Verkkouutiset

Politiikka

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kansanedustaja: SDP otti kansan turvallisuuden panttivangiksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen kritisoi sitä, että SDP:llä on tarve muuttaa rajalakia perustuslakivaliokunnassa käsitellystä versiosta.

– Sosiaalidemokraatit ottivat Suomen kansan turvallisuuden poliittiseksi panttivangikseen, Polvinen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän jakaa julkaisunsa ohessa käännytyslakia koskevan Iltalehden artikkelin, jonka mukaan kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) kertoo SDP:n vielä pohtivan lakia.

Koskisen mukaan SDP:llä on tarve muuttaa lakiesitystä perustuslain käsittelemästä versiosta. Hänen mukaansa vihreää valoa esitykselle ei ole vielä näytetty.

RKP:n ministeri ei lupaa vielä tukeaan rajalaille – ”pitää katsoa”

RKP:n vastavalittu puheenjohtaja ja opetusministeriksi siirtyvä Anders Adlercreutz ei vielä lupaa tukeaan hallituksen lakiesitykselle välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, kun esitys tulee eduskunnan suureen saliin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa lakiesityksestä. Valiokunnan mukaan laki voidaan säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista. Seuraavaksi lakia käsittelee halintovaliokunta, joka laatii siitä mietinnön.

– En ole vielä perehtynyt siihen (perustuslakivaliokunnan) lausuntoon ja ryhmä ei ole tästä keskustellut. Pitää katsoa, Adlercreutz kommentoi asiaa Verkkouutisille lyhyesti eduskunnassa kiirehtiessään täysistuntoon.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson korosti aiemmin Verkkouutisille perustuslakivaliokunnan tulevan lausunnon olevan ”hyvin keskeinen” RKP:n pohtiessa kantaansa lakiesitykseen. Andersson painotti tuolloin, että lakiesitys lähti yksimielisenä valtioneuvostosta ja selkeä enemmistö eduskuntaryhmästä katsoo, että se voi tulla eduskuntaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

RKP:n kansanedustajilla on niin sanotusti vapaat kädet äänestää laista.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon jätettiin kaksi vastalausetta, jotka olivat vihreiden edustajan Fatim Diarran sekä vasemmistoliiton edustajan Anna Kontulan. RKP:n edustaja Mats Löfström katsoi valiokunnan enemmistön mukana, että lakiesitys voidaan säätää poikkeuslakina.

 

LUE MYÖS:

Petteri Orpo rajalain lausunnosta: Otettiin todella iso askel

Petteri Orpo rajalain lausunnosta: Otettiin todella iso askel

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on tyytyväinen siihen, että perustuslakivaliokunta on huolellisen työn jälkeen päätynyt siihen, että hallituksen lakiesitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi voidaan säätää poikkeuslakina. Perustuslakivaliokunta korostaa, että lakiesitykseen on lisättävä kuitenkin sääntelyä oikeusturvakeinoista. Näitä käsitellään hallintovaliokunnassa, joka laatii esityksestä mietinnön.

–  Olen hyvillä mielin siitä, että perustuslakivaliokunta on tehnyt huolellisen työn ja tullut siihen tulokseen, että tämä voidaan poikkeuslakina antaa ja hyväksyä. Ja koska tässä on kyse Suomen kansallisesta turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta, nyt voidaan edetä tämän lain käsittelyn kanssa eduskunnassa, Orpo kommentoi asiaa Verkkouutisille eduskunnassa.

– Seuraavassa vaiheessa sitten nämä lausunnossa olevat huomiot käydään läpi ja hallintovaliokunta tekee työnsä.

Oletko luottavainen siihen, että tämä laki saadaan hyväksyttyä eduskunnasta?

– Nyt ainakin otettiin todella iso askel. Nyt tämä on mahdollista ja toivon edelleenkin sitä hyvää yhteistyötä, mitä on ollut ryhmien välillä hallitus-oppositio -rajat ylittäen. Tämä on yhteinen asiamme.  Turvallisuus yhdistää ja uskon ja toivon, että ratkaisut löytyvät.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Ne jättivät vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra sekä vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

 

 

Valtionjohto keskusteli turvaselonteosta ja Naton huippukokouksesta

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli tp-utva viimeistelivät tiistaina 18. kesäkuuta valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, joka etenee seuraavaksi valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyn jälkeen eduskuntaan.

Tasavallan presidentin kanslia kertoo asiasta tiedotteessa.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä sekä esitetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet.

Tp-utva keskusteli myös Washingtonissa 9.-11. heinäkuuta järjestettävän Naton huippukokouksen valmisteluista. Huippukokouksen odotetaan keskittyvän Naton pitkäjänteiseen tukeen Ukrainalle sekä Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen.

Demarinuoret: SDP:n ei tule hyväksyä rajalakia

Demarinuoret toteaa tiedotteessaan, ettei SDP:n tule hyväksyä rajalakia. Puolueen nuorisojärjestö luonnehtii puolueen arvojen vastaiseksi ”hakea lyhytjänteistä gallup-nostetta tukemalla lakiesitystä, joka on kaikkien asiantuntijalausuntojen perusteella kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä EU-oikeuden vastainen, ja siten myös Suomen perustuslain vastainen”.

– SDP on vuosikausia soimannut oikeistoa moneen kertaan laittomaksi todetuista ”rajat kiinni” -avauksista, mutta löytääkin nyt itsensä flirttailijan paikalta. Pidän huolestuttavana sitä, että olemme valmiita romuttamaan kansainväliset velvoitteemme sillä sekunnilla, kun niiden puolustaminen vaatii meiltä jotain. Tällä tavalla kaikki kauheudet on maailmassa mahdollistettu, demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka sanoo tiedotteessa.

Demarinuoret toteaa SDP:n olevan lain hyväksymisessä todennäköisesti vaa’ankieliasemassa ja vaatii puolueelta arvojohtajuutta. Mikäli tällaista lainsäädäntöä halutaan edistää, pitäisi näin demarinuorten mukaan tehdä vaikuttamalla kansainvälisiin sopimuksiin EU-tasolla eikä tähtäämällä niistä joustamiseen kotimaassa.

– SDP perusti koko eurovaalikampanjansa oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustamiselle. Puoluejohdon tulisi pahoissa paikoissa muistaa, että samat säännöt koskevat myös meitä. Pystymme parempaan, Kangaskolkka sanoo.

Hallitus on perustellut rajan turvallisuuden lakia itärajan tilanteella ja sillä, ettei kyse ole aidosta turvapaikanhausta vaan järjestetystä venäläisestä operaatiosta, jossa ihmisiä masinoidaan rajalle vaikuttamiskeinona. Tällaiseen ei ole varauduttu niin nykyisessä lainsäädännössä sen paremmin kuin kansainvälisissä sopimuksissakaan.

Ihmiset halutaan ylös sohvilta, hallitukselta kunnianhimoinen ohjelma

Hallitusohjelmaan sisältyvä Suomi liikkeelle -ohjelma haastaa sidosryhmät yhdessä edistämään työssä ja arjessa liikkumista. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä esiteltiin tiistaina Helsingissä.

Tavoitteena on innostaa ihmisiä ja yhteisöjä tekemään useammin tietoisia tai tiedostamattomia valintoja liikkua. Lisää vain liike -konsepti kokoaa verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin tietoa ja ideoita eri ikäisten aktiiviseen elämäntapaan.

Ohjelmalla pyritään muuttamaan myös yhteiskunnan rakenteita liikuntaa tukeviksi.

– Tavoitteenamme on kääntää arkiliikkuminen kasvuun. Todennäköisyys siihen suurenee, jos yhteiskunnan rakenteet tukevat sitä. Poikkihallinnollisella Suomi liikkeelle -ohjelmalla edistetään ihmisten mahdollisuuksia liikkua ja liikkumista tukevia arjen valintoja, totesi pääministeri Petteri Orpo (kok.) julkaisutilaisuudessa.

Väestön riittävä päivittäinen liikkuminen on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia.

– Istuminen ja paikallaanolo niin työssä kuin vapaa-ajalla on lisääntynyt viimeisinä vuosikymmeninä uusien teknologioiden, laitteiden, palveluiden ja kulkutapojen seurauksena. Haluamme ohjelmalla kannustaa ihmiset huomaamaan liikkumisen monet mahdollisuudet arjessa, korosti tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.), joka toimii Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmän puheenjohtaja.

– Yksilöiden kannalta liikkumisessa on kyse terveydestä, hyvinvoinnista ja arjessa jaksamisesta. Yhteiskunnan kannalta puhutaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, työkyvystä, väestön mielenterveydestä ja maanpuolustuskyvystä, listasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).

Suomi liikkeelle-ohjelman toimeenpanosta vastaava liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) kiittää ministerikollegoitaan siitä, että ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin eri hallinnonaloilla. Lisää vain liike -yhteistyöllä pyritään nyt kokoamaan laajat sidosryhmät viestimään arkiliikkumisen merkityksestä ja mahdollisuuksista.

– Pienelläkin aktiivisuuden lisäämisellä on paljon myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on käynnistää yhdessä positiivinen liikkumisen kierre, totesi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Joakim Strand nousee RKP:n ministeriksi

RKP on valinnut  Joakim Strandin uudeksi eurooppa- ja omistajaohjausministeriksi. Hän on kolmannen kauden kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä.

Viikonloppuna RKP:n puheenjohtajaksi valittu Anders Adlercreutz siirtyy opetusministeriksi.

Entinen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson jättää ministerin tehtävän ja siirtyy europarlamenttiin.

Sandra Bergqvist jatkaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä.

 

 

 

Eduskunta äänestää tänään ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta

Eduskunta päättää tänään ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta koskevasta lakimuutoksesta. Porrastus leikkaisi etuutta viidenneksellä kahden kuukauden päivärahajakson jälkeen, ja etuus laskisi yhteensä neljänneksellä, kun etuutta on maksettu kahdeksan kuukautta.

Keskimääräisellä ansiosidonnaisen tasolla päiväraha laskisi kahden kuukauden jälkeen 340 euroa kuukaudessa ja kahdeksan kuukauden jälkeen yhteensä 420 euroa kuukaudessa.

Ansiosidonnaisen saajat työllistyvät yleensä melko nopeasti ja arviolta kolmannes saajista välttyy porrastukselta työllistymällä ennen, kuin etuutta on maksettu kahden kuukauden ajan.

Ensimmäinen porras tulee kuitenkin vastaan niin varhaisessa vaiheessa etuuskautta, että työllistyminen ennen määräaikaa on monelle hyvin vaikeaa.

– Rekrytointiprosessit kestävät usein parikin kuukautta. Vaikka työn saisi ensimmäisellä hakemuksella, porrastus voi tulla vastaan odotusaikana, sanoo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villman.

– On hyvä muistaa, että ansiopäiväraha on veronalaista tuloa. Keskimääräinen päiväraha on porrastuksen jälkeen bruttona 1 350 euroa. Nettotulo voi tällöin laskea tuhannen euron tietämille. Tämä tarkoittaa monen saajan kohdalla tarvetta täydentäville etuuksille, Villman jatkaa.

Nykyisin vain verrattain harva ansiopäivärahan saaja saa asumistukea tai toimeentulotukea.

Porrastus koskee lähtökohtaisesti kaikkia ansiosidonnaisen saajia. Esimerkiksi ansiosidonnaisen lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet ja yrittäjän ansiopäivärahaa saavat kuuluvat muutoksen piiriin. Muutos tulisi kuitenkin voimaan siten, että se ei vaikuttaisi jo alkaneeseen päivärahakauteen.

Porrastusta sovellettaisiin silloin, kun ansiosidonnaista maksetaan 2.9.2024 tai sen jälkeen tehdyn työn perusteella. Käytännössä työttömyys on tällöin alkanut syyskuussa tai myöhemmin.

Porrastuksen lisäksi osa työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista aiotaan poistaa laista. Poikkeusten ansiosta ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien on ollut helpompi työllistyä ja säilyttää oikeutensa ansiosidonnaiseen.

Eduskunta päättää myös toisesta työttömyysturvan leikkauskokonaisuudesta

Tänään äänestetään lakimuutoksesta, jonka myötä ansiosidonnainen porrastettaisiin. Ansiosidonnaisen porrastus tarkoittaa, että etuuden määrä laskee 40 etuuspäivän jälkeen 20 prosenttia ja 170 etuuspäivän jälkeen 25 prosenttia. 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Keskimääräinen ansiopäiväraha oli viime vuonna bruttona 1 690 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen päiväraha laskisi ensimmäisen porrastuksen jälkeen 1 350 euroon ja toisen porrastuksen jälkeen 1 270 euroon.

Porrastuksen lisäksi osa työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista on tarkoituksena poistaa laista. Poikkeusten perusteella ikääntynyt pitkäaikaistyötön on voinut päästä työllistämisvelvoitteen piiriin tai täyttää ansiopäivärahan edellytykset TE-toimiston palvelussa ja päivärahan taso on suojattu.

Ansiopäivärahaoikeutta ei voisi myöskään yleensä enää kerryttää palkkatuetussa työssä.

Naisviisikon jälkeen Suomi elää nyt Anttien aikaa

Viikonvaihteessa keskusta valitsi puheenjohtajakseen ex-puolustusministeri Antti Kaikkosen. RKP valitsi puheenjohtajakseen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin.

Viimeistään nyt ovat Antti ja sen ruotsalaisversio Anders tukevasti vallassa, niin Suomen hallituksessa kuin oppositiopuolueidenkin johdossa.

Kaikki alkoi pääministeri Antti Rinteestä. Nyt pääministerinä on Antti Petteri Orpo.

SDP:tä johtaa Antti Lindtman, keskustan eduskuntaryhmääkin Antti Kurvinen.

Puolustusministerinä toimii Antti Häkkänen ja eduskunnan pääsihteerinä Antti Pelttari.

Ja vielä: vasemmistoliiton puheenjohtaja on tuore europarlamentaarikko Li Andersson. Sukunimensä puolesta häntäkin voi pitää osana Antti-kerhoa. Ja RKP:n eduskuntaryhmääkin johtaa Otto Andersson.

Ehdotus SDP:stä: Ammatilliset opinnot kerryttämään eläkettä

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ehdottaa eläkejärjestelmän uudistamista siten, että myös ammatilliset opinnot kerryttäisivät jatkossa eläkettä

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkettä kertyy opiskelun ajalta vain tietyistä korkeakouluopinnoista, kuten kandidaatin, maisterin ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittamisesta.

Perusteena on pidetty sitä, että korkeakouluissa opiskelevilla on usein suurempi taloudellinen vastuu ja pidempi opiskeluaika kuin opiskelijoilla ammatillisissa oppilaitoksissa.

– Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pitävät eläkkeen kertymistä vain tietyistä korkeakouluopinnoista selkeänä epäkohtana ja yhdenvertaisuutta loukkaavana. Voimme perustellusti kysyä, miksi he eivät saa samaa eläkekertymää kuin korkeakouluopiskelijat, kun he työelämään siirryttyään maksavat veroa ja eläkemaksuja samoin kuten muutkin työelämässä olevat opiskelijat, Kiljunen sanoo tiedotteessaan.

Hän toteaa, että kouluttautuminen ammattiin on arvostettava asia sekä opiskelijalle että yhteiskunnalle.

– Tiedämme koulupudokkuuden haitat sekä kustannukset ja tarvitsemme lisää vaikuttavia keinoja sen torjumiseksi. Eläkekertymän ulottaminen myös ammatillisiin opintoihin olisi yksi keino koulupudokkuuden ehkäisemisessä, sillä se kannustaisi nuoria kouluttautumaan ja tukisi niitä, jotka valitsevat ammatillisen koulutuksen yliopistokoulutuksen sijaan, Kiljunen sanoo.

Hän pitää ammatillisen koulutuksen sisällyttämistä eläkettä kerryttäviin opintoihin oikeudenmukaisena tapana tunnustaa kaikkien opiskelijoiden panos.

Hän kysyy opetusministeriltä, pitääkö ministeri ammatillisen koulutuksen sisällyttämistä eläkettä kerryttäviin opintoihin oikeudenmukaisena tapana tunnustaa kaikkien opiskelijoiden panos? Ja minkä vuoksi ammatillisten oppilaitosten opiskelijat eivät tällä hetkellä saa Suomessa samaa eläkekertymää kuin korkeakouluopiskelijat ja näkeekö ministeri aiheelliseksi korjata tämän epäkohdan?

Yle mittaa haastateltavien ”etuoikeuksia” ja tekee journalismin sijaan puna-vihreää aktivismia

Ilta-Sanomat julkaisi äskettäin jutun, joka paljasti eriskummallisia kriteereitä haastateltavien valinnoissa Ylellä. Toimittajat ja tuottajat pitävät kirjaa muun muassa haastateltavien ihonväristä, etnisyydestä, “kehollisuudesta”, sukupuolesta ja iästä. Eräs toimittaja oli saanut huomautuksen siitä, että hänen jutuissaan on “liikaa heteromiehiä”.

Ihonvärin ja etnisyyden syynäämisellä on historiallisesti varsin ikävä kaiku, mistä syystä saattaisi olettaa, että kaikenlaisesta “kallonmittailusta” pysyteltäisiin mahdollisimman kaukana. Tällä kertaa tavoitteena ei kuitenkaan ole etninen yhtenäisyys vaan etninen monimuotoisuus, joten hui hai turha tiukkapipoisuus.

Kaiken taustalla on Ylen virallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunitelma, jonka myötä Ylellä “monipuolistetaan” sisältöjä. Yksi osa tätä kokonaisuutta on “etuoikeutettujen” määrän vähentäminen Ylen sisällöissä.

– Yritämme monipuolistaa sisältöjä. Keskustelemme toimituksissa nykyään paljon esimerkiksi siitä, puhuvatko meillä aina etuoikeutetut ihmiset, kertoi Ylen kehityspäällikkö Kati Puustinen Ilta-Sanomille.

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten Ylellä selvitetään, kuka on ”etuoikeutettu”. Se kuitenkin tiedetään, että Yle kouluttaa henkilöstöään monimuotoisuuskoulutuksissa. Lisäksi tiedetään, että aiemmin muun muassa oikeusministeriössä järjestetyissä vastaavissa koulutuksissa on esitelty niin sanottua etuoikeuskehää.

Etuoikeuskehä kertoo, kuinka etuoikeutettu ihminen on. Etuoikeuksien määrä riippuu erilaisista ihmisen synnynnäisistä ja osin hankituista ominaisuuksista, joiden oletetaan olevan hyödyllisiä. Esimerkiksi valkoihoinen, omistusasunnossa asuva hetero on kehän mukaan etuoikeutetumpi kuin vuokralla asuva, mustaihoinen homoseksuaali.

Aina voi toki kysyä, kuinka suuri etuoikeus on omistaa asunto vaikkapa Anttolasta, jossa hinnat rymistelevät alas tasaisen varmasti. Tai kuinka suuri etuoikeus on maksaa 300 000 euron asuntolainasta yhtäkkisen korkojen nousun myötä reilu 10 000 euroa vuodessa enemmän. Pahimmillaan edessä on asunnon pakkolunastus ja massiiviset velat vuosiksi eteenpäin. Kun ei huomioida omistajan riskiä, saadaan näyttävämpiä tuloksia!

Niin tai näin, monimuotoisuuden lisääminen ja “etuoikeutettujen” näkyvyyden vähentäminen on varmasti joidenkin mielestä kannatettava tavoite. Ylelle se kuitenkin on ongelma siksi, että tavoite ei ole journalistinen vaa poliittinen.
Journalistisin perustein tehdyillä valinnoilla on periaatteessa vain yksi päämäärä: yleisön etu.

Ylen monimuotoisuuskriteerit eivät palvele yleisön etua vaan niiden etuja, jotka “monimuotoisuustyökaluilla” tulevat Ylen lähetyksiin valituiksi. Sisältö toki voi parantua, mutta yhtä hyvin se voi huonontua.

Monimuotoisuuden vahtimisessa huomio kiinnitetään epäolennaiseen – siihen kuka puhuu eikä mitä puhutaan.

Kun monimuotoisuuden kriteereiksi on asetettu muun muassa ihonväri, keho ja sukupuoli, Ylestä on tullut joidenkin etuja ajava aktivisti joidenkin muiden kustannuksella. Tosiasiallisesti Ylen valitsemat kriteerit palvelevat suoraan punavihreän ja feministisen ideologian tavoitteita. Vanha tuttu patriarkaatti on brändätty uudelleen nimellä “etuoikeutettu”.

Samaan aikaan tiedetään, että vihreiden, naisten ja arvoliberaalien luottamus Yleä kohtaan on kasvanut, kun taas konservatiivien, miesten ja perussuomalaisten laskenut. On päivänselvää, että kun Yle näin suoraan edistää yhden ideologian intressejä, luottamus ideologian kannattajien keskuudessa kasvaa ja muiden osalta heikkenee. Tässä on myös räikeä ristiriita sen kanssa, että Yle toistuvasti julistaa olevansa nimenomaan journalistinen eikä poliittinen toimija.

Ylen alistuminen aktivistien vaikuttamisen välineeksi ei kuitenkaan korjaannu muuttamalla valintakriteereitä palvelemaan jotain toista poliittista intressiä. Haastateltavien ulkonäköön, sukupuoleen ja identiteettiin liittyviä kriteerejä voi vaihdella loputtomasti, mutta lopputulos on aina sama: joidenkin etuja ajetaan ja joidenkin muiden ei.

Ainoa oikea tavoite olisi ajaa yleisön etua eli keskittyä identiteettipolitiikan sijaan journalismiin. Siinä onnistumista ei mitata haastateltavien ihonvärillä.

Edit 17.6.2024 10.36 Lisätty linkkejä.

Matti Vanhanen: Nykyaika korostaa asioiden kärjistämistä

Keskustan entisen puheenjohtajan, kahdessa hallituksessa pääministerinä toimineen valtioneuvos Matti Vanhasen mukaan politiikan tekemisen kulttuuri on muuttunut merkittävästi kaikissa demokratioissa.

– Tämä aika korostaa ilmapiirissä kärjistämisiä ja välillä aika kapeistakin yksittäisiä politiikan sektoreista tulee sellaisia symbolikysymyksiä joillekin laajemmille, ihmisten identiteettiä määrittäville asioille, Vanhanen sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa viestintäteknologian kehittymisellä on ollut merkittävä vaikutus ilmapiirin kärjistymisessä.

– Yksinkertaisesti poliittinen ympäristö on muuttunut paljon, paljon vaikeammaksi, hän tiivistää oman näkemyksensä.

Vanhanen arvioi, että politiikkaan uusina tuleville ympäristö voi olla luonnollinen. Osaltaan asia voi hänen mukaansa olla sukupolvikysymys.

– Mutta kyllä minulla on ollut vaikeuksia sopeutua tähän muutokseen, Vanhanen toteaa.

Vanhanen näkee poliittiseen keskustaan sijoittuvien puolueiden aseman vaikeaksi koko Euroopan alueella.

– Keskipuolueiden asema on kaikissa Euroopan maissa tällä hetkellä melko haastava, koska meillehän on ominaista se, että me emme ota valtavan jyrkkiä kantoja kovin moneen asiaan, Vanhanen sanoo.

– Moni äänestäjä edellyttää omalta porukalta aika lailla ehdottomuutta joihinkin tiettyihin kysymyksiin niin keskipuolueille se on vaikeaa.

Vanhasen mukaan poliittiseen keskustaan sijoittuvien puolueiden aika ei kuitenkaan ole ohi.

– Pitää elää tämän vaiheen ylitse.

Politiikka on keskustan entisen puheenjohtajan mukaan myös henkilöitynyt aiempaa enemmän.

– Sekin on jotenkin tätä aikaa kuvaavaa, että ihmiset katsovat politiikkaa yksittäisten henkilöiden kautta ja puolueiden ohjelmat ja arvomaailma jäävät varjoon, Vanhanen sanoo.

Hänen mukaansa tapa, jolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron loi ennen presidenttiyttään ympärilleen poliittisen liikkeen syrjäyttäen perinteiset puolueet, on yksi esimerkki politiikan henkilöitymisestä.

Osassa Euroopan maita myös ääripäiden puolueet ovat Vanhasen mukaan kyenneet hyödyntämään tilannetta.

Arvioidessaan Suomen poliittista tilannetta Vanhanen kertoo toivovansa, että keskusta ei sitoutuisi etukäteen oikeiston tai vasemmiston leiriin.

Keskustalle Vanhanen näkee tärkeän roolin Suomen politiikassa. Hän kuvailee, että mikäli valta vaihtelee vuoroittain oikeisto- ja vasemmistohallitusten välillä, tulee myös toteutetusta politiikasta poukkoilevaa. Se ei hänen mukaansa ole Suomen etu.

Vanhanen avaa ajatuksiaan myös mahdollisista tulevista hallituspohjista. Hän ei näe todennäköisenä sitä, että keskusta lähtisi hallitukseen SDP:n kanssa, mikäli mukana ovat myös vasemmistoliitto ja vihreät.

– Tai sitten SDP:n ja keskustan pitää saada aika vahva yhteistulos, että voi syntyä uudenlainen punamulta, Vanhanen sanoo.

Hän arvioi, että olemassa on noin sadan tuhannen äänestäjän joukko, jotka ovat valmiita liikkumaan SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välillä. Puolueiden välillä liikkuvien äänestäjien suuri määrä kertoo hänen mukaansa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton aatteellisesta yhtenäisyydestä.

Vanhasen mukaan näyttää myös epätodennäköiseltä, että keskusta lähtisi mukaan hallitukseen, jossa suurina puolueina ovat vain kokoomus ja perussuomalaiset.

– En jaksa uskoa, että lähtisimme tämmöisessä kokoomuksen ja perussuomalaisten takuumieheksi, Vanhanen sanoo.

Toisaalta Vanhasen mukaan on todennäköistä, että nykyinen hallituspohja ei kykene jatkamaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Siksi puolueet niin oppositiossa kuin hallituksessa aloittavat Vanhasen mukaan valmistautumisen tulevien eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan pian.

– Nyt näyttää siltä, että se rupeaa tapahtumaan poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa, hän sanoo.

Vanhasen mukaan sillä saattaa olla vaikutusta myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimintakykyyn.

– Mitä se sitten tarkoittaa tälle nykyiselle hallitusyhteistyölle, kun havaitaan, että kokoomus rupeaa vilkuilemaan jo eteenpäin, niin se saattaa yllättäen rapauttaa aika paljon, hän sanoo.

Kokoomus ja SDP ovat Vanhasen etääntyneet toisistaan viimeisten yhdeksän vuoden aikana, mutta tulevien vaalien lähestyessä hän arvelee kehityskulun muuttuvan. Kuitenkin kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuva hallitus edellyttäisi hänen mukaansa suurta muutosta kummaltakin puolueelta.

Antti Kaikkonen linjapuheessaan: Keskusta ei blokkeihin sovi

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan Suomen poliittisella kentällä on paikka keskustalle.

Puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa tuore puheenjohtaja sanoi, että Suomen politiikka on blokkiutumassa. Kaikkosen mukaan keskusta ei ole valitsemassa puoltaan kuvailemiensa poliittisten blokkien välillä.

– Blokit eivät kestä, keskusta ei blokkeihin sovi, eikä meitä niihin höynäytetä, Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen kuvaili, että keskusta ei ole punavihreä puolue. Hänen mukaansa puolue ei myöskään kuulu kovaan oikeistoon.

– Se, että emme ole punavihreitä, ei tarkoita, että hylkäämme perinteemme olla köyhän asialla, tai että lopettaisimme hyvinvointi- ja sivistyserojen tasoittamisen, Kaikkonen sanoi.

– Se, että emme ole kovaa oikeistoa, ei tarkoita, että lopetamme työnteon ja yrittämisen edistämisen, omaisuuden suojan puolustamisen, tai että alkaisimme tekemään löysiä talousvaihtoehtoja.

Kaikkosen mukaan Suomen taloustilanne on huolestuttava. Keskusta pitää hänen mukaansa talouden tasapainottamista välttämättömänä.

Hän kuitenkin kritisoi tapaa, jolla Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt sopeuttaa julkista taloutta. Vero- ja leikkauspäätösten ohella hän kritisoi hallituksen työmarkkinauudistuksia.

– Keskusta on sopimisen kannalla. Merkittäviä työmarkkinauudistuksia tulee edistää yhdessä sopien ja tasapainoisia ratkaisuja hakien.

– Kasvava epävakaus työmarkkinoilla uhkaa sysätä Suomen talouden yhä vakavampiin ongelmiin.

Kaikkonen kritisoi myös vientivetoista palkkamallia, joka hänen mukaansa johtaa siihen, että monet alat jäävät ikuiseen palkkakuoppaan. Hän arvioi, että tuleva työmarkkinakierros voi olla vaikea.

Suomi tarvitsee Kaikkosen mukaan valoisamman vaihtoehdon, jotka hallitus ei hänen mukaansa kykene tarjoamaan. Kaikkosen mukaan erityisesti vanhustenhoitoa, koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita tulee kehittää.

Keskustan tuore puheenjohtaja painotti myös kansallisen yhtenäisyyden tärkeyttä. Hänen mukaansa Suomen ulkopuolella voi olla voimia, jotka saattavat pyrkiä luomaan epävakautta.

Varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa täytyy Kaikkosen mukaan välttää turhaa puoluepolitikointia.

– Tehdyn Nato-ratkaisun lisäksi meidän edelleen täytyy pitää huolta omasta vahvasta puolustuskyvystä, laajasta reservistä, koko maan puolustamisesta ja korkeasta maanpuolustustahdosta.

Puheessaan Kaikkonen sanoi, että keskusta haluaa kilpailla suurimman puolueen paikasta vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.

– Nykymeno ei voi jatkua, eikä vasemmistolla ole kestävää vaihtoehtoa, hän sanoi.

”Autotyöntekijä voi siirtyä broileritehtaaseen samalla luvalla” – näin hallitus pyrkii joustavoittamaan maahanmuuttoa

Työministeri Arto Satonen (kok.) torjuu opposition arvostelun siitä, että hallitus vaikeuttaa maahanmuuttajien asemaa ja tätä kautta myös työllistymistä Suomessa.

– Hallitusohjelmassa on toki sellaisia kohtia, jotka kiristävät maahanmuuttopolitiikkaa. Ennen kaikkea ne pitkälti kohdistuvat muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon, Satonen sanoo Verkkouutisten videohaastattelussa.

Satosen mukaan hallituksen pyrkimyksenä on esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon liittyen joustavoittaa jo Suomessa työssä olleiden ihmisten uuden työpaikan löytämistä. Hän viittaa lausunnolla olevaan lakiesitykseen ja EU:n ulkopuolelta tulleeseen työntekijään:

– Jos hänen työnsä vaikkapa Uudenkaupungin autotehtaalta loppuvat, aiemmin hän on ollut sidoksissa omaan toimialaansa. Jatkossa näin ei enää ole. Jos vaikka Raumalla tarvitaan väkeä broileritehtaaseen, se autotyöntekijä voi siirtyä sinne broileritehtaaseen samalla luvalla ja joustavasti.

– Uskon, että tämä tulee helpottamaan esimerkiksi jo niiden maassa olevien ulkomaalaisten työllistymistä, jotka ovat jollekin alueelle Suomessa sitoutuneet ja elämänsä rakentaneet. He voivat ottaa näin laajemmin työtä vastaan.

Kyseinen lakiesitys on julkisuudessa nostattanut enemmän arvostelua liittyen niin sanottuun ”kolmen kuukauden sääntöön”, minkä aikana työntekijän tulisi löytää uutta työtä tai poistua maasta.  Tämä ehti jo herättää rajua arvostelua liittyen pelkoon kansainvälisten osaajien kaikkoamisesta. Tähän onkin tulossa muutosta:

– Ehkä isossa kuvassa voisi sanoa, että ”valkokaulustyöntekijöiden” osalta tämä aika on pääsääntöisesti kuusi kuukautta ja ”sinikaulustyönteijöillä” kolme kuukautta.

Satonen viittaa myös EU-direktiiviin ja lisää, että jälkimmäisten osalta rajoitus koskee ainoastaan heitä, jotka ovat olleet alle kaksi vuotta töissä Suomessa.

Minkälaista vääntöä hallituksen sisällä on olut saada näitä asioita läpi liittyen työperäiseen  maahanmuuttoon?

Pitkälti asiat on ratkaistu  hallitusohjelmassa, jossa on hyvinkin yksityiskohtaisesti käyty näitä lävitse. Lisäksi on toki neuvoteltu ja löydetty kompromisseja.

Satonen nostaa esiin myös, että työperäisen maahanmuuton osalta tilanne näyttää Suomessa tällä hetkellä ylipäänsä hyvältä, mikä näkyy luvuistakin. Parin viime vuoden aikana Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia työn perässä.

Anders Adlercreutz valittiin RKP:n puheenjohtajaksi

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on Ruotsalaisen kansanpuolueen uusi puheenjohtaja. Hän voitti vastaehdokkaansa, kansanedustaja Otto Anderssonin puoluekokouksen äänestyksessä Helsingissä sunnuntaina äänin 183-84.

54-vuotias Adlercreutz on kolmannen kauden kansanedustaja Kirkkonummelta. Koulutukseltaan hän on arkkitehti. Puheenjohtajana hän seuraa europarlamenttiin valittua ja puoluetta vuodesta 2016 johtanutta Anna-Maja Henrikssonia.

Adlercreutzin ja Anderssonin ohella puheenjohtajuutta tavoitteli alunperin myös kansanedustaja Henrik Wickström, joka kuitenkin vetäytyi kisasta aikaisemmin sunnuntaina.

– Tämä on suuri perintö, jota vaalia. Tämä on erittäin tärkeä tehtävä, Adlercreutz kiitti puoluekokousta heti valinnan jälkeen.

Puheessaan hän kiitti Anderssonia ja Wickströmiä hyvästä puheenjohtajakampanjasta.

– RKP:llä on ainutlaatuinen paikka poliittisella kartalla. Olemme liberaali porvarillinen vaihtoehto, Adlercreutz sanoi ruotsiksi puheessaan.

Lopuksi Adlercreutz kiitti Henrikssonia tämän kahdeksan vuotta kestäneestä puheenjohtajuudesta.

RKP:n puheenjohtajavalinta johtaa myös puolueen ministerisalkkujen kierrätykseen, kun opetusministeri Henriksson jättää hallituksen.

LUE MYÖS:

Lähellä kuninkaan kruunua – kansanedustajan hurja sukutausta

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)