Ilkka Ahtokivi
26.08.2024 | 09:34
Suurlähettiläskokoukselle maanantaina pitämässään puheessa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) siteerasi presidentti Mauno Koiviston kirjaa Venäjän idea: “Venäjän pitkäaikaisin vastustaja oli puolieurooppalainen Turkki, ei sen takia, että se olisi ollut uhka Venäjälle, vaan koska se oli Venäjän laajentumispyrkimysten esteenä. Venäjän pitkäaikainen tavoite oli siksi vallata Konstantinopoli.”
– (Vladimir) Putinin alaisuudessa Venäjän toiminta noudattaa samaa ajatusta. Ei sitä tai sen aluetta kukaan ulkopuolelta uhkaa. Sen sijaan se näkee monessa ilmansuunnassa esteitä omalle toiminnalleen, ja suurin niistä on – tai olisi – kansan vapaus päättää omista asioistaan. Venäjän suurin uhka on Venäjä ja sen idea itse. Ne ovat kuihtumassa pois, Valtonen sanoi.
Hän totesi, että Neuvostoliitto hajosi, kun sen talous ja samalla tulevaisuus suli alta.
– Sama on käymässä Venäjälle, vaikka toistaiseksi todistamme aivan muuta. Sotateollisuus pyörii täysillä, rupla on pitänyt pintansa ja maassa on täystyöllisyys. Ei olekaan odotettavissa mitään äkkinäistä romahdusta. Fossiiliset raaka-aineet tekevät yhä kauppansa. Venäjän masinoimat sotilasvallankaappaukset Afrikassa rahoittavat itse itsensä – varastettujen luonnonvarojen ja rikollisuuden avulla, Valtonen luetteli.
Hänen mukaansa millään näistä ei kuitenkaan rahoiteta pitkän aikavälin menestystä eikä luoda kilpailukykyistä pohjaa imperiumille, oli se sitten suuri tai pieni.
– Öljyn tarjonnan lisääntyminen laskee lähivuosina sen hintaa, samalla kun Venäjän sotateollisuus vaatii yhä enemmän miljardeja ja sitoo ihmisiä tunkkaiseen työhön, jolla ei ole tulevaisuutta.
Valtonen huomautti, että öljyn hintakatto ja pakotteet heikentävät Venäjän tuloja ja lisäävät kustannuksia, siitä huolimatta ja silloinkin, kun Venäjä onnistuu niitä kiertämään.
– Venäjältä pyrkii johdonmukaisesti enemmän pääomaa ulos kuin sisään; se koskee niin rahaa kuin henkistä pääomaa. Eli ei, aika ei todellakaan ole Venäjän puolella. Silti ei ole meidän tehtävämme tuudittautua odottelemaan vääjäämätöntä, vaan keskittyä omaan tekemiseemme.
Valtonen painotti, että ”Suomi ei uhkaa Venäjää, eikä Venäjä ole meille vihollinen”.
– Vastustajamme ovat Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Venäjän laittomat laajentumispyrkimykset sekä sen halu käyttää valtaa siellä, missä se kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluu muille.
Suomen turvallisuuden takeet
Ulkoministerin mukaan Suomen turvallisuuden takeena on kolme lukkoa.
– Vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, jäsenyytemme Euroopan unionissa ja Natossa sekä edelleen vahvistuva kahdenvälinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusyhteistyö keskeisten liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa.
Valtonen totesi, että kun lähialueellamme vallitsee sota, on meidän ykkösprioriteettimme tuon sodan päättäminen.
– Tuemme Ukrainaa sen puolustustaistelussa itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta. Hankimme Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle tukea niin Euroopan unionissa kuin maailmallakin. Tuemme Ukrainaa, jotta maailmassa vallitsisi rauha eikä vahvemman oikeus.
Ulkoministerin mukaan vahvistamme Naton pelotetta ja Suomen asemaa liittokunnassa.
– Edistämme yhteisen ulkopolitiikan, turvallisuuden, varautumisen ja puolustusyhteistyön agendaa Euroopan unionissa. Syvennämme EU:n ja Naton välistä yhteistyötä. Voimistamme kahdenvälisiä liittolaisuuksia Pohjoismaiden, Baltian ja muiden EU-maiden, Yhdysvaltojen, Britannian ja Kanadan kanssa sekä tiivistämme kumppanuutta myös Japanin, Australian ja Korean kanssa, Valtonen kuvasi Suomen ulkopolitiikan painopisteitä.
Kolmanneksi Suomi aikoo voimistaa Euroopan turvallisuusjärjestystä myös Etyjin avulla, kun Suomi toimii järjestön puheenjohtajana.
– Ihmiset EU:n ja Euroopan liepeillä ovat päättäneet kulkea kohti vahvaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja eurooppalaista elämäntapaa. On meidän velvollisuutemme auttaa heitä tuolla polulla. Satsaamme erityisen vahvasti Etyjin yhteistyöhön Keski-Aasian, Etelä-Kaukasian ja Länsi-Balkanin osallistujamaiden sekä Ukrainan ja Moldovan kanssa, Valtonen sanoi.
Venäjä ajautunut yhä tiiviimmin Kiinan povitaskuun
Ulkoministeri totesi olleen ikävä seurata, kuinka Venäjä on viime kuukausina ajautunut yhä tiiviimmin Kiinan povitaskuun.
– Yhteistyö ja vaihdanta Kiinan kanssa parantavat tuntuvasti Venäjän kykyä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa. Kannustamme Kiinaa käyttämään vaikutusvaltaansa Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja YK:n peruskirjaa kunnioittavan rauhan aikaansaamiseksi Venäjän ja Ukrainan välille, Valtonen sanoi.
Hän muistutti, että Kiina hakee investoinneillaan vahvempaa jalansijaa myös Euroopassa.
– Kiinalaiset yhtiöt ovat löytäneet kiinnostavia investointikohteita esimerkiksi Unkarista, jonne ne rakentavat televerkkoa, sähköautotehdasta ja rautatietä.
Valtosen mukaan tarjoamme Kiinalle yhteistyön kättä, niin kaupassa kuin globaalien haasteiden ratkaisemisessa kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, muttemme sulje silmiämme toimitusketjuihin ja teknologian turvallisuuteen liittyviltä riskeiltä emmekä myöskään sellaiselta toiminnalta, joka on arvojemme vastaista.
– Suomelle ja Euroopalle se, miten saamme yhteistyömme Afrikan erilaisten valtioiden kanssa onnistumaan, on kohtalonkysymys. Se on paljon enemmän sitä meille kuin Afrikan maille. Afrikan 1,4 miljardia ihmistä sen 54 maassa ovat kasvavassa roolissa tulevaisuudessa joka tapauksessa, ulkoministeri totesi.
Hänen mielestään on aika alkaa tarkastella maanosaa pikemmin mahdollisuuksien kuin uhkien kautta.
– Kaikki tapaamani kymmenkunta Afrikan maiden kollegaa, Etelä-Afrikasta Marokkoon ja Ghanasta, Tansaniaan toivovat meiltä investointeja ja tasavertaista, markkinaehtoista vaihdantaa. Eivät enempää, eivät vähempää.
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä ei ole romahtanut
Valtonen huomautti, että on ollut puhetta siitä, kuinka kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä olisi romahtanut.
– Ei se ole. Se, että jotkut osapuolet toimivat sääntöjä vastaan, ei tarkoita, että sääntöjä ei olisi tai niiden merkitys olisi vähentynyt. Päinvastoin, kansainväliseen oikeuteen vedotaan entistä vahvemmin, ja sen takana on ylivoimainen enemmistö maailman maista.
– Suomi on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vankkumaton kannattaja. Tuemme kansainvälisen tuomioistuimen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen työtä kaikissa maailman kriiseissä. Rikkojat on saatettava vastuuseen niin Ukrainassa kuin Lähi-idässäkin, Valtonen sanoi.
Hänen mukaansa Suomi kehittää kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien sen pakoteulottuvuuksia, hyökkääjävaltion jäädytettyjen varojen lainmukaista käyttöä sekä ratkaisuja välineellistettyyn muuttoliikkeeseen.
– Johdonmukaisuus on osa kaikkea työtä, jota teemme. Emme hyväksy Venäjän ja kumppaneiden lietsomia syytöksiä kaksoisstandardeista, sillä ne eivät ole totta. Annamme täyden tukemme Kansainvälisen tuomioistuimen ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen riippumattomalle työlle koskien kaikkia osapuolia Lähi-idän kriisissä, Valtonen totesi.
