Verkkouutiset

EU

Ukrainalle ja Moldovalle toivotaan välittömästi EU-ehdokasmaan asema

Europarlamentaarikot eli mepit toivovat Ukrainalle ja Moldovalle viipymättä EU-ehdokasmaan asemaa, EU-parlamentti tiedottaa.

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina äänin 529 puolesta, 45 vastaan ja 14 tyhjää päätöslauselman, jossa pyydetään EU-maiden johtajia antamaan Ukrainalle ja Moldovalle viipymättä EU-ehdokasmaiden asemat.

Myös Georgialle tulee meppien mukaan antaa sama asema, kun maan hallitus on toteuttanut EU-komission linjaamia tärkeitä uudistuksia.

Mepit toteavat, että kandidaatin aseman antaminen osoittaisi johtajuutta, päättäväisyyttä ja visiota nyt, kun Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Toisaalta EU-jäsenyyteen ei ole oikopolkua eikä pikamenettelyä, vaan liittyminen perustuu tietyn prosessin seuraamiseen ja hakijan saavutuksiin, eli jäsenyysehtojen täyttämiseen ja uudistuksiin.

Mepit kehottavat Ukrainan, Moldovan ja Georgian hallituksia osoittamaan poliittisen tahtonsa toteuttaa kansojensa toiveet EU:hun liittymisestä ja vauhdittamaan merkittävästi uudistuksia, jotta EU:n jäsenyyskriteerit voidaan täyttää mahdollisimman pian.

Ukrainalaiset, moldovalaiset ja georgialaiset ovat meppien mukaan ”jatkuvasti tukeneet maidensa Eurooppa-myönteistä suuntautumista” ja ansaitsevat elää vapaissa ja demokraattisissa maissa, jotka ovat ”ylpeitä ja sitoutuneita eurooppalaisen perheen jäseniä”. Siksi Eurooppa-neuvoston tulee ottaa ensimmäinen askel kohti näiden maiden kansojen tahdon toteuttamista, he lisäävät.

Tekstin mukaan laajentumiselle ei ole vaihtoehtoa, vaan se on enemmän kuin koskaan ”geostrateginen investointi vakaaseen, vahvaan ja yhtenäiseen EU:hun”. EU:n jäseniksi pyrkivien maiden liittyminen unioniin täysjäseninä on unionin omien poliittisten, taloudellisten ja turvallisuusetujen mukaista, toteavat mepit. Siksi laajentumisprosessiin on saatava uutta vauhtia, ja erityisesti Länsi-Balkanin maiden pysähtynyttä liittymisprosessia on edistettävä.

Ukrainalle vaaditaan lisää tukea: Suomi on bkt:lla mitattuna kaukana muiden EU-maiden tasosta

Ulkoasianvaliokunnassa vaikuttavat kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen, Elina Valtonen, Anne-Mari Virolainen, Arto Satonen ja Pauli Kiuru antavat täyden tukensa virallisen EU-jäsenehdokkaan aseman myöntämiseksi Ukrainalle.

Jäsenehdokkuudet ovat käsiteltävänä Eurooppa-neuvoston kokouksessa 23.-24.6.

– Ukraina on osa eurooppalaista perhettä ja meidän on annettava täysi tukemme maan EU-polun rakentamiseksi. Tämä tarkoittaa virallisen jäsenehdokkaan asemaa, toteaa Jaana Pelkonen.

Jäsenehdokkuus on alku pitkälle prosessille, joka saattaa kestää jopa vuosikymmenen ajan. Ukrainan eurooppalainen integraatio on kuitenkin välttämätöntä myös maanosan rauhan kannalta.

– EU-jäsenyyden saavuttaminen on Ukrainalle pitkä tie, mutta jo integroituminen sitä kohti auttaa luomaan maahan länsimaiset instituutiot. Ne turvaavat oikeusvaltion ja tuovat turvaa. Jäsenyysperspektiivi antaa ukrainalaisille toivoa, sanoo Elina Valtonen.

Kokoomuksen ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajat muistuttavat myös Ukrainan tukemisen tarpeesta ja siitä, että Suomi jää siinä kansainvälisesti jälkeen.

-Suomi on myöntänyt Ukrainalle tukea eri muodoista, mutta olemme bruttokansantuotteessa mitattuna taloudellisessa avussa kaukana monien muiden EU-maiden tasosta. Ukrainalaiset käyvät raskasta taistelua olemassaolostaan ja tarvitsevat nyt kaiken tuen. On muistettava, että Ukraina taistelee demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Ukraina puolustaa Suomelle tärkeitä arvoja, huomauttaa Pauli Kiuru.

Lisäksi tulisi enemmän kiinnittää huomiota Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmiin.

-Ukrainassa on sotien kauhujen myötä tuhoutunut valtava määrä infrastruktuuria, kokonaisia kaupunkeja ja ihmisten koteja. Kun sota joskus päättyy, meillä on oltava heti valmiit keinot käynnistää jälleenrakennus, jotta ihmisillä olisi inhimilliset elinolot ja demokratialla mahdollisuus kukoistaa, korostaa Arto Satonen.

Kyseeseen tulevat sekä Suomen omat tukikeinot että myös EU:n puitteissa tapahtuva suunnittelu.

-Oletettavaa on, että jälleenrakentamista rahoittavat IMF:n, EBRD:n ja Maailmanpankin kaltaiset toimijat, mutta yksittäisiltä mailta, kuten suomalaisilta yrityksiltä ja koulutussektorillamme on osaamista. Jo tässä vaiheessa olisi siis kyettävä nostamaan voimakkaammin esille jälleenrakennuskysymys ja sen suunnittelu muun muassa EU:n piirissä. On moraalinen velvollisuutemme auttaa Ukrainaa tässäkin asiassa, painottaa Anne-Mari Virolainen.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista tukee EU:n Venäjä-pakotteita

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt eurooppalaisten tukea EU:lle, selviää tänään julkaistusta Eurobarometrista. 75 prosenttia suomalaisista ja 65 prosenttia kaikista eurooppalaisista pitää kotimaansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

Jopa 89 prosenttia suomalaisista (80 prosenttia eurooppalaisista) tukee EU:n taloudellisia sanktioita Venäjää vastaan. Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että vapauden ja demokratian puolustaminen on ensisijaisen tärkeää.

Suurin osa eurooppalaisista ei usko, että heidän elämänsä jatkuu muuttumattomana Ukrainan sodasta huolimatta. Tätä mieltä on 58 prosenttia suomalaisista ja 61 prosenttia kaikista eurooppalaisista.

19 prosenttia suomalaisista arvelee sodan laskeneen jo heidän elintasoaan, minkä lisäksi 55 prosenttia uskoo niin käyvän seuraavan vuoden aikana.

– Sota on palannut Eurooppaan, mutta eurooppalaisia tuntuu rauhoittavan se, että he ovat osa Euroopan unionia. Eurooppalaiset arvostavat vapautta, ovat valmiita puolustamaan yhteisiä arvoja ja ymmärtävät yhä selkeämmin, ettei demokratiaa voi pitää itsestäänselvyytenä”, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi tiedotteessa.

Suomalaiset toivoisivat Euroopan parlamentin keskittyvän toimissaan erityisesti EU:n puolustukseen ja turvallisuuteen (43 prosenttia) sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamiseen (42 prosenttia), ja näiden kahden painopisteen kannatus on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana. Ilmastonmuutoksen torjuntaa pitää tärkeänä 36 prosenttia suomalaisista, kun vielä puoli vuotta sitten osuus oli 42 prosenttia.

Lisäksi 45 prosenttia suomalaisista toivoo Euroopan parlamentin puolustavan erityisesti demokratiaa, 33 prosenttia oikeusvaltioperiaatetta ja 32 prosenttia ihmisoikeuksia.

Suomalaisten ja myös muiden eurooppalaisten kuva muista maista on muuttunut.  Vain 3 prosentilla suomalaisista vastaajista (10 prosenttia kaikista eurooppalaisista) on myönteinen kuva Venäjästä. Kun kysymys esitettiin edellisen kerran vuonna 2018, osuus oli 26 prosenttia Suomessa ja 30 prosenttia koko Euroopassa. Niiden suomalaisten osuus, joilla on myönteinen kuva Kiinasta, on pudonnut 37 prosentista 16 prosenttiin.

Samassa ajassa suomalaisten kuva Yhdysvalloista on parantunut selvästi: myönteisesti maasta ajattelevien osuus on kasvanut jopa 32 prosenttiyksikköä, 40 prosentista 72 prosenttiin.  Iso-Britanniaan suhtaudutaan vielä positiivisemmin: 82 prosentilla suomalaisista on myönteinen kuva maasta, ja lisäystä on 7 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna.

Kevään 2022 Eurobarometri-kyselyyn vastasi 19.4.–16.5.2022 yhteensä 26 578 vastaajaa 27:stä EU-maasta. Suomesta vastaajia oli 1 004. Kysely toteutettiin kasvotusten ja sitä täydennettiin tarvittaessa nettihaastatteluilla. EU:n laajuiset tulokset on painotettu kunkin jäsenmaan väkiluvun mukaan.

Professori IS:lle: Ukrainan EU-jäsenyydessä voi kestää vuosikymmen

Euroopan komissio totesi perjantaina suosittelevansa sekä Ukrainaa että Moldovaa EU:n jäsenehdokkaiksi. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunion mukaan Ukrainan matka unionin jäseneksi tulee olemaan pitkä.

Raunio kommentoi asiaa Ilta-Sanomille. Hänen mukaansa hidasteita on kaksi: EU:n lisääntynyt varovaisuus laajenemisen suhteen sekä Ukrainan yhteiskunnalliset ongelmat.

EU ei ole laajentunut vuoden 2013 jälkeen. Tämän jälkeen asenteet laajenemista kohtaan ovat olleet varovaisempia.

– On katsottu, että tiettyjä maita on päästetty liian helpolla jäseneksi. Romaniaa ja Bulgariaa on käytetty tästä esimerkkinä. Nyt Puola ja varsinkin Unkari herättävät huolta, Raunio sanoo.

Yhteiskunnallisia ongelmia on sodan lisäksi muitakin.

– Miten toimii hallinto? Miten toimii oikeusjärjestys? Miten toteutuvat ihmisoikeudet? Mukaan lukien etniset vähemmistöt, Raunio kertoo.

– Aikalailla samanlaisia ongelmia, mitä muutkin entisen Itä-Euroopan maat ovat kohdanneet jäsenyysprosessin aikana.

Hidasteista huolimatta jäsenyys on Raunion mukaan todennäköinen.

– Täytyy muistaa, että Euroopan unioni on sitoutunut laajentumaan eurooppalaisiin maihin, jotka vain täyttävät nämä jäsenyyden ehdot. Kun ajatellaan, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, niin kyllä se tietysti myötävaikuttaa Ukrainan todennäköisyyteen päästä jäseneksi.

Tämä laturi tulee pakolliseksi kaikille laitteille

EU-parlamentin ja neuvoston neuvottelutuloksen myötä kaikki EU:ssa syksyn 2024 jälkeen myytävät matkapuhelimet, tabletit ja kamerat on voitava ladata USB-C-latureilla, Euroopan parlamentti tiedottaa.

Alustava sopu radiolaitedirektiivin uudistuksesta tarkoittaa, että tiettyjä elektroniikkalaitteita ladataan jatkossa samalla laturilla. Uudistus on osa EU:n pyrkimystä parantaa tuotteiden, erityisesti elektroniikan, ympäristöystävällisyyttä, vähentää elektroniikkaromua ja helpottaa kuluttajien elämää. Uusilla säännöillä on tarkoitus varmistaa, ettei kuluttaja enää tarvitse uutta laturia ja johtoa aina ostaessaan uuden laitteen, ja että samalla laturilla voi ladata kaikkia pieniä ja keskisuuria laitteita.

Kaikkien valmistajien matkapuhelimissa, tableteissa, lukulaitteissa, digikameroissa, kuulokkeissa, käsikonsoleissa ja pienkaiuttimissa olisi siis oltava USB-C-portti, jos niitä ladataan latausjohdolla. Muutos koskettaa etenkin Applen tuotteita, joissa on tähän asti ollut käytössä Lightning-liittimet.

Kannettavien tietokoneiden tulee olla uusien sääntöjen mukaisia 40 kuukauden eli reilun kolmen vuoden päästä sääntöjen voimaan astumisesta.

Samalla pikalataamisen nopeus harmonisoitaisiin laitteille, jotka tukevat sitä, jotta lataaminen on yhtä nopeaa kaikilla yhteensopivilla laitteilla.

Parlamentin ja neuvoston on vielä virallisesti hyväksyttävä sovun sisältö kesätauon jälkeen. Direktiivi astuu voimaan 20 päivän kuluttua tästä, ja sitä sovelletaan 24 kuukauden kuluttua voimaan tulosta. Sääntöjä ei sovelleta laitteisiin, jotka on asetettu markkinoille tätä ennen.

– Kansalaisten etu on voittanut. Tärkeä käytännön esimerkki EU-lainsäädännön hyödyistä kuluttajille. Yleislaturin käyttöönotto on ottanut ison askeleen eteenpäin. USB-C-liitäntä on tulossa EU:ssa yhteiseksi standardiksi moniin elektronisiin laitteisiin, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) kirjoittaa Twitterissä.

Näin EU-sääntöjä pyritty selättämään – ”vanha selviytymisstrategia Moskovan kanssa”

EU:n oikeusvaltiomekanismi saattaa tulla käyttöön liian myöhään, varoittaa tutkija Katalin Miklóssy Ajatuspaja Liberan tänään julkaisemassa Diktaattorin käsikirja eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan – raportissa.

Miklóssy toimii itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenala-vastaavana Helsingin yliopistossa. Hän viittaa käytännössä Unkariin ja Puolaan ja toteaa, miten näillä on itäblokin ajoista kokemusta ulkopuolelta tulevien ehtojen ja vaatimusten selättämiseen.

EU:n komissio ilmoitti pari viikkoa sitten käynnistävänsä oikeusvaltiomekanismin Unkaria vastaan.

Miklóssy nostaa raportissa esiin kolme keinoa, miten Puolan ja Unkarin ”valtaeliitti on oppinut navigoimaan EU-sääntöjen viidakossa”.

Ensimmäistä hän kutsuu kaksoiskielen käytöksi, joka on ”vanha selviytymisstrategia Moskovan kanssa.”

EU:n suuntaan annetaan ymmärtää, että totellaan odotuksia, mutta samaan aikaan kotiyleisölle puhutaan päinvastaista. Miklóssyn mukaan kehitys oli vielä 2015 vuoteen asti verhottua, mutta 2020-luvulle tultaessa muuttunut jo avoimesti länsimaita pilkkaavaksi.

Viestinnässä EU:n kanssa pelataan EU:n termeillä ja oikeusvaltiosyytteisiin vastataan EU:n käsitteillä, mutta niitä ymmärretään tahallisesti väärin käyttäen hyväksi oikeusteknisiä yksityiskohtia.

Toiseksi Miklóssy mainitsee EU-tukien innovatiivisen väärinkäytön.

Tukien jakamisen periaatteena toimivaa, EU:n vaatimaa kilpailutussääntöä noudatetaan nimellisesti. Samalla kuitenkin huolehditaan siitä, että vaikka kilpailu voi ollakin avoin, vallalle sopivat kandidaatit voittavat aina.

Tutkija toteaa, että oikeusvaltiomenetelmän tarkoitus on suitsia korruptiota, mutta ongelmana on, että korruption muodot vaihtelevat joustavasti.

Ulkopuolisten on vaikea tunnistaa, miten tällainen hienosäätö toimii tukien eri kohdealueilla ja hierarkiatasoilla.

Kolmanneksi Miklóssy nostaa esiin ”erilaisten tilaisuuksien hyödyntämisen”.

Yksi tällainen on ollut korona-pandemia, joka on tarjonnut mahdollisuuden kiristää keskitettyä valtaa entisestään. Koronakriisissä kun on harjoitettu kansalaisvapauksien rajoittamista myös vankemmissa demokratioissa ja EU:n jäsenmaat ovat sulkeutuneet, jolloin nationalismi ja kansallisvaltioiden intressit korostuvat.

Miklossy katsoo, että EU havahtui suhteellisen myöhään siihen, että Unkarissa ja Puolassa jatkunut kehitys ei ollut vain tilapäinen hairahdus demokratian tieltä, vaan toimenpiteitä vaativa uhka unionin perusarvoille.