Verkkouutiset

Politiikka

Ben Zyskowicz BenTV:ssa: SDP ei ole esittänyt mitään, ei mitään talouskeinoa

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz arvostelee SDP:n talouspoliittista linjaa riittämättömyydestä sekä tavoitteiden ja esitettyjen toimien välisestä ristiriidasta. Zyskowicz kommentoi asiaa Verkkouutisten BenTV:ssä.

– He eivät ole esittäneet mitään, ei mitään keinoja, millä tätä talouskasvua kiihdytettäisiin sille tasolle mihin he ovat omissa laskelmissaan päätyneet, kokoomusedustaja arvostelee.

Zyskowicz viittaa valtiovarainministeriön tuoreisiin arvioihin, joiden mukaan valtion alijäämän kattamiseen tarvitaan vuodessa jopa 14-15 miljoonaa euroa .

– Oleellista oli se, että valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvu ei auta meitä pääsemään tästä alijäämästä.

SDP:n talouslinjaukset ovat nojanneet optimistisiin ennusteisiin talouskasvusta, mutta keinoja kasvun saavuttamiseksi puolue ei ole esittänyt, Zyskowicz arvostelee.

– Päinvastoin, torjuvat sellaisia muutoksia esimerkiksi sosiaaliturvaan tai työmarkkinoille, jotka talouskasvua kiihdyttäisivät.

SDP:n esittämät panostukset esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen eivät ”kenenkään asiantuntijan mielestä” tule seuraavan neljän vuoden aikana kiihdyttämään talouskasvua, Zyskowicz arvostelee.

Zyskowicz kommentoi myös Perussuomalaisten päätöstä olla julkaisematta erillistä eduskuntavaaliohjelmaa.

– Voi sitä vaaleja näinkin käydä. Mutta se tarkoittaa sitä, että on lukemattomia kysymyksiä, joihin heillä ei ole kantaa, hän sanoo, viitaten muun muassa asumistuen säästöihin.

Heikki Vestman: Ydinvoimasta pitää saada energiapolitiikan kulmakivi

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) toivoo tulevan hallituksen vauhdittavan ydinvoimaloiden rakentamista Suomeen.

– Vain merkittävien uusien ydinvoimainvestointien avulla voimme turvata edullisen ja varman sähkön sekä tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan. Siksi ydinvoiman lisärakentaminen on nostettava energiapolitiikan kulmakiveksi. Tuulivoiman lisäksi Suomeen tarvitaan nimenomaan säästä riippumatonta uutta perusvoimaa, Vestman sanoo tiedotteessaan.

Vestmanin mukaan politiikkojen on myös varmistettava, että esteitä uusien pienydinvoimaloiden rakentamiselle ei ole.

– Ensimmäinen asia on poistaa ydinvoimalta poliittinen riski eli paaluttaa heti hallitusohjelmaan, että jokainen turvallisuusvaatimukset täyttävä länsimainen ydinvoimahanke saa luvan. Lisäksi ydinenergialain uudistus, jota kokoomus on vaatinut koko kuluneen kauden, on tehtävä ripeästi.

Vestmanin mukaan “poliittinen tahtotila pitää saada kirkastettua” ja Suomen tulisi vahvistaa viestiään myönteisestä suhtautumisesta ydinvoimaan, jotta investointeja saadaan maahan.

– Ruotsin uusi hallitus sopi noin 35 miljardin euron kokoisesta takauspaketista ydinvoimaloiden rakentajien rahoituksen turvaamiseksi. Iso-Britannia tukee ydinvoiman rakentamista eräänlaisella syöttötariffilla. Suomessa pitää olla tarvittaessa valmiutta vastaaville ratkaisuille, jotta saamme varmistettua uusia ydinvoimainvestointeja Suomeen mahdollisimman pian, Vestman toteaa.

Kokoomus kovin talousosaaja – näin suomalaiset näkevät puolueiden vahvuudet

Suomalaiset arvioivat kokoomuksen talousosaamisen puolueista vahvimmaksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan paitsi seuraavan hallituksen tärkeimpiä kysymyksiä, myös sitä, mikä puolue ajaa kutakin asiaa kaikkein ”ponnekkaimmin”.

Kyselyn tuloksia tarkastelee yksityiskohtaisesti blogissaan EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Hän tiivistää suomalaisten käsitykset toteamalla, että tällä hetkellä kokoomuksen ja vihreiden arvioivat suomalaisten mielissä politiikan aiheiden ”ilmatilaa”. Kokoomusta pidetään ponnekkaimpana viidessätoista asiassa, vihreitä seitsemässä.

Suomalaiset painottaisivat kuitenkin seuraavalla vaalikaudella nykyistä enemmän etenkin kokoomuksen vahvuusalueita, kuten valtion velkaantumisen pysäyttämistä.

Enemmistö arvioi kokoomuksen ponnekkaimmaksi puolueeksi paitsi velkaantumisen pysäyttämisessä, myös muun muassa työllisyyden parantamisessa, energiantuotannon lisäämisessä, talouskasvun kiihdyttämisessä ja verojen keventämisessä. Puoluetta pidetään asiajohtajana myös niin työmarkkinoiden joustavuuden kuin työperäisen maahanmuuton edistämisessä.

Kokoomuksen vahvuusalueista etenkin valtion velkaantumisen pysäyttäminen on suomalaisille keskeinen prioriteetti, sillä vastaajista 81 prosenttia tahtoo asialle suurempaa painotusta seuraavalla vaalikaudella.

– SDP ja perussuomalaiset nousevat vahvimmiksi puolueiksi vain yhdessä kärkiaiheessa kumpikin, mutta molemmat niistä ovat suomalaisille sitäkin tärkeämpiä. Kolmasosa (33 %) pitää SDP:tä ponnekkaimpana terveydenhuollossa. Perussuomalaiset pitelee reilun kolmasosan (35 %) mielestä valtikkaa rikollisuuden torjunnassa, Haavisto kirjoittaa.

Terveydenhuollon kehittäminen ja hoidonsaannin turvaaminen pitää hallussaan suomalaisten prioriteettilistan kärkisijaa, ja 82 prosenttia peräänkuuluttaa sote-asioille suurempaa painoarvoa.

Vihreiden vahvuuksiksi arvioidaan ympäristö- ja ilmastoskysymykset, Haaviston ”kärkiaiheiden yllättäjäksi” luonnehtima vasemmistoliitto taas on suomalaisten mielessä ponnekkain niin köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä kuin koulutuksen rahoituksen lisäämisessä.

– Suomalaisten mielestä puoluekentän vasemmalla laidalla tahtipuikkoa heiluttavat nyt vasemmistoliitto ja vihreät yhteensä kymmenellä ykkössijallaan. SDP jää näiden puolueiden jalkoihin niin koulutus-, sosiaaliturva-, ympäristö- kuin vähemmistökysymyksissäkin. Talousasioissa ja ulkosuhteissa SDP:tä vahvempana pidetään puolestaan kokoomusta, joka on kansalaisten mielestä ponnekkain Nato-jäsenyyden edistäjä (51 %) sekä ulkosuhteiden (31 %) ja EU-asioiden (32 %) hoitaja, Haavisto toteaa.

Keskusta arvioidaan ykköseksi maaseudun ja syrjäseutujen asioissa, mutta muuten puolueen vahvuudet tuntuvat jääneen tuntemattomiksi myös sen omille kannattajille, Haavisto pohtii. Vaikka SDP:n vahvuudeksi arvioidaan äänestäjille tärkeät sote-kysymykset, on tämä pääministeripuolueen ainoa aihejohtajuus.

–Politiikan tärkeät aiheet lipsuvat näiden perinteikkäiden puolueiden hyppysistä, Haavisto kirjoittaa.

 

”Kun kuulette väitteitä miljoonista, älkää uskoko”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan osinkoverotuksen kiristäminen ei toisi valtion kassaan satoja miljoonia euroja. Puolueista esimerkiksi SDP kiristäisi listaamattomien yritysten osinkoveroa.

– Kun kuulette väitteitä, että listaamattomien yritysten osinkoveron rajusti kiristämällä saisi ”450” tai ”850” miljoonaa verotuloja, älkää uskoko. Tulot olisivat murto-osan, koska tuloutus yrityksistä muuttuisi. Mutta negatiivisesti se yrittämiseen ja investointeihin vaikuttaisi, Romakkaniemi sanoo Twitterissä.

Hänen mukaansa ”tällaisia lukuja voi heitellä vain ihmiset ja tahot, jotka eivät paljoakaan ymmärrä kannustimista ja verotuksen dynaamisista vaikutuksista”.

– He kuvittelevat että talous ja hyvinvointi on joku stabiili, ylhäältä annettu kakku, jota voi verottaa ja jakaa miten haluaa. Tosiasiallisesti tuo talouden kakku pitää leipoa joka vuosi uudestaan, työllä, yrittämisellä ja investoinneilla, hän sanoo tviittiketjussa.

– Kun niiden kannustimia tarpeeksi paljon heikennetään, jää lopulta pää vetävän käteen: yhä pienenevä hyvinvointi – ja kurjuuden tasa-arvo siellä.

”Leikkauksia voidaan tehdä kurjistamatta tai eriarvoisuutta kasvattamatta”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan julkisesta taloudesta leikkaaminen ei tarkoita kurjistamista.

– Jos kaikki menoleikkaukset leimataan kurjistamiseksi, oletetaan, että julkisella sektorilla ei ole tehottomuutta. Yksityinen sektori on tuskallisen tietoinen omasta tehottomuudestaan. Sen tähden joudutaankin usein muutosneuvotteluihin ja toimintojen rationalisointeihin, Aki Kangasharju kirjoittaa Etlan sivuilla julkaistussa kolumnissaan.

Hänen mukaansa olisi merkillistä, jos kilpailusta vapaalla julkisella sektorilla, jossa työsuhteet perustuvat vakaisiin virkoihin, ei syntyisi ajan kanssa tehottomuutta vaan kaikki lisätarpeet on katettava lisämenoilla.

Kangasharju huomauttaa, että menoleikkauksia voidaan tehdä äänestäjiä kurjistamatta tai eriarvoisuutta kasvattamatta, ainakin tiettyyn rajaan saakka.

– Työttömyysturvaa voidaan leikata tuloeroja kasvattamatta, kun se kohdistetaan ansiosidonnaiseen ja säästyneitä rahoja ohjataan pitkäaikaistyöttömien tukeen.

Hänen mukaansa esimerkiksi sote-menoissa voidaan säästää, kun palvelut tuotetaan fiksummin.

– Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa osoitettiin jo vuosia sitten, että tuottajien väliset erot terveyskeskusten, sairaaloiden, päiväkotien ja vanhuspalveluiden kustannuksissa ja tuottavuudessa ovat suuret. Huonompien kiri parempien rinnalle toisi miljardiluokan säästöt, Kangasharju kirjoittaa.

Kangasharju toteaa, että myös valinnanvapauden lisääminen ja yksityisen sektorin käyttö voimakkaammin julkisen tuotannon kirittäjänä vapauttaisivat varoja tehottomuudesta tarpeelliseen käyttöön.

– Jos fiksumpaa tekemistä ei suostuta etsimään, verotusta on aina vain kiristettävä. Tästä syntyy kaksinkertainen tehottomuus, koska toimintaan jäävän tehottomuuden lisäksi verotuksen kiristäminen haittaa taloutta yhä enemmän.

Tutkimusten mukaan ansiotuloverojen yleinen kiristäminen vähentää työntekoa erityisen paljon kireän verotuksen maissa. Kangasharjun mukaan verojen kiristys vähentäisi verotuloja, vaikka hyvätuloiset eivät työntekoa merkittävästi vähentäisikään.

– Moni ei usko, että verotuksen kiristäminen vähentäisi verotuloja, koska töissä olevien työpanos ei tavallisesti paljoa reagoi pieneen veronkiristykseen. Verotulot voivat kuitenkin vähentyä, vaikka työpanos vähenisi vain 10 prosenttia veronkiristykseen verrattuna. Näin käy, jos kiristys tehdään niillä tulotasoilla, joilla verotus on jo lähtökohtaisesti kireää, Kangasharju huomauttaa.

Tämä johtuu siitä, että kun tuntipalkat ovat korkeat ja verotus kireää, pienikin työmäärän vähentäminen laskee saatuja verotuloja enemmän kuin mitä pieni lisätulojen veronkiristys toisi valtion kirstuun.

– Vaikutukset työntekoon voivat olla voimakkaampiakin kuin tämä yleisesti käytetty 10 prosentin luku, joka on saatu lyhyen aikavälin mikroaineistoihin perustuvista tutkimuksissa. Kun otetaan huomioon pidempi aikaväli ja koko kansantalouden tasolla tapahtuvat vaikutukset, verotuksen haitat voivat olla merkittävästi suuremmatkin.

– Verotuksen haittavaikutukset ovat yrittämisen ja pääoman verottamisessa palkkaveroja voimakkaammat. Siksi haittojen minimoimiseksi ekonomistit suosittelevat veronkorotuskohteiksi ennemminkin kiinteistöjä tai kulutusta kuin palkkoja, pääomatuloja tai voittoja, Kangasharju jatkaa.

Ongelmien hoitaminen lisävelalla ei myöskään ole vaihtoehto. Kangasharju korottaa, että velasta varoittelu ei ole vain pelottelua.

– Vaikka velkaongelmamme ei koidu kohtalokkaaksi lähivuosina, johtaa jo 14-vuotisen kehityksen jatkuminen lopulta katastrofiin. Jos nyt väitetään, ettei tässä mitään kiirettä ole, ei poliittinen järjestelmä käänny säästömoodiin. Mitä pidemmälle aloitusta lykätään, sitä pahemmaksi urakka lopulta käy.

Kai Mykkänen: SDP:n talousohjelmalta tippui pohja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan valtiovarainministeriön torstaina julkaisema taloudellinen katsaus paljastaa, ettei SDP:n talouspolitiikalla ole pohjaa.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden vuosittainen velanotto on kasvamassa jopa 15 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouskasvu ei tule olemaan niin nopeaa, että velkaongelman ratkaisua voitaisiin jättää sen varaan.

– SDP:n talousohjelmalta tippui pohja pois. Pääministeri Sanna Marin on hokenut toistamiseen, että ennustettua nopeampi talouskasvu ja työllisyyskehitys ratkaisevat velkaongelman.

– Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei voi laskea sen varaan, että talous ja työllisyys kasvavat ennusteita nopeammin. Nyt on oikea aika herätä todellisuuteen, Mykkänen sanoo tiedotteessa.

SDP esittää puolueen talouspoliittisessa ohjelmassaan, että julkista taloutta vahvistetaan ensi vaalikaudella kolmella miljardilla eurolla työllisyysastetta nostamalla. Kai Mykkänen vaatii SDP:tä avaamaan ennen vaaleja, millä keinoilla tavoite saavutetaan.

– Keinojen osalta SDP:n talousohjelma on tyhjää täynnä. Koulutustason nostaminen on tärkeää, mutta esimerkiksi yliopistotutkinnon saaminen kestää keskimäärin seitsemän vuotta. Marinin hellimä aktiivinen finanssipolitiikka puolestaan tarkoittaa käytännössä menolisäyksiä. Julkista taloutta ei laiteta tasapainoon menoja lisäämällä.

– Kokoomus on esittänyt konkreettiset keinot talouden tasapainotukseen ja yli 100 000 uuden työllisen saamiseen. Heikoimmista voidaan pitää huolta kestävästi vain lopettamalla tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen, Mykkänen sanoo.

LUE MYÖS:
Suomen ennustetaan nousevan taantumasta loppuvuonna 

”Eikö olisi Sanna Marin viisaampaa vain myöntää, että tuli tehtyä virhe?”

Kokoomuksen kansanedustajan Pia Kauman mielestä SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin tulisi myöntää virheensä kohutuissa Hornet-lausunnoissa.

– Eikö olisi Sanna Marin viisaampaa vain myöntää, että hävittäjien tarjoamisessa Ukrainalle tuli tehtyä virhe? Turvallisuusasiantuntijat ja poliitikot presidenttiä myöten ovat tyrmänneet ajatuksen, Pia Kauma kirjoittaa Twitterissä.

– Kukaan muu ei keskustelua halua jatkaa. Sotaa käyvä Ukraina tarttuu ymmärrettävästi kaikkiin oljenkorsiin. Keskustelu Horneteista on syytä lopettaa. Muu aseapu käy.

Marin on vaatinut, että Suomessa pitäisi käydä keskustelua Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan. Hän on omien sanojensa mukaan keskustellut asiasta Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin kanssa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi torstaina, että Ukrainasta on tullut pyyntö keskusteluista. Hänen mukaansa Suomi kuitenkin tarvitsee kaikki Hornetit omaan käyttöönsä.

Tapaus sai alkunsa, kun Marin oli vierailulla Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Siellä hän nosti esiin vaihtoehdon, että Suomessa voitaisiin keskustella Hornetien lahjoittamisesta Ukrainan käyttöön.

Marinin kanta tuli yllätyksenä koko valtionjohdolle. Asiasta ei oltu keskusteltu esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tai muun poliittisen johdon kanssa.

– Tätä keskustelua ei olisi pitänyt edes aloittaa. Eikä varsinkaan yksin ja muilta kysymättä. Presidentin ja muun turvallisuuspoliittisen johdon ohittaminen on yksinkertaisesti suuri virhe. Tällaista ei voi pääministeri yksin tehdä, Pia Kauma twiittaa.

HS: Enemmistö suomalaisista toisi viinit ruokakauppaan, nämä puolueet kannattavat

Yli puolet (53 prosenttia) suomalaisista sallisi viinien myymisen ruokakaupoissa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista.

Viinien tuomista ruokakauppoihin vastustaa joka kolmas (36 prosenttia) suomalaisista. Joka kymmenes (11 prosenttia) ei osaa kertoa kantaansa.

Vastauksista ilmenee, että miehet suhtautuvat viinien myynnin vapauttamiseen naisia myönteisemmin.

Myös oikeistopuolueita äänestävät suhtautuvat asiaan vasemmistopuolueita äänestäviä myönteisemmin.

Myönteisintä suhtautuminen on kokoomuksen, perussuomalaisten ja vihreiden äänestäjien keskuudessa. SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton äänestäjät jakautuvat vastausten perusteella kahteen leiriin asian suhteen.

HS kysyi asiaan kantaa myös eduskuntapuolueilta. Viinien tuomista ruokakauppoihin kannattavat kokoomus, liike nyt ja vihreät.

Perussuomalaisilla ei ole asiaan suoraa kantaa.

Puolueista SDP, keskusta, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP vastustavat viinien tuomista ruokakauppoihin. Vastustamista perustellaan esimerkiksi alkoholinkäytön aiheuttamilla terveyshaitoilla.

HS:n gallupin aineisto on koottu 17. – 22. maaliskuuta 2023 Kantar Publicin toimesta. Aineisto perustuu yli tuhannen suomalaisen haastatteluun.

HS: Kokoomus yrittäjien ylivoimaisesti eniten suosima puolue

Kokoomus on ylivoimaisesti suosituin puolue yrittäjien keskuudessa, kertoo Helsingin Sanomat Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemän uuden mielipidekyselyn tuloksista.

Tuloksia ei ole vielä virallisesti julkaistu, mutta HS:n mukaan kokoomusta äänestäisi 38 prosenttia yrittäjistä.

Toiseksi suosituin puolue on PS 16 prosentin kannatuksella. Keskustan kannatus on yhdeksän prosenttia. SDP:tä äänestäisi viisi prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjäkyselyn toteutti Kantar Public ja siihen vastasi yhteensä 1 038 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa 5.–20.3.2023.

Kokoomusedustajat: Seuraavan hallituksen turvattava kotimaista teollisuutta

Kokoomuksen kansanedustajat Ville Kaunisto ja Arto Satonen esittävät seuraavaan hallitusohjelmaan kokonaisvaltaista näkemystä Suomen teollisuuspolitiikasta.

– Maailman blokkiutuessa ja protektionismin kiihtyessä suomalaisen teollisuuden tulevaisuus on haastettuna. Suomen täytyy uskaltaa toimia proaktiivisesti Euroopan unionissa vahvistaen suomalaisen teollisuuden asemaa, mutta myös toimet kotimaassa ovat keskiössä, Kaunisto sanoo tiedotteessa.

– Teollisuus on ollut keskeinen tekijä Suomen nykyisen vaurauden luomisessa. Se on nykyisen korkean elintasomme kivijalka. Erityisesti vientiteollisuus on ratkaisevan tärkeää Suomen taloudelle. Siksi meidän on varmistettava, että seuraava hallitus turvaa omilla ratkaisuillaan kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset ja kansainvälisen kilpailukyvyn, Kaunisto jatkaa.

Kaunisto korostaa sujuvien liikenne- ja logistiikkayhteyksien merkitystä Suomelle. Kauniston mukaan erityinen huomio on kohdistettava vientiteollisuuden kannalta keskeisiin väyliin.

– Menestyvää teollisuutta ei voi olla ilman toimivia liikenneyhteyksiä. Meidän on huolehdittava Suomen saavutettavuudesta ja logistisesta kilpailukyvystä yritysten, investointien ja työpaikkojen houkuttelemiseksi. On tärkeää panostaa vientiteollisuuden kannalta keskeisiin väyliin. Hyvä esimerkki on Suomen suurimpaan yleissatamaan Hamina-Kotkan satamaan johtava kymenlaakson valtatie 15, jonka merkitys Suomen viennille on entisestään korostunut Saimaan kanavan sulkeuduttua, Kaunisto sanoo.

Satonen korostaa tarvetta Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi. Satosen mielestä seuraavan hallituksen on edistettävä sopimisen vapautta kaikilla työpaikoilla ja uudistettava työrauhalainsäädäntöä laittomien lakkojen kitkemiseksi.

– Vientiteollisuuden kilpailukyky globaaleilla markkinoilla edellyttää joustavia työmarkkinoita, jotta yritykset voivat mukautua nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. On myös työntekijöiden etu, että työpaikat säilyvät nimenomaa Suomessa, Satonen sanoo.

– Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä vientiteollisuuden kannattavuuden ylläpitämiseksi. Toimivat työmarkkinat houkuttelevat kansainvälistä osaamista ja investointeja, mikä puolestaan vahvistaa Suomen asemaa kilpailukykyisenä vientimaana, Satonen jatkaa.

Kauniston ja Satosen esittämän kokonaisvaltaisen teollisuuspolitiikan kymmenen kulmakiveä ovat:

  1. Hallitus vaikuttaa Euroopan unionissa ennakoiden ja etupainotteisesti erityisesti Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisiin lainsädääntöhankkeisiin.
  2. Hallitus uudistaa suomalaisia työmarkkinoita sopimisen vapautta edistämällä ja työrauhalainsäädäntöä päivittämällä.
  3. Hallitus kasvattaa työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja sujuvoittaa kansainvälistä rekrytointia.
  4. Hallitus huolehtii osaavan työvoiman panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen sekä lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja.
  5. Hallitus nostaa TKI-rahoituksen kohti 4 prosenttia BKT:sta.
  6. Hallitus huolehtii toimintaympäristön vakaudesta ja ennustettavuudesta sekä verotuksen kilpailukykyisyydestä ja kannustavuudesta.
  7. Hallitus sujuvoittaa teollisuuden ja energiatuotannon investointien lupa- ja valitusprosesseja.
  8. Hallitus huolehtii Suomen saavutettavuudesta ja sisäisen liikenteen sujuvuudesta toimivilla liikenneyhteyksillä.
  9. Hallitus edistää puhtaan, edullisen ja toimitusvarman energiatuotannon rakentamista Suomeen.
  10. Hallitus tavoittelee keskisuurten yritysten lukumäärän kasvattamista kunnianhimoisella ohjelmalla.

Suomi lahjoittaa Ukrainalle lisää Leopard-panssarivaunuja

Suomi luovuttaa Ukrainalle kolme kappaletta Leopard 2 -raivauspanssarivaunuja sekä niiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää koulutusta, kertoo puolustusministeriö.

Suomi luovutti myös aiemmassa apupaketissa kolme Leopard 2 -raivauspanssarivaunua, joten Suomen Ukrainalle luovuttamien raivauspanssarivaunujen määrä on nyt kuusi. Paketti sisältää lisäksi raskaita aseita ja ampumatarvikkeita.

– Ukrainan puolustustaistelun kannalta kaikki materiaaliapu on elintärkeää. Jatkamme määrätietoisesti Ukrainan tukemista Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen torjumiseksi, puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoo tiedotteessa.

Tämä on neljästoista puolustustarvikeapulähetys Suomelta Ukrainalle. Lähetyksen sisältämän puolustustarvikeavun korvaamisen arvioidaan maksavan Suomelle noin 161 miljoonaa euroa.

Kaikkien Suomen Ukrainalle toimittamien puolustustarvikepakettien korvattava arvo on nyt yhteensä noin 910 miljoonaa euroa.

Operatiivisista syistä ja avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin.

Kokoomus haluaa parantaa palveluita digitalisaatiolla

Kokoomus on julkaissut uuden tieto- ja teknologiapoliittisen ohjelmansa. Puolueen mukaan digitalisaatiolla voidaan luoda uutta kasvua ja parantaa palveluita.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo nostavat tiedotteesaan esiin muutamia esimerkkejä siitä, miksi tieto- ja teknologiapolitiikka on tärkeää.

– Suomessa on liikaakin esimerkkejä esimerkiksi julkisen sektorin epäonnistuneista tietojärjestelmähankinnoista, joissa potentiaaliset hyödyt ovat suurelta osin jääneet saamatta, kun suunnittelua ja hankintaa ei ole alun alkaen tehty esimerkiksi tiedon liikkuvuus ja järjestelmien yhteentoimivuus varmistaen, Wallinheimo kertoo.

– Tarvitsemme määrätietoista johtamista, mikä tarkoittaa digiministeriryhmän ja digitoimiston roolien vahvistamista ministeriöitä yhdistävinä toimijoina. Samalla myös eduskunnassa johtamista pitää terävöittää.

Wallinheimon mukaan kokoomus haluaa käynnistää heti vaalikauden alusta valmistelun, joka tähtää sote-tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseen.

– Tämä on sekä kustannusten hallinnan että mahdollisimman sujuvan ja laadukkaan hoidon kannalta aivan keskeistä, kokoomusedustaja kertoo.

Elina Valtosen mukaan Suomella on kaikki edellytykset olla Euroopassa kärkimaa ja suunnannäyttäjä teknologian hyödyntämisessä ja kehittämisessä.

– Meidän täytyy huolehtia, että kansallisella tasolla toimintaympäristömme on houkutteleva sekä tänne tuleville että täällä perustettaville yrityksille. Haluamme kasvattaa ICT-alan osaajien määrää Suomessa sekä koulutusta lisäämällä että kansainvälistä rekrytointia vahvistamalla, hän kertoo.

– Tarvitaan tehokkaasti toimivat kilpailulliset ja teknologianeutraalit markkinat, mieluiten EU:n laajuisesti yhtenäisellä sääntelyllä ilman kansallisia lisävirityksiä. Näin avaamme suomalaiselle teknologiaosaamiselle tasaisen polun kansainvälisille markkinoille.

IS: Pääministerin Hornet-puheista tehty kaksi kantelua

Oikeuskanslerille on tehty kaksi kantelua pääministeri Sanna Marinin (sd.) toiminnasta ja puheista liittyen Suomen Hornet-hävittäjien toimittamiseen Ukrainalle, kertoo Ilta-Sanomat.

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen hoitaa esittelijänä mainittuja kahta kantelua, jotka hän on saanut eteensä kuluvalla viikolla.

– Kummatkin ovat samalla otsikolla: Pääministeri Sanna Marinin menettelyä koskien Hornet-hävittäjien mahdollista luovuttamista Ukrainalle. Molemmat [kantelut] ovat aika lyhkäisiä ja yksityishenkilöiden tekemiä, Ruuskanen kertoo IS:lle.

Ruuskasen mukaan kantelut perustuvat lähinnä julkisuudessa olleisiin tietoihin.

– On kyse siitä, että Marin on kanteluiden mukaan toiminut tavalla, jolla ei olisi pitänyt toimia, kun hän on puhunut hävittäjien mahdollisesta luovuttamisesta.

Kantelijoiden mielestä pääministeri Marin on ylittänyt valtuutensa. Ruuskaselta kantelut etenevät oikeuskansleri Tuomas Pöystille.

Kansanedustaja vaatii toimia ikärasismin kitkemiseksi

Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko vaatii tulevalta hallitukselta tiukkaa otetta ikärasismin kitkemiseen ja osaavan senioriväestön työmahdollisuuksien parantamiseen.

Risikko esittää blogissaan konkreettisia keinoja parantaa senioreiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä.

– Vaalitoreilla yksi eniten puhuttava aihe on arvostus seniorikansalaisia kohtaan. Puhutaan jopa ikärasismista niin työelämässä kuin palvelujenkin suhteen. Suomalaisessa työelämässä on valitettavasti edelleen epäluuloa seniorikansalaisiamme kohtaan.

– Samaan aikaan suomalaisissa yrityksissä on valtava pula osaavasta työvoimasta lähes kaikilla toimialoilla – pienistä suuriin yrityksiin. Investointeja jää tekemättä ja tilauksia toimittamatta.

– Talouskasvu vauhdittuisi heti, jos senioriväestön arvokkaalle työpanokselle saataisiin paremmat kannustimet, Risikko sanoo tiedotteessa.

Paula Risikko nostaa esiin kokoomuksen ehdotuksen Singaporessa käytössä olevasta niin sanotusta siltatyön mallista.

– Aasian ihmeessä on käytössä niin kutsuttu siltatyön malli, jossa työntekijällä on mahdollisuus neuvotella itselleen hieman kevyemmät vastuut ja velvoitteet töissä tinkimättä toimeentulosta.

– Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi nopeasti useammalla vuodella mallin käyttöönoton jälkeen, Risikko sanoo.

Kansanedustajan mukaan kaikki julkisen talouden kannalta kestävät keinot työnteon kannattavuuden parantamiseksi tulee selvittää.

– Eläkeläiset nimeävät heikot taloudelliset kannustimet yhdeksi keskeiseksi syyksi sille, miksi työstä jäädään pois, vaikka sinänsä haluja olisi jatkaa. Kokoomus onkin ehdottanut työnteon ja eläkkeiden verotuksen keventämistä. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tulee ottaa huomioon verokannustimien rakentamisessa.

– Työnteon tulee kannattaa aina. Nyt on oikea aika poistaa osaajiin kohdistuva ikärasismi ja parantaa seniorikansalaisten työnteon kannustimia, Risikko sanoo.

”Mikään hallituspohja ei pääse karkuun sitä”

Valtiovarainministeriö julkaisi viimeisimmän taloudellisen katsauksensa tänään torstaina.

Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen muistuttaa Twitterissä, että samalla katsaus toimii virallisena ja lainmukaisena pohjana vaalien jälkeen aloittavan hallituksen ensimmäiselle menokehyspäätökselle.

Lausunnossaan valtiovarainministeriö toteaa, että julkinen velkasuhde kääntyi maltilliseen nousuun jo viime vuonna ja nousu kiihtyy tästä vuodesta alkaen.

Velkasuhteen kasvun pysähtyminen ei ole näköpiirissä ja julkisen talouden kestävyysvaje on nykyisellä kehityksellä noin kolme prosenttia suhteessa bkt:hen vuoden 2027 tasolla.

– Mikään hallituspohja ei pääse karkuun sitä, että edessä on menoleikkauksia, Valkonen toteaa.

LUE MYÖS:
Korkomenot nousemassa 5,1 miljardiin euroon 2027 – ”käänne parempaan tarvitaan”
Suomen ennustetaan nousevan taantumasta loppuvuonna