Verkkouutiset

Politiikka

“Miten Suomessa on varauduttu apinarokon leviämiseen?”

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo varautua apinarokon leviämiseen Suomessa.

– Apinarokko mietityttää monia. Tein kirjallisen kysymyksen mahdollisiin apinarokkotartuntoihin varautumisesta Suomessa, Sarkomaa kertoo Twitterissä.

Euroopassa apinarokko on ollut hyvin harvinainen tauti, mutta se on ollut Afrikan mantereen ongelmana hyvin pitkään jo 1970-luvulta lähtien.

Viime aikoina tautitapauksia on kuitenkin todettu yli 100 Afrikan ulkopuolella. Ensimmäinen tapaus on todettu jo Ruotsissa, jossa hallitus päätti määritellä apinarokon yleisvaaralliskeksi sairaudeksi maan kansanterveysviraston suosituksesta.

– Millaisiin toimiin Suomessa aiotaan ryhtyä apinarokon leviämisen pysäyttämiseksi ja hoidon järjestämiseksi? Aikooko hallitus arvioida tai selvittää apinarokon asettamista Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, Sarkomaa kysyy.

HS:n lähteet: Voimakastahtoinen Krista Kiuru sai virkakunnan alisuoriutumaan

Suomen koronatoimiin keskeisesti vaikuttanutta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) kuvataan voimakastahtoiseksi ihmiseksi, joka pyrki vaientamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiä eikä omaksunut linjaansa suoraan myöskään minsteriönsä virkamiehiltä.

Helsingin Sanomat haastatteli juttuunsa 26:tta ihmistä, jotka ovat osallistuneet tai vaikuttaneet Suomen koronatoimiin. Valtaosa heistä halusi asemansa takia pysytellä nimettömänä.

– Sekä  STM:n että THL:n virkakunta alisuoriutui tehtävässään Kiurun takia. Tärkeät ihmiset joutuivat niin kuin Kremlin puhetta toistamaan riippumatta sen totuusarvosta, eräs Husin virkamies kuvailee jutussa.

Kiuru hoiti jutussa haastateltujen mukaan koronatilannetta ”intohimolla” ja ”pieteetillä”. Hän ei tyytynyt vain kuuntelemaan, vaan antoi palautetta ja jakeli ohjeita. Tässä oli virkamiesten mukaan niin hyvät että huonotkin puolensa.

Ellei ministeri olisi näin pannut arvovaltaansa peliin, tuskin olisi saatu yhtä paljon aikaan. Toisaalta osa koki Kiurun painostavan niitä, jotka olivat hänen kanssaan eri mieltä.

Moni haastatelluista arvioi Kiurun olleen koronatoimissaan lähellä niin sanottua tukahduttamislinjaa, jossa tartunnat pyritään pitämään lähellä nollaa. Jutussa todetaan Kiinan noudattavan yhä tätä linjaa.

Timo Heinonen: Turvallisuus altistunut hallituksen sisäiselle politikoinnille

Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan murensi sen turvallisuusajattelun perustan, että Venäjän naapurissa voisi elää turvassa pysyttelemällä hiljaa tai jopa nöyristellen.

– Tällaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta sortui, kun sodan myötä kävi selväksi, että rauha onkin perustunut vain Venäjän heikkouteen tai johonkin muuhun meistä riippumattomaan, Heinonen toteaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Eduskunta oli Natoon liittymisen kannalla historiallisen yksimielisesti. Naton puolesta äänesti 188 kansanedustajaa ja vain kahdeksan äänesti vastaan.

Kansanedustaja Timo Heinosen mukaan suurin kiitos tästä kuuluu Suomen kansalle.

– Kansan tuki Natolla vahvistui historiallisen nopeasti [Venäjän presidentti Vladimir Putinin] aloitettua sodan. Viesti oli suomalaisilta eduskunnalle selvä: ei koskaan enää yksin.

Timo Heinosen mukaan suurin huoli kohdistuu nyt niin sanottuun rajalakiin, jota pitäisi hänen mielestään tiukentaa rajan sulkemiseksi niin sanotun välineellistetyn maahanmuuton osalta.

– Lainsäädännöstämme puuttuu edelleen pykälä, minkä turvin viranomaiset voisivat tällaisessa tilanteessa rajan sulkea.

Heinosen mukaan pykälän lisääminen on jäänyt jumiin pääministeri hallituksen sisäisiin kiistelyihin.

– Maamme turvallisuus on siis altistunut hallituksen sisäiselle politikoinnille. Me emme tule tätä hyväksymään ja tarvittaessa rajaturvallisuuden varmistaminen voi vaatia eduskunnassa kovempiakin toimia, Heinonen kirjoittaa.

Anna-Maja Henriksson jatkaa RKP:n puheenjohtajana

Anna-Maja Henriksson valittiin jatkamaan Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajana puoluekokouksessa Turussa. Henriksson on ollut puolueen puheenjohtaja vuodesta 2016. -Olen erittäin iloinen luottamuksesta jatkaa RKP:n puheenjohtajana. Olen saanut erittäin vahvaa tukea kentältä vuoden aikana ja myös täällä puoluekokouksessa. Yhdessä muodostamme RKP:n, ja tässä työssä me kaikki olemme tärkeitä. Olen hyvin iloinen siitä, että olemme koronasta huolimatta onnistuneet rekrytoimaan uusia jäseniä ja, että meillä on ollut ehdokkaita monissa uusissa kunnissa ja monilla uusilla alueilla. Ja viimeisimmän puoluebarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat RKP:hen erittäin myönteisesti. Meidän tulee jatkaa kasvua, ja erinomainen esimerkki siitä on RKP:n uusi Yhteispiiri, joka tekee loistavaa työtä ja tuo RKP:n politiikkaa esille meille uusilla alueilla eri puolilla Suomea, Henriksson sanoo.

Puoluekokous valitsi jatkokaudelle myös RKP:n varapuheenjohtajat Sandra Bergqvistin, Silja Borgarsdóttir Sandelinin ja Henrik Wickströmin.

Antti Herlin HS:lle: Työvoiman osaaminen ei kohta riitä

Hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja ja yksi Sanoman pääomistaja Antti Herlin on huolissaan suomalaisesta koulutuspolitiikasta sekä työvoiman osaamisesta, Helsingin Sanomat kertoo.

Herlinin mukaan työvoiman osaaminen ei kohta riitä murroksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, jos koulutuksen tasosta ei pidetä huolta.

– Olen puhunut monen eri alan ihmisen kanssa, ja kaikilla on vähän sama pula. Enemmänkin voisi tehdä, jos alalle saataisiin osaavaa työvoimaa.

Herlin ei kannata erityisesti keskustapoliitikoiden ajamaa Suomen korkeakouluverkoston laajentamista ja hajauttamista. Suuremmat yksiköt ovat Herlinin mukaan esimerkiksi kansainvälisesti veto­voimaisempia.

– Koolla on merkitystä korkeammassa koulutuksessa, jotta korkeakoulutus pysyy houkuttelevana kansainvälisille osaajille, hän sanoo.

– Jos meidän korkeakouluistamme ei löydy maailman huipulla olevaa tietoa ja osaamista, pikkuhiljaa se osaamattomuus alkaa jäytää myös yritysten osaamista, ja sitten pudotaan huipulta kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on samaa mieltä globaalin osaajakilpailun tiukentumisesta, mutta hänen mielestään korkeakoulujen koko ei vaikuta niiden houkuttelevuuteen.

– Jos katsotaan menestyviä yliopistoja maailmalla, monet niistä ovat hyvin pieniä. Enemmän meillä voisi olla kehitettävää siinä tarjonnassa, mitä suuntia sieltä löytyy, mutta tämä on oikeastaan opetusministerin tonttia.

Hallitusta moititaan hitaudesta – ”viljelijät ovat jo veitsi kurkulla”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kritisoivat hallituksen hitautta maatilojen pelastamisessa.

– Kun korona-aika alkoi, hallitus oli valmis tukemaan yrityksiä ripeästi ja avokätisesti. Hallituksen hidastelu on maksanut meille joka päivä konkurssin tehneinä tiloina ja burnoutissa olevina viljelijöinä, Räsänen sanoo tiedotteessa.

– Moni maatila toimii tappiolla, eikä tilanne ei voi jatkua näin enää pitkään. Tuottajahinnat ovat lähteneet vihdoin nousuun ja nyt olisi tärkeää saada joka tilkku viljelyyn ja tilat selviämään tämän kesän yli. Maatalousyrittäjän tuntipalkka on LUKE:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 7,1 euroa. Lisäksi yrittäjät tekevät työn omalla riskillään. Tällä palkalla pidetään meidät hengissä, Räsänen muistuttaa.

Osa kansanedustajien kritiikistä kohdistuu Brysseliin ja EU:n maatalouspolitiikkaan.

Essayhin ja Räsäsen mukaan Brysselissä on herätty hitaasti ymmärtämään mahdollisen ruokapulan lähestyminen. He uskovat että Venäjä voi hyvinkin yrittää hyödyntää elintarvikekriisiä pakolaisuuden lietsomiseksi Pohjois-Afrikasta Eurooppaan.

Kansanedustajat muistuttavat, että maatiloilla on paljon halua kehittää toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta tämä vaatii positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja taloudellisia resursseja.

– Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta on tässä tilanteessa aivan turha odottaa investointeja esimerkiksi ilmastotoimiin. Mikäli esimerkiksi biokaasun talteenottoa halutaan lisätä, täytyy tähän löytyä sekä suoria investointitukia että korotonta lainaa, toteaa Sari Essayah.

Ministeri Natoon liittymisestä: Syytä juhlintaan ei ole

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan Nato-päätöksestä huolimatta Suomessa ei ole syytä suureen riemuun.

– Syytä juhlintaan ei kuitenkaan ole. Olemme tässä tilanteessa siksi, että Suomen lähiympäristö on selkeästi turvattomampi ja epävarmempi paikka, kuin se oli vielä jokin aika sitten. Venäjä-suhteemme on muuttunut radikaalisti yhteistyövaraisesta turvallisuudesta sotilaalliseen pidäkkeeseen perustuvaksi, Skinnari kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomissa.

Ministerin mukaan uusi tilanne alkoi hahmottua jo joulukuussa 2021.

– Kävin tällä viikolla läpi muistiinpanojani viimeisen puolen vuoden ajalta. Jälkeenpäin katsottuna näkee, että tämän viikon ratkaisuun johtaneet palaset tulivat pöydälle jo joulun välipäivinä.

Meneillään olevaa jäsenyysprosessia ja dialogia Turkin kanssa pitää Skinnarin mukaan käydä ”suomalaisen” rauhallisesti.

Ministeri aikoo matkustaa Turkkiin kesäkuun alkupuolella tarkoituksenaan käydä dialogia kauppa- ja taloussuhteiden tiivistämiseksi.

Miksi sunnuntaisin ei pääse ravintolaan? Kansanedustaja poistaisi tuplapalkan

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) vaatii työntekijöille maksettavien sunnuntaikorvausten uudistamista. Satonen pitää vihreiden esitystä lakisääteisten sunnuntailisien poistamisesta kiinnostavana, mutta katsoo sen sellaisenaan laskevan työntekijän kokonaistuloja.

Satosen mielestä tuplapalkan vaatiminen lainsäädännössä tuo työmarkkinoille tarpeetonta jäykkyyttä. Hän ehdottaakin sunnuntailisän jakamista tuntipalkkoihin, jolloin työntekijän ansiotaso säilyisi ja samalla kasvaisivat myös ansiomahdollisuudet.

– Lakisääteinen sunnuntailisä vähentää sunnuntaisin tehtyä työtä. Esimerkiksi moni ravintola, kahvila ja erikoisliike on sunnuntaisin kiinni, vaikka asiakkailla olisi juuri sunnuntaisin aikaa ja mahdollisuuksia käyttää palveluja ja näin työntekijöille olisi lisää ansiomahdollisuuksia. Nykyinen palkkarakenne tekee työn teettämisestä monissa tilanteissa kannattamatonta, Satonen sanoo tiedotteessa.

Satosen mukaan sopimisen vapaus ja  joustavampi palkanmuodostus voisivat tarjota työntekijöiden tehtäväksi työvuoroja, jotka muuten jäisivät kokonaan teettämättä ja tekemättä. Palkan muodostumisesta pitäisi päättää työnantajien ja työntekijöiden kesken mahdollisimman paikallisesti.

– Monilla aloilla voisi olla perustellumpaa maksaa sekä lauantaista että sunnuntaista esimerkiksi 1,5-kertaista palkkaa molemmilta päiviltä kuin yksinkertaista palkkaa lauantailta ja kaksinkertaista sunnuntailta. Ei ole valtion tehtävä määrittää, miten osapuolet sopivat palkanmuodostuksesta.

 

Elokapinan aktivistit liimasivat itsensä kauppojen näyteikkunoihin

Elokapinan mielenosoitukset lauantaina johtivat useisiin kiinniottoihin. Yhteensä poliisi otti kiinni 13 aktivistia.

Elokapinalliset liimautuivat pikamuotikauppojen näyteikkunoihin, tekivät performansseja, tanssivat ja verhosivat kauppakeskuksia bannereilla.

Mieltä osoitettiin yhtä aikaa Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Porissa, Porvoossa ja Lappeenrannassa. Lisäksi Elokapinan aktivistit toteuttivat mielenilmauksen vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa ja perjantai-iltana Rovaniemellä.

Elokapina vaatii kulutuksen vähentämistä ja siirtymistä ”talouskasvukeskeisyydestä ekologiseen jälleenrakennukseen”.

USU: Maria Ohisalo toivoo Pekka Haaviston asettuvan ehdolle presidentiksi

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo Uutissuomalaiselle toivovansa sitä, että ulkoministeri Pekka Haavisto asettuu puolueen ehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

– Aika harvassa ovat ne ulkopolitiikan konkarit tässä maassa, jotka ovat tehneet yhtä isoja asioita eri sektoreilla kuin Pekka Haavisto. Tietenkin pidän häntä parhaana ehdokkaana presidentinvaaleihin, mutta annan hänelle tässä kohtaa aikaa keskittyä tähän tärkeään vaiheeseen Nato-hakemuksen kanssa, Ohisalo sanoo USU:lle.

Kaksi kertaa aiemmin presidentiksi ehdolla ollut Haavisto ei ole kommentoinut tulevaisuuden suunnitelmiaan tai mahdollista ehdokkuuttaan.

Sunnuntailisien poistolle kannatusta: ”Pitäisi uudistaa nykyaikaan”

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma katsoo vihreiden olevan oikeilla jäljillä sunnuntailisien poistamisessa. Vihreät ovat uudessa poliittisessa ohjelmassaan esittämässä työntekijöiden sunnuntailisäoikeuden poistamista laista.

– Jollakin tapaa sunnuntailisät tulee uudistaa vastaamaan nykyaikaa. En niitä poistaisi kokonaan, mutta esimerkiksi jakaisin tasaisemmin useammalle päivälle. Lisä luotiin aikana, jolloin sunnuntai ei ollut työpäivä niin monelle kuin nykyään, Kauma luonnehtii yhteisöpalvelu Twitterissä.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm tyrmäsi jo aiemmin tiedotteessaan vihreiden esityksen. Hänen mukaansa sunnuntailisien poistaminen vaarantaisi työmarkkinoiden toiminnan ja johtaisi työntekijäkatoon monella alalla.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo toppuuttelee Malmin tyrmäysintoa. Hänen mukaansa voisi olla parempi maksaa muilta päiviltä hieman enemmän, jotta kokonaisansio säilyisi samana.

– En lähtisi näin kovasti ajatusta tyrmäämään. Esimerkiksi ravintolat ovat monessa kaupungissa kiinni sunnuntaisin, kun asiakkaita riittäisi ruokailemaan, Wallinheimo sanoo Twitterissä.

 

SDP:n kansanedustaja vihreille: Palkasta ei saa leikata

Vihreät ovat uudessa poliittisessa ohjelmassaan esittämässä työntekijöiden oikeuden sunnuntailisään poistamista laista.

Nykyisen lain mukaan sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä tulee maksaa kaksinkertaista palkkaa työntekijälle.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm tyrmää tiedotteessaan vihreiden esityksen.

Malmin mukaan sunnuntailisien poistaminen vaarantaisi työmarkkinoiden toiminnan ja johtaisi työntekijäkatoon monella alalla. Työntekijäkato voisi näkyä monella palvelualalla sekä kriittisillä aloilla kuten terveydenhuollossa.

Malmin mukaan kyseessä olisi loukkaus palkansaajan oikeuksia kohtaan. Eri alojen työntekijät ovat hänen mukaansa jo nyt tiukilla.

– Arkielämän hyödykkeiden hinnat nousevat nopeammin kuin palkat. Myös työssäjaksaminen on todellinen ongelma. Jos nyt lähdetään vielä leikkaamaan nykyisestäkin palkkauksesta, ei mennä todellakaan oikeaan suuntaan. Lisä- ja ylityöstä on aina maksettava korvaus, ja nämä lisät kuuluvat peruspalkan päälle, Malm linjaa.

Ben Zyskowicz: Näillä järjestöillä ei ole mitään tekemistä rauhan kanssa

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz ihmettelee Natoa vastaan mieltä osoittaneita ”rauhanjärjestöjä”. Hän kummeksuu mielenosoittamista organisaatiota vastaan, joka toimii puolustusjärjestönä ja rauhan puolesta aggressiivista Venäjää vastaan ja sitä ennen aggressiivista ja militaristista Neuvostoliittoa vastaan.

– Niin tätä Natoa vastaan nämä rauhan järjestöt, Suomen Rauhanpuolustajat, Naiset Rauhan Puolesta, Taitelijat rauhan puolesta osoittaa mieltään, Zyskowicz sanoo Verkkouutisten BenTV:ssa.

Hän muistuttaa, että rauhanjärjestöt olivat aikanaan tukemassa militaristista ja aggressiivista Neuvostoliittoa.

– Kun näiden järjestöjen nimessä oli aina tämä rauha-sana, niin siinä raiskattiin käsite rauha. Siis 1970-luvulla raiskattiin käsite rauha.

Zyskowicz kertoo, ettei hän kuitenkaan kannata esillä olleita ehdotuksia Neuvostoliiton aikaisten patsaiden ja monumenttien kaatamista tai esimerkiksi Leninin puiston uudelleennimeämistä. Hänen mukaansa esimerkiksi Rauhanpatsas, Kansojen ystävyyden monumentti tai Maailman rauha -patsas ovat erinomaisia muistomerkkejä suomettumisen ajasta, jolloin kommunistista diktatuuria kunnioitettiin monumenteilla ja ystävyydenosoituksilla.

– Sen sijaan mulle tottakai hyvin sopii se, että näiden patsaiden viereen tai Leninin puistoon laitettaisiin sellaisia faktatauluja, jossa kerrottaisiin että mikä se Neuvostoliitto oli: hirveä kommunistinen diktatuuri, hyökkäsi Unkariin, Tshekkoslovakiaan, Afganistaniin ja niin edelleen.

”Impivaaralainen valitus on lopetettava” – energia puhuttaa vihreitä puoluekokouksessa

Vihreiden Joensuussa järjestettävässä puoluekokouksessa nousivat lauantaina monissa puheenvuoroissa esille energia- ja ilmastokysymykset. Venäläisen energian roolista puhui muun muassa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

– Nyt edessä on vieroitushoito nopealla aikataululla. Energiaa on syytä säästää kaikin tavoin, ja kaikkea päästötöntä, kestävää tuotantoa vauhditettava niin paljon kuin mahdollista, hän sanoi omassa puheenvuorossaan tiedotteen mukaan.

Puheenjohtajan sijaisena toiminut vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomelan mukaan tavoitteena on, että fossiilinen energia korvattaisiin kotimaisilla uusiutuvilla energianlähteillä.

–  Jatkossa yhä useampi voi säästää arjen kuluissa vaihtamalla öljykattilan maalämpöön tai diesel-auton sähkö- tai kaasuautoon. Samalla vauhditetaan tuulivoiman rakentamista, edistetään vetytalouteen siirtymistä ja sähköistetään teollisuutta.

Suomelan mukaan venäläisestä fossiilienergiasta luopuminen tapahtuu poikkeuksellisen nopeasti, mikä tulee näkymään myös energian hinnoissa. Samalla nousevat hinnat taas johtavat suurempiin energiaverojen tuottoihin.

– Tähän vihreät on esittänyt laajaa keinovalikoimaa, esimerkiksi suoraa rahallista tukea maalla asuville pienituloisille suomalaisille energiarahan muodossa.

Europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan energia- ja ilmastopolitiikan yhteys turvallisuuskysymyksiin on tullut Ukrainan sodan myötä entistä selvemmäksi. Hänen mukaansa Euroopan unionin kyky yhteisiin ratkaisuihin on Suomen oma etu.

– Venäjän hyökkäyssodan on viimeistään lopetettava Suomessa impivaaralainen ja nurkkakuntainen valitus, jossa suomalaiset poliitikot lähtevät Brysseliin estämään päätöksiä. Tätä murrosta on johdettava ja kansalaisille on avattava sitä, miksi solidaarisuus on myös Suomen etu ja kuinka tärkeää se on, että EU:n perussopimukset ja päätökset tekevät mahdolliseksi Euroopan maiden tulevaisuuden hyvinvoinnin.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo nosti esiin myös, että koronapandemia on ollut seurausta kestämättömästä tavasta hyödyntää planeettaa. Hänen mukaansa luontokato on pysäytettävä ja vihreiden tavoitteena tulevalle hallituskaudelle on muiden julkisten panostusten ohella myös luonnonsuojelun rahoituksen kaksinkertaistaminen.

– Kun olemme jättäneet villille luonnolle yhä vähemmän tilaa, kasvaa riski siitä, että eläimistä siirtyy ihmisiin vaarallisia taudinaiheuttajia. Ihmiset voivat olla terveitä vain, jos myös planeetan ekosysteemit ovat terveitä.

Kokoomusedustaja: Ilmastohaasteeseen ei voi vastata romuttamalla julkista taloutta

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaatii Suomelta nopeita toimia esimerkiksi energiariippuvuuden katkaisemiseksi. Panostukset huoltovarmuuteen ja kotimaiseen kestävään ja puhtaaseen energian tuotantoon on tehtävä ripeällä aikataululla. Samalla on kuitenkin mahdollista ja vastuullista edistää vihreää siirtymää, hillitä biodiversiteettikatoa julkisen talouden kannalta kestävällä tavalla, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sanoo.

Hänen mukaansa hallitus ei ole onnistunut pysymään kehysten sisällä sellaisissakaan menoissa, jotka eivät liity sotaan tai sen seurauksiin.

– Menoja lisätään esimerkiksi yksityisteiden kunnostamiseen tai kosteikkoviljelyyn. Kohteet ovat hyviä, mutta näiden menojen siirtoa kehysten ulkopuolelle ei voi perustella muuttuneella turvallisuustilanteella. Poliittisten hankkeiden toteuttamiseksi hallituksen pitäisi kyetä asettamaan muita menoja tärkeysjärjestykseen, Sirén toteaa.

Hän muistuttaa, että vihreän siirtymän vauhdittamiseksi yksi keskeinen keino olisi sääntelyn sujuvoittaminen.

– Suomessa seisoo miljardien eurojen edestä investointeja odottamassa oikeaa lupaa. Siis kirjaimellisesti sitä, että byrokratia ehtii ottaa pöydän kulmalta paperit käsittelyyn, Sirén sanoo

Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ongelma, joka ei ratkea yhden vuoden tai edes yhden vaalikauden aikana.

– Siksi ratkaisut edellyttävät myös taloudellista kestävyyttä. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti ekologista kestävyyttä ei ole mahdollista saavuttaa ilman taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, Sirén sanoo.
Sirénin mielestä hallitusta ei tunnu lainkaan huolettavan julkisen talouden kestävyysvaje.

– Velkaantuminen on kiihtynyt erittäin huolestuttavalla tasolla ja velkasuhde kasvaa koko kehyskauden. Silti mitään suunnitelmaa hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan turvaamiseksi ei edelleenkään ole. Eläminen tulevien sukupolvien kustannuksella jatkuu, Sirén arvostelee.