Verkkouutiset

Politiikka

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Oikeusjärjestystä on syytä puolustaa” – Britannian Elokapinan perustajalle kova tuomio

Viisi ympäristöaktivistia tuomittiin Britanniassa heinäkuussa vuosien vankeusrangaistuksiin M25-moottoritien sulkemisesta.

BBC:n mukaan 45 Just Stop Oil -ryhmän protestoijaa oli kiivennyt autotielle pyrkien häiritsemään eteläisen Englannin liikennettä.

Tuomarin mukaan toiminta oli muuttunut ”huolestuneesta kampanjoinnista fanatismiksi”. Elokapinan 58-vuotias perustaja Roger Hallam sai viiden vuoden tuomion ja neljä muuta neljän vuoden vankeusrangaistukset. He todennäköisesti vapautuvat tuomionsa puolivälissä.

Useiden vuorokausien kaaokseen johtanut tempaus aiheutti arviolta 51 000 tuntia myöhästymisiä. Ihmiset eivät ehtineet lääkärikäynneilleen ja lennoilleen. Kaksi kuorma-autoa törmäsi toisiinsa.

Financial Times -lehden toimittaja ja poliittinen kommentaattori Robert Shrimsley sanoo mielipidekirjoituksessa pitäneensä tuomioita ensin ankarina, mutta perehtyneensä sitten tarkemmin tuomarin perusteluihin. YK:n ympäristöasioiden erityisedustaja oli aiemmin arvostellut brittioikeuden päätöstä.

Shrimsleyn mukaan tavoitteena oli osin luoda pelotevaikutusta vastaavalle toiminnalle. Kaikilla viidellä aktivistilla oli aiempia tuomioita, jotka olivat olleet sakkoja tai ehdollisia vankeusrangaistuksia. Ehdonalaiset olivat edelleen voimassa. Roger Hallam tuomittiin hiljattain suunnitelmasta häiritä Heathrow’n lentoaseman toimintaa drooneilla.

Lontoon ympärillä kulkevan M25-tien sulkeminen useina päivinä oli tuomarin mukaan ”taloudellista ja yhteiskunnallista sabotaasia”. Hallam oli pyrkinyt vielä suurempiin häiriöihin.

Helsingin pormestari ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi, että tuomion taustalla oli painavia perusteluita.

– Britannian Elokapinan perustaja ja joukko muita saivat viiden vuoden vankeustuomion moottoritien sulkemisesta. Ankaraa? FT:n kolumnisti kokoaa hyviä perusteluja tuomion puolesta. Oikeusjärjestystä on syytä puolustaa, Juhana Vartiainen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Sinuhe Wallinheimo Ylen kohuista US:lle: Hallintoneuvosto käsittelee seuraavassa kokouksessa

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoo Uudelle Suomelle, että hallintoneuvosto aikoo käsitellä viimeaikaisia Yleen liittyviä kohuja.

Muun muassa Ylen järjestämät monimuotoisuuskoulutukset ja sisällöntuotannossa käytetyt sensitiivisyyslukijat ovat herättäneet keskustelua ja arvostelua Ylen toimintaa kohtaan.

Keskiviikkona YleX:n juontaja Lloyd Libiso sanoi Ivan Puopolon Youtube-kanavalla julkaistussa haastattelussa, että Ylellä olisi kiellettyä haastatella tiettyjä mielipiteitä edustavia henkilöitä. Myös monimuotoisuuteen liittyvät DEI-koulutukset ovat Libison mukaan Ylellä pakollisia.

Wallinheimo kertoo olevansa asiaan liittyen täysin julkisuudessa olleiden tietojen varassa.

– Asiaa käydään varmasti läpi seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa, Wallinheimo sanoo.

Seuraavan kerran Ylen hallintoneuvosto kokoontuu näillä näkymin syyskuun alussa.

Wallinheimon mukaan edes hallintoneuvostolla ei ole tarkkaa euromääräistä tietoa kaikista Ylen kuluista. Viime vuonna Ylen budjetti oli 576 miljoonaa euroa.

– Onko meillä kaikki kulut eurolleen tiedossa? Ei ole, mutta kyllä meillä hyvä tieto on, mihin rahaa menee ja mihin ei. Mielestäni, jos eduskunnassa tai muualla yhteiskunnassa on tahoja, jotka haluavat lisää avoimuutta Yleen, se sitten toteutetaan, Wallinheimo sanoo.

Hänen mukaansa Ylen kustannuksia voitaisiin jatkossa avata nykyistä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.

Artikkelia muokattu 26.7.2024 kello 12.39: Täydennetty Yleen liittyvän keskustelun taustoitusta.

Riikka Purra: Vain sosialisti voi kuvitella näin

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vastaa tiukasti SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin kritiikkiin liittyen suomalaisen kulttuurin rahoitukseen.

– Vain sosialisti voi kuvitella, että suomalainen kulttuuri nojaa yksinomaan siihen, paljonko veronmaksaja saa Kyltymättömän Valtion osoittamiin kohteisiin rahojaan siirtää, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Purra kysyy myös Razmyarilta vaihtoehtoisia säästökohteita.

– Sdp voisi muutenkin lopulta kertoa listansa: mistä ne mrd:t sopii säästää, kun mikään ei vaan koskaan käy, häm kirjoittaa.

Purra viittaa Razmyarin keskiviikkoiseen tiedotteeseen, jossa hän sanoi kulttuuriin suunniteltujen leikkausten olevan raju isku Suomen kulttuurikentälle.

Tiedotteessaan Razmyar mainitsi Purran nimeltä ja sanoi valtiovarainministerin unohtaneen, että ”suomalainen kulttuuri tekee suomalaisen Suomen”.

Mia Laiho: Koirahyökkäyksiin on puututtava lailla

Kansanedustaja Mia Laihon (kok.) mukaan koirahyökkäyksiin tulee puuttua nykyistä voimakkaammin.

Laiho kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että taistelukoirien hallussapitoa ja koirahyökkäysten seuraamuksia tulee tarkentaa lailla.

– On kohtuutonta ja epäinhimillistä, että koiranomistajalla, jonka koira on hyökännyt kahdesti lapsen kimppuun on paremmat oikeudet kuin uhrilla, hän kirjoittaa.

Laiho jakaa päivityksensä ohessa MTV Uutisten artikkelin toukokuussa tapahtuneesta koirahyökkäyksestä, jonka seurauksena kymmenvuotias lapsi sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Artikkelin mukaan poliisi antoi koiran takaisin omistajille, vaikka se oli hyökännyt jo kaksi kertaa lapsen kimppuun.

MTV Uutisten mukaan uhri ja koira asuvat samassa rapussa, eivätkä lapset enää uskalla mennä kotiinsa.

Laihon mukaan koirahyökkäykset ovat toistuva ongelma.

– Koirahyökkäyksiin on voitava puuttua myös lainsäädännöllä, Laiho kirjoittaa.

”Räikeä esimerkki” – Alaikäiset voivat päästä nettikasinoihin

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mukaan Suomeen tarvitaan uusi lisenssijärjestelmä, jotta kaikki rahapelejä pyörittävät tahot joutuisivat toimimaan samoilla pelisäännöillä.

Hän viittaa Iltalehden uutiseen alaikäisten pelaamisesta nettikasinoissa. Useat pojat olivat väärentäneet syntymävuotensa rekisteröitymisvaiheessa, eikä heidän henkilöllisyyttään ollut varmennettu. Neljästä Maltalle rekisteröidystä kasinosta vain yksi palautti suomalaispojan häviämän summan. Sivustot näyttävät ulkoisesti suomalaisilta.

Toiminta paljastui pojan isän huomattua tilisiirrot 17-vuotiaan poikansa pankkitilillä.

Poliisihallituksella ei ole toimivaltuuksia puuttua ulkomaisten rahapelisivustojen pelisääntöihin tai niiden lainmukaisuuteen. Nettikasinoiden sanotaan mainostavan aggressiivisesti nuorten suosimilla sivustoilla.

Sinuhe Wallinheimo sanoo tapauksen osoittavan lainsäädännön muutostarpeet.

– Räikeä esimerkki. Juuri tästä syystä tarvitsemme uuden lisenssijärjestelmän, jossa kaikki joutuvat toimimaan samoilla pelisäännöillä. Ja jos et toimi oikein, menetät lisenssisi. Valvonta ja vahvat sanktiot ovat tässä hyvin tärkeässä roolissa, Wallinheimo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hallitusohjelmassa on kirjaus rahapelimarkkinoiden avaamisesta kilpailulle vuonna 2026. Lisenssijärjestelmään pohjautuvan uuden mallin tavoitteena on tehostaa valvontaa.

Nasima Razmyar: Kulttuurin tuhoaminen on Suomen tuhoamista

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar muistuttaa valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.) siitä, ettei tuntemaamme Suomea ole olemassa ilman suomalaista kulttuuria.

– Suomalainen kulttuurikenttä on vireä ja monipuolinen. Kulttuuri jos mikä kuvastaa Suomea. Se rakentaa maakuvaa ja luo suomalaisuuden identiteettiä. Tutustumalla suomalaiseen kulttuurin, teatteriin, kirjallisuuteen, musiikkiin, tutustuu samalla suomalaisuuden ydinolemukseen, Razmyar sanoo tiedotteessa.

Kulttuurikentällä ollaan hänen mukaansa syystä huolissaan hallituksen leikkausten vaikutuksista. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta on kertonut, että se pelkää leikkausten johtavan kulttuurin vapaapudotukseen ensi vuonna. Pahimman skenaarion mukaan puhutaan jopa yhteensä 58 miljoonan euron leikkauksista vuosina 2025 ja 2026.

Razmyarin mielestä tämä yhdistettynä Yleen kaavailtuihin leikkauksiin sekä arvonlisäveron nostoon olisi pienillä summilla ihmeitä tekevälle kulttuurikentälle raju, osalle kohtalokas isku.

– Suomalaista kulttuuria voidaan tehdä vain Suomessa. Valtiovarainministeri Purra tunnelmoi toukokuussa perussuomalaisten puoluevaltuustossa puhuessaan sillä, mikä tekee Pariisista Pariisin ja Suomesta Suomen. Häneltä unohtui yksi keskeinen seikka: suomalainen kulttuuri tekee suomalaisen Suomen.  Jos leikkaamme hengiltä kotimaisen musiikin, kuvataiteet, kirjallisuuden ja esittävät taiteet, tuhoamme itseämme, suomalaisuutta.

Razmyar vetoaa myös kulttuuriministeri Sari Multalaan (kok.), jotta tämä puolustaisi suoraselkäisesti omaa hallinnonalaansa.

– Ei riitä, että visioidaan pitkällä aikavälillä kulttuuripoliittisia selontekoja, jos lyhyellä aikavälillä tuhotaan kaikki siemenet, joista visio voisi syntyä. Yleensä Suomessa ministerin kunnia-asia on puolustaa ja kehittää parhaalla mahdollisella tavalla omaa hallinnonalaansa. Nyt näyttää sille, että VM kertoo, mitä pitää tehdä ja ministerit toteuttavat mitä valtiovarainministeriön mahtikäskyssä vaaditaan. Ministeri Multala on paljon vartijana.

Kännykkäkielto kouluihin? IS: Näin puolueet suhtautuvat

Eduskuntapuolueet suhtautuvat myönteisesti Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemaan niin sanottuun ”kännykkäkieltoon” peruskouluissa ja esiopetuksessa. Se mahdollistaisi oppilaiden puhelimen käytön rajoittamisen opetuksessa nykyistä tehokkaammin. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Karoliina Partasen mukaan kokoomus edistää puhelinten käytön rajoittamista hallitusohjelman mukaisesti.

– On tutkimustuloksia siitä, että kun kännykän käyttöä on rajoitettu kouluissa – niin oppitunneilla kuin välitunneillakin – sillä on ollut hyödyllisiä vaikutuksia lasten oppimistuloksiin ja keskittymisen parantumiseen, Partanen sanoo IS:lle.

Hänen mukaansa kokoomus toivoo, että oppimisrauha tunneilla ja sen myötä lasten keskittymiskyky sekä oppimistulokset paranisivat. Puhelinten käytön rajoittaminen voisi Partasen mukaan myös ehkäistä kiusaamista.

– Lailla ei voida estää, että lapsi ottaisi kännykän kouluun. Mutta koulupäivän ja oppitunnin sisällä rajoitettaisiin, ja mahdollisesti välitunnin aikana.

PS:n ryhmäjohtaja Jani Mäkelä peräänkuuluttaa yhtenäistä linjaa puhelinten käytölle. Lainsäädäntöä tarvitaan Mäkelän mukaan siksi, että oppilaiden puhelinten käytön kieltämistä voidaan vaatia niissä kouluissa, joissa se ei nykyisillä keinoilla onnistu.

– Se on aika selväjärkinen asia, että jos keskittyy jatkuvasti sosiaalisen median surffaamiseen oppitunneilla, ei silloin tietenkään keskity oppituntiin. Monet sisällöt, mitä siellä on, ovat häiritseviä ja lapsen kehitykselle vahingollisia.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan puolue ei ole vielä muodostanut kantaansa kännykkäkieltoa koskien.

– Asiaan on löydettävä suomalaiseen yhteiskuntaan sopiva ratkaisu, jossa huomioidaan opettamisen ja oppimisen rauha ja toisaalta digitalisoituva ympäristö, josta koulu ei voi jättäytyä sivuun, Tuppurainen sanoo IS:lle.

Hänen mukaansa SDP:ssä olisi kiinnostusta lähteä kännykkäkieltoa koskevaan kokeiluun täyskiellon mahdollistavan lainsäädännön sijasta.

– Satunnaistetulla kokeilulla voitaisiin saada tietoa siitä, miten kännyköiden jättäminen koulujen tai luokkahuoneiden ulkopuolelle tukisi tavoitetta oppimisen ja opettamisen rauhasta, Tuppurainen sanoo.

Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen suhtautuu ”kännykkäkiellon” mahdollistavaan lakiin myönteisesti. Hänen mukaansa lain säätäminen olisi tärkeätä koulurauhan ja opetuksen kannalta. Kaikkosen mukaan selkein malli olisi luultavasti se, että puhelimet kerättäisiin ennen koulupäivää kännykkäparkkiin.

Kaikkonen korostaa, että puhelimen käyttöön voitaisiin tehdä tarvittaessa poikkeuksia.

– On asia erikseen, jos puhelinta tarvitaan esimerkiksi opetuksessa, Kaikkonen sanoo IS:lle.

Myös muilta eduskuntaryhmiltä tulee ymmärrystä kännykkäkiellolle.

Kansanedustaja ehdottaa itärajan taktista ennallistamista

Kiistelty ennallistamisasetus astuu voimaan tänä kesänä. Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän (kok.) mukaan asetuksen toimeenpanoa voisi kohdistaa myös rajaturvallisuuteen.

Kansanedustaja ehdottaa tiedotteessaan itärajan taktista ennallistamista.

Hän sanoo, että ensisijaisesti ennallistamisasetus tähtää luontokadon torjuntaan, mutta vastaavilla keinoilla voidaan myös vahvistaa hiilinieluja ja näin hillitä ilmastonmuutosta.

– Maankäytön aiheuttamat päästöt ovat Suomen ilmastotavoitteiden vaikein rasti. Suhteellisen tehokas keino tässä työssä olisi soiden ennallistaminen, johon on järkevää keskittyä. Itä-Suomessa turvemaiden vettäminen olisi myös turvallisuuspoliittisesti tehokas toimi. Hyvin hoidettuna tällä kokonaisuudella voidaan säästää suuriakin summia rahaa, kun Suomen ei tarvitsisi ostaa sitoumusten edellyttämiä nieluyksiköitä muualta Euroopasta, Aalto-Setälä toteaa.

Asetuksen edellyttämä kansallinen ennallistamissuunnitelma laaditaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Tähän suunnitelmaan voidaan kytkeä myös hallituksen nykyisiä toimia luonnon tilan vahvistamiseksi.

Alkuperäisessä ennallistamisesityksessään komissio arvioi, että Suomelle koituvat kustannukset olisivat olleet jopa noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Lopullisessa asetuksessa ennallistamistoimien kohdentumiseen ja heikentämiskiellon soveltamiseen tuotiin joustavuutta. Alustavien virka-arvioiden perusteella hyväksytty asetus aiheuttaa Suomelle vuotuisia lisäkustannuksia noin 300 miljoonaa euroa.

Aalto-Setälän mukaan kustannukset ovat merkittäviä, joten kansallisen toimeenpanon pitää olla tehokasta ja myös hiilinieluja vahvistavaa.

– Esimerkiksi Saaristomeri-ohjelma parantaa kaikkein saastuneimman merialueemme tilaa, Helmi-ohjelma vahvistaa heikentyneiden luontotyyppien elinvoimaa, Metso-ohjelma suojelee Etelä-Suomen metsiä. On tärkeää vahvistaa näitä jo tehokkaaksi osoitettuja toimia osana ennallistamissuunnitelmaa, Aalto-Setälä sanoo.

Petteri Orpo: Suomen ja Viron suhde on lujempi kuin koskaan

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja Viron tuore pääministeri Kristen Michal keskustelivat tiistaina puhelimitse maiden välisestä yhteistyöstä, ajankohtaisista EU-asioista sekä Euroopan turvallisuustilanteesta.

Suomen pääministeri oli valtioneuvoston tiedotteen mukaan ensimmäinen valtiojohtaja, jolle pääministeri Michal soitti.

Pääministeri Orpo totesi, että Suomen ja Viron hallituksilla on pitkälti samanlaiset tavoitteet. Molemmat pyrkivät saamaan maansa talouden kuntoon ja keskittyvät myös turvallisuudesta huolehtimiseen.

– Suomen ja Viron suhde on lujempi kuin koskaan. Teemme paljon hyvää yhteistyötä ja meillä on paljon samanlaisia intressejä kuten Ukrainan vahva tukeminen, rajakysymykset sekä koko Euroopan kilpailukyvyn ja turvallisuuden edistäminen, Petteri Orpo toteaa.

Petteri Orpo kutsui Viron uuden pääministerin vierailulle Suomeen. Hän teki ensimmäisen kahdenvälisen ulkomaanmatkansa Viroon viime heinäkuussa.

LUE MYÖS:
Viron uusi pääministeri on lakimies ja reserviupseeri (VU 22.7.2024)

Elina Valtonen MTV:lle: EU:n päätöksentekoa pitää uudistaa

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan yksittäiset valtiot pystyvät estämään tai viivyttämään muiden maiden tahtoa monissa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä.

Hän sanoo MTV Uutisille, että erityisesti Unkarin toimintaa on arvosteltu EU:n sisäisissä keskusteluissa. Unkari on vastustanut monia Venäjän vastaisia toimia.

– Jos meillä on 26 valtiota 27 jäsenmaasta, jotka ajavat jotain asiaa erittäin pontevasti, ei pitäisi olla niin, että yksi maa pystyy blokkaamaan päätöksenteon pitkäksi aikaa, Valtonen sanoo.

Monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksissä edellytetään yksimielisyyttä. Ulkoministerin mukaan on perusteltua pohtia sitä, voitaisiinko päätöksiä tehdä määräenemmistöllä. Tämä edellyttäisi EU:n nykyisten sääntöjen muuttamista.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapasi heinäkuussa maansa EU-puheenjohtajakauden alussa Venäjän presidentti Vladimir Putinin osana ”rauhantehtäväänsä”. EU-maista ja Naton johdosta on korostettu, että Orbán edusti Moskovan matkalla vain itseään.

Alexander Stubb vierailee Pariisin olympialaisissa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puoliso Suzanne Innes-Stubb tekevät vierailun Ranskaan 25.–29. heinäkuuta ja seuraavat kesäolympialaisia Pariisissa 26.–29. heinäkuuta. Tasavallan presidentin kanslia kertoo asiasta tiedotteessa.

Torstaina 25. heinäkuuta presidenttipari osallistuu Ranskan presidentti Emmanuel Macronin isännöimään urheilua ja kestävää kehitystä käsittelevään huippukokoukseen sekä kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bachin isännöimälle illalliselle. Perjantaina ohjelmaan kuuluu presidentti Macronin vastaanotto Élysée-palatsissa sekä olympialaisten viralliset avajaiset.

Vierailun aikana presidentti Stubb ja rouva Innes-Stubb kannustavat suomalaisurheilijoita eri lajeissa ja tapaavat Suomen olympiajoukkuetta kisakylässä.

Seppo Kääriäinen: Sinipunan paluu on mahdollinen

Keskustan konkaripoliitikko, ministeri Seppo Kääriäisen mukaan kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuvan hallituskoonpanon paluu saattaa olla mahdollinen

Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissa Kääriäinen kirjoittaa, että poliittisen oikeiston ja vasemmiston välit ovat kiristyneet. Rajalain käsittely repi Kääriäisen mukaan myös SDP:tä sisältä päin.

– Toisaalta demareiden tuki käännytyslaille ylläpitää mahdollisuutta sinipunan paluulle, keskustakonkari kirjoittaa.

Kääriäisen mukaan Li Anderssonin johtama vasemmistoliitto on syönyt SDP:n kannatusta, mikä näkyi hänen mukaansa erityisesti eurovaaleissa.

– Sosiaalidemokraattien olisi kyettävä saamaan kannatusta punavihreän ryhmittymän ulkopuolelta noustakseen suurimmaksi ohi kokoomuksen.

Kääriäisen mukaan suomalaiset ovat yhdistyneet uhan ja vaaran edessä. Esimerkiksi koronasta, Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja välineellistetystä maahantulosta on löytynyt Kääriäisen mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys.

Muutoin vastakkainasettelu on hänen mukaansa jyrkkää. Hän ennustaa, että myös tulevaisuudessa Suomi tulee kohtaamaan haasteita.

– Sovinto- ja yhteisymmärryspolitiikalla on enemmän kysyntää kuin nyt arvaammekaan, Kääriäinen kirjoittaa.

Kansanedustaja toisi USA:n kaltaiset julkiset kuulemiset Suomeen

Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti toisi Yhdysvalloissa käytössä olevat julkiset kuulemiset Suomeenkin. Hän ottaa asian puheeksi viestipalvelu X:ssä.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut videotallenteen Yhdysvalloissa pidetystä julkisesta kuulemisesta.

– Tämä julkisten kuulemisten tapa pitää saada Suomeenkin. Samalla laajene poliitikkojen tiedonsaantioikeus, Sammallahti perustelee.

– Haluan nähdä mm. STM:n, THL:n, Fortumin ja valtion rahoilla elävien ”kansalaisjärjestöjen” johtajat vastaamassa kysymyksiin eduskunnassa, kansanedustaja jatkaa.

Puoluelehdillä on edelleen paikkansa

Eräs toimittaja soitti tovi sitten ja kysyi, olenko vielä siinä määrin perillä puoluelehdistön tilanteesta, että voisin kommentoida sitä. Kysymys oli aiheellisesti muotoiltu, sillä vuonna 2015 aloitettu väitöskirjatutkimukseni puoluelehdistön lähihistoriasta on ollut tovin hyllyllä odottamassa aikaa, jolloin ehtisin työtä edistää.

Lupasin kuitenkin yrittää arvioida lehdistön nykytilaa ja keskustellessamme aiheesta muutama oivallus nousi esiin. Ja tämä Verkkouutisten blogi onkin mitä sopivin paikka kirjata huomiot ylös. Puoluelehtien kultakaudesta on tietenkin jo vuosikymmeniä, mutta yhä niitä tuotetaan, toimitetaan ja julkaistaan, eli muinaismuistosta ei ole perusteltua puhua.

Voi kuitenkin kysyä, ja usein kysytäänkin, onko tällaiselle lehdistölle tänä päivänä mitään merkitystä – vastaus on simppeli.

Puoluerahoitus uudistettiin kymmenen vuotta sitten siten, että ennen erikseen korvamerkitty viestintätuki sulautettiin yleiseen puoluetukeen. Näin puolueilla ei enää uudistuksen jälkeen ole ollut velvoitetta julkaista lehteä, vaan tuki tälle toiminnalle on ollut puolueissa harkinnanvaraista. On selvää, ettei puolue rahoita toimintaa, ellei se ole merkityksellistä.

Miksi sitten vihreät päätyivät lakkauttamaan oman ikonisen Vihreä Lanka -lehtensä muutama vuosi sitten? Sanoisin, että lehti oli sittenkin liian marginaalinen aihevalikoimaltaan eikä onnistunut osallistumaan laajemmin politiikan ajankohtaiseen keskusteluun.

Ei siis riitä, että lehti puhuttelee vain jäseniä – puoluelehden merkitys on laajemmassa tiedonvälityksessä.

Puoluelehdet tuottavat journalismia, jossa aihevalikoimat ja joissain määrin myös valitut näkökulmat ovat taustapuolueen kannalta edullisia. Se on selvä, mutta ei yksinään riitä.
Ollakseen uskottava ja kiinnostava, lehden on myös sopivalla tavalla ravistettava vallitsevia käsityksiä ja uskallettava antaa tilaa erilaisille äänenpainoille. Kuka jaksaisi lukea Pravdaa?

Puolueiden näkökulmasta on tärkeää, että oma lehti pystyy muokkaamaan osaltaan politiikan julkisuuden agendaa; mistä pitäisi puhua ja millaisin perustein? Mikä on tärkeää ja millä termeille asioista puhutaan? Säädettiinkö esimerkiksi juuri raja- vai käännytyslaki?

Puoluelehti ei enää ole paperinen vaan kaikilla päätoiminta on siirtynyt verkkoon. Esimerkiksi Verkkouutisten kävijäluvut ovat hämmästyttäviä jättäessään taakseen niin maakuntalehdet kuin Suomen Kuvalehden. Verkkouutiset on toki pioneeri koko mediakentässä ilmestyen internetiin jo 1995.

Puoluelehdet ovat kuitenkin yllättävän pienellä volyymilla somessa verrattuna moniin muihin medioihin. Videotuotantoon panostaminen saattaa hyvinkin olla puoluelehtien seuraava askel haettaessa uutta nuorempaa lukija- ja seuraajakuntaa.

On hyvä, että meiltä yhä löytyy politiikan journalismiin keskittyneitä puoluelehtiä, jotka tuovat oman panoksensa demokratiaan. Siihen järjestelmään, jossa pitää puhua totta ja noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Toivottavasti puolueissa koetaan jatkossakin puoluelehdet tärkeiksi toimijoiksi suomalaisen politiikan pelikentällä.

Epäily varapresidentistä: Tämän vuoksi Joe Biden viivytti päätöstään

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti sunnuntaina lopettavansa toiseen virkakauteen tähdänneen vaalikampanjansa. Hän aikoo kuitenkin jatkaa virassaan seuraavan presidentin virkaanastujaisiin eli tammikuuhun 2025 asti.

Demokraattipuolueesta kohdistettu paine oli kasvanut tasaisesti kesäkuun lopulla pidetyn vaaliväittelyn jälkeen. Joe Bidenin suoriutumista ex-presidentti Donald Trumpia vastaan pidettiin katastrofaalisen heikkona. Kyselyiden perusteella valtaosa kansasta katsoi, ettei 81-vuotias Biden pystyisi enää hoitamaan toista virkakautta ikänsä ja terveytensä puolesta.

Joe Bidenin kerrotaan viivyttäneen päätöstä osin siksi, ettei hän luottanut varapresidentti Kamala Harrisin kykyyn voittaa vaaleja. Axios-media pohjaa väitteensä kolmen Bidenin avustajan haastatteluihin.

Joe Biden ilmoitti sunnuntaina julkaisemassa kirjeessään antavansa täyden tukensa varapresidentilleen. Demokraattipuolueessa väitellään nyt siitä, pitäisikö ehdokas valita avoimessa puoluekokouksessa ”miniesivaalien” jälkeen. Monet senaattorit ja alahuoneen edustajat ovat jo antaneet tukensa Kamala Harrisille.

Demokraateilla on vain neljä viikkoa aikaa käynnistää vaalikampanja uudelleen ja valita ehdokas Chicagossa pidettävässä puoluekokouksessa. Presidentinvaalit järjestetään reilun sadan vuorokauden kuluttua marraskuun 5. päivänä.

Joe Bidenin ystävä kertoo Axiosille, että päätöksen ratkaisivat jatkuvasti synkentyneet tulokset mielipidekyselyistä. Republikaanien ehdokas Donald Trump kasvatti viime viikkoina etumatkaansa monissa vaalien kannalta tärkeissä osavaltioissa.

– Raivo kesti jonkin aikaa. Sitten hän antautui todellisuudelle, onhan hän ammattilainen, presidentin ystävä sanoo.

Seuraavaa viikkoa pidetään ratkaisevana 59-vuotiaan Kamala Harrisin ehdokkuuden kannalta. Harrisin oma avustajakunta on vaihtunut lähes kokonaan viime vuosien aikana varapresidentin vihamieliseksi kuvaillun johtamistyylin seurauksena. Vuonna 2021 työskennelleistä 47 avustajasta vain viisi on edelleen tehtävässään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)