Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) painotti Kööpenhaminassa EU-maiden parlamenttien puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava omavaraisuuttaan energian, puolustuksen ja teollisuuden aloilla.
Halla-aho osallistui Euroopan unionin jäsenmaiden parlamenttien puhemiesten konferenssiin Tanskan Kööpenhaminassa 3.–5. toukokuuta. Tänä keväänä konferenssia isännöi Tanskan parlamentti Folketinget.
Konferenssissa käsiteltiin Euroopan turvallisuutta ja varautumista muuttuvassa maailmanjärjestyksessä, demokraattista kriisinkestävyyttä sekä parlamenttien toiminnan jatkuvuutta ja turvallisuutta hybridiuhkien oloissa. Kokous toi yhteen EU:n kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin puhemiehiä sekä edustajia ehdokas- ja kumppanimaista.
Halla-ahon mukaan Euroopan moninainen omavaraisuuden puute tekee maanosasta haavoittuvan ulkoisille iskuille ja merkityksettömän globaalissa politiikassa ja diplomatiassa.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset osoittivat meille, kuinka vaarallista on olla riippuvainen tuontienergiasta. Sen jälkeen Yhdysvaltojen poliittinen suunnanmuutos toi selväksi, että on yhtä huono idea ulkoistaa oma turvallisuus toimijoille, joihin meillä ei ole mitään vaikutusvaltaa, puhemies sanoi eduskunnan tiedotteen mukaan.
– Seuraava aikapommi on riippuvuutemme Kiinasta raaka-aineiden, teollisen tuotannon ja jopa teknologian osalta, puhemies sanoi eduskunnan tiedotteen mukaan, Halla-aho jatkoi.
Lisäyksiä energiatuotantoon
Halla-aho katsoi, että Eurooppa tarvitsee lisää kotimaista energiaa, sekä uusiutuvaa energiaa että ydinenergiaa. Hänen mukaansa jäsenvaltioiden on lisättävä kansallisia puolustusinvestointeja ja EU-tasolla tarvitaan enemmän koordinaatiota, jotta varat käytetään tehokkaasti ja sinne, missä niitä tarvitaan.
Puhemies nosti esiin myös sääntelyn vaikutukset Euroopan kilpailukykyyn. Hänen mukaansa on pohdittava, onko ylisääntely yksi syy siihen, miksi Eurooppa menestyy taloudellisessa kilpailukyvyssä heikosti.
Halla-ahon mukaan Euroopan suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät energiaan, talouteen ja ”kykyyn puolustaa omaa mannertamme”. Hän totesi myös, että Ukrainan integroiminen länsimaisiin rakenteisiin on olennainen osa Euroopan turvallisuutta. Laajentumisen on hänen mukaansa kuitenkin oltava ansioihin perustuvaa.
– Eikä ehdokasmaita saa jättää epämääräiseen odotustilaan poliittisista syistä tai siksi, että joillakin nykyisillä jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä riitoja niiden kanssa, puhemies sanoi.
Halla-aho suhtautui varovaisen myönteisesti siihen, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä lisättäisiin määräenemmistöpäätösten käyttöä.
– Suhtaudumme varovaisen myönteisesti siihen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä lisättäisiin määräenemmistön käyttöä, jotta vältyttäisiin jatkossa sellaisilta ongelmilta, joita meillä on ollut Venäjään kohdistuvien pakotteiden tai Ukrainan tukemisen yhteydessä, puhemies jatkoi päätöksentekomenettelyihin viitaten.
Eurooppa on hybridihyökkäysten kohteena
Konferenssin toisessa istunnossa keskusteltiin siitä, miten parlamentit voivat vahvistaa demokraattista kriisinkestävyyttä misinformaation, teknologisen murroksen ja heikkenevän instituutioluottamuksen aikana.
Halla-ahon mukaan on kiistatonta, että Euroopan yhteiskunnat ovat hybridihyökkäysten kohteena ja Venäjä on niiden keskeinen toteuttaja.
Hän sanoi Suomen toteuttaneen useita toimia lainsäädännön aukkojen ja haavoittuvuuksien paikkaamiseksi muun muassa aseistettuun maahanmuuttoon sekä kolmansien maiden kansalaisten epäilyttäviin maa- ja kiinteistöhankintoihin liittyen.
Puhemiehen mukaan samalla on tärkeää, ettei hybridioperaatioita ja ulkomaista vaikuttamista nähdä kaikkialla.
– Meidän on muistettava, että puolustamme vapautta ja demokratiaa. Mielipiteen vapaus sekä oikeus arvostella päättäjiä, heidän politiikkaansa, viranomaisia tai mediaa ovat perusoikeuksia ja vapaan sekä demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Eriäviä mielipiteitä ei pidä sensuroida eikä leimata vieraan vallan vaikuttamiseksi tai misinformaatioksi, puhemies sanoi puheenvuorossaan.
Demokratian toimivuus voi joutua koetukselle
Konferenssin kolmannessa istunnossa painopiste oli parlamenttien toiminnan jatkuvuudessa ja turvallisuudessa tilanteissa, joissa hybridiuhat voivat häiritä demokraattisten instituutioiden toimintaa.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden eli NB8-maiden puhemiehet tapasivat tiistaiaamuna ennen konferenssin ohjelman alkua. NB8-yhteistyöhön kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Tanska sekä Viro, Latvia ja Liettua. Yhteistyö kokoaa maat keskustelemaan ajankohtaisista alueellisista ja kansainvälisistä kysymyksistä.
Maanantaina ennen konferenssin ohjelman alkua Halla-aho kävi kahdenkeskisen keskustelun Portugalin parlamentin puhemiehen José Pedro Aguiar-Brancon kanssa.
Kaikkiaan konferenssiin osallistui 47 parlamentin puhemiehiä ja kutsuvieraita EU:n ulkopuolelta. EU:n ulkopuolelta kutsuttujen puhemiesten joukossa oli muun muassa Ukrainan parlamentin puhemies Ruslan Stefanchuk.
Stefanchuk korosti omassa puheenvuorossaan Ukrainan puolustavan samalla koko Euroopan turvallisuutta ja painotti jatkuvan tuen merkitystä. Hänen mukaansa Euroopan on vahvistettava puolustuskykyään, ylläpidettävä pakotepainetta Venäjää kohtaan sekä tuettava Ukrainaa sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.
Grönlantia konferenssissa edusti sen parlamentin Inatsisartutin puhemies Kim Kielsen. Hän totesi puheenvuorossaan, etteivät Grönlanti tai sen kansalaiset ole kaupan.
– Olemme ihmisiä ja kunnioitamme demokratiaa, haluamme elää oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti, Kielsen sanoi.
EU-parlamenttien puhemiesten konferenssi järjestetään kerran vuodessa. Se tarjoaa parlamenttien johdolle foorumin keskustella EU:ta koskevista ajankohtaisista kysymyksistä ja yhteistyön kehittämisestä. Konferenssin järjestää vuorollaan edellisen syksyn EU-puheenjohtajamaa.