Varoitus Kiinan sotavarustelusta: Laivanrakennuksessa dramaattinen lisäys

Kiina on ohjannut viime vuosien aikana yhä enemmän voimavaroja asevoimiensa uudistamiseen ja laajentamiseen. Maan strategisten ydinaseiden määrä on samalla moninkertaistettu.

Yhdysvallat on vastannut suurvaltakilpailuun lisäämällä laivanrakennukseen suunnattua budjettia yli 30 miljardiin dollariin eli korkeimmalle tasolleen 2000-luvulla.

CSIS-tutkimuslaitoksen asiantuntija Matthew Funaiole sanoo Wall Street Journal -lehdelle, että tästä huolimatta Kiinan ”dramaattisesti” kasvaneen laivanrakennuksen kapasiteetti on yli 200-kertainen Yhdysvaltoihin verrattuna.

Kiinan valtion käyttämillä yli sadalla miljardilla eurolla rakennetaan ja vahvistetaan maailman suurinta laivastoa, jos mittarina käytetään laivojen lukumäärää.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagonin raportin mukaan Kiinalla on käytössä 370 sota-alusta, kun Yhdysvalloilla niitä on 292 kappaletta. Yhdysvaltain laivastoa voi silti pitää huomattavasti vahvempana muun muassa lentotukialusten määrän vuoksi.

Maat olivat laivojen määrän suhteen suunnilleen tasoissa vuonna 2015, mutta Kiina meni ohi kilpailijastaan vuosituhannen vaihteessa.

Matthew Funaiolen mukaan on selvää, että Kiina on edelleen alivoimainen tulivoiman suhteen, eivätkä sen sukellusveneet ole yhtä kehittyneitä. Lentotukialuksia Yhdysvalloilla on 11 kappaletta, mutta Kiinalla vain kaksi. Tukialukset ovat osa suurvallan kykyä projisoida voimaansa eri puolilla maailmaa.

Tuoreiden satelliittikuvien perusteella Kiinan kolmas lentotukialus valmistuu parhaillaan vauhdilla. Niitä tuskin valmistetaan yhtä montaa, sillä maan laivaston tarpeet ovat erilaisia maantieteellisistä ja poliittista syistä. Tavoitteena on tasata maiden välistä voimatasapainoa ja luoda uusia kyvykkyyksiä esimerkiksi Taiwania koskevaa konfliktia silmälläpitäen.

Sotatilanteessa Kiinan etuna on, että uusia sota-aluksia voidaan valmistaa vuodessa 20–30 kappaletta. Samoja telakoita käytettäisiin taistelussa vaurioituneiden alusten korjaamiseen.

Yhdysvallat nousi toisen maailmansodan aikana maailman suurimmaksi laivanrakentajaksi, mutta alan teollisuutta ylläpitäviä tukia vähennettiin 1980-luvulla. Kiinan ohella Japani ja Etelä-Korea ovat jatkaneet laivateollisuuden mittavia valtiontukia vielä 2000-luvulla.

Haasteena on, että Yhdysvaltain laivanrakennusala on käytännössä riippuvainen yhdestä asiakkaasta eli laivastosta. Kiinassa siviilialuksia valmistavat telakat suunniteltiin sopiviksi myös sotilaskäyttöön. Osa kapasiteetista kuluu nykyisen kaluston korjaus- ja uudistustöihin. Uudet hankkeet ovat osoittautuneet äärimmäisen kalliiksi ja aikaavieviksi.

Yhdysvaltain laivaston tuoreen raportin perusteella käytännössä kaikki merkittävät pinta-alus- ja sukellusvenehankkeet ovat arviolta 1-3 vuotta myöhässä.

Kiinan talous horjuu, ja syy on osittain Xi Jinpingin

Kiinan talous kasvoi viime vuonna viidellä prosentilla, mutta moni tekijä, joka mahdollisti maan nousun yhdeksi maailman suurimmista talouksista, on murenemassa. Asiasta kertoo The Economist.

Kiinaa vaivaa nyt etenkin työvoiman kutistuminen: Siitä on katoamassa 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kiinteistömarkkinoilla, joka vastasi ennen viideosasta maan bruttokansantuotteesta, on puhjennut kupla. Kuluttajia uhkaa deflaatio, yrittäjiä matala luottamus markkinoihin. Aiemmin vaurautta tuonut vapaakauppa on vaihtunut protektionismiin, ja suhteet Yhdysvaltoihin ja EU:hun ovat kiristyneet.

Presidentti Xi Jinpingin vastaus kriisiin on vahvistaa suunnittelutaloutta, korostaa turvallisuuden roolia ja panostaa tulevaisuuden teknologioihin kuten tekoälyyn. Xi kutsuu näitä ”uusiksi tuottaviksi voimiksi”.

Sen sijaan, että Xi vahvistaisi kuluttajakysyntää, panostukset laitetaankin teollisuuteen. Xin näkökulmasta tulevaisuuden Kiina massatuottaa sähköautoja, akkuja, bioteollisuuden tuotteita ja drooneja. Investoinnit näihin sektoreihin ovat kasvaneet lähes 1,5 biljoonaan euroon – kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten ja viidennekseen kaikista investoinneista.

Lopullinen tavoite on vahvistaa Kiinan omavaraisuutta ja irtautua riippuvuudesta länsimaihin. Xi haluaa, että tulevaisuudessa Kiina on uusien teknologioiden johtava suurvalta.

Onnistuuko Xin suunnitelma? Tuskin.

Suunnitelma keskittyy hyvin vahvasti teollisuuteen. Se tuskin vahvistaa kuluttajien mielialoja. Xin näkökanta on ankara – hän on todennut, että kiinalaisnuorten pitäisi ”syödä katkeruutta” ja olla vähemmän hemmoteltuja.

Heikko kuluttajakysyntä taas tarkoittaa, että iso osa uudesta tuotannosta pitäisi osoittaa vientiin. Ongelmana on, että Kiina on käytännössä kauppasodassa Yhdysvaltojen kanssa. Teknologiavienti Tyynenmeren yli tuskin onnistuu, eikä Eurooppakaan halua kiinalaisia autoja kilpailemaan kotimaisten valmistajien kanssa. Kiinalaisviranomaiset ovat todenneet vievänsä tuotteitaan kehittyviin maihin, mutta nekään tuskin innostuvat, jos kiinalaistuotteet täyttävät niiden markkinat.

Tässä Kiinan oma merkantilismi osuu siis omaan nilkkaan.

Tilannetta ei auta, että Xin talouden mikromanagerointi on vahingoittanut yrittäjien ja teollisuuden luottamusta. Yksityinen sektori valittaa Xin puuttumisesta talouteen ja pelkää jopa puhdistuksia, jos ne toimivat Xin tahtoa vastaan. Tämä on taas johtanut pääoman ja osaajien joukkopakoon. Innovatiivisuus heikentyy, tuottavuus laskee.

Xi ei halua kuulla tätä, ja se on ongelman juurisyy. Ennen Xin valtakautta Kiinan johto luotti asiantuntijoihin, mutta nykyään Kiinan valtiojohto suostuu kuuntelemaan vain imartelua. Kansallinen turvallisuus on ottanut myös etusijan hyvinvointiin ja talouskasvuun verrattuna.

Maan edessä voikin olla Japanin kohtalo: Deflaation ja kiinteistökuplan puhkeamisen taannuttama talous. Kiinan talouden yskiminen vaikuttanee koko maailmaan, eikä välttämättä hyvällä tavalla länsimaille.

Heikentynyt Kiina saattaa nimittäin olla myös paljon sodanhaluisempi.

Näin Kiina voisi hyökätä Taiwania vastaan

Kiinan johto on koventanut viime vuosina retoriikkaansa Taiwania kohtaan, jota se pitää itselleen kuuluvana kapinallismaakuntana.

Sotaharjoituksissa kiinalaiskoneet ja sota-alukset ovat kulkeneet saarivaltion lähialueella ja harjoitelleet sen saartamista mahdollisessa konfliktitilanteessa. Jännitteet ovat lisäksi lisääntyneet Taiwanille kuuluvien Kinmenin saarten luona, jotka sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä mantereesta.

Taiwanin asevoimat harjoittelee aktiivisesti mahdollisen maihinnousun torjumista. Konflikti voisi muuttua nopeasti Yhdysvaltain ja Kiinan väliseksi kamppailuksi.

Kiinan presidentti Xi Jinping sanoi viime syksynä pitämässään puheenvuorossa, ettei ”mikään voima” voi estää Kiinan ja Taiwanin yhdistymistä. Asevoimille on tiettävästi annettu vuoteen 2027 aikaa valmistautua operaatioon.

Mahdollisia sotatilanteita on kartoitettu muun muassa CSIS-ajatushautomon kehittämässä simulaatiossa. Puolustushallinnon ”sotapelien” yksityiskohtia tai tuloksia ei julkisteta.

– Huhujen mukaan tulokset ovat olleet hyvinkin negatiivisia, mutta simulaatioiden taustaoletukset ja mekaniikat ovat salaista tietoa, CSIS:n tutkija Mark Cancian sanoo Wall Street Journal -lehdelle.

Cancian esittelee lehdelle todennäköisimpänä pidettyä skenaariota Kiinan hyökkäyksestä. Siinä Kiinan laivaston alukset siirtyvät ensin asemiin saarivaltion ympärille. Samalla alkavat ilmavoimien iskut.

Yhdysvallat vastaa tilanteeseen omilla lentokoneillaan, jotka ottavat kohteekseen kiinalaisalukset. Yhdysvaltain laivasto lähestyy sotatoimialuetta Japanin suunnasta. Sukellusveneet operoivat Taiwaninsalmella.

CSIS:n lautapelimäisessä simulaatiossa tapahtumat etenevät kahdella operatiivisella kartalla. Tarkempi kartta simuloi maataisteluita Taiwanissa, jonka eteläosaa pidetään todennäköisimpänä kohteena maihinnousulle.

– Strategisessa mielessä olisi järkevämpää nousta maihin pohjoisessa, jossa sijaitsee Taiwanin pääkaupunki ja suurin osa teollisuudesta. Haasteena on, että suurin osa taiwanilaisjoukoista on sijoitettu sinne, mikä tekee hyökkäyksen erittäin vaikeaksi, Mark Cancian toteaa.

Etelässä aloitettava maaoperaatio voisi pitkittyä, sillä hyökkääjän olisi edettävä vähitellen pohjoiseen osin vaikeassa maastossa. Cancian vertaa mahdollisia taisteluita liittoutuneiden hyökkäykseen Italiaan vuosina 1943–1944. Eteneminen oli hidasta saksalaisten vetäydyttyä vähitellen uusiin puolustusasemiin.

Kiina yrittäisi todennäköisesti ottaa haltuun etelässä sijaitsevaa lentoasemaa maahanlaskuoperaatiolla. Huoltokuljetukset eivät olisi näin ollen riippuvaisia vain maihinnousurannoille tuotavista tarvikkeista. Lentokentän haltuunotto olisi luultavasti hyvin riskialtista ja voisi aiheuttaa suuria tappioita hyökkääjälle.

Simulaation seuraava vaihe laajentaa sodan mittakaavaa. Kiinaa ”pelaava” osapuoli päättää toteuttaa laajan iskun Japanissa sijaitsevia tukikohtia vastaan. Taiwanin asevoimat siirtää samalla vahvistuksia itä- ja länsirannikkoa pitkin kohti etelän taisteluita. Molempien osapuolten tappiot arvioidaan raskaiksi.

Ajatuspajan simulaatio loppuu kolme viikkoa sodan alun jälkeen. Tuloksena on, että Kiinan asevoimat todennäköisesti pääsisi maihin ja pystyisi huoltamaan joukkojaan paikallisen sataman ja lentoaseman kautta. Eteneminen kuitenkin pysähtyisi nopeasti taiwanilaisten vastarintaan ja vaikeaan maastoon.

Kiinan laivasto kärsisi laajoja tappioita Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten iskuissa, mikä vaikeuttaisi lisäjoukkojen kuljettamista Taiwaniin.

– Ajan myötä kiinalaisjoukot heikkenevät. Taiwanilaiset pystyvät työntämään heidät takaisin, jolloin suurin osa päätyy sotavangiksi.

Yhdysvaltain kannalta ratkaisevaa on mahdollisuus käyttää Japanissa sijaitsevia tukikohtia. Autonominen ja demokraattinen Taiwan pystyttäisiin simulaation perusteella pelastamaan, mutta hintalappu olisi korkea kaikille osapuolille. Kiinan massiiviset tappiot voisivat horjuttaa kommunistipuolueen valta-asemaa.

Yli 10000 viestiä – näin Kiinan hakkerit iskivät kohteisiinsa

Seitsemän kiinalaismiehen väitetään toimineen osana Kiinan valtion tukemaa hakkeriryhmää, joka on toteuttanut kyberhyökkäyksiä ja tietojenkalastelua useisiin länsimaihin.

Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi etsintäkuulutettujen kuvat ja ilmoitti, että miehiä epäillään viestinnän urkkimisesta 14 vuoden aikavälillä. APT 31 -ryhmä tunnetaan myös nimellä Violet Typhoon.

APT 31 tuli Suomessa tunnetuksi eduskuntaan tehdystä kybervakoiluoperaatiosta. Suojelupoliisi huomauttaa, että termi viittaa teknisten jälkien joukkoon.

– Tietoturvayhteisö ja turvallisuusviranomaiset tunnistavat toisiinsa liittyvät kyberoperaatiot niissä käytettyjen menetelmien, ohjelmistotyökalujen ja verkkoinfrastruktuurin jättämien jälkien avulla. Tunnistetut operaatiot voidaan nimetä julkisesti. APT-tunnisteet antavat usein varsin vahvoja viitteitä kybervakoiluoperaation taustalla olevasta valtiosta ja useimmiten myös tiedustelupalvelusta, Suojelupoliisin verkkosivuilla todetaan.

Telegraph-lehden mukaan kiinalaisten hakkerien epäillään käyttäneen sähköposteja osana tietojenkalastelua. Kiinan Lontoon suurlähetystö kiisti väitteet ja kutsui niitä ”täysin perusteettomiksi”.

Kiina arvosteli voimakkaasti kyberhyökkäysten vuoksi asetettuja pakotteita ja kutsui niitä ”poliittiseksi manipulaatioksi”, ”pahantahtoiseksi loanheitoksi” ja ”julkisuustempuksi”.

Etsintäkuulutetut kiinalaismiehet ovat 34–38-vuotiaita ja yhteydessä Wuhan Xiaoruizhi Science & Technology -yritykseen. Sen sanotaan olevan Kiinan ulkomaantiedustelun kulissiyhtiö.

Hakkerien kohteena on ollut muun muassa Yhdysvaltain julkishallinto, Valkoisen talon henkilökunta, Kiinaa arvostelleet brittipoliitikot ja Britannian keskusvaalilautakunta.

Kohteiden valinta heijasteli Kiinan teollisuusvakoilun ja ulkomaantiedustelun tavoitteita, Yhdysvaltain oikeusministeriö arvioi. Ryhmä lähetti kohteilleen yli 10 000 sähköpostia, jotka naamioitiin mahdollisimman uskottaviksi työviesteiksi.

Ne mukailivat toimittajien lähettämiä yhteydenottoja. Viestit sisälsivät seurantalinkin, joka lähetti Kiinan tiedustelupalvelun käyttöön muun muassa käyttäjän sijainnin, IP-osoitteen ja laitetietoja. Sähköpostitileihin ja kohteiden verkkoihin tunkeuduttiin tietoturva-aukkojen kautta. Päivittämättömät tietokoneet ovat niille alttiita.

Seven Hackers Associated with Chinese Government Charged with Computer Intrusions Targeting Perceived Critics of China and U.S. Businesses and Politicians

🔗: https://t.co/f1c4FT5ysz pic.twitter.com/6k4DNQMBCb

— National Security Division, U.S. Dept of Justice (@DOJNatSec) March 25, 2024

USA:n komentaja: Emme ole kohdanneet tällaista uhkaa sitten toisen maailmansodan

Yhdysvaltain Tyynenmeren alueen joukkoja viimeisten kolmen vuoden aikana komentanut amiraali John Aquilino arvioi alueen jännitteiden lisääntyneen merkittävästi.

Aquilino sanoi senaatin asevaliokunnan kuulemisessa, että Kiinan toimet ja retoriikka ovat muuttuneet paljon vihamielisemmiksi.

Kiina on vaatinut itselleen laajoja alueita Etelä-Kiinan merellä. Vaatimuslistalle on lisätty myös Ayangin matalikko, jossa sijaitsee Filippiinien tukikohta. Kiinalaisalukset ovat häirinneet huoltokuljetuksia atollille ankkuroidulle vanhalle kuljetusalukselle. Alueesta käytetään myös nimeä Second Thomas -matalikko.

Amiraali huomautti, että merellä tapahtuvien vaarallisten kohtaamisten ja onnettomuuksien välittämiseksi on olemassa menettelytapoja, joita on sovellettu jo vuosikymmenten ajan.

– Siitä huolimatta Kiina jatkaa vihamielistä, aggressiivista ja vaarallista toimintaa estääkseen filippiiniläisiä kalastajia toteuttamasta oikeuksiaan omalla talousalueellaan, John Aquilino sanoi.

Hän totesi Pekingin jatkavan asevoimiensa modernisointia, laajentamista ja harmaan alueen operaatioita. Amiraalin mukaan tämä viittaa siihen, että asevoimat valmistautuu presidentti Xi Jinpingin aiempaan linjaukseen, jonka mukaan kiinalaisjoukkojen pitää olla valmis Taiwanin valtaukseen vuoteen 2027 mennessä.

Kiina ilmoitti aiemmin maaliskuussa lisäävänsä puolustusmenoja 7,2 prosentilla noin 205 miljardiin euroon. Monien asiantuntijoiden mukaan asevoimien menot ovat todellisuudessa paljon suuremmat.

Kiinan laivastolla on käytössään 370 pinta-alusta ja sukellusvenettä, mikä tekee siitä maailman suurimman laivaston. Maan ilmavoimien koko on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana.

– Meidän on ymmärrettävä, että emme ole kohdanneet tällaista uhkaa sitten toisen maailmansodan, John Aquilino totesi.

“The security environment is the most dangerous I’ve seen in 40 years in uniform,” Adm. Aquilino warned last week.

“We haven’t faced a threat like this since WW2.”

A few more clips, quotes, & mic-dropping moments from his final public appearance as Commander, U.S. INDOPACOM 👇 pic.twitter.com/bKHeHAzaaC

— Ian Ellis (@ianellisjones) March 24, 2024

“The PRC’s unprecedented military build-up & campaign of coercive actions continue to destabilize the region & they challenge the values & institutions that support a free & open Indo-Pacific.”

— Ian Ellis (@ianellisjones) March 24, 2024

Kiina kiristää kuristusotettaan Hongkongista

Kiina jatkaa erityishallintoalue Hongkongin vapauksien kaventamista perustuslain 23. artiklan käyttöönotolla. Asiasta kertovat muun muassa NBC ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty.

Uutta artiklaa nimitetään “asetukseksi kansallisen turvallisuuden suojaamisesta”. Lakia kuvataan niin väljäksi, että sen tulkinta on käytännössä Pekingin ohjaileman hallinnon käsissä.

Artikla 23 laajentaa käytännössä Hongkongin hallinnon mahdollisuuksia säätää lakeja, joilla “estetään turvallisuusuhkia”. Hongkongin hallinto on ollut vuodesta 2020 lähtien aiempaa tiukemmin Kiinan kommunistipuolueen hallinnassa. 

Itsehallintoalueen aiemmin vapaata mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa on sittemmin rajoitettu kiihtyvään tahtiin. Jo vuonna 2020 säädetty kansallisen turvallisuuslaki on kiihdyttänyt opposition vainoa.

Turvallisuusuhkien määritelmä tulee jatkossa Hongkongiin Pekingistä. Myös valtiosalaisuudet määritellään tästä lähtien kommunistipuolueen taholta. Amnestyn mukaan valtiosalaisuudeksi voidaan lukea käytännössä mikä tahansa informaatio.

Artikla 23 laajentaa myös vakoiluksi luettavan toiminnan määritelmää. Pian “ulkoisen voiman” kanssa kommunikoinut henkilö voidaan tuomita jopa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen levittäessään “väärää tietoa”. Ulkoisiksi voimiksi ei lueta ainoastaan valtioita tai kansalaisjärjestöjä, vaan myös yksityishenkilöt, jotka työskentelevät vieraiden valtioiden palveluksessa.

Lisäksi kymmenvuotisia vankeustuomioita voidaan jatkossa jakaa myös valtion kritisoimisesta.