Politiikka

Kokoomusedustaja: Turvakotien lisärahoitus parantaa perheväkivallan uhrien asemaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen kiittelee hallitusta panostuksista turvakotitoimintaan.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiriihessä päätettiin lisätä valtion rahoitusta turvakotitoiminnan menoihin. Turvakotitoiminnan rahoitusta lisätään miljoonalla eurolla vuosittain.

– Suomessa jopa joka kolmas nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua siitä. Myös perhesurmat ovat Suomessa yleisiä. Turvakotitoimintaa tarvitaan naisten ja lasten henkien suojelemiseksi ja inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi, Keto-Huovinen sanoo tiedotteessa.

Orpon hallitusohjelman kirjausten mukaisesti turvakotien saavutettavuutta pyritään vahvistamaan.

– Vuotuisella lisämiljoonalla voidaan parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja lisätä perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien hakeutumista turvakotien piiriin, Keto-Huovinen sanoo.

Orpon hallitusohjelmassa myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan.

– On tärkeää, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan lopettaminen on hallitukselle tärkeä prioriteetti. Panostuksilla turvakotitoimintaan ja luopumalla lähisuhdeväkivallan sovittelusta voidaan parantaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa Suomessa, Keto-Huovinen sanoo.

”Suomen poliittisen historian kallein virhe”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu heikkenee ja kustannukset veronmaksajielle kasvavat.

– Edellisen hallituksen surkea sote-uudistus on osoittautumassa Suomen poliittisen historian kalleimmaksi virheeksi. Tästä varoitettiin kovaan ääneen ja toistuvasti, mutta politiikka valitettavasti voitti, Romakkaniemi moittii viestipalvelu X:ssä Sanna Marinin (sd.) hallitusta.

Tuoreiden ennusteiden mukaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä kasvaa pelkästään tänä vuonna 1,2 miljardiin euroon.

– Sekä aluejako että julkisen tuotannon betonointi olivat ideologisia valintoja, joiden hinta hirvittää. Tuottavuuden parantaminen olisi pitänyt olla lainsäädännön ohjenuora. Sen tekijöinä ovat optimaalinen aluejako eri tehtäville sekä monituottajamallin mahdollisimman laaja käyttö siellä missä markkinoita on. Näin olisi saatu paras laatu edullisimmin kustannuksin. Nyt saatiin tällainen menoautomaatti ja heikkenevät palvelut, Romakkaniemi kirjoittaa.

Edellisen hallituksen surkea sote-uudistus on osoittautumassa Suomen poliittisen historian kalleimmaksi virheeksi.

Tästä varoitettiin kovaan ääneen ja toistuvasti, mutta politiikka valitettavasti voitti.

Sekä aluejako että julkisen tuotannon betonointi olivat ideologisia…

— Juho Romakkaniemi (@Romakka) September 19, 2023

Vihreiden nuorten puheenjohtaja pahoittelee kohukuvaa osittain

Vihreiden nuorten sosiaalisessa mediassa julkaisema kuva pääministeri Petteri Orposta (kok.) on herättänyt pahennusta sosiaalisessa mediassa. Kuvassa pääministerille oli lisätty petoeläimen punaiset silmät, ja häntä nimitellään petturiksi.

Nuorisojärjestöä on arvosteltu muun muassa epäinhimillistävästä viestinnästä.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Jami Haavisto pahoittelee kuvaa.

– Kritiikki Orpon punaisista silmistä on paikallaan, ja sen olisimme voineet jättää tekemättä. Pahoittelen tätä vihreiden nuorten puolesta, Haavisto kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Nuorisojärjestö arvosteli kohua herättäneellä kuvalla hallituksen leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon. Vihreät nuoret kirjoitti kuvan saatetekstissä, että hallitus on julistanut luokkasodan.

– Itse asiasisällöstä emme ole lainkaan pahoillamme: heikoimpien kurittaminen on raukkamaista ja uuden koulutuslupauksen pettäminen nilkkimäistä, Haavisto sanoo viestissään.

Jami Haavisto ei pahoittelussaan mainitse muun muassa luokkasodasta puhumista ja petturi-termiä.

LUE MYÖS:
Vihreiden puoluejohdolta tivataan: Hyväksyttekö epäinhimillistävän viestinnän?
Vihreät nuoret: Hallitus on julistanut luokkasodan

Kritiikki Orpon punaisista silmistä on paikallaan, ja sen olisimme voineet jättää tekemättä. Pahoittelen tätä @vihreatnuoret puolesta.

Itse asiasisällöstä emme ole lainkaan pahoillamme: heikoimpien kurittaminen on raukkamaista ja uuden koulutuslupauksen pettäminen nilkkimäistä. https://t.co/KwWMA4pqjB

— Jami Haavisto 🇪🇺🇺🇦 (@jamihaavisto) September 20, 2023

”Hallituksen kyvystä päätöksiin tuli paras mahdollinen näyttö”

Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan hallituksen kyvystä päätöksiin tuli tiistaina paras mahdollinen näyttö.

– Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla hallitus sai budjettiriihen valmiiksi päivässä. Pääministeri kertoi budjettiprosessin olleen hänelle jo ties monessa – toki nyt ensimmäinen pääministerinä – mutta kiitosta hän antoi ensimmäisen budjettinsa tehneelle perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Puralle. Heinonen kirjoittaa blogissaan.

– Kiitosta toki saivat myös ministeri Sari Essayah (kd.) ja Anna-Maja Henriksson (r.), joiden kanssa kokonaisuus kasaan kerättiin.

Hallituksen päätöksentekokyky on Heinosen mielestä esimerkillistä ja myös vastuunkantokykyä löytyy.

– Ja näytti myös sieltä, että valmiutta myös uusiinkin päätöksiin, sillä maamme taloustilanne näyttää olevan vielä luultuakin huonompi edellisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen jäljiltä. Rahaa ei enää ole ja velkaa sitäkin enemmän.

Heinonen huomauttaa, että velkarahalle onkin nyt tullut hinta ja jo nyt Marinin hallituksen perintönä menee miljardeja vain pelkkiin korkoihin.

– Ne kaikki on pois siis hyvinvointiyhteiskunnan muista palveluista ja kehittämisestä. Ja niin kuin aiemmin kirjoitinkin, niin muutaman vuoden päästä korkokulut ovat tätä menoa jopa viisi miljardia.

Heinonen muistuttaa, että saman verran rahaa käytämme koko uskottavaan maanpuolustukseen.

– Tai miettikääpä mitä viidellä miljardilla saataisiin aikaan kouluissa tai vanhustenhoidossa? Tai sisäisessä turvallisuudessa, Heinonen kysyy.

Vihreiden puoluejohdolta tivataan: Hyväksyttekö epäinhimillistävän viestinnän?

Vihreät nuoret on julkaissut sosiaalisessa mediassa pääministeri Petteri Orposta (kok.) kuvan, johon hänelle on lisätty petoeläimen punaiset silmät. Jutun alla olevassa kuvassa pääministeriä nimitellään petturiksi.

Viestipalvelu X:ssä useat kommentoijat ovat tuominneet vihreiden nuorisojärjestön tyylin viestiä.

Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen on osoittanut X:ssä kysymykset vihreiden puheenjohtaja Sofia Virralle ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanteelle.

– Hyväksyttekö tällaisen epäinhimillistävän poliittisen viestinnän? Miten suhtautuisitte, jos vaikka kokoomusnuoret olisi laatinut samanlaisen teistä, Valkonen kysyy.

Vihreät nuoret kirjoittaa kuvan saatetekstissä, että heidän mielestään hallitus tekee leikkauksia ilkeyttään.

– Orpon hallitus on julistanut luokkasodan ja valinnut puolekseen kaikkein rikkaimmat, vihreät nuoret kirjoittaa.

Valkonen osoittaa kolmannen kysymyksen vihreiden johtohenkilöille.

– Rakentaako vai repiikö tämä mielestänne yhteiskuntaa?

Kokoomusedustaja kirjoittaa viestiketjussa, että yhteiskunnallista ja kriittistäkin keskustelua voi käydä asiallisesti ja kunnioittavasti.

– Olen hämmästynyt, jos joku ajattelee, että vihanlietsonta johtaa yhtään mihinkään hyvään, Valkonen kirjoittaa.

Myös muut kansanedustajat ovat kommentoineet kuvaa.

– Ei tosiaan ole asiallista viestintää. Kritiikille on paikkansa, mutta törkeyksiin ei pidä mennä, kirjoittaa keskustan kansanedustaja Pekka Aittokumpu.

– Muistelen Sofia Virran oikein erikseen linjanneen, että hän haluaa vihreiden tekevän rakentavaa oppositiopolitiikkaa…, kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.

LUE MYÖS:
Vihreät nuoret: Hallitus on julistanut luokkasodan

Ei tosiaan ole asiallista viestintää. Kritiikille on paikkansa, mutta törkeyksiin ei pidä mennä.

— Pekka Aittakumpu (@PAittakumpu) September 20, 2023

Antti Häkkänen: Raskaan velkakierteen korjaaminen on välttämätöntä

Puolustusministeri, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kommentoi viestipalvelu X:ssä Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiriihen päätöksiä.

– Suomi ottaa nyt vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Raskaan velkakierteen korjaaminen on välttämätöntä, Häkkänen kirjoittaa.

Vuoden 2024 talousarvioesityksen loppusumma on 87,9 miljardia euroa. Se on 4,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu. Uutta velkaa Suomi ottaa ensi vuonna 11,5 miljardia euroa.

Hallitus arvioi, että nyt päätetyt sopeutukset ja tuottavuustoimet yhdistettynä työllisyys- ja kasvutoimiin kuitenkin pysäyttävät julkisen talouden velan kasvun suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työllisyyttä ja kasvua vauhdittavat rakenteelliset uudistukset vaikuttavat hallituksen mukaan myönteisesti julkiseen talouteen lähivuosina. Rahaa kohdennetaan lisää myös puolustukseen ja turvallisuuteen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.

– Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus varmistetaan ja turvallisuutta vahvistetaan. Suunta on oikea, Häkkänen kirjoittaa.

Suomi ottaa nyt vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Raskaan velkakierteen korjaaminen on välttämätöntä. Säästöjen lisäksi panostuksia työllisyyteen, osaamiseen ja kasvuun. Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus varmistetaan ja turvallisuutta vahvistetaan. Suunta on oikea. 🇫🇮

— Antti Häkkänen (@anttihakkanen) September 19, 2023

Vihreät nuoret: Hallitus on julistanut luokkasodan

Vihreät nuoret on suivaantunut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiriihen päätöksistä.

Nuorisojärjestö on julkaissut viestipalvelu X:ssä Orposta muokatun kuvan. Siinä pääministerille on lisätty punaiset petoeläimen silmät.

Kuvassa Orpo pitää korkeakouluopiskelijoiden Koulutuslupaus-kampanjan kylttejä, joissa luvataan olla koskematta opintotukeen tai koulutuksen määrärahoihin.

Vihreät nuoret ei mainitse sitä, että vanha alkuperäinen kuva on otettu ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja.  Kuvassa lukee kuitenkin isolla ja punaisilla kirjaimille ”petturi”.

Kuvan saatetekstissä kirjoitetaan, että ”kokoomus syö opiskelijan pussista – taas”.

– Kyse ei ole “vastuullisesta talouspolitiikasta”, vaan puhtaan ideologisesta ilkeydestä ja halveksunnasta yhteiskunnan heikoimpia kohtaan. Orpon hallitus on julistanut luokkasodan ja valinnut puolekseen kaikkein rikkaimmat, vihreät nuoret kirjoittaa.

Viestiketjussa vihreitä nuoria on syytetty vastakkainasettelun lietsomisesta. Moni kommentoija on myös ihmetellyt, miksi vihreät nuoret on jakanut Orposta vanhaa kuvaa.

Budjettiriihen päätöksiä myös kiitellään

Ensi vuoden budjetti sisältää julkisen talouden sopeutustoimia, mutta samalla hallitus kertoi tekevänsä historiallisen mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Vaalikauden aikana tutkimuksen ja kehityksen rahoitus paranee miljardilla eurolla.

Pääministeri Petteri Orpo myös muistutti budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisuuteen ei kohdistu juurikaan säästöjä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on tyytyväinen, että tutkimus saa lisärahoitusta.

– Hyvä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostetaan. OAJ tukee uutta Business Finlandin rahoitusmekanismia, jolla varmistetaan myös ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimusyhteistyö, puheenjohtaja Katarina Murto sanoi tiedotteessa.

Myös korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö kiittelee tutkimuspanostuksia.

– Pidämme myönteisenä, että korkeakouluille kohdennetaan enemmän tutkimus- ja kehitysrahoitusta kuin valtiovarainministeriö oli esittänyt. Rahoitusta pitää suunnata tulevina vuosina myös korkeakoulujen perusrahoitukseen, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen tiedotteessa.

Akavassa ollaan kuitenkin huolissaan sosiaaliturvaan kohdistuvista säästöistä.

– Opiskelijoiden toimeentulosta leikkaaminen heikentää heidän hyvinvointiaan. Meidän on huolehdittava, että opiskelijoiden toimeentulo riittää täysipäiväiseen opiskeluun jatkossakin. Opiskelijoiden jaksamisesta on pidettävä huolta, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Hallitus osoittaa myös muualle koulutukseen lisää rahaa.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennetaan 11,7 miljoonaa euroa vuonna 2024. Kesäyliopistojen määrärahoja vahvistetaan miljoonalla eurolla suhteessa valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen.

Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 10 miljoonan euron lisämääräraha oppimisen tuen kehittämiseen toisen asteen koulutuksessa.

Hallitus vahvistaa myös peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla.

Kokoomus syö opiskelijan pussista – taas.

Kyse ei ole “vastuullisesta talouspolitiikasta”, vaan puhtaan ideologisesta ilkeydestä ja halveksunnasta yhteiskunnan heikoimpia kohtaan. Orpon hallitus on julistanut luokkasodan ja valinnut puolekseen kaikkein rikkaimmat. pic.twitter.com/3XfmTJUlWz

— Vihreät nuoret (@vihreatnuoret) September 19, 2023

Näin hallitus kääntää Suomen kestävän kasvun uralle – ”joudumme tekemään vaikeita säästöjä”

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle.

Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.

Hallitus sopi budjettiriihessä talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.

– Suomen tilanne on vakava. Siksi hallitusohjelmaan on kirjattu keinot, joilla julkisen talouden suunta on mahdollista kääntää, ja nyt me lähdemme sitä käännöstä tekemään. Joudumme tekemään vaikeita säästöjä. Samaan aikaan pystymme kuitenkin tekemään panostuksia tulevaisuuteen: esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä puhtaaseen energiaan, pääministeri Petteri Orpo sanoo tiedotteessa.

Julkisen talouden tilanne on uusien ennusteiden perusteella huolestuttava. Hallitus arvioi, että nyt päätetyt sopeutukset ja tuottavuustoimet yhdistettynä työllisyys- ja kasvutoimiin pysäyttävät julkisen talouden velan kasvun suhteessa BKT:hen. Velkaantuminen uhkaa hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa.

Siksi hallitus seuraa hallitusohjelmassa sovittujen uudistusten ja sopeutusten toimeenpanoa ja tekee tarvittaessa lisätoimia, jotta tavoite julkisen talouden velkasuhteen kasvun taittamiseksi ei karkaa. Hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta ja mahdollisten lisätoimien tarvetta puoliväliriihessä.

Haastava tilanne

Hallitus alkaa supistaa julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät pysyvät menolisäykset.

Päivittyneen arvion mukaan hyvinvointialueiden menot ylittävät selvästi edellisen hallituksen arvioiman tason vuoden 2025 jälkikäteistarkastuksessa. Korkotason nousu puolestaan kasvattaa valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa vuodesta 2022.

Menoja kasvattavat myös välttämättömät lisäykset puolustukseen ja turvallisuuteen sekä hallituksen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen.

– Ilman tämän hallituksen ratkaisuja valtion budjetin menot ensi vuodelle olisivat liki miljardi euroa suuremmat ja alijäämä vuoden 2027 tasolla olisi 2,5 miljardia euroa suurempi. Parempaa aikaa Suomen ja suomalaisten kannalta välttämättömien ratkaisujen tekemiseen ei tule. Meidän on saatava Suomi kestävän kasvun uralle, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut myös seuraaville sukupolville, Orpo sanoo.

Palkansaajien verotus kevenee

Talouden kasvu on kuluvana vuonna heikkoa. Ennusteiden mukaan ensi vuonna kasvu hieman piristyy.

Hallitus päätti riihessään toimista rakennusalan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Toimillaan hallitus pyrkii ehkäisemään pidempiaikaisia häiriöitä asuntotuotantoon tai asuntomarkkinoihin. Hallitus seuraa rakennusalan matalan suhdanteen vaikutuksia muihin toimialoihin.

Yksityinen kulutus lähtee ensi vuonna kasvuun. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot nousevat inflaation hidastuessa ja ansiotason noustessa. Hallitus vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn verotusta. Kevennys tehdään kaikkiin tuloluokkiin. Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen tehdään Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti.

Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus. Hallitus huomioi veroratkaisuissaan myös sen, että Suomi tarvitsee lisää korkean osaamisen työpaikkoja ja osaajia.

Linjansa mukaisesti hallitus vie verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Suomalaisten ostovoimaa tuetaan myös laskemalla polttoaineveroa.

Hallitus tekee historiallisen mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Vaalikauden aikana tutkimuksen ja kehityksen rahoitus paranee miljardilla eurolla. Ensi vuonna tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kasvaa noin 280 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Hallitus muun muassa päätti kvanttitietokoneen rahoituksesta.

Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi koko vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla.

Hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen. Esimerkiksi poliisien määrää ryhdytään nostamaan kohti hallitusohjelmaan kirjattua 8000 poliisin tavoitetta. Hallitus tekee panostuksia nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi. Pelastajakoulutusta vahvistetaan.

Hallitus vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla. EU:n elpymisvälineen varoja suunnataan erityisesti luvituksen keventämiseen, jotta puhtaan energian investointeihin saadaan vauhtia.

Luonnon monimuotoisuutta tuetaan ja luontokatoa estetään jatkamalla ja kehittämällä METSO, HELMI ja NOUSU -ohjelmia. Saaristomeren tilaa parannetaan.

Neljän miljardin investointipaketti

Hallitusohjelmassaan hallitus sopi kasvua tukevasta neljän miljardin euron investointipaketista. Osana investointipakettia hallitus parantaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Hallitus purkaa hoitojonoja.

Kela-korvausten parantamiseen varataan 335 miljoonaa vaalikauden ajaksi. Kokonaisuudessaan Kela-korvausten kehittämisen kokonaisuuden mittaluokka on noin 500 miljoonaa. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat.

Hallitus sopi myös infrapaketin liikenneinvestointien ripeästä etenemisestä. Useita liikennehankkeita saadaan liikkeelle, ja erityisesti päärataa koskevat hankkeet pääsevät vauhtiin. Myös uusien hankkeiden suunnittelu käynnistyy. Toimet Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi lähtevät liikkeelle. Hallitus kohdistaa mittavia panostuksia tieverkon korjausvelan kattamiseen.

Budjettiriihessä päätettiin turvata maatalouden ja huoltovarmuuden määrärahat.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ja tiedonannossaan edistämään yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa. Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden rahoituksen lisäksi hallitus osoittaa yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseen 6 miljoonaa euroa vuosien 2024–2027 aikana.

Budjettiriihen keskeisiä päätöksiä avataan tarkemmin täällä.

LUE MYÖS:
Petteri Orpo: Hallituksen tilannekuva taloudesta on vakava

Petteri Orpo: Hallituksen tilannekuva taloudesta on vakava

Hallitus sai päätökseen neuvottelunsa ensi vuoden budjetista ja budjettiehdotus on valmis.

– Hallituksen ensimmäinen budjettiesitys on valmistunut. Se syntyi sujuvasti ja päättäväisesti. Se kertoo siitä, että meillä on päättäväinen ja toimintakykyinen hallitus. Mutta se, että saatiin nopeasti valmista, niin se ei kuvaa sitä tilannetta, jossa hallitus ensimmäistä budjettiaan valmistelee, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana.

Hänen mukaansa hallituksen tilannekuva on vakava talouden osalta.

– Ja jos taloudessa on vakava tilanne, se heijastuu suureena haasteena meidän hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeiden palveluiden rahoittamiseen.

– Tilanteen vakavuus oli selvillä jo keväällä, kun hallitusohjelmaa tehtiin. Viimeisten ennusteiden myötä talouden tilanne on entisestään heikentynyt, mikä vaikuttaa muun muassa alenevina verotuottoina tulevaisuuteen, mikä entisestään lisää tätä talouden haastetta.

Orpo totesi, että tämän lisäksi hallituksella on kurottavana edellisten hallitusten lisäämät pysyvät menot, minkä vuoksi julkinen sektori on pysyvästi kalliimpi kuin tulot.

– Lisäksi väki ikääntyy, mikä näkyy korkeina sotekustannuksina. Tällä hetkellä hyvinvointialueet tekevät erittäin suuria alijäämiä, ja hallitus joutuukin ja varautuu kehyskaudellaan lisäämään tarvittaessa rahoituslain mukaisesti rahoitusta sote-alueille.

– Meillä on suuria haasteita, mutta me teemme määrätietoisia toimia, joilla laiva kääntyy.

Budjettiriihen keskeisiä päätöksiä avataan tarkemmin täällä.

LUE MYÖS:
Näin hallitus kääntää Suomen kestävän kasvun uralle – ”joudumme tekemään vaikeita säästöjä”