä, se häviää kilpailussa muulle maailmalle ja investointeja ei tule.

Wahlroosin mukaan Suomen pitäisi muuttua laajassa mielessä kilpailukykyisemmäksi, muuten jossain kohti ”pää jää vetävän käteen”, mikä johtaa lisävelkaantumiseen, työttömyyden kasvuun ja sosiaaliturvan leikkauksiin.

”Euroopasta on tullut ihana museo”

Wahlroos luonnehti, että EU on pohjimmiltaan fantastinen rakenne, joka on taannut rauhaa ja taloudellista yhteistyötä, mutta myös ongelmia on, ja ne eivät merkittävästi poikkea Suomesta.

Puolentoista prosentin kasvulla Eurooppa häviää lähes kaikille verrokeilleen, ja investointeja valuu Euroopan ulkopuolelle sijoittajien silmissä houkutteleviin paikkoihin.

– Euroopasta on tullut ihana museo, Wahlroos tiivisti.

Hänen mukaansa mukavassa elämässä ei ole mitään vikaa, jos sen maksaa itse, mutta EU:sta on tullut ”tulonsiirtounioni”, mistä esimerkkinä hän mainitsi 750 miljardin euron yhteisen velan EU:n elpymisvälineessä.

– EU on rakentanut itselleen vähän samanlaisen kehikon kuin Suomi.

Wahlroosin mielestä EU:n kolme suurinta ongelmaa ovat valtava sääntelyn kasvu – josta vastikään voimaantullut juomien korkkidirektiivi on hyvä esimerkki – suurprojektit tulonsiirroissa, joille on tosin noussut myös jo vastustusta, sekä sen ajatuksen helliminen, että valtio voisi suoriutua siitä, mikä normaalisti olisi sijoittajakapitalistien tehtävä.

Lisäksi kilpailukykyyn nähden työtunteja tehdään Euroopassa liian vähän verrattuna Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Jos teet vähemmän työtä, siitä luonnollisesti seuraa se, että elintasosi on matalampi, mikä Wahlroosin mukaan sinänsä ei ole ongelma. Mutta jos valtio ottaa velkaa ja kompensoi vähäisempiä työtunteja maksamalla ihmisille, siitä seuraa katastrofi.

Lisäksi antelias sosiaaliturva vetää magneettina puoleensa ihmisiä kaikkialta maailmasta, kuten kärjistynyt siirtolaistilanne osoittaa, Wahlroos huomautti.

– Meidän täytyy Euroopassa puolustaa omaa kilpailukykyämme. Meidän on pakko tarjota sen verran järkeviä edellytyksiä, että kapitalistit pysyvät. Ei tämä mahdotonta ole.

– Irlanti alensi dramaattisesti verojaan, ja vaikka se oli Euroopan köyhimpiä paikkoja, se on nyt maailman rikkaimpia paikkoja per asukas. Sen sijaan, jos Suomi olisi Yhdysvaltojen osavaltio, Suomi olisi 7. köyhin siellä Arkansasin ja Alabaman välissä, Wahlroos vertasi.

Verotuksen ja sääntelyn höllentäminen sekä se, että työmarkkinat toimivat, Wahlroos summasi reseptinsä talouden kuntoon saamiseen.

Elinkeinoelämän mukaan Euroopan on vastattava kilpailukyvyn haasteeseen

Euroopan on herättävä kilpailukykyhaasteeseen, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) katsoo tuoreissa vaalitavoitteissaan.

Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu.

EK katsoo, että tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta – otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö.

– Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.

– Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi, Häkämies jatkaa.

Valtiontukisääntöjä on lievennetty viime vuosina. Eurooppa, Yhdysvallat ja Kiina kisaavat teknologiakilpailussa, jossa valtiot ovat ottaneet vahvaa roolia tukipolitiikalla. Euroopassa erityisesti Saksa ja Ranska tukevat massiivisesti miljardeilla euroilla maihinsa kohdistuvia investointeja.

Suomi ei tässä kilpailussa näillä säännöillä EK:n mielestä pärjää. Siksi EK on esittänyt EU:lle yhteistä rahastoa, jolla edistettäisiin parhaita teknologioita reilun innovaatiokilpailun säännöillä.

– Uskomme, että kilpailuttamalla parhaat teknologiat vahvistetaan Euroopan kilpailukykyä ja vastataan siten globaaliin kilpailuun. Suomalaiset yritykset pärjäisivät tässä kilpailussa, Häkämies arvioi.

Petteri Orpon mukaan EU:iin vaikuttamisessa on saatu merkittäviä voittoja

Eduskunnan täysistunnossa puhuttiin keskiviikkona Suomen EU-avaintavoitteita koskevasta keskustelualoitteesta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ”tämä on äärettömän tärkeä asia, ja kyllä koen kaikesta tietysti oppositiosta tulevasta kritiikistä huolimatta, että isossa kuvassa me olemme hyvinkin samanmielisiä Euroopan merkityksestä”.

– Varsinkin tässä ajassa, kun me elämme kriisien keskellä, vieressä käydään sotaa ja meillä on isoja globaaleja haasteita ratkottavana. Me näemme täällä kaikki sen, että me tarvitsemme Euroopan unionia, Petteri Orpo sanoi.

Hänen mukaansa Suomea kuunnellaan ja hallitus on täysin sitoutunut, joka näkyy hallitusohjelmasta ja keskustelussa olleista avaintavoitteista.

– Meillä on lukematon määrä omia ratkaisuja, joita kuunnellaan tällä hetkellä, kolme keskeistä avaintavoitetta, joilla mennään kohti visiota, joka on siis vahva, geopoliittisesti ja globaalisti vahvempi Eurooppa, kilpailukykyinen Eurooppa, korkean teknologian Eurooppa, Eurooppa, joka on torjunut luontokatoa ja ilmastonmuutosta. Sitä kohti me mennään, ja me tarvitsemme siihen kilpailukykyä ja me tarvitaan turvallisuutta ja me tarvitaan energiamurrosta.

– Se, että sanotaan, että hallitus ei ole aktiivinen, on väärin. Tekisi mieli käyttää vahvempaakin ilmaisua, Orpo tokaisi.

Hänen mukaansa esimerkkejä viime ajoilta ovat yritysvastuudirektiivi, ”joka saatiin läpi juuri sellaisena kuin me haluttiin”.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta huusi väliin ”te olette aktiivinen jarruttaja, ette rakentaja”.

– Juuri sellaisena kuin me haluttiin, Orpo toisti.

Muina esimerkkeinä hän mainitsi Euroopan investointipankin käyttämisen puolustusteollisuuden rahoittamiseen, ”läpi sellaisena kuin Suomi esitti”. Kokonaisturvallisuusunionia EU:ssa valmistelemaan jopa nimettiin presidentti Sauli Niinistö.

– Me olemme saavuttaneet merkittäviä voittoja EU-vaikuttamisessa, ja on aivan väärin sanoa, että hallitus ei tällä hetkellä toimisi. Tällaista paperia ei ole koskaan ennen tuotu eduskuntaan, ja me tullaan tekemään sitä yhdessä teidän kanssanne ja suuren valiokunnan kanssa ja muokkaamaan ratkaisuehdotuksiamme muun muassa tähän rahoituskysymykseen.

Orpo sanoi arvostavansa SDP:ta oman ratkaisumallin tekemisestä ”mutta valitettavasti siinä mittakaava ei riitä”.

– Me tulemme hakemaan yhdessä niitä ratkaisuja, mutta meidän raamit ovat ne, että me haluamme palata takaisin normaaliin valtiontukijärjestelmään niin nopealla tahdilla kuin se on mahdollista. Totta kai meillä täytyy olla raamit. Emmekä me hyväksy yhteisen velan ottoa, niin kuin tämä sali on linjannut, mutta me haluamme käyttää kaikkia niitä rahastoja ja rahoitusvälineitä, joita meillä on jo käytössä.

– Me olemme valmiita kehittämään yhteisiä varoja, kunhan siihen löytyy järkeviä keinoja. Te esimerkiksi esitätte päästökauppatulojen käyttämistä omiin varoihin. Se olisi pois meiltä ja muilta jäsenmailta, jos niitä käytetään EU-tasolla.

SDP:n mukaan Suomen EU-vaikuttaminen on hapuilevaa

Suomen EU-politiikka tarvitsee SDP:n kansanedustajan Maria Guzeninan mukaan isänmaallista tahtoa ja tavoitetta.

– Kansallinen yhtenäisyys on ollut aina vahvuutemme. Suomen perinteisenä EU-linjana on ollut toimia populismin sijasta johdonmukaisesti ja rakentavasti, hallituskokoonpanoista riippumatta. Myös vaikeina aikoina, sanoi Guzenina pitämässään SDP:n ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan keskustelussa EU:n avaintavoitteista.

Hänen mukaansa tilannekuva on hurja ja siitä on syytä olla huolissaan.

– Ukrainan sota, Euroopan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen taloudellinen kilpailu, ilmastonmuutos, luontokato, ihmisten huoli toimeentulostaan, alueellinen eriarvoisuus, Euroopan ikääntyminen ja julkisten palveluiden kriisi, Guzeninan luetteli.

– Onko syytä olla huolissaan? On ja pitääkin olla. Mutta me SDP:ssä uskomme, että nämäkin kriisit ratkotaan yhteisillä ponnisteluilla ja sitoutumalla konkreettisiin ratkaisuihin.

– EU-vaikuttaminen on hakusessa hallituksella, jonka johdossa näyttää pääministerin sijaan olevan EU-eroa tavoittelevan puolueen puheenjohtaja [Riikka] Purra. Eikä tämä ole vain meidän demareiden näkemys. Samaa lausuvat lukuisat asiantuntijat.

Guzeninan katsoo, että Suomen edun ajamisessa siilipuolustus ei riitä.

– On tarve uusille avauksille. Tarvitaan näky paremmasta tulevaisuudesta ja keinot sen rakentamiseksi. Hallituksen tavoitteista jää puuttumaan inhimillinen ihmisten Eurooppa. EU:n kilpailukyky vahvistuu vain, jos lapset ja nuoret, sekä työntekijät voivat hyvin, ja pystyvät kehittämään osaamistaan. Missä perheet voivat vaikuttaa huomiseen ja ihminen voi ikääntyä ihmisarvonsa säilyttäen.

Guzeninan mukaan Saksan ja Ranskan valtiontukipolitiikka on karannut käsistä ja ne käyttävät miljardeja euroja vahvistamaan omien yritystensä kilpailukykyä.

– Pienillä mailla kuten Suomella ei vastaavaan ole varaa. Valitettavasti nopeaa puuttumista tähän ei ole näköpiirissä ja tämä ymmärretään laajasti myös suomalaisessa elinkeinoelämässä. Tästä huolimatta hallituksen paperista puuttuvat suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia työpaikkoja tukevat aloitteet.

EU:n ja Suomen kilpailukykyä tulee Guzeninan mukaan vahvistaa, jotta täällä olisi työtä ja hyvinvointia.

– Siksi SDP esittää EU-tason investointirahastoa, jonka tuet kohdistettaisiin parhaaseen osaamiseen ja houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja. Tämä olisi suomalaisten yritysten etu. Tässä asiassa meidän kanssamme samassa linjassa ovat muun muassa EK ja Teknologiateollisuus. Käydään siis rauhallisesti, ja tilanteen vaatimalla ratkaisukeskeisyydellä yhteiseen pöytään. Pääministeri Orpo, uskon että tekin haluatte vahvan Suomen ja Euroopan. Tehdään meistä yhdessä vahva, Guzenina lausui ryhmäpuheenvuorossaan.

Pia Kauma: Jokaisen maan EU:ssa on kannettava vastuu omasta taloudestaan

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma painotti Suomen aktiivista vaikuttamisotetta Euroopan unionissa taloutta, turvallisuutta ja ympäristöä käsittelevissä asioissa.

– Kokoomukselle Euroopan unioniin kuuluminen on valinta. Me haluamme olla aktiivinen osa läntistä arvoyhteisöä. Kesällä pidettävien EU-vaalien kynnyksellä ja uuden 5-vuotiskauden alkaessa on juuri nyt oikea aika määritellä päälinjat ja ottaa ohjat omiin käsiimme EU-vaikuttamisessa, Kauma sanoi pitämässään kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n avaintavoitteista.

Kauman mukaan Euroopan unionin on oltava vahva niissä asioissa, joissa Suomi voi yhdessä muiden kanssa toimia tehokkaammin kuin se yksin voisi.

– Etenkin viime vuosien koronakriisi ja energiakriisi osoittivat, että Suomi on yksin liian pieni huoltovarmuuden osalta esimerkiksi lannoitteiden tai lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa. Vastaavasti EU:lle ei pidä antaa valtaa asioissa, jotka keskeisesti kuuluvat maiden omaan päätösvaltaan. Pitää nähdä metsä puilta, Kauma sanoo.

Kauma painottaa, että Eurooppa ja Suomi menestyvät vain, jos kukin maa kantaa vastuun omasta taloudestaan. Samalla Kauma nostaa esille EU:n turvallisuuspolitiikan tärkeyden.

– Emme jatkossakaan tue elpymispaketin kaltaisia järjestelyjä, ja markkinoita vääristävästä valtiontukikilpailusta tulee palata normaaliin, Kauma jatkoi.

– Ukraina tarvitsee laajaa ja pitkäaikaista sitoutumista meiltä kaikilta. Haluammekin kiittää pääministeri Orpoa, joka kehotti Euroopan investointipankkia lisäämään rahoitusta Euroopan puolustusteollisuudelle.

Venäjän jäädytetyt varat, tai vähintään niiden korkotuotto, on saatava Ukrainan tukemiseksi pikimmiten.

Kauman mukaan jälkijättöisestä vaikuttamisesta on vihdoin otettu pitkä askel oikeaan suuntaan.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa meille keskeisiin kysymyksiin. Vain siten voimme onnistua kehittämään Euroopasta parasta paikkaa meille kaikille, Kauma totesi.

Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa

– Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal -ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla, ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Audiomedian haastattelussa.

– Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin, Mykkänen jatkaa.

Hänen mukaansa Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa.

– Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväisiä.

Hallitus ei ohjaa puunhankintaa

Kun teollisuudessa siirrytään nopeasti fossiileista sähköön perustuviin prosesseihin, Mykkäsen mukaan Suomessa päästään 30 vuodessa selvästi alle puoleen siitä fossiilisten päästöjen tasosta, mikä oli 2000-luvun alkupuolella.

– Metsien ja maankäytön nettonielun suhteen on paljon parannettavaa verrattuna siihen, mitä sen kuviteltiin olevan viisi vuotta sitten. Hiilinielu on samaan aikaan pienentynyt ja nettopäästöt nieluarvion huomioiden ovat poukkoilleet ilman sanottavaa edistystä.

– Olen hakenut keskitien ratkaisuja, miten voimme tuoda ympäristövastuuta markkinatalouteen järkevin ja kohtuullisin keinoin ja päästä eroon nykyisestä polarisoivasta metsäkeskustelusta, Mykkänen sanoo.
Hänen mukaansa nielujen pienenemiseen on monia syitä, kuten Venäjän puun tuonnin korvaaminen ja myös laskentamenetelmien muuttuminen.

– Minun viestini metsänomistajille on se, että syyllistämiseen ilmastoasioissa ei ole kenelläkään varaa. Suomalaiset metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään parhaan tietonsa mukaan, ja jokainen valitsee tulevaisuudessakin parhaana pitämänsä keinon hoitaa metsiään.

– Emme kuvittele hallituksessa, että meillä olisi mitään järkeviä keinoja ohjata metsänomistajien ja puunostajien päätöksiä, miten paljon vuositasolla omistajat myyvät ja teollisuus ostaa puuta. Nielujen osalta tulemme tarkastelemaan harvennushakkuiden metsähoito-ohjeistusta ja arvioimme, voidaanko metsätyypistä riippuen hakkuiden kiertoaikoja mahdollisesti pidentää metsähoito-ohjeistuksella, arvioi Mykkänen.

EU ulotti toimivaltaa liian pitkälle

Nykyisen komission ilmasto- ja luontoaloitteissa on menty Mykkäsen mukaan liian yksityiskohtaisiin velvoittaviin säädöksiin.

– EU:n toimivaltaa ei tulisi ulottaa niin pitkälle, kuten on käynyt esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksissa sekä biodiversiteettikysymyksissä.

– Komission liiallisen sääntelyn pikkutarkkuuteen on tullut nyt vastaliike. Hyvä esimerkki on metsäkatoasetuksessa kohta, jolla yritetään määrätä yhden maatilan talousrakennuksen rakentamista, millä ei Suomen metsien mittakaavassa ole mitään merkitystä. Tämä kuvaa sitä säätelymaniaa, mikä EU:ssa on vallalla.

Rahoittajia sitovassa taksonomiassa puututtiin Mykkäsen mukaan yksityiskohtaisesti metsien käyttötapoihin.

– On tärkeää, että seuraava komissio ja parlamentti ottaisivat uuden asenteen läheisyysperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. EU:n tulee olla vahva muutamissa isoissa linjoissa ja jättää yksityiskohdat kansallisesti päätettäviksi.

Suomen metsät eivät voi sitoa muiden päästöjä

Kun jäsenmaat ovat sopineet EU:n yhteiseen ilmastolakiin nettovähennystavoitteet, niissä maaperän ja metsien nieluilla on iso merkitys.

– Yksittäisellä jäsenmaalla ei voi olla velvoitteita kuin omalla tontillaan, joten Suomen metsät eivät voi sitoa muiden päästöjä omien lisäksi, Mykkänen toteaa.

– Jos meillä syntyisi nielualijäämää taakanjakosektorille, lainsäädännön mukaan alijäämä tulisi täyttää hankkimalla päästöyksiköitä. Kun olemme käyneet tästä keskusteluja ilmastokomissaari Wopke Hoekstran kanssa, sanoisin, että komissiolla ei ole tavoitteena päästä sakottamaan Suomea, vaan siitä kertyy ongelmia enemmänkin EU:lle, hän jatkaa.

Arvio metsäaloitteiden kokonaisvaikutuksista puuttuu

Kun metsiin vaikuttavia aloitteita tulee eri suunnista, Mykkäsen mukaan niiden kokonaisvaikutusten arvio on jäänyt jäsenmaiden tehtäväksi.

– Komissio ei ole pystynyt eikä yrittänytkään rakentaa vaikutuksista kokonaisuutta. Esimerkkinä voi mainita kauppaneuvotteluiden seurannaisena syntyneen metsäkatoasetuksen, jonka tavoite oli vaikuttaa Brasilian sademetsien hakkuiden rajoittamiseen.

– Kun samaan aikaan Euroopassa keskustellaan ennallistamisasetuksesta, biodiversiteetistä, taksonomiasta ja vanhojen metsien suojelusta, ei ihme, että kokonaiskuvaa vaikutuksista ei synny, Mykkänen toteaa Audiomedialle.

EU aikoo vastata uuteen teollisuuspolitiikkaan tukemalla investointeja: ”Nyt kannattaisi vaikuttaa”

Elinkeinoelämän keskusliitto on puoltanut EU:n yhteistä investointirahastoa. Investointirahasto on jakanut mielipiteitä poliittisella kentällä. Puolueista ainakin sosialidemokraatit ja vihreät suhtautuvat ajatukseen investointirahastosta myönteisesti, kokoomuksessa ja perussuomalaisissa hanke ei ole saanut aukotonta kannatusta.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan hanketta ei kannata torpata suoralta kädeltä. Samalla hän kuitenkin myöntää, että investointirahastossa on omat riskinsä. Mutta jos investointirahasto on kuitenkin tulossa, niin nyt pitäisi toimia.

– Oikea hetki vaikuttaa siihen, millainen investointirahastosta on tulossa, on nyt. Jälkikäteen asiasta valittaminen ei auta ketään. Kerrankin voisimme vaikuttaa silloin, kun EU:n päätöksiin pystyy vielä vaikuttamaan, Kangasharju sanoo Verkkouutisille.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen akatemiatutkija Timo Miettisen sanoo, että Eurooppa on sen pohdinnan edessä, miten se vastaa Kiinan ja Yhdysvaltojen sille asettamaan haasteeseen. Erityisesti Yhdysvallat on tukenut isolla kädellä vihreää teollisuutta IRA-ohjelmallaan.

Hänen mielestään ei voi sanoa yksiselitteisesti onko investointirahastosta tulossa hyvä vai huono. Pienenä maana Suomi voisi kuitenkin hyötyä siitä.

– Vaihtoehtoja on useampia. Meillä Suomessa tarkan analyysin paikka, mikä olisi Suomelle paras vaihtoehto vastata uuteen valtiontukipolitiikkaan. Pidän EK:n avausta tervetulleena, sanoo Miettinen Verkkouutisille.

– Emme ole analysoineet uutta toimintaympäristöä vielä tarpeeksi ja reaktiomme tulevat aika selkäytimestä. Uusia keinoja pitää ehdottomasti tarkastella ennakkoluulottomasti.

– Olemme uuden edessä. Pitkään koko maailma yritti vähentää valtioiden läsnäoloa toimialapolitiikassa, mutta Kiina ja Yhdysvallat ovat aloittaneet investoinnit teollisuuden eri lajeihin. Samaa ovat tehneet Euroopassa Saksa ja Ranska, sanoo Kangasharju.

– Suomella ei ole finanssipoliittista liikkumavaraa. EU:n investointirahasto voisi tässä tilanteessa olla hyvä keino Suomelle. EU:lla on isommat hartiat kantaa velkataakkaa kuin yksittäisillä valtioilla.

Investointirahasto on yksi kolmesta vaihtoehdoista

Eurooppa vanhenee ja se on huomattavasti byrokraattisempi ja kustannustehottomampi kuin Yhdysvallat. Yhdysvallat on pumpannut rahaa omaa teollisuustuotantoonsa. Yhdysvaltojen on kuitenkin huomattavasti helpompi ottaa lisää velkaa kuin EU:n. Dollari on resurssivaluutta, jota kaikki haluavat ja tukenaan sillä on pitkät liittovaltioperinteet.

EU:n yhteisvelalla ei ole hyvä kaiku. Viimeksi unioni turvautui yhteisvelkaan koronakriisin aikana. Kangasharjun mukaan rahoja on käytetty tehottomasti.

– EU:n päätökset saattavat politisoitua. Pitäisi rakentaa mekanismi, jolla EU:n yhteinen velka saataisiin laitettua parhaisiin kohteisiin. Investointirahastossa pitäisi virkamiehien ja liike-elämän yhteispeli toimia saumattomasti, Kangasharju sanoo.

Miettinen tarkentaa, että rahaa ei ole tarkoituksena antaa rahaa kansalliseen kulutukseen.

– Investointirahaston kaltaisissa välineissä raha ei ole vastikkeetonta ja mukaan tarvitaan myös yksityistä pääomaa. Toimiakseen EU:n pitääkin tarkasti määritellä ne kriittiset teknologiat, joihin halutaan investointeja ja kilpailuetua, Miettinen sanoo.

– Esimerkiksi vihreän teräkseen liittyvien tai vetyteknologian investointien vauhdittaminen voisivat olla esimerkkejä, mihin investointirahaston varoja voitaisiin käyttää.

Kangasharjun mukaan Suomen kaltainen pieni maa, jossa on paljon korkean teknologian osaamista voisi aidosti hyötyä tällaisesta rahastosta. Hän sanoo, että investointirahaston rahoja tulisi käyttää niihin teknologioihin, jotka ovat vasta oraalla.

– Vauvavaiheen toimialat ovat hyviä kohteita, joihin investointirahaa voi sijoittaa. Suomen sotakorvaukset esimerkiksi kasvattivat Suomeen uutta teollisuutta ja vaurautta, vaikka ne aikanaan tuntuivatkin raskailta, sanoo Kangasharju.

Timo Miettisen mukaan Suomessa on joka tapauksessa keskustelun ja analyysin paikka. EU pyrkii tulevaisuudessa vastaamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan sille asettamaan kilpailuun. Investointirahasto on vain yksi vaihtoehto.

– Komission seuraavalla toimikaudella tullaan todennäköisesti jättämään jokin tämänkaltainen ehdotus. Ennakkotietojen perusteella Italian entisen pääministeri Enrico Lettan tekemässä raportissa sisämarkkinoista on kaksi pilaria. Toinen päämarkkinaunionin vauhdittaminen ja toinen Euroopan tason rahasto kriittisiin teknologioihin, sanoo Miettinen.

– Rahastolle on myös vaihtoehtoja. EU voisi kopioida Yhdysvaltain IRA-mallin ja laskea yhteisöverotusta tietyiltä toimialoilta. Tämä olisi vaihtoehto isoille valtion tuille.

EU kielsi turkkilaislentoyhtiön lennot Euroopassa

EU on kieltänyt turkkilaista Southwind Airlines -lentoyhtiötä lentämästä ilmatilassaan sen venäläiskytkösten vuoksi, kertoo The Kyiv Independent.

Unioni seuraa kiellossaan Suomen esimerkkiä, sillä Traficom kielsi yhtiön lennot Suomeen maanantaina. Traficomin tiedotteen mukaan kyseisen lentoyhtiön pääasiallinen omistusoikeus ja valvonta eivät kuulu turkkilaisille, vaan taustalla on venäläisiä tahoja.

Southwind Airlines perustettiin vuonna 2022 Turkissa ja sillä on tusinan verran lentokohteita Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Libanonissa sekä Pohjois-Makedoniassa.

Yhtiön tarkoituksena oli aloittaa lennot Antalyan ja Helsingin välillä, mutta Traficom eväsi yhtiöltä laskeutumisoikeudet.

Myös Sveitsin Zürichiin kaavailtu lentoyhteys jää toteutumatta, koska se edellyttäisi lentämistä EU:n ilmatilan kautta.

LUE MYÖS:
”Turkkilainen” lentoyhtiö ei saa lupaa Suomeen – taustalla venäläisiä

Mauri Pekkarinen arvostelee EU:n rahanjakoa – Italian rautateitä tuettu miljardeilla

Euroopan unionissa on viime vuosina tehty useita virheellisiä päätöksiä, jotka ovat heikentäneet kovalla kädellä unionin sisäistä moraalia, toteaa europarlamentin jättävä keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen Verkkouutisten haastattelussa.

Kuluneen vaalikauden tärkeimpinä tavoitteina on Pekkarisen mukaan ollut lisätä unionin strategista autonomiaa eli nostaa Euroopan talous suosta ja samalla vähentää riippuvuutta muista. Samaan aikaan on haluttu viedä eteenpäin EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa vastauksena ilmastohaasteisiin.

– Väliin tuli paljon muuttujia, jotka aidosti muuttivat kuljettua polkua. Syntyi sellaisia ratkaisuja, mitä ei olisi pitänyt tehdä.

Valtiontuissa vääriä päätöksiä

Esimerkkinä Pekkarinen nostaa talouteen syntyneen kovan elvytysmoodin ja 750 miljardin euron elvytysohjelman hyväksymisen.

– Talouden nousun ajateltiin tapahtuvan elvytyksen kautta ja jäsenmaita innostettiin siihen. Elvytystä tuettiin Euroopan keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelmalla.

Syksyllä 2020 tehtyä ensimmäistä valtiontukien kehyspäätöstä Pekkarinen kritisoi.

– Tällöin ei ollut vielä sotaa Ukrainassa. Silloin jo tehtiin tämä mielestäni täysin virheellinen ratkaisu, koska tukia sai käyttää ihan mihin hyvänsä. Kun sota tuli, energiariippuvuus rävähti päälle keskisen Euroopan maiden vuoksi, inflaatio lähti irti ja korot nousivat.

Sodan alkamisen jälkeen komissio teki toisen valtiontukiavauksen.

– Minusta tässä on ollut aika paljon vääriä ratkaisuja. Toisenkin päätöksen jälkeen eri jäsenmaat lähtivät käyttämään valtiontukia, joka toi epäbalanssia Euroopan talouteen. Monet Euroopan maat, Saksa etunenässä, tulivat johtopäätökseen, että nyt tapahtuu ympärillä niin paljon, että pelastakoot itsensä ken voi ja pelisäännöistä viis. Komissio siunasi tämän touhun. Tämä on heikentänyt unionin sisäistä talousmoraalia kovalla tavalla, konkarimeppi arvioi.

Valtiontuilla yritykset ovat tehneet suuria investointeja. Esimerkiksi siruvalmistaja Intel ilmoitti viime kesänä rakentavansa 30 miljardin euron puolijohdetehtaan Saksaan. Tähän Saksan valtio myönsi peräti kymmenen miljardin euron tuen.

– Laajoista valtiontuista huolimatta ollaan tilanteessa, jossa Euroopan kasvu on pysähtynyt ja samaan aikaan pelisääntöjä on rusennettu ja moraali on heikentynyt, hän toteaa.

Pekkarinen kritisoi valtiontuissa sitä, että rahanjakoa on tehty väärillä prioriteeteilla: tukea on roiskittu kaikkialle sen sijaan, että tukea olisi kohdistettu tietyin kriteerein laadukkaimmille hankkeille.

– Valtiontuen käyttö ei ole kohentanut Euroopan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Satsaus pitää olla koko innovaatioketjuun: tieteeseen, soveltavaan tutkimukseen, innovaatioihin, niiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Koko ketju pitää saada toimimaan. Tämä on Euroopan iso heikkous verrattuna keskeisiin kilpailijoihin, Pekkarinen kiteyttää.

EU:n päätettyä valtiontuista Yhdysvallat reagoi nopeasti pistämällä pystyyn maan historian mittavimman puhdasta energiaa koskevan lainsäädäntöpaketin, niin kutsutun inflaation vähentämispaketin (IRA).

– EU:ssa rahaa on paljon, mutta se tuottaa paljon vähemmän kuin Yhdysvalloissa. EU:ssa monen ajattelu lähtee siitä, että mitä enemmän yhteisvastuullista rahaa, niin se jo sinänsä on ratkaisu. Itse ajattelen toisin päin: mitä enemmän yhteistä rahaa, sitä suurempi on tarve kohdistaa se laadukkaimpiin hankkeisiin, Pekkarinen havainnollistaa.

Italian rautateille jättituki

Pekkarinen ottaa esiin valaisevan esimerkin EU:n 750 miljardin euron Next Generation EU -elpymisvälineen rahanjaosta. Italia sai ohjelman kautta suoraa avustusta noin 70 miljardia euroa. Italian avustuspotista noin 22,8 miljardia euroa käytettiin maan rautatieverkoston rakentamiseen ja parantamiseen.

– Suomen osuus tästä on laskennallisesti 1,69 prosenttia eli vajaat 400 miljoonaa euroa, joka on suurin piirtein sama kuin Suomen budjetin kautta radanpitoon käytettävät menot, Pekkarinen havainnollistaa rahanjakoa, jolla unionin kilpailukykyä ei nosteta.

– Osa täällä on sitä mieltä, että kun otetaan muutama sata miljardia rahaa ja pannaan pystyyn suvereniteettirahasto, niin se ratkaisee kaiken. Tämän innokkaimpia kannattajia ovat itäisen ja eteläisen Euroopan maat, koska ne ovat aiemmin saaneet vastaavilla isoilla ja uusilla instrumenteilla valtaosan rahoista.

Ilmastotoimien osalta Pekkarinen mainitsee ilmastokomissaari Frans Timmermansin esikuntineen saaneen liian suuren vallan kuluvalla kaudella.

– Kannatan toimia, joilla päästöjä vähennetään. Mutta täällä on tehty regulaatiota, joka on haitallista ja jolla ei ole hyötyä pääasian eli ilmastokysymyksen kannalta ja joka aiheuttaa monenlaista hallinnollista taakkaa ja vie suoraan kilpailukykyä monilta asioilta, hän tiivistää.

Poliittinen perintö

Pekkarisen poikkeuksellisen pitkä, 45-vuotinen parlamentaarikon ura on tulossa päätökseensä kesäkuussa. Hän istui eduskunnassa 1979-2019 ja lähti sen perään vielä yhdeksi kaudeksi mepiksi.

Pekkarinen avaa poliittista perintöään Euroopalle ja Suomelle.

– Suomen paikka on EU:ssa. Täällä on porukka, joka jakaa samanlaiset arvot ja ihanteet sekä käsitykset vapaudesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Suomen päällä on nyt myös jollakin tavalla turvallisuuden sateenvarjo, mikä on tärkeää. Kolmanneksi, Euroopan unionin yksi tärkeimmistä pilareista on reilut sisämarkkinat ja sitä pitää vaalia, että näin on jatkossakin.

Puolueensa tilannetta Pekkarinen ei suostu analysoimaan tarkemmin.

– Keskustasta en viitsi kovin paljon kertoa, koska olen tyytymätön, mitä puolueessa on tapahtunut viime vuosien aikana. (Juha) Sipilän kauden loppupuolella puolue teki virheellisiä ratkaisuja, esimerkkinä lähtö hallitukseen historian suurimman vaalitappion jälkeen. Minulle oli selvää, etten missään tapauksessa jatka Suomessa. Päätin, että lähdetään katsomaan tänne eikä ollenkaan kaduta. Ihan hyvä reissu on ollut, hän toteaa.

Vaaleissa Pekkarista ei hänen omien sanojensa mukaan enää nähdä, mutta ei hän ole jäämässä myöskään laakereilleen lepäämään.

– Kirjoitan kirjan, mitä keskustassa tapahtui 2010-luvulla, Pekkarinen kertoo lähitulevaisuuden aikeistaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)