Verkkouutiset

Kiina

Tällainen on Kiinan uusi avaruusmineraali

Kiinan Chang’e 5 kuuluotaimen tuomista näytteistä on löytynyt uusi mineraali, kertoo The Hill. Kiinan mukaan löydetty mineraali on kooltaan kymmenen kertaa hiusta ohuempi ja rakenteeltaan pylväsmäinen kristalli.

Erityisen merkittäväksi löydön tekee se, että Kiinan mukaan mineraali sisältää helium-3 -isotoopia. Tätä voitaisiin käyttää tulevaisuudessa fuusioreaktoreiden polttoaineena. Erona esimerkiksi tritiumiin on se, ettei helium-3:n fuusioreaktiossa vapaudu radioaktiivisia neutroneita.

Kiinan on tarkoitus jatkaa kuuasemaan tähtäävää avaruusohjelmaansa seuraavaksi Chang’e 6 näytteenottoluotaimella sekä Chang’e 7 vedenetsintäoperaatiolla, johon sisältyy myös kuumönkijä. Miehitetyt lennot olisivat vuorossa 2030-luvulla.

Yhdysvallat on puolestaan lähettämässä astronautteja jälleen Kuun pinnalle arvioiden mukaan vuonna 2025.

 

Kiinalaiset häiriköivät Taiwanin puolustajia lennokeilla

Amerikkalaiskanava CNN kertoo tavallisten kiinalaisten alkaneen kuvata lennokeillaan videoita sotilasalueista läheisellä Taiwanin hallitseman saaren alueella.

Videoille pyritään saamaan materiaalia Taiwanin armeijan kalustosta. Esimerkiksi yhdellä videolla näkyy neljä Taiwanin sotilasta, jotka huomaavat tulevansa kuvatuksi ja alkavat heittää lennokkia kivillä.

Videoita on ladattu kiinalaiseen sosiaalisen median kanava Weiboon, jossa ne ovat keränneet runsaasti katselukertoja. Kommenteissa pilkataan Taiwanin puolustuskykyä ja sitä, kuinka helposti siviilien lennokit pystyvät lentämään sotilasalueille.

Kiinan ulkoministeriön mukaan siinä ei ole mitään erikoista, että kiinalaiset lennokit lentävät ”Kiinan alueella”.

Tästä kannasta huolimatta lennokkien lentäjiä ei ole rangaistu, vaikka maan lain mukaan lennokkien lennättäminen Kiinan sotilasalueilla on rangaistavaa. Videoita ei myöskään ole poistettu Kiinan muuten rajusti sensuroimalta sivustolta.

– Peking, kuten tiedämme, hallitsee sen omaa kansallista internetiä ja kansallista ilmatilaa. Jos näin tapahtuu, se johtuu siitä, että hallinto tahtoo niin tapahtuvan, Kiinaan erikoistunut journalisti Isabel Hilton kommentoi.

Hänen mukaansa lennokeilla on niin tiedustelun lisäksi myös psykologinen vaikutus. Sotilaiden tunnistettavissa olevat kasvot päätyvät kiinalaiseen sosiaaliseen mediaan, jossa heitä pilkataan ja heidän tappamistaan vaaditaan.

– Tämä on kaikki hyvin masentavaa taiwanilaisille ja sitä pidetään tasolla, jonka tarkoituksena on olla antamatta Taiwanille aikaa rentoutua tai unohtaa uhkaa, Hilton sanoo.

– Sen tarkoitus on muistuttaa Taiwania siitä, että Kiinan painostukselta ei voi paeta ja että lopulta Kiina ottaisi vallan saarella. Se on sen tarkoitus.

Suomalaiskenraali: Venäjästä on tulossa Kiinalle taakka

Perjantaina YK:n yleiskokous päätti sallia Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille mahdollisuuden pitää puheensa maailmanjärjestölle videon välityksellä. Päätöstä vastusti Venäjän ohella kuusi muuta maata. 17 valtiota äänesti tyhjää, mukaan lukien Venäjän arvostelemista hyökkäyssodan aikana vältelleet Iran, Kiina ja Brasilia.

Tunnettu ranskalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg pitää äänestystulosta jännittävänä. Venäjä on puheissaan mielellään pyrkinyt rakentamaan niin sanotun globaalin etelän maista itselleen viitekehystä ja vastavoimaa Yhdysvaltojen johtamalle lännelle. Aikaisemmin Venäjä on muun muassa viitannut näiden maiden ”demografiseen enemmistöön” YK:n yleiskokouksessa.

Nyt Intia, joka on aikaisemmin suhtautunut Ukrainan sotaan korostetun neutraalisti, äänesti Zelenskyin puheen sallimisen puolesta. Suurin osa Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista oli Intian kanssa samoilla linjoilla, Heisbourg huomauttaa Twitterissä. Jopa Kiina, joka on tiivistänyt yhteistyötään Venäjän kanssa, äänesti tyhjää, eikä siis yleiskokouksessa liittynyt samaan rintamaan liittolaisensa kanssa.

Kiinan äänestysratkaisua kommentoi viestipalvelussa myös Suomen puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-aho.

– Jopa Kiinalle Venäjä alkaa olla enemmän taakka kuin mahdollisuus. Ei ole Kiinan etu, että sen toimet, etenkin kyberavaruudessa, rinnastetaan Venäjän toimiin Ukrainassa, Ohra-aho kirjoittaa.

 

 

 

 

”Xi Jinping esiintyy vahvana – saattaa romahduttaa valta-asemansa”

Kiinan johtaja Xi Jinping oli kiinalaisen politiikan tutkijan Cai Xian mukaan vielä taannoin menestyksensä kukkuloilla. Lyhyen ajan sisällä tilanne on kuitenkin hänen mielestään merkittävästi muuttunut.

– Hän oli kohottanut itsensä samaan viralliseen rooliin kuin Kiinan kommunistipuolueen ikoninen johtaja Mao Zedong ja poistanut presidentin virkakausia koskevat rajoitukset, mikä vapautti hänet johtamaan Kiinaa koko loppuikänsä, Cai kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.

Kiinalaisille Xi Jinping kehui saavuttaneensa valtavia edistysaskelia köyhyyden vähentämisessä, kansainvälisillä foorumeilla hän julisti nostavansa Kiinan aseman ennennäkemättömiin korkeuksiin. Moni kiinalainen oli Cain mukaan valmis tukemaan Xin linjaa niin kauan kuin se näytti edistävän maan kansallista vireytymistä.

– Ulospäin Xi näyttää yhä itsevarmalta. Tammikuussa 2021 pitämässään puheessa hän julisti Kiinan ”voittamattomaksi”. Kulissien takana hänen valtansa kuitenkin kyseenalaistetaan vahvemmin kuin koskaan aiemmin, Cai toteaa.

Cai uskoo tietävänsä, mistä puhuu, sillä hän on toiminut 15 vuoden ajan Kiinan kommunistipuolueen keskuskoulun professorina ja kouluttanut tuhansia korkea-arvoisia johtohenkilöitä.

– Arvosteltuani Xitä vuonna 2020 minut erotettiin puolueesta, eläke-etuuteni riistettiin ja minua varoitettiin, että turvallisuuteni oli vaarassa. Nyt elän maanpaossa Yhdysvalloissa, mutta pidän yhteyttä moniin Kiinassa oleviin kontakteihini, hän kertoo.

Nöyryyttävä tappio sodassa

Xi on Cain mukaan suututtanut kommunistipuolueen sisäpiiriläiset luomalla ympärilleen Mao Zedongin aikaa. Talousuudistusten peruuttaminen ja taitamaton reaktio koronapandemiaan ovat puolestaan murentaneet mielikuvaa hänestä jonkinlaisena tavallisten kiinalaisten sankarina.

– Syksyllä pidettävässä Kiinan kommunistipuolueen 20. puoluekokouksessa Xi odottaa tulevansa valituksi kolmannelle viisivuotiskaudelle. Puolue-eliitin kasvava ärtymys tarkoittaa, että hänen ehdokkuutensa ei ole täysin kiistaton, mutta todennäköisesti hän onnistuu, Cai arvioi.

Jos niin tapahtuu, Xi todennäköisesti kiristää otettaan kotimaassa ja toimii yhä rohkeammin kansainvälisesti. Samalla kilpailu puolueen eri ryhmittymien välillä käynee Cain mukaan entistä kiivaammaksi, monimutkaisemmaksi ja raaemmaksi.

Lopulta Xi saattaa hänen mukaansa kompastua nöyryyttävään tappioon sodassa.

– Jos Xi hyökkäisi Taiwaniin – todennäköisimpään kohteeseensa – on hyvin todennäköistä, että sota ei sujuisi suunnitelmien mukaan, ja että Taiwan pystyisi Yhdysvaltojen avulla vastustamaan hyökkäystä ja aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Manner-Kiinalle. Siinä tapauksessa eliitti ja massat hylkäisivät Xin, mikä tasoittaisi tietä paitsi hänen henkilökohtaiselle kaatumiselleen, kenties jopa Kiinan kommunistipuolueen romahdukselle sellaisena kuin me sen tunnemme, hän toteaa.

Kiina rakentaa tukikohtia silkkitien varjolla

Kiinan kunnianhimoinen vyö ja tie -hanke on edennyt koronapandemiasta ja Kiinan talouskasvun hiipumisesta huolimatta. Myös uudeksi silkkitieksi nimetty hanke tarkoittaa Kiinan johdolla toteutettavaa infrastruktuuriverkoston rakentamista Kiinan ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden välille.

Käytännössä hanke on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa monet kiinalaisella rahoituksella valtavia projekteja toteuttaneet maat ovat joutuneet Kiinan velkaloukkuun. Kun maat eivät ole kyenneet maksamaan lainoja takaisin Kiinalle, Kiina on vaatinut satamia tai muita infrastruktuurikohteita omistukseensa.

Kasvattamalla omistuksiaan ja rahoittamalla hankkeita Afrikassa Kiina pyrkii myös lisäämään poliittista vaikutusvaltaansa maanosassa, joka kaipaa kipeästi uusia rahoittajia. Kiina, toisin kuin Euroopan unioni ja Yhdysvallat, on täysin valmis neuvottelemaan kaikkien maiden kanssa.

Sihanoukvillen kaupungin sataman siirtyminen Kiinan käsiin Kambodžassa on yksi esimerkki Kiinan toimintatavoista, kertoo Nikkei Asia

Infrastruktuuriprojektista alkanut kiinalaisen rahan virtaaminen kaupunkiin on johtanut tilanteeseen, jossa kaupungin satama on osittain muuttunut kiinalaiseksi laivastotukikohdaksi. Kiinalaisella rahalla toteutettu tukikohta palvelee virallisesti pääasiassa Kambodžan merivoimia, mutta myös Kiinan merivoimille on annettu lupa käyttää osia tukikohdasta sen valmistuttua.

– Kiinasta ja Kambodžasta on tullut raudanlujat veljekset, säästeliäitä sanoissaan, mutta avokätisiä toiminnassaan, kohdellen toisiaan pelkällä vilpittömyydellä ja seisoen toistensa tukena haastavina aikoina, Kiinan Kambodžan-suurlähettiläs Wang Wentian lausui tukikohdan rakennusprojektin avajaistilaisuudessa kesäkuussa The Guardianin mukaan.

Kiina on toiminut Kamobzan talouden vauhdittajana jo vuodesta 2010 saakka, jolloin maat solmivat Saksan yleisradio DW:n mukaan laajan taloussopimuksen. Sen jälkeen erityisesti Sihanoukvillen kaupunki on on ollut kiinalaisen rahan suuri saaja. Kaupunkiin on rakennettu merkittävä määrä kiinalaisella rahalla toteutettuja kasinoita, hotelleja ja ravintoloita mutta myös tehtaita. Myös käytännössä kaikki alueen liiketoiminta on kiinalaisten omistuksessa.

Myös Kambodžan merkittävimmät vesivoimalat, mitkä tuottavat yli puolet maan käyttämästä sähköstä, on rakennettu kiinalaisella rahalla. Kiina on myös rahoittanut ja rakentanut kansainvälisen lentokentän Kambodžaan. Lentokenttää operoi kiinalainen yritys.

Kiina noudattaa kaikissa projekteissa samaa kaavaa: rahoitus, työntekijät ja raaka-aineet tuodaan Kiinasta. Kambodžassa tilanne on johtanut merkittävän kiinalaisen vähemmistön muodostumiseen maahan.

Nikkei Asian mukaan kiinan kielen käyttö on yleistynyt Sihanoukvillessä pisteeseen, jossa katukyltit ovat pääasiassa kirjoitettu kiinaksi.

– Kiina on niellyt itseensä tämän alueen, samoin kuin läheisen laivastotukikohdan, paikallinen kauppias kertoo.

Kesällä alkaneessa laivastotukikohdan rakentamisprojektissa käytetään vain kiinalaista työvoimaa ja paikallisia toimittajia ei päästetä rakennustyömaan alueen lähelle, mikä vaikeuttaa projektin etenemisen ja todellisen tarkoituksen seurantaa.

Kambodžan perustuslaki kieltää ulkomaalaiset sotilastukikohdat sen maa-aleilla.

CSIS-ajatuspajan arvioimien satelliittikuvien perusteella näyttää siltä, että alueella on käynnissä suurten laitureiden ja tukikohdan valmistelutyöt.

Kiinan tukikohtien verkoston laajentuminen uuden silkkitien varjolla on herättänyt huolta Yhdysvalloissa, joka pyrkii rajaamaan Kiinan vaikutusvallan kasvua maiden välisten jännitteiden kiristyessä.

The Guardianin haastatteleman Taiwanilaisen puolustusasiantuntijan Ci Le Yinin mukaan Kiina tavoittelee tukikohtien verkostoa, johon sukellusveneet ja lentotukialukset voisivat tulevaisuudessa tukeutua.

– Kambodža voi olla heidän ensimmäinen pysäkkinsä matkalla pois Etelä-Kiinan mereltä, sitten voisi tulla Bangladesh, sitten Sri Lanka. Sitten he saapuvat Persianlahdelle ja Pohjois-Afrikkaan ja saavat yhteyden Djiboutiin, hän sanoo.

Djiboutissa sijaitsee Kiinan merkittävin ulkomailla sijaitseva tukikohta.

Sihanoukvillen kaupungissa paikalliset toivovat kuitenkin suhteiden säilyvän rauhallisina, vaikka kiinalaisten rakennusprojektit ovat herättäneet huolta.

– Toivon, ettemme joudu vedetyksi mukaan kansainväliseen konfliktiin, sanoo paikallinen taksikuski Nikkei Asialle.

Tällaisilla aluksilla Yhdysvallat seilaa Taiwaninsalmella

Yhdysvaltain laivasto on kertonut, että sen kaksi sotalaivaa ovat tänään sunnuntaina liikkumassa Taiwaninsalmen läpi. USS Antietam ja USS Chancellorsville seilaavat kansainvälisillä meriväylillä Etelä-Kiinan merellä.

Matka on ensimmäinen sen jälkeen, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa muutama viikko sitten. Kiinan asevoimat ovat sanoneet The Guardianin mukaan ”valvovansa” USA:n aluksia ja ”säilyttävänsä korkean valmiustason sekä olevansa valmis torjumaan kaikki mahdolliset provokaatiot.”

USS Antietam ja USS Chancellorsville ovat molemmat Ticonderega-luokan ohjusristeilijöitä. Ne ovat varustettuja ohjuksilla ja sarjatulitykeillä joilla on mahdollisuus iskeä maaleihin niin ilmassa, maalla kuin veden pinnan alapuolellakin.

Sotalaivat kuljettavat kummatkin mukanaan myös kahta Sikorsky SH-60 Seahawk Light airborne multi-purpose system (LAMPS) -helikopteria. Ne ovat kyvykkäitä monenlaisiin tehtäviin, mutta ovat  tarkoitettu erityisesti sukellusveneiden vastaiseen sodankäyntiin.

– Yhdysvaltain asevoimat lentävät, seilaavat ja operoivat kaikkialla missä kansainväliset lait sallivat, Yhdysvaltain 7. laivasto sanoi The Guardinin mukaan.

Kuivuudesta kärsivä Kiina kylvää sadepilviä lennokeilla

Kiina on ottanut käyttöön kaksi suurikokoista sadepilvien kylvämiseen tarkoitettua lennokkia Sichuan maakunnan alueella.

Asiasta uutisoivan Business Insiderin mukaan keinotekoisten sateiden tavoitteena on helpottaa alueen kuivuutta, mikä on vaikuttanut alueen energian tuotantoon sekä maatalouteen. Sichuan maakunnan vesivoimalat ovat toimineet alle puolella kapasiteetilla.

Energiapula on johtanut sähkökatkoksiin, jotka ovat vaikuttaneet myös teollisuuteen. Sähkökatkosten myötä moni tehdas on joutunut supistamaan toimintaansa.  Keinotekoisten sadepilvien toivotaan nostavan vesivoiman tuotannon lähelle normaalia.

Sichuan maakunnan vesivoimalat tuottavat energiaa Jiangsun ja Sangahain miljoonakaupungeille.

Virkailijoita rangaistiin Kiinassa ”rumista” lapsikuvista

Kiinan opetusministeriö on rankaissut yli kahtakymmentä virkailijaa ala-asteen matematiikan oppikirjan kuvituksesta, kertoo South China Morning Post.

Kirja herätti raivoa sosiaalisessa mediassa. Arvostelijoiden mielestä kuvituksen hahmot olivat rumia ja heillä oli liian pienet silmät, jota pidettiin rasistisena. Joidenkin sosiaalisen median käyttäjien mielestä kuvituksessa esiintyvien lasten vaatteet olivat liian länsimaisia. Kuvia pidettiin myös seksuaalisesti vihjailevina.

Ministeriö vastasi arvosteluun ja totesi lausunnossaan, että kuvat ovat ”ongelmallisia” ja ne eivät täytä ”moraalisen kasvatuksen perusvaatimuksia”.

– Yleinen tyyli ei vastaa yleisön esteettistä makua. Jotkut kuvien hahmot ovat rumia ja huonolla tuulella, eivätkö ne oikein näytä myönteistä kuvaa maamme lapsista, lausunnossa todetaan.

Kiinan viranomaiset ovat viime vuosina tiukentaneet ala- ja yläasteen oppikirjojen valvontaa, jotta kouluissa noudatetaan ja vaalitaan kommunistisen puolueen ideologiaa.

Kiina operoi Keski-Euroopassa luultua kömpelömmin

Kiinan kommunistinen puolue on brittiläisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Edward Lucasin mukaan vahva ja kärsivällinen, mutta ei suinkaan voittamaton. Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) tuore raporttisarja osoittaa hänen mukaansa Kiinan Keski- ja Itä- Eurooppaan kohdistamien vaikuttamishankkeiden onnistuneen lähinnä länsimaiden heikkouden vuoksi – eikä niinkään siksi, että Kiina olisi toiminut kovinkaan nerokkaasti.

Raportit kertovat Kiinan toimien kohdistuneen niin Puolan ja Romanian kaltaisiin suurehkoihin maihin kuin pieniin, kuten Viro, Montenegro tai Pohjois-Makedonia. Esimerkiksi Unkarissa ja Länsi-Balkanilla Kiina on operoinut talouspainotteisesti, kun taas Puolaa on pyritty lähestymään ennen kaikkea diplomatian keinoin.

– Lähestymistapa on pohjimmiltaan opportunistinen. Kiinan vaikuttaja-agentit tarttuvat tilaisuuksiin siellä, missä he niitä näkevät infrastruktuurihankkeista aina hajota ja hallitse -tyyppisiin juonitteluihin. Kun jokin toimii, he tekevät sen uudelleen. Kun jokin epäonnistuu, he menettävät kiinnostuksensa, Edward Lucas toteaa CEPAn artikkelissa.

Raporttien havainnot viittaavat hänen mukaansa siihen, että Keski- ja Itä-Eurooppa ei ole sellainen geopoliittinen risteyskohta, jollaisena jotkut ovat sen nähneet. Pekingistä katsottuna alue on pikemminkin periferiaa, jonka painoarvo on vähäisempi kuin Saksan yksittäisen suuren osavaltion.

Pitkäjänteistä ajattelua

Yksittäiset kiinalaisdiplomaatit saattavat Lucasin mukaan hallita asemamaansa kielen hämmästyttävän suvereenista, mikä kertoo erikoistumisen tuloksellisuudesta. Samaan aikaan Kiinan kommunistipuolue voi kuitenkin olla täysin ymmällään asianomaisen maan valtadynamiikasta tai mahdottoman pieniksi mieltämiensä maiden taloudellisista, kulttuurisista, historiallisista ja maantieteellisistä eroista.

Propagandassaan Kiina tyytyy rummuttamaan yleistä länsivastaisuutta, joka hänen mukaansa useammin epäonnistuu kuin saavuttaa tavoitteensa.

Vaikka Kiinan onnistumiset olisivatkin kuviteltua vaatimattomampia, ne kertovat silti aukoista länsimaiden suojautumisessa vaikuttamispyrkimyksiä vastaan, sanoo Lucas.

– EU:n laajentumisen hidastuminen Länsi-Balkanilla, arkuus Unkarin omapäisen johdon haastamisessa, epäsolidaarisuus Liettuaa kohtaan Taiwan-kysymyksessä tai kiinankielisen opetuksen jättäminen heitteille keski- ja itäeurooppalaisissa yliopistoissa eivät ole Kiinan painostuksen seurausta, hän toteaa.

– Ne loivat kuitenkin olosuhteet, joita Kiinan kommunistipuolue saattoi hyödyntää ja hyödynsikin. Kiinan johto on kenties kärsinyt erätappion. Se kuitenkin ajattelee pitkäjänteisesti – me taas useimmiten emme, hän varoittaa.

”Nancy Pelosin Taiwanin-vierailu tuotti tärkeää tietoa Kiinasta”

Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin äskettäinen vierailu Taiwaniin oli amerikkalaisasiantuntija Ryan Hassin mielestä harkitsematon ja huonosti ajoitettu. Tapa, jolla Kiina vierailuun reagoi, tuotti kuitenkin hänen mukaansa hyödyllistä informaatiota vastaisen varalle.

Kiina luonnehti Pelosin johtaman delegaation matkaa ”tulella leikkimiseksi” ja käynnisti sen takia poikkeuksellisia sotaharjoituksia, ampui ballistisia ohjuksia Taiwanin läheisyyteen sekä lähetti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwaninsalmen keskilinjan yli huomiota herättävässä voimannäytöksessä. Lisäksi Kiina julkaisi asiakirjan, jossa se määrittelee omat ehtonsa Taiwanin Kiinaan liittämisen toteuttamiseksi joko rauhanomaisesti tai tarvittaessa väkisin.

Kiinan reaktio on Hassin mukaan osa yleisempää kaavaa. Samankaltaista uhittelua on hänen mukaansa aiemmin nähty esimerkiksi Kiinan ja Japanin sekä Kiinan ja Intian välisten aluekiistojen yhteydessä.

– Taiwanin tapauksessa Peking on ilmeisesti halunnut näyttää voimaa kahden viimeaikaisen väitteensä pönkittämiseksi. Niistä ensimmäinen on se, että Kiina ei tunnusta mitään
Taiwaninsalmen keskilinjaa. Toinen on se, että ”Taiwaninsalmen suvereniteetti, suvereenit oikeudet ja toimivalta” kuuluvat Kiinalle, Hass kirjoittaa Foreign Affairslehdessä.

Lähettämällä ennennäkemättömän määrän lentokoneita ja sota-aluksia Taiwaninsalmen keskilinjan yli Kiina halusi hänen mukaansa signaloida, että se aio enää rajoittaa sotilaallista toimintaansa omalle puolelleen salmea.

– Se, että Peking laukaisi useita ohjuksia Japanin talousvyöhykkeellä sijaitseville vesille, toimii vastaavasti varoituksena Tokiolle siitä, että sen ei pidä enää jatkossa sekaantua Kiinan ja Taiwanin välisiin asioihin, Hass sanoo.

Ryan Hass on Taiwanin kysymyksiin erikoistunut ulkopolitiikan tutkija Brookings Institution -ajatushautomossa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Kiinasta, Taiwanista ja Mongoliasta vastaavana johtajana USA:n kansallisessa turvallisuusneuvostossa.

”Kiinaa on kuultava”

Pekingin näkökulmasta Pelosin vierailu kertoi kahdesta trendistä: yhtäältä sitä, että Taiwan on etääntymässä Kiinasta, ja toisaalta Yhdysvaltojen määrätietoisista ponnisteluista Taiwanin kansainvälisen profiilin nostamiseksi, Hass arvioi.

Kiinan ehdottomana pyrkimyksenä on hänen mukaansa se, että muu maailma jättäisi Taiwanin huomiotta, jolloin Peking voisi ratkaista Taiwanin aseman sisäisenä asianaan. Pelosin vierailu
tarjosi Kiinalle mahdollisuuden kallistaa tilannetta pysyvästi omaksi edukseen. Nyt USA:n ja Taiwanin olisi kyettävä estämään turvallisuustilanteen peruuttamaton heikkeneminen.

– Suora huipputason diplomatia on edellytys sen varmistamiseksi, että osapuolet tuntevat toistensa huolenaiheet ja vaatimukset. Kurinalaisuus ja hienotunteisuus ovat kriisinhallinnan keskeisiä välineitä. Nokkelat argumentit ilman uskottavaa pelotetta auttavat vain vähän haasteiden hallinnassa. Kiinan johtajat eivät myöskään ryhdy purkamaan jännitteitä, elleivät he usko, että heidän huoliaan kuunnellaan, hän toteaa.

Valkoisen talon lähde paljastaa: Kiina pyysi estämään Nancy Pelosin matkan

Kiinan presidentti Xi Jinping pyysi henkilökohtaisesti Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenia estämään edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin Taiwanin vierailun elokuun alussa. Asian paljastaa The Washington Post Valkoisessa talossa työskenteleviin lähteisiin viitaten.

Korkea-arvoisen yhdysvaltalaispoliitikon vierailu Taiwanissa, jota Kiina ei tunnusta itsenäiseksi valtioksi, on kiristänyt suurvaltojen välejä. Kiina vastasi vierailuun ennennäkemättömän suurilla sotaharjoituksilla.

Kiina uhkasi jo ennen vierailua mahdollisilla vastatoimilla, mutta aikaisemmin ei ole ollut tiedossa vierailun olleen esillä presidenttien puhelinkeskustelussa vain päiviä ennen Pelosin matkaa. Biden kuitenkin torjui Xin esityksen vierailun estämisestä, sillä edustajainhuone on Valkoisesta talosta riippumaton elin. Biden myös varoitti Kiinaa ryhtymästä provokatiivisiin toimiin.

Vaikka Biden puolusti Pelosin oikeutta vierailla Taiwanissa, ei Valkoinen talo kuitenkaan suhtautunut matkaan myönteisesti. Virkamiehet pelkäsivät Kiinan käyttävän vierailua tekosyynä ryhtyä aikaisempaa aggressiivisempiin toimiin alueella. Valkoinen talo ja puolustusministeriö myös selvittivät Pelosille vierailuun liittyvät riskit. Kiina olisi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa ryhtynyt sotilaallisiin toimiin alueella, virkamiehet uskovat.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat tuominneet Kiinan jyrkän reaktion Pelosin vierailuun, mutta The Washington Post paljastaa Yhdysvaltojen myös etukäteen pyrkineen rauhoittelemaan liittolaismaitaan. Yhdysvallat ei hae konfliktia Kiinan kanssa, yhdysvaltalaiset vakuuttivat liittolaisilleen.

Varoitus USA:ssa: Teollisuus ei ole valmis sotaan Kiinaa vastaan

Ukrainan sodan pitäisi olle herätyskello yhdysvaltalaisille päättäjille, kirjoittavat maan puolustusministeriössä ja kansallisessa turvallisuusneuvostossa vaikuttaneet Elbridge Colby ja Alexander Gray The Wall Street Journalin mielipidekirjoituksessaan. Kaksikon mukaan Yhdysvaltojen sotateollisuus ei yksinkertaisesti ole valmis konfliktiin toisen suurvallan, etunenässä Kiinan kanssa.

Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa sen puolustustaistelussa Venäjää vastaan, mutta asetoimitukset ovat ruuhkauttaneet tuotantolinjat. Kysynnän noustessa ei tarjonta ole pysynyt mukana, kaksikko toteaa. Ongelmalla on turvallisuuspoliittista merkitystä, etenkin kun Kiinan ja Yhdysvaltojen välit ovat viime aikoina kiristyneet entisestään.

– Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen sota saattaa olla näköpiirissä. Jos näin käy, ei sodasta tule lyhytaikaista. Ennaltaehkäistääkseen, ja tarvittaessa voittaakseen, tällaisen konfliktin, Yhdysvallat tarvitsee korkeatasoisia asevoimia, joita voidaan ylläpitää, kunnostaa ja huoltaa, kirjoittajakaksikko arvioi.

Esimerkiksi konflikti Taiwaninsalmella vaatisi Yhdysvalloilta suuria resursseja ja ponnisteluja, Colby ja Gray arvioivat. Jo Tyynellämerellä vaurioituneiden alusten korjaaminen olisi hankalaa, sillä alueella ei ole käytössä riittävästi telakoita ja kuivasatamia Yhdysvaltojen laivaston tarpeisiin. Lisäksi laivojen kunnostamisessa käytetään tällä hetkellä lähinnä Kiinassa valmistettuja nostureita.

Merisodankäynti laajalla alueella aiheuttaisi myös logistisia ongelmia, ja toistaiseksi teollisuuden kyky valmistaa uusia aluksia laivaston käyttöön ja tueksi on rajallinen.

– Sota saattaa syttyä tämän vuosikymmenen aikana, ja Yhdysvaltojen on oltava valmiina. Ilman kykenevää sotateollisuutta Yhdysvaltojen asevoimat on rinnastettavissa mahtavaan jalkapallojoukkueeseen, joka pystyy pelaamaan vain ensimmäisen erän, Colby ja Gray kirjoittavat, kannustaen kongressia välittömiin investointeihin tilanteen parantamiseksi.

Voiko maihinnousun pysäyttää? Näin Taiwan varautuu sotaan

Asiantuntijoiden mukaan Taiwanissa on seurattu tarkasti Ukrainan onnistunutta puolustustaistelua viimeisen puolen vuoden aikana.

Kiinan kapinallismaakuntana pitämä alue elää jatkuvassa merisaarron ja maihinnousun pelossa. Jännitteet ovat kärjistyneet viime aikoina Kiinan järjestettyä useita laajoja sotaharjoituksia alueella.

Taipein hallitus on Wall Street Journal -lehden mukaan valmistellut niin sanottua piikkisikastrategiaa, jossa pienempi osapuoli voisi aiheuttaa raskaita tappioita huomattavasti suuremmalle hyökkääjälle.

Ukrainan sota on osoittanut modernien olalta laukaistavien panssarintorjuntaohjusten ja lennokkien tehon puolustustaistelun tukena. Taiwanin presidentti Tsai Ing-wenin kerrotaan arvioineen havaintojen pohjalta uudelleen tapaa, jolla maa voisi puolustautua konfliktitilanteessa Kiinan laajamittaista hyökkäystä vastaan.

Kiinan retoriikka on samalla mennyt aggressiivisempaan suuntaan.

– Emme epäröi sotatoimia ja taistelemista kaikin keinoin loppuun asti, Kiinan puolustusministeri Wei Fenghe sanoi kesäkuussa.

Viime vuosikymmenien aikana Taiwanin asevoimien hankinnat ovat keskittyneet hävittäjälentokoneisiin, helikoptereihin ja panssarivaunuihin. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Taiwan tuskin pystyisi pysäyttämään yksin mahdollista maihinnousua, sillä kalusto olisi altis Kiinan ohjus- ja ilmaiskuille.

Javelin-panssarintorjuntaohjusten ja Stinger-ilmatorjuntaohjusten kaltaiset jalkaväen aseet voisivat osoittautua hyödyllisemmiksi laajasti käytettyinä. Niiden on todettu aiheuttaneen Ukrainassa suuria tappioita Venäjälle, joka on menettänyt eri arvioiden mukaan noin 1 000–1 800 taistelupanssarivaunua sekä satoja lentokoneita ja helikoptereita.

Jalkaväen aseiden rajoitteena on pieni kantama, sillä esimerkiksi Javelin voi tuhota kohteita enintään muutaman kilometrin päästä. Pitkän kantaman HIMARS-täsmäraketeilla tehtyjä iskuja onkin seurattu kiinnostuneena Taiwanissa, joka osti vuonna 2020 ensimmäisen erän kyseistä asejärjestelmää. HIMARSeja on määrä hankkia lisää lähitulevaisuudessa.

Myös taistelulennokit voivat olla hyödyllisiä pienemmälle osapuolelle, sillä niillä voi tehdä täsmäiskuja esimerkiksi laivastokohteisiin. Taiwan on kehittänyt omaa Teng Yun -lennokkiaan, joka muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan turkkilaisia Bayraktar TB2:ia.

Taiwanin puolustusministeri Chiu Kuo-Cheng on huomauttanut, että varusmiesten neljän kuukauden koulutus ei tarjoa tositilanteessa tarvittavaa osaamista. Asevelvollisuutta on jatkossa määrä laajentaa ja koulutusta pidentää enintään vuoteen. Mielipidekyselyiden mukaan yli 70 prosenttia kansasta tukee ehdotettua muutosta.

LUE MYÖS:
Taiwanin vuoribunkkerissa varaudutaan Kiinan hyökkäykseen (VU 30.7.2022)

HS: Kokoomuksen ja SDP:n edustajat vaativat Suomen Kiina-strategian päivittämistä

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) sekä jäsen Matias Mäkynen (sdp) kertovat Helsingin Sanomissa näkemyksensä siitä, että Suomen pitäisi harkita Kiina-strategiansa päivittämistä.

Grahn-Laasosen mukaan luonteva paikka tälle olisi seuraava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, mutta asiasta voisi tehdä myös laajempaa analyysia.

– Se koskee suurelta osin myös elinkeinoelämää, tiedettä, tutkimusta ja innovaatio­toimintaa”, Grahn-Laasonen sanoo.

Edustajat näkevätkin, että Kiina-strategian päivittäminen voitaisiin tehdä erillisenä ulkoministeriön johdolla tehtävänä työnä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ohella. Suomessa on valmisteltu tällä tavalla Afrikka-strategia.

Kiina on Euroopan talouden kannalta merkittävämpi kuin Venäjä, josta on tuotu lähinnä fossiilisia polttoaineita. Saksa onkin jo päättänyt aloittaa valmistelun irtautumisesta Kiina-riippuvuudesta.

Grahn-Laasonen ja Mäkynen näkevät, että ensisijaisesti päätöksiä Kiinan suhteen tulisi tehdä EU-tasolla. Mäkynen kertoo, että EU:ssa on aloitettu muun muassa kriittisten raaka-aineiden strategian valmistelu.

– Ensisijaisesti EU:n tulisi toimia tässä kysymyksessä mahdollisimman yhtenäisesti, se olisi koko EU:n etu, Mäkynen sanoo.

– Mutta on myös tilanteita, joista meidän pitää pysytä tekemään päätöksiä kansallisesti ja jotka eivät edes liity EU:n toimivaltaan. Esimerkiksi kiinalaisia Suomeen kohdistuvia hankkeita meidän pitäisi pystyä tarkastelemaan kriittisesti, hän jatkaa.

Grahn-Laasonen peräänkuuluttaa laajempaa keskustelua geopoliittisista riskeistä eduskunnassa. Hän sanoo, että tilanne ei suinkaan ole mustavalkoinen.

– Helposti nähdään Kiina joko valtavana markkinamahdollisuutena tai sitten vaaditaan vetäytymistä kokonaan. Toivoisin, että löytyisi sävyjä myös niiden välistä.

 

Arvio konfliktista: Näin Kiinan hyökkäys pysäytettäisiin

Kiinan aloittamat laajat sotaharjoitukset ovat herättäneet huolia siitä, että maan presidentti Xi Jinping voisi määrätä operaation Taiwanin valtaamiseksi jo lähitulevaisuudessa.

Maa on rakentanut viimeisen vuosikymmenen aikana uusia sota-aluksia nopeampaan tahtiin kuin mikään muu valtio toisen maailmansodan jälkeen. Kiinan asevoimien uudistukset ovat lisänneet kyvykkyyksiä, joita tarvittaisiin laajamittaisessa maihinnousussa Taiwaniin.

Johns Hopkinsin yliopiston professori Hal Brands ja Tuftsin yliopiston apulaisprofessori Michael Beckley huomauttavat, ettei Kiinaa tulisi enää pitää nousevana suurvaltana. Sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien vuoksi kyseessä on pikemminkin valtio, joka on saavuttanut valta-asemansa huipun ja on siksi vaarallisimmillaan. Historiasta löytyy useita esimerkkejä sodista, joiden taustalla on tunne oman aseman hiipumisesta.

– Kun katsoo tarkemmin, niin Kiinan tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Aiemmin vauhdikas kasvu oli jo hidastunut dramaattisesti ennen kuin maan hallitus päätti asettaa pandemian vuoksi useita suuria kaupunkeja sulkutilaan määrittämättömäksi ajaksi, Hal Brands ja Michael Beckley kirjoittavat Wall Street Journal -lehdessä.

Yhden lapsen politiikan seurauksena maa on lähestymässä demografista katastrofia, sillä se menettää 70 miljoonaa työikäistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla eläkeläisten määrä kasvaa 120 miljoonalla henkilöllä. Kiinan aggressiivinen politiikka on lisännyt vastustusta lähialueella ja maailmanlaajuisesti.

Taiwanin olemassaolon on katsottu ärsyttävän erityisen paljon Kiinan kommunistista puoluetta, joka väittää demokratian olevan yhteensopimaton kiinalaisen kulttuurin kanssa. Taiwanin valtaaminen lisäksi vahvistaisi Kiinan sotilaallista asemaa Tyynenmeren länsiosissa.

Mahdollinen sotilasoperaatio olisi todennäköisesti mittakaavaltaan massiivinen, vaikka Taiwania voitaisiin yrittää alistaa myös ilma- ja merisaarrolla tai pienempien saarten valtaamisella.

– Mikään näistä vaihtoehdoista ei kuitenkaan takaisi Taiwanin antautumista, ja ne antaisivat Taipeille, Washingtonille ja muille demokratioille aikaa valmistella Kiinalle kivuliaita vastatoimia. Saavuttaakseen päämääränsä Kiinan pitää lähteä liikkeelle suurella ja brutaalilla tavalla heti alusta lähtien, tutkijat arvioivat.

Historian suurimpia maihinnousuja

Yhdysvaltain tukikohdat Guamilla ja Okinawalla voisivat olla alttiita ohjuksilla tehdylle yllätyshyökkäykselle ja satelliittiyhteyksien häiritsemiselle tai tuhoamiselle. Vaikutus maailmantaloudelle olisi dramaattinen, sillä ympäröivien merialueiden läpi kulkee suuri osa maailman suurimmista rahtialuksista.

Taiwanissa valmistetaan yli 90 prosenttia moderneimmista puolijohdetuotteista. RAND-ajatuspajan laskelman mukaan vuoden kestävä sota laskisi Kiinan bruttokansantuotetta 25–35 prosenttia ja Yhdysvaltain 5–10 prosenttia.

Hal Brands ja Michael Beckley painottavat, ettei tilanne olisi sotilaallisessa mielessä toivoton. Monimutkaisten maihinnousujen toteuttaminen on haastavaa, ja Taiwanin valtaaminen vaatisi historian suurimpiin lukeutuvan merioperaation. Taiwanin vuoristoinen ja viidakkoinen maasto soveltuu erittäin hyvin puolustustaisteluun.

Hyökkäyksen kynnystä voitaisiin kohottaa sijoittamalla Taiwaninsalmen lähelle lisää ohjusjärjestelmiä, lennokkeja, elektronisen sodankäynnin kalustoa ja havaintolaitteita. Yhdysvaltain tukikohtaverkostoa voitaisiin hajauttaa riskien vähentämiseksi.

Taiwan on suunnitellut miinojen ja tutkajärjestelmien hankintoja sekä maavoimien kasvattamista. Kiinan kannalta haasteena on, ettei sen asevoimat ole ollut mukana laajemmassa konfliktissa sitten vuoden 1979, jolloin kiinalaisjoukot tunkeutuivat Vietnamiin.

– Yhdysvaltain täytyy kiistää Kiinalta mahdollisuus äkilliseen tyrmäykseen. Tämä tarkoittaisi mahdollisuutta pitkään ja uuvuttavaan sotaan, joka voisi uhata kommunistipuolueen valta-asemaa, Beckley ja Brands toteavat.