Verkkouutiset

Kiina

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kilpailu luonnonvaroista kiihtyy: Kiina rakentaa uutta jättisatamaa

Kiina on rakentamassa megaluokan satamaa Etelä-Amerikkaan Perun Chancayhyn. Satamalla Kiina voisi haastaa Yhdysvaltojen vaikutusvallan resurssirikkaalla alueella, jota maa on pitkään pitänyt takapihanaan. Asiasta kirjoittaa The Wall Street Journal -lehti.

Chancayn syväsatama-projektin merkitystä Kiinalle kuvaa se, että maan johtajan Xi Jinpingin odotetaan vihkivän sen käyttöön vuoden lopussa.

Chancayn sataman myötä Aasian ja Etelä-Amerikan välisen kaupan ja toimitusaikojen odotetaan nopeutuvan merkittävästi. Enemmistön satamasta omistaa Coscona tunnettu jättimäinen China Ocean Shipping -konserni.

Satama voi avata uusia markkinoita Kiinan sähköajoneuvoille ja muille vientituotteille. Kiina on jo suurin kauppakumppani suurimmalle osalle Etelä-Amerikan maista.

Yhdysvallat on huolissaan siitä, että Kiinan merkittävän jalansijan myös maa voi vahvistaa otettaan Etelä-Amerikan luonnonvaroista, syventää vaikutusvaltaansa Yhdysvaltain lähinaapureiden keskuudessa ja lopulta sijoittaa armeijansa lähelle.

– Tämä tekee kiinalaisille entistä helpommaksi poimia resurssit alueelta, joten sen pitäisi olla huolestuttavaa, yhdysvaltalainen kenraali Laura Richardson sanoi viime kuussa Floridan kansainvälisen yliopiston turvallisuuskonferenssissa.

WSJ:n haastattelemien entisten amerikkalaisten viranomaisten mukaan hanke korostaa diplomaattista tyhjyyttä, jonka Yhdysvallat on jättänyt Latinalaiseen Amerikkaan, koska se on keskittänyt resurssejaan muualle, viimeksi Ukrainaan ja Lähi-itään.

– Tämä muuttaa pelin. Se todella asettaa Kiinan uudella tavalla Etelä-Amerikassa portiksi globaaleille markkinoille. Se ei ole vain kaupallinen kysymys siinä vaiheessa, se on strateginen kysymys, sanoi Eric Farnsworth, joka on entinen korkea-arvoinen ulkoministeriön diplomaatti.

Satama sijaitsee noin 80 kilometriä Perun pääkaupungista Limasta pohjoiseen. Kiinan pankkilainoilla rahoittama 3,5 miljardin dollarin satama on Etelä-Amerikan Tyynenmeren rannikon ensimmäinen satama, joka pystyy vastaanottamaan suuria aluksia lähes 60 metrin syvyytensä vuoksi. Tämä mahdollistaa yrityksille rahdin lähettämisen suoraan Peruun sen sijaan, että pienemmät alukset matkaisivat ensin Meksikoon tai Kaliforniaan.

Kiinalla on käynnissä suuri joukko infrainvestointeja Etelä-Amerikkaan.

Latinalaisen Amerikan suurin talous Brasilia haluaa kehittää puolijohteita Kiinan kanssa torjuttuaan Yhdysvaltojen pyynnöt sulkea Huawei Technologies pois 5G-verkoista. Kiinalaiset yritykset rakentavat metroa Kolumbian pääkaupunkiin Bogotaan. Honduras katkaisi suhteet Taiwaniin toivoen saavansa kiinalaisten investointien tulvan. Argentiinassa Kiina ostaa litiumkaivoksia, jotka ovat sähköautojen olennainen osa.

Peru on suhtautunut myönteisesti Kiinan investointeihin – oli kyse sitten satamasta, kuparikaivoksesta tai sähköstä, mikä on kiinalaisyrityksille hallinnan käytännössä koko pääkaupunki Liman sähkönjakelussa.

– Peru lisää entisestään taloudellista riippuvuuttaan Kiinasta ja tekee itsensä haavoittuvaiseksi mahdolliselle Kiinan taloudelliselle pakottamiselle, sanoi Floridan kansainvälisen yliopiston Kiinan ja Latinalaisen Amerikan suhteiden asiantuntija Leland Lazarus WSJ:lle.

Kiina kehitti uuden aseen drooneja vastaan

Kiinan asevoimien kerrotaan seuranneen tarkasti drooniteknologian kehitystä ja käyttöä Ukrainan rintamalla. Teknologinen vallankumous on luonut painetta muuttaa maavoimien taktiikoita ja kehittää yhtä uusia laitteita räjähdelennokkien torjuntaan.

Kiinan CCTV-valtionmediassa esiteltiin keväällä pienten lennokkien käyttöä asevoimien harjoituksissa. Sotilaat harjoittelivat suojautumista droonien pudottamilta kranaateilta ja häirintälaitteiden käyttöä.

Kiinan asevoimat on lisäksi testannut kahdeksanpyöräistä Tyypin 625E -lähitorjuntajärjestelmää, jota on verrattu Venäjän Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmään. Asevoimien toimintaan keskittyvä CCTV-7-kanava näytti toukokuussa viimeaikaisia testejä järjestelmällä, joka esiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022.

CSGC- ja Norinco-yhtiöiden kehittämän järjestelmän tavoite on paikata lähi-ilmatorjunnan aukkoja erityisesti lennokkien osalta. ”Droonintappajaksi” kutsuttu 625E on varustettu kuusipiippuisella 25 millimetrin konetykillä, jonka kantama on 2,5 kilometriä.

Sillä voidaan torjua lentokoneita, helikoptereita, risteilyohjuksia, ”vaanivia ammuksia” ja lennokkeja. Asetta voidaan tarvittaessa käyttää myös kevyitä panssariajoneuvoja ja rakennuksia vastaan.

Vaunussa on lisäksi kahdeksan FN-16-ilmatorjuntaohjusta, joiden kantama on kuusi kilometriä. Army Recognition -sivuston mukaan niiden sijasta voidaan käyttää myös pidemmän kantaman FB-10-ohjuksia.

Tyypin 625E ajoneuvo on osallistunut taisteluolosuhteita simuloiviin sotaharjoituksiin. Kiina lisäksi esitteli sitä kansainväliselle yleisölle Zhuhain ilmailutapahtumassa.

Kiina vaatii Venäjältä halpaa kaasua ja nostaa tavarankuljetuksen hintoja

Financial Timesin lähteiden mukaan Venäjän itsevaltainen johtaja Vladimir Putin ei onnistunut Pekingin vierailullaan pääsemään sopimukseen Power of Siberia 2 -kaasuputken rakentamisesta maiden välille. Tämä johtui heidän mukaansa siitä, että vastineeksi osallistumisesta putken rakentamiseen Kiina haluaa ostaa kaasua Venäjältä samaan valtion voimakkaasti subventoimaan hintaan, jolla sitä myydään venäläisille, mitä Kreml pitää kohtuuttomana.

Kaasuputkihankkeen romuttuminen merkitsee kaasun viennin tuoton laskua lähes 15 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Venäjä toimittaa kaasua Kiinaan jo nyt huomattavalla alennuksella: ainakin vuoteen 2027 asti hinta on 28 prosenttia edullisempi kuin Turkin ja EU:n maksama hinta. Samaan aikaan Kiina korottaa konttiliikenteen hintaa Venäjälle. Pelkästään toukokuussa hinta nousi 50 prosenttia, ja lisäkorotuksia on odotettavissa.

Merkittävänä syynä on konttien pitempi kiertoaika, koska Venäjältä viedään vastavuoroisesti vähemmän tavaraa Kiinaan. Myös Jemenin huthi-kapinallisten toiminta Punaisella merellä nostaa hintoja.

Toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla kiinalaiset laivayhtiöt nostivat merikonttikuljetusten hintoja 15–30 prosenttia. Tilanne on samanlainen rautatiekuljetuksissa, joiden hinta on nousussa laitepulan takia sekä sen vuoksi, että Kiina suunnittelee lähettävänsä vähemmän junia suoraan Venäjälle. Myös Kazakstan on nostanut rautatietariffejaan.

Kiina on asettanut vientirajoituksia Venäjän Kaukoidän, Itämeren ja Asovanmeren ruuhkautuneisiin satamiin, mikä on aiheuttanut konttipulaa venäläisille toimijoille Kiinassa. Venäjän länsiosiin on sen sijaan kasaantunut kymmeniä tuhansia tyhjiä kontteja, joita ei pystytä enää toimittamaan takaisin Kiinaan, minkä vuoksi jotkut konttien omistajat ovat luovuttaneet niitä romumetalliksi. Tilanteen odotetaan vain huonontuvan.

Moskova ja Peking ilmiriidassa, kaasuputki vaakalaudalla

Venäjän yritykset tehdä merkittävä kaasuputkisopimus Kiinan kanssa ovat ajaneet karille. Taustalla ovat Venäjän mielestä Kiinan kohtuuttomat hinta- ja tarjontavaatimukset, uutisoi talouslehti Financial Times siteeraten kolmea asiaa tuntevaa lähdettä.

FT muistuttaa, että Kiinan tiukka asenne Power of Siberia 2 -putkilinjaan korostaa sitä, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt presidentti Vladimir Putinin yhä riippuvaisemmaksi Kiinan johtajasta Xi Jinpingistä taloudellisen tuen saamiseksi.

Asiaan perehtyneet lähteet sanoivat FT:lle, että Kiina oli vaatinut hintoja, jotka ovat lähellä Venäjän voimakkaasti tuettuja kotimaisia hintoja ja sitoutuisi ostamaan vain pienen osan putken suunnitellusta vuotuisesta 50 miljardin kuutiometrin kaasukapasiteetista.

Putken hyväksyminen muuttaisi Venäjän valtion kaasunvientimonopolin Gazpromin markkina-asemaa yhdistämällä Kiinan markkinat Länsi-Venäjän kaasukentille.

Gazprom kärsi viime vuonna 629 miljardin ruplan (6,9 miljardia dollarin) tappiot kaasun myynnin romahtaessa Eurooppaan.

FT:n siteeraamien lähteiden mukaan sopimus putkilinjasta oli yksi kolmesta tärkeimmästä pyynnöstä, joita Putin esitti Xille, kun he tapasivat toukokuussa.

Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjä ja Kiina käyvät edelleen neuvotteluja putkilinjasta.

Kiinan ulkoministeriön mukaan Kiina aikoo työskennellä Venäjän kanssa ”saavuttaakseen tärkeitä yhteisiä sopimuksia kahden johtajamme välillä ja syventääkseen monipuolista yhteistyötämme molemminpuolisen hyödyn vuoksi”.

Berliinin Carnegie Russia Eurasia Centerin johtajan Alexander Gabuevin mukaan Venäjän epäonnistuminen sopimuksen turvaamisessa korostaa sitä, kuinka Ukrainan sota on tehnyt Kiinasta maiden suhteiden johtavan kumppanin.

– Kiina voisi tarvita venäläistä kaasua strategisesti turvallisena toimituslähteenä, joka ei perustu merireitteihin, joihin Taiwanin tai Etelä-Kiinan meren ympärillä syntyvä merikonflikti vaikuttaisi. Jotta se olisi kannattavaa, Kiina tarvitsee todella halvan hinnan ja joustavia velvoitteita, Gabuev sanoi FT:lle.

Columbian yliopiston toukokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan Kiinan tuontikaasun kysynnän odotetaan nousevan noin 250 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä, kun se vuonna 2023 oli alle 170 miljardia kuutiometriä.

Tämä on Kiinan johtajan suurin pelko

Kiinan presidentti Xi Jinping on lähentänyt viime vuosien aikana maansa suhteita Venäjään nostaakseen omaa painoarvoaan vastakkainasettelussa lännen kanssa.

Xi isännöi toukokuun puolivälissä presidentti Vladimir Putinin vierailua, joka ajoitettiin maiden kahdenvälisten suhteiden solmimisen 75. vuosipäivään.

Tasan 35 vuotta sitten Pekingiin saapui silloinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov. Asetelma oli tuolloin hyvin erilainen, koska esillä oli Tiananmenin verilöyly ja kommunistipuolueen sisäiset ristiriidat. Puoli vuotta myöhemmin Berliinin muuri kaatui ja sen myötä neuvostoblokin loppu läheni.

American Universityn Kiina-tutkija Joseph Torigian sanoo Wall Street Journalille, että Xi Jingping ei ole unohtanut vuoden 1989 kriisejä. Ne nostivat esiin poliittisten instituutioiden haurauden. Kiinan nykyisen johtajan suurimpana pelkona on, että uudistukset voisivat johtaa kaaokseen.

Torigianin mukaan Xi Jinping on vakuuttunut siitä, että kansallinen yhtenäisyys edellyttää tuekseen vahvoja asevoimia. Kylmän sodan loppu jätti häneen lisäksi syvän epäluulon länttä kohtaan.

Massiivisesta valvontakoneistosta huolimatta viranomaiset eivät ole pystyneet poistamaan Taivaallisen rauhan aukion tapahtumia kansakunnan muistista. Yhdysvalloissa toimivan Human Rights in China -järjestön johtaja Zhou Fengsuo osallistui itse väkivalloin tukahdutettuun mielenilmaukseen vuonna 1989.

Kommunistipuolueen ote voi olla lipeämässä maan talousvaikeuksien vuoksi. Nuorisotyöttömyys ajaa yhä useamman kiinalaisen etsimään parempaa elämää ulkomailla, kuten vuonna 1989.

Zhoun mukaan häneltä kysyttiin usein aiemmin, eivätkö viranomaisten kovat otteet rauhoittaneet Kiinaa. Hän kertoo esittäneensä vastakysymyksen siitä, olisiko ihmisten surmaaminen hyväksyttävissä, jos se johtaisi suurempaan vaurauteen.

Suhtautuminen Kiinaan on kuitenkin muuttunut maailmalla viime vuosina sen aggressiivisen ulkopolitiikan seurauksena.

– Kukaan ei enää kysy minulta tuota kysymystä, Zhou sanoo.

Kiinalainen avaruusalus tutkii kuun pimeää puolta

Kiinalainen avaruusalus tutkii nyt kuun pimeää puolta, uutisoi BBC.

Kiinalaisten viranomaisten mukaan miehittämätön, kiinalainen avaruusalus on laskeutunut onnistuneesti kuun kauimmaiselle eli niin kutsutulle pimeälle puolelle. Chang’e 6- niminen avaruusalus laskeutui South Pole-Aitkenin syvänteeseen kello 06.23 Pekingin aikaa sunnuntaiaamuna.

Alus laukaistiin matkalleen 3. toukokuuta, ja sen tehtävänä on kerätä arvokasta kivi- ja maa-ainesta alueelta. Tehtävä on historiallinen, sillä näytteitä ei ole aiemmin saatu. Kiina on myös ainoa maa, joka on onnistunut laskeutumaan avaruusaluksella kuun pimeälle puolelle, kun Chang’e-4-avaruusalus onnistui tehtävässä vuonna 2019. Tällöin maahan tuotiin 1.7 kilogrammaa kiviaineista. Avaruusaluksen kanssa kommunikointi on kyseisen tehtävän aikana hankalaa.

Aluksen on tarkoitus käyttää kolme päivää keräten noin kaksi kiloa kiviainesta. Tehtävään alus käyttää poraa sekä mekaanista käsivartta.

– Kaikki ovat hyvin innoissaan mahdollisuudesta päästä katsomaan kiviainesta, jota kukaan ei ole nähnyt aiemmin, kertoo professori John Pernet-Fisher Manchesterin yliopistosta.

Pernet-Fisher on analysoinut amerikkalaisen Apollo-ohjelman sekä aiempien kiinalaisten tutkimuslentojen tuomaa kiviainesta. Asiantuntijan mukaan toiselta kuun alueelta saatu kiviaines saattaa kuitenkin vastata perustavanlaatuisiin kysymyksiin koskien esimerkiksi planeettojen muodostumista.

Kiina suunnittelee toteuttavansa tämän vuosikymmenen aikana vielä kolme miehittämätöntä lentoa kuuhun. Tutkijat etsivät kuusta vettä, jotta pysyvän tukikohdan perustamista kuuhun voitaisiin alkaa tutkia.

Peking tähtää myös kiinalaisen astronautin lähettämiseen kuuhun vuoteen 2030 mennessä. Amerikkalainen NASA puolestaan aikoo lähettää astronautin kuuhun Artemis 3- ohjelmansa puitteissa vuonna 2026.

Kiinan puolustusministeri ärähti: Taiwanin itsenäisyyttä ajavat murskataan

Kiinan puolustusministeri Dong Jun varoittaa kovin sanankääntein Taiwania edistämästä itsenäistymispyrkimyksiään, kertoo The Guardian.

Dong kommentoi asiaa Singaporessa pidetyssä Shangri-La Dialogue -turvallisuuskonferenssissa. Hänen mukaansa ulkopuoliset voimat ovat ajamassa 23,6 miljoonan asukkaan saarivaltiota ”vaaralliseen tilanteeseen”.

– Kukaan, joka kehtaa erottaa Taiwanin Kiinasta, murskataan palasiksi ja tuhotaan, Dong uhosi.

Kiina pitää Taiwania yhtenä sen maakunnista. Kommunisteja paennut Kiinan tasavallan hallitus siirtyi saarelle toisen maailmansodan jälkimainingeissa, eikä Kiinan kansantasavalta ole koskaan hallinnut aluetta. Saarella valtaa pitävä Demokraattinen edistyspuolue DPP on ottanut etäisyyttä Kiinaan ja tavoittelee itsenäisyyttä saarelle.

Dongin mukaan Kiina on sitoutunut rauhanomaiseen jälleenyhdistymiseen Taiwanin kanssa, mutta on myös varautunut ”äärimmäisiin tilanteisiin”. Pyrkimykset itsenäisyyteen olisivat hänen mukaansa turhia.

Taiwanin itsenäisyysmielisille poliitikoille Dongilla oli myös selvä viesti. Hän kutsuikin Taiwanin vastavalittua DPP:tä edustavaa presidenttiä Lai Ching-tetä ”vaaralliseksi spearatistiksi”.

– Separatistit ovat antaneet fanaattisia lausuntoja, jotka osoittavat heidän pettäneen Kiinan kansakunnan ja esi-isänsä. Heidät tullaan naulaamaan historian häpeäpaaluun, Dong jyrisi.

Dong väittää myös, että DPP:n johtama Taiwanin hallitus on pyrkinyt tuhoamaan Taiwanin kiinalaisen identiteetin sekä katkaisemaan sosiaaliset, historialliset ja kulttuurilliset suhteet Taiwanin ja Kiinan välillä.

Vakava varoitus Taiwanille: Sota voisi olla hetkessä ohi

Kiinan joukot voisivat vallata Taiwanin pääkaupungin Taipein hallintokorttelit tunneissa, varoittaa asiantuntija. Asiasta kertoo NBC News.

Geopolitiikan asiantuntijan Dmitri Alperovitšin mukaan Taiwanin sota voisi olla ohi nopeasti. Pahimmassa tapauksessa Yhdysvalloilla ei olisi edes realistista mahdollisuutta reagoida hyökkäykseen.

– Monet ajattelevat, että [hyökkäys] olisi Normandian maihinnousun kaltainen maihinnousuoperaatio. Tosiasiassa [Taiwanin] maantiede ei mahdollista sellaista, Alperovitš toteaa.

Alperovitš uskoo, että Kiina pyrkisi valtaamaan Taiwanin salamasodassa, jossa erityisroolissa olisi Kiinan ilma-ase.

Taiwaninsalmen yli siirrettäisiin joukkoja Kiinan kansan vapautusarmeijan laivaston Yushen-luokan maihinnousualuksilla, jotka kantavat mukanaan 28 helikopteria ja 800 sotilasta. Helikopterien avulla Taiwanin kaksi päälentokenttää voisivat olla Kiinan hallussa 10-15 minuutissa.

Nopea hyökkäys olisi mahdollista, koska Kiina voi pysäköidä alukset aivan Taiwanin aluevesirajan ulkopuolelle. Taiwan ei myöskään haluaisi ampua ensimmäistä laukausta, joten se ei juurikaan pysty reagoimaan Kiinan provokaatioihin.

Taiwanin puolustukset pyrittäisiin tuhoamaan ilma-iskuilla. Kiinalla on yksi maailman suurimmista ohjusvarastoista, jotka koostuvat niin maasta, mereltä kuin ilmasta laukaistavista risteilyohjuksista sekä ballistisista ohjuksista. Iskujen kohteiksi joutuisivat tutka-asemat, satamat ja logistiikkakeskukset.

Pääkaupunki Taipei sijaitsee leveän Tamsui-joen suulla. Kiinan merijalkaväen joukot voisivat kulkea jokea pitkin suurissa ilmatyynyaluksissa, jotka voivat kantaa mukanaan jopa panssarivaunuja aivan Taipein keskustaan.

– Kaikki tämä voi tapahtua puolen tunnin sisällä vihollisuuksien alkamisesta, Alperovitš varoittaa.

Ilma-iskujen jälkeen suuri, pääosin siviilialuksista koostuva laivue, kuljettaisi Taiwaniin satojatuhansia sotilaita, jotka voisivat sitten miehittää 21 miljoonan asukkaan saaren.

Taiwan on yksi maailman johtavista puolijohteiden valmistajista, ja saarella valmistetaan jopa 70 prosenttia maailman mikroprosessoreista. Sodassa Taiwan todennäköisesti tuhoaisi näitä valmistavat tehtaat, joka halvaannuttaisi mikrosirutuotannon ja johtaa globaaliin taantumaan. Jos Kiina onnistuisi valtaamaan tehtaat, kokisi se valtaisan loikan teknologiateollisuuden saralla.

Yhdysvaltain merivoimien indopasifisen laivaston entinen komentaja, amiraali John Aquilino varoittikin maaliskuussa kongressia, että tällä hetkellä suunta on kohti sotaa.

– Kaikki merkit osoittavat, että [Kiinan] Kansan vapautusarmeija on saavuttamassa Xi Jinpingin väitetyn tavoitteen hyökätä Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä, Aquilino totesi.

Yhdysvaltain presidentti olisikin tilanteessa puun ja kuoren välissä: Joko sallia Taiwanin valtaus tai aloittaa sota Kiinaa vastaan, jossa voisi kuolla enemmän amerikkalaissotilaita kuin toisessa maailmansodassa.

Alperovitšin mukaan Yhdysvaltain on tehtävä Kiinalle selväksi, että Taiwaniin hyökkäämisen hinta olisi maalle liian kallis. Taiwania on aseistettava lisää ja Kiina-riippuvuudesta päästävä eroon, jotta presidentti Xi ei päätyisi määräämään hyökkäystä.

– Haluamme, että [Xi Jinping] katsoo itseään peiliin joka päivä partaa ajaessaan ja ajattelee, että tänään ei ole se päivä, Alperovitš linjaa.

Tilanne kiristyy merialueella – Kiinalle uusi varoitus

Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos Jr varoittaa Kiinaa sotatoimien seurauksista, uutisoi BBC. Maiden välit ovat kiristyneet Etelä-Kiinan merellä kuluneiden kuukausien aikana, kärjistyen jopa aggressiivisiin yhteenottoihin.

Filippiinit on syyttänyt Kiinaa muun muassa vesitykkien käyttämisestä Filippiinien lipun alla seilaaviin veneisiin ja huoltoaluksiin. Kiina puolestaan väittää puolustavansa omaa suvereniteettiaan ja syyttää vastavuoroisesti Filippiinejä provokaatiosta.

Mikäli yksikään filippiiniläinen kuolisi Kiinan toimien seurauksena, Filippiinit suhtautuisi tapaukseen ’’lähes sotatoimena’’, presidentti Marcos varoitti perjantaisessa puheessaan Singaporen huippukokouksessa. Singaporen turvallisuuskokoukseen kerääntyi turvallisuuden kärkinimiä ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin.

Austin korosti omassa puheessaan Etelä-Kiinanmeren olevan yhä Yhdysvalloille kriittinen intressi, ja että Aasian turvallisuustilanteen yhteys Yhdysvaltojen turvallisuuteen on ilmeinen.

Austin totesi puheessaan Filippiinien kokeman häirinnän olevan ’’yksinkertaisesti vaarallista’’.

– Tavoitteenamme on varmistaa, että tilanne ei pääse eskaloitumaan turhaan, Austin sanoi.

– Sota Kiinaa vastaan ei ole vääjäämätön, muttei myöskään välttämättömissä oleva, Austin jatkoi.

Kiinan ja Filippiinien välisten yhteenottojen pelätään aloittavan kiinalaisten ja amerikkalaisten välisen konfliktin Etelä-Kiinan merellä. Yhdysvaltoja sitoo Filippiinien kanssa allekirjoitettu puolustussopimus, jossa Yhdysvallat lupaa maalle tukeaan, mikäli se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Yhdysvallat on vakuuttanut lojaaliuttaan liittolaisiilleen, huolimatta Ukrainan ja Gazan konflikteista.

Kiina puolestaan syyttää Yhdysvaltojen strategiaa vastakkainasetteluiden vahvistamisesta sekä alueen turvallisuustasapainon horjuttamisesta. Kiina kannusti muita Kaakkois-Aasian maita turvautumaan diplomatiaan ja dialogiin ennemmin kuin ’’tulella leikkimiseen’’, kuten se viittasi Yhdysvaltojen apuun tarttumiseen.

Tästä huolimatta sekä Yhdysvallat että Kiina ovat viestineet olevansa kiinnostuneita parantamaan keskinäistä dialogiaan konfliktin välttämiseksi. Maat suunnittelevat muun muassa avaavansa uudelleen suoran puhelinyhteyden sotilaskomentajiensa välille. Yhteys katkesi vuonna 2022 Yhdysvaltojen edustajanhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin vierailtua Taiwanissa.

Ydinsukellusveneet suojaan vuoren sisälle – Kiina varautuu sotaan merellä

Kiinan arvioidaan laajentavan kahta tärkeintä laivastotukikohtaansa eteläisellä Hainanin saarella ”dramaattiseen” tahtiin.

Yulinin ja Longpon tukikohtiin sijoitetaan maan laivaston kasvavaa arsenaalia ja merellisestä ydinasepelotteesta vastaavia sukellusveneitä. Satelliittikuvissa näkyy, kuinka turistirantojen yllä kohoavalle kukkulalle on rakennettu tuliasemia ilmatorjuntajärjestelmille.

Rakennustyöt paljastavat asiantuntijoiden mukaan tavan, jolla Kiina aikoo jatkossa haastaa Yhdysvaltain laivastoa erityisesti Etelä-Kiinan merellä. Hankkeen voi myös nähdä osana varautumista sotaan Taiwania vastaan, jonka presidentti Xi Jinping on sanonut liittävänsä Kiinaan tarvittaessa voimatoimin.

Britannian hallituksen entinen puolustusanalyytikko Alexander Neal sanoo Hainanin sijainnin olevan erittäin tärkeä strategisessa mielessä. Sen kautta voi projisoida sotilaallista voimaa läheiselle merialueelle.

– Sukellusveneet voivat kulkea sen kautta Etelä-Kiinan meren todella syviin osiin, jotka vaikeuttavat niiden havaitsemista, Alexander Neal sanoo Wall Street Journalille.

Viime vuosina tehtyjen laajennusten jälkeen Hainanin satamaan mahtuu kerralla 12 sukellusvenettä huoltoa, polttoainetäydennystä ja aseistamista varten. Analyytikon mukaan kyseessä on merkittävä muutos.

– Kiinan käytössä olevien ydinsukellusveneiden määrä alkaa olla samalla tasolla Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian kanssa, Neil sanoo.

Vuoren sisään on rakennettu lähes 20 metriä korkea tunneli. Eräässä satelliittikuvassa näkyy, kuinka kaksi hinaajaa ohjaa ydinsukellusvenettä sisään laivaston luolaan. Vuoren toisessa päässä on sisäänkäynti, jota kautta sukellusveneiden käyttämiä ohjuksia voidaan kuljettaa sisään rautateitse.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon arvioi, että Kiinan laivasto pitää tällä hetkellä ainakin yhtä ydinsukellusvenettä jatkuvassa valmiustilassa Etelä-Kiinan merellä. Partiossa olevat alukset voidaan varustaa uusimmilla ballistisilla JL-3-ohjuksilla.

– Sukellusveneet voisivat läpäistä ensimmäisen saariketjun, laukaista ohjuksensa Tyyneltämereltä käsin ja osua Yhdysvaltain itärannikolle, Alexander Neal sanoo.

Hainanille on lisäksi rakennettu suuri kuivatelakka sota-alusten korjaustöitä varten. Noin 460 metrin pituinen allas pystyy ottamaan sisäänsä minkä tahansa Kiinan kolmesta lentotukialuksesta. Lähellä sijaitsee erittäin suuri ammusvarasto, joka on yhdistetty vuoren sisällä kulkevien teiden kautta laivastotukikohtaan ja kuivatelakkaan.

Saarella on myös kokeiltu meridroonien kaltaista uutta teknologiaa.

– Tämä on osa Xi Jinpingin tavoitetta ottaa kiinni Yhdysvaltain sotilaallinen etulyöntiasema suunnilleen vuosikymmenessä, Alexander Neal toteaa.

Kiinan laivastolla on käytössään 370 alusta. Määrän arvioidaan kasvavan 435 alukseen vuoteen 2030 mennessä.

Tämä joukko siirtyisi heti taisteluun – USA:n sotilaat varautuvat Kiinan maihinnousuun

Yhdysvaltojen merijalkaväki valmistautuu puolustamaan Etelä-Kiinan meren vaikeasti saavutettavia saaria.

Alueen suurin uhka Yhdysvalloille ja sen liittolaisille on Kiina, joka on järjestänyt näyttäviä sotaharjoituksia erityisesti Taiwanin saaren ympärillä.

Yhdysvaltojen merijalkaväki on muuttanut kalustoaan ja taktiikoitaan vastaamaan paremmin saarelta saarelle käytävää, huonokulkuisessa ja tiettömässä maastossa käytävää sotaa.

Asiasta kertoo The Wall Street Journal.

Toimintaympäristö Tyynenmeren saarilla eroaa merkittävästi Irakin tai Afganistanin ympäristöstä.

Panssaroitujen ajoneuvojen sijaan joukot on varustettu kevyesti jalkaväen aseilla. Kevyen varustuksen ansioista joukot kykenevät siirtymään saarelta saarelle joko helikoptereilla tai pikaveneillä.

Harjoittelun teemat vastaavat oppeja, joita on saatu Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Yhdysvaltalaisjoukko arvioi lennokkien roolin olevan merkittävä myös tulevaisuudessa.

Kevyesti varustetut joukko-osastot pyrkivät liikkumaan pieninä ryhminä mahdollisimman nopeasti, jotta vastustajan lennokit tai tiedustelu eivät kykenisi paikallistamaan joukkoja potentiaalisessa sotatilanteessa.

Pienet, ketterät yksiköt ovat Center for Strategic and International Studies -tutkimusorganisaation asiantuntija Benjamin Jensen kuin modernin ajan ratsuväki.

– Ihanteellisimmassa tapauksessa ne ovat joustava joukko, joka pystyy kulkemaan ylös ja alas ensimmäistä saariketjua pitkin, mikä pakottaa [Kiinan] jatkuvasti etsimään joukkoa, hän sanoo.

Ensimmäisellä saariketjulla Jensen viittaa Filippiineiltä Taiwanin kautta Japaniin ulottuvaan saariketjuun, joka ympäröi Kiinan rannikkoa käytännössä kokonaan.

Kiina joutuisi Jensenin mukaan sitomaan merkittävän osan tiedustelukyvystään saariketjun tarkkailuun.

– Jokainen sensori, jonka Kiina asettaa etsimään merijalkaväen rykmenttiä, on sensori, jota ei ole asetettu toiseen kohteeseen, hän sanoo.

Merijalkaväen tavoitteena on olla ensimmäinen alueelle saapuva joukko, mikäli Kiina yrittää valloittaa Taiwania tai Filippiinejä. Saarille sijoitetut joukot pyrkisivät häiritsemään Kiinan operaatioita ja keräämään tiedustelutietoa.

Operointi saariketjulla ei kuitenkaan ole helppoa. Myös kevyesti kulkeva joukko tarvitsee polttoainetta, ammuksia ja ruokaa.

Osalla saarista on lentokoneille kelpaavia kiitoratoja. Jotkut saaret ovat ovat käytännössä täysin vailla minkäänlaista laskeutumispaikkaa edes helikoptereille.

Kiinalla on myös suuri määrä erilaisia lennokkeja ja ohjuksia, joiden torjumiseen merijalkaväen joukot tarvitsevat asejärjestelmiä. Niiden kuljettaminen vaikeakulkuisessa maastossa ei ole helppoa.

Merijalkaväen eversti (evp) Mark Cancianin mukaan Kiinalla on ”puolustuskupla” rannikkonsa ympärillä.

Hän arvioi, että tarvikkeiden kuljettaminen ensimmäiselle saariketjulle sijoitetuille joukoille olisi erittäin työlästä. Vaikka merijalkaväki onnistuisi siirtymään saarille huomaamatta, olisi toiminta heti ensimmäisten hetkien jälkeen hyvin vaikeaa.

Kiinan suurin valvontakameroiden valmistaja katosi Venäjältä yhdessä yössä

Kiinan suurin videovalvontakameroiden valmistaja Hikvision, joka on toimittanut jopa puolet Venäjän valvontakameroista, häipyi salaa Venäjän markkinoilta uutisoi CNews viitaten IT-sektorin lähteisiinsä. Yhtiö lakkasi toimimasta yhdessä yössä varoittamatta suunnitelmistaan niin asiakkaitaan kuin kumppaneitaankaan.

Hikvisionin virallinen venäjänkielinen verkkosivusto lakkasi avautumasta, sen virallinen sosiaalisen media ryhmä VKontaktessa oli poistettu eivätkä yhtiön puhelimet enää vastanneet missään kaupungissa.

– Yllätyksenä kaikille Hikvision lakkasi lähes kokonaan toimittamasta tuotteitaan ja ottamasta vastaan tilauksia projekteista ja kanavalaitteistoista, valitti yksi CNewsin haastattelema lähde, erään suuren venäläisen integraattorin edustaja.

Toisen venäläisen IT-sektorin yhtiön edustajan mukaan Hikvisionin Venäjän toimistosta, jossa työskenteli noin sata ihmistä, irtisanottiin merkittävä määrä työntekijöitä.

Venäläinen videovalvontayhtiö Videoglaz varoittaa, että kiinalaistoimittajan poistuminen tarkoittaa laitepulaa markkinoilla. Lähitulevaisuudessa voi tulla pulaa komponenteista, ja Hikvisionin pilvipalvelut ja tekninen tuki ovat myös vaarassa.

Videoglazin mukaan kiinalaisyhtiö saattoi lähteä amerikkalaispakotteiden kohteeksi joutumisen pelossa. Hikvisionin tuotteet ovat jo pannassa sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa. Maaliskuussa 2023 Yhdysvaltojen ulkomaankauppaministeriö asetti monia sen tytäryhtiöistä mustalle listalle.

Marvel Distributionin mukaan vuonna 2022 Hikvisionin osuus valvontakameroiden myynnistä Venäjällä oli 70 prosenttia.

– Hikvision ilmoittaa, että [Venäjältä poistumisessa] on kysymys väliaikaisesta ratkaisusta, mutta valitettavasti viimeisen kahden vuoden aikana olemme kuulleet samanlaisia kommentteja länsimaisilta toimittajilta ja vakuuttuneet siitä, että mikään ei ole pysyvämpää kuin väliaikainen, sanoi Marvel Distributionin edustaja.

Venäjän digitaalisen kehityksen ministeriön mukaan vuoden 2024 alussa Venäjälle oli asennettu yli miljoona kameraa kansalaisten valvontaan. Tammikuussa päätettiin kytkeä myös yksityiset kamerat väestönvalvontajärjestelmään. Ensimmäisenä tämä toteutettiin Permin aluepiirissä.

Euroopan teollisuuden riippuvuus Kiinasta muodostaa riskin

Saksan, Italian ja Espanjan ovat alttiita merkittäville riskeille, jos kriittisten resurssien toimitukset Kiinasta pysähtyvät, kertoo ekonomistiryhmän artikkeli talouspolitiikan tutkimuskeskus CEPRin verkkoportaalissa. Artikkeli perustuu näiden maiden keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin tekemään kartoitukseen, johon sisältyi 14 000 yritystä.

Ongelma on akuutein Saksassa, jossa yli kolmannes yrityksistä nojaa Kiinan toimittamiin kriittisiin resursseihin, joita niiden on vaikea korvata. Espanjassa tämä osuus on 20 prosenttia ja Italiassa 17 prosenttia. Suurimmat yritykset ovat lähes kaksi kertaa riippuvaisempia kuin keskisuuret tai pienet yritykset.

Yli 60 prosenttia kartoitetuista eurooppalaisyrityksistä tiedostaa potentiaalisen uhan toimitusketjuille omilla sektoreillaan. Saksassa 40 prosentilla yrityksistä on jo strategia Kiinasta tehtävien hankintojen tuottaman riskin vähentämiseksi. Italiassa strategia on 30 prosentilla ja Espanjassa 22 prosentilla.

Useimmiten korvaavia toimittajia etsitään EU-maista, mikä on luonnollista, koska vaikka hankinnat EU:n ulkopuolelta saattavat olla edullisempia, ne edellyttävät myös pitkäaikaisia investointeja.

Kiinalaisten komponenttien eliminointi ja hankintaketjujen kestävyyden kasvattaminen nostaa väistämättä kustannuksia, jotka välittyvät raportin mukaan ainakin osittain kuluttajahintoihin. Noin puolet monikansallisista yrityksistä, jotka ovat jo aloittaneet riskienhallintatoimet, kertovat tuotteidensa hintojen nousevan viiden vuoden kuluessa, mutta vähemmän kuin viitenä edellisenä vuonna.

Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että moni Euroopan suuryritys on koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia jo joutunut lennosta miettimään toimitusketjujaan uudelleen. Nyt riskienhallinnan strategioita mietitään etukäteen, mikä auttaa vähentämään kustannuspaineita, artikkelin kirjoittajat päättelevät.

Germany and China: How Interdependence Is Undermining -kirjan kirjoittanut Andreas Fulda sanoo Royal United Services Institute RUSIn kommentaarissaan, että Saksan irrottautuminen kokonaan Kiinan-kaupasta hyödyttäisi Berliiniä enemmän kuin siitä koituvat lyhytaikaiset kustannukset. Hänen mielestään Saksan ja Kiinan välisistä suhteista on viimeisen 30 vuoden aikana tullut selkeä esimerkki länsimaan itsenäisyyden rapautumisesta sen takia, että se on parantanut suhteitaan autokraattiseen supervaltaan.

Ukrainalaisen Razumkov-keskuksen asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä Peking hyödyntää EU:n poliittista hajaannusta omaksi edukseen suosimalla kontakteja yksittäisiin maihin, sen sijaan että pitäisi suoraa yhteyttä EU-instituutioihin. Kansallisella tasolla hallitukset ovatkin niitä taipuvaisempia poliittiseen opportunismiin liike-elämän ja kansantalouden intressien mukaisesti.

Venäjän irtautuminen energian toimittamisesta Eurooppaan kuitenkin osoitti, että autokratiat pystyvät uhraamaan taloutensa intressejä jopa satojen miljardien eurojen edestä säilyttääkseen valtansa geopoliittisten ambitioiden lipun alla. Venäjä kiristi EU:ta energialla. Jo vuonna 2019 Kiina kiristi Saksaa seurauksilla sen autoteollisuudelle, jos Huawei ei saa osallistua Saksan 5G-verkon rakentamiseen.

Evp-upseerin varoitus: Kiina valmistautuu sotaan

Kiina valmistautuu Taiwanin saaren valloittamiseen, arvioi Taiwanin merivoimien ex-upseeri Lu Li Shih uutiskanava Sky Newsin haastattelussa.

– Ehdottomasti, alusten määrän ja uusien sotilaiden värväyksen perusteella Kiina valmistautuu sotaan, hän sanoo Sky Newsin Youtube-kanavalla.

Kiina järjesti viime viikolla merkittävän sotaharjoituksen Taiwanin ympärillä. Kiina sanoo harjoituksen päätavoitteena olleen Taiwanin haltuunoton harjoittelu.

Viime viikon perjantaina Taiwanin ympärillä havaittiin 49 lentokonetta ja 19 pinta-alusta. Taiwanin puolustusministeriön mukaan 35 konetta lensi sen ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiinassa harjoitusta kuvailtiin olleen ”vahva rangaistus separatismista”, millä viitattiin Taiwanin tuoreen presidentin William Lianin virkaanastujaisiin.

Kiina, Iran ja Saudi-Arabia ahkerimmat teloittajat

Vuoden 2023 aikana viranomaiset teloittivat yhteensä 1 153 ihmistä 16 eri maassa. Teloitusten määrä oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 2015 jälkeen, kertoo Amnesty International vuosittaisessa raportissaan.

Vuonna 2023 ainakin 1153 ihmistä menetti henkensä viranomaisten suorittamissa teloituksissa. Teloitusten määrä kasvoi 31 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Teloitusten määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi, sillä esimerkiksi Kiina, Vietnam ja Pohjois-Korea eivät kerro tilastojaan julkisuuteen, mutta niiden tiedetään toteuttavan teloituksia laajasti.

Eniten ihmisiä teloitettiin Kiinassa, Iranissa, Saudi-Arabiassa, Somaliassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Kiinasta ei ole saatavilla tarkkoja lukuja, on selvää, että Kiina on yhä maailman suurin teloittaja.

– Huolimatta viime vuoden kasvusta teloitusten määrässä, teloituksia toteuttavat maat ovat selkeästi yhä pienempi, yksittäisistä maista koostuva vähemmistö maailmassa. Itse asiassa 89 prosenttia kaikista vuonna 2023 kirjatuista teloituksista tehtiin Iranissa ja Saudi-Arabiassa, Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Lisäksi langetettujen kuolemantuomioiden määrä kasvoi maailmanlaajuisesti 20 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Jyrkkä nousu johtui pääasiassa Iranista

Iranin osuus kaikista tilastoiduista teloituksista oli 74 prosenttia. Iranin viranomaiset teloittivat ainakin 853 ihmistä, mikä on 48 prosentin kasvu vuoteen 2022 verrattuna.

Teloitukset kohdistuivat suhteettomasti Iranin etniseen vähemmistöön, belutsheihin. Teloitetuista 20 prosenttia oli belutsheja, vaikka heidän osuutensa Iranin väestöstä on vain viisi prosenttia.

Vuonna 2023 Iranin viranomaiset käyttivät kuolemanrangaistusta välineenä toisinajattelijoiden tukahduttamiseksi vuoden 2022 “Woman Life Freedom”-mielenosoitusten jälkimainingeissa. Iranin viranomaiset teloittivat vuonna 2023 kuusi ihmistä näihin vuoden 2022 mielenosoituksiin liittyen.

Myös huumausainerikoksiin liittyvät teloitukset kasvoivat merkittävästi. Ainakin 481 teloitusta, joka on yli puolet Iranin 853 teloituksesta, liittyi huumausainerikoksiin. Huumausainerikosten perusteella toimeenpannut teloitukset ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Myös Yhdysvalloissa ja Somaliassa nousua

Teloitusten määrä Yhdysvalloissa nousi 18:sta 24:ään. Idahossa ja Tennesseessä esitettiin lakiehdotuksia teloitusten toteuttamisesta ampumalla ja Alabamassa otettiin käyttöön uusi julma menetelmä, teloitus typpikaasulla.

Etelä-Carolinassa allekirjoitettiin uusi laki teloitusten valmisteluun tai toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilöllisyyden salaamiseksi.

Teloitusten määrä kasvoi myös Somaliassa vuonna 2023. Tilastoidut teloitukset kuusinkertaistuivat 2022 vuoden kuudesta teloituksesta ainakin 38:aan viime vuonna.

Lisäksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa langetetut kuolemantuomiot lisääntyivät jyrkästi, 66 prosenttia 298:sta vuonna 2022 494:ään viime vuonna.

144 maata lopettanut kuolemanrangaistuksen

Vaikka teloitusten määrä kasvoi huomattavasti, teloituksia suorittavien maiden määrä oli alhaisin Amnestyn tilastointihistoriassa. Teloituksia kirjattiin 16 maassa. Tällä hetkellä kuolemanrangaistuksen on kieltänyt kokonaan 112 maata.

Yhteensä 144 maata on lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön lailla tai käytännössä. Valko-Venäjällä, Japanissa, Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa ei kirjattu viime vuonna yhtään teloitusta. Kaikki nämä maat toteuttivat teloituksia vuonna 2022.

Vaikka yksikään maa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei luopunut viime vuonna kuolemanrangaistuksen käytöstä, Keniassa, Liberiassa ja Zimbabwessa on vireillä lakiehdotukset kuolemanrangaistuksen käytön lopettamiseksi.

Ghanassa parlamentti äänesti kahden lakiesityksen puolesta, joilla kuolemanrangaistus poistetaan lainsäädännöstä, mutta vuoden 2023 loppuun mennessä lait eivät olleet vielä tulleet voimaan.

Aasiassa Pakistan luopui kuolemanrangaistuksen käytöstä huumausainerikoksissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)