Verkkouutiset

Kiina

Kiina sulkee pankkejaan Venäjän maksuliikenteeltä

Kolme Kiinan neljästä suurimmasta pankista, Industrial and Commercial Bank of China (ICBC), China Construction Bank (CCB) ja Bank of China, ovat lakanneet ottamasta vastaan maksuja Venäjän pakotteiden alaisilta luottolaitoksilta, kertovat venäläisen talouslehti Izvestijan lähteet.

Rahaliikenne kuitenkin jatkuu niiden venäläisten rahalaitosten kanssa, jotka eivät ole pakotteiden kohteina.

Kiinalaispankit alkoivat ilmoittaa aiheesta asiakkailleen tammikuun alussa. Pankit eivät ota vastaan maksuja, on ne sitten välitetty kansainvälisen SWIFT-, venäläisen SPFS- tai kiinalaisen CIPS-järjestelmän kautta. Kiinalaiset luottolaitokset selittävät tilannetta sisäisten käytäntöjensä muutoksella.

Perimmäinen syy on kuitenkin siinä, että Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppa on merkittävästi suurempaa kuin Venäjän ja Kiinan välinen kauppa. Kiinalaiset pankit ja valtionyhtiöt eivät halua ottaa riskiä suurimman asiakkaan ja kauppakumppanin kanssa.

Helmikuun alussa kiinalainen Chouzhou Commercial, joka on ollut Venäjän tuonnin tärkeimpiä maksuliikenteen välittäjiä, katkaisi sopimukset venäläisyritysten kanssa.

Vuoden alusta lähtien Turkin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pankit ovat myös alkaneet rajoittaa venäläisyhtiöiden ja yksityishenkilöiden maksuliikennettä ja sulkea niiden tilejä.

Venäjän tilanne paheni sen jälkeen, kun Yhdysvallat alkoi uhata toissijaisilla pakotteilla kaikkia ulkomaisia luottolaitoksia, joiden havaitaan auttavan Venäjän sotateollisuuskompleksin hankinnoissa.

Ennemmin tai myöhemmin kaikki Venäjän rahaliikenne ulkomaille, kulkee se sitten SPFS:n tai CIPS:in kautta, näkyy selvästi tiliotteissa, jos venäläispankit tekevät yhteistyötä eurooppalaisten tai amerikkalaisten organisaatioiden kanssa.

Siksi suuret venäläispankit avaavat toimipisteitä Kiinaan edesauttaakseen maksuliikennettään. Ne toimivat kuin riippumattomina kiinalaispankkeina, jotka hoitavat maiden välistä kauppaa, maksuvälineinä ruplat ja juanit.

LUE MYÖS:
Pankit sulkevat venäläisten pankkitilejä myös Lähi-idässä (VU 20.2.2024)

”Harmaan alueen taktiikka” – Kiinan laivat lisäävät painetta Taiwanille

Kiina on lisännyt viime vuosien aikana poliittista ja sotilaallista painetta Taiwania kohtaan, jota se pitää itselleen kuuluvana kapinallismaakuntana.

Sotaharjoituksissa Kiinan laivaston alukset ja lentokoneet ovat partioineet saarivaltion lähialueella. Asiantuntijoiden mukaan presidentti Xi Jinping varautuu tilanteeseen, jossa Taiwan saarrettaisiin ennen mahdollista maihinnousua.

Jännitteet ovat lisääntyneet myös Kinmenin saarilla, jotka sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä Kiinan rannikosta. Alkuviikosta kaksi Kiinan rannikkovartioston alusta lähestyi saariryhmän lähellä kulkenutta turistivenettä. Kuusi henkilöä astui veneeseen tarkistaakseen sen reitin ja miehistön jäsenten toimiluvat.

Taiwanin rannikkovartioston mukaan pakkotarkastus kesti puolisen tuntia. Eräs matkustaja kuvaili välikohtausta ”hyvin pelottavaksi” taiwanilaiselle United Daily News -medialle.

Kiinan rajavartioston aggressiivisen toiminnan kerrotaan aiheuttaneen laajaa huolta Taiwanissa. Kinmenin ja Kiinan Xiamenin väliset turistiveneet ovat saaneet toimia rauhassa vuosikausien ajan. CNN:n mukaan matkustus on onnistunut ilman rajamuodollisuuksia, vaikka alukset käyvät Kiinan aluevesillä.

Kaksi kiinalaista kalastajaa sai surmansa viime viikolla paettuaan Taiwanin rajavartiostoa. Kalastajat olivat tunkeutuneet kielletylle merialueella saariryhmän lähellä. Kiinan hallitus käytti tapausta omassa propagandassaan ja syytti kuolemantapauksista Taiwanin DPP-valtapuoluetta.

Kiina on lisännyt omaa partiointiaan alueella eikä aio enää kunnioittaa Taiwanin määrittelemiä rajoitusvyöhykkeitä saaren ympärillä.

Singaporen yliopiston tutkija Ian Chong arvioi Kiinan kommunistipuolueen käyttävän ”harmaan alueen taktiikkaa” eli aggressiivisia toimia, jotka eivät ylitä avointen sotatoimien kynnystä. Taktiikkaa on sovellettu viime vuosina muun muassa Etelä-Kiinan meren aluekiistoissa.

Tutkijan mukaan turistivene valittiin tahallaan kohteeksi, koska sen kyydissä on kymmeniä ihmisiä kännykkäkameroineen. Välikohtauksen tiedettiin herättävän laajaa huomiota.

– He yrittävät rapauttaa Taiwanin kykyä hallinnoida näitä merialueita, tutkija sanoo CNN:lle.

Uusia miliisijoukkoja voidaan käyttää Kiinassa mielenosoittajia vastaan

Yhä useammat suuret kiinalaisyritykset ovat perustaneet oma vapaaehtoisista koostuvia yksityisarmeijoita.

Valtionmediassa liikkuneiden tietojen mukaan ainakin 16 yhtiötä on koonnut erilaisia miliisijoukkoja. Mukana on myös meijerialalla toimiva yritys.

CNN:n mukaan samankaltaista ilmiötä ei ole nähty Kiinassa sitten 1970-luvun. Siviileistä koostuvia yksiköitä kutsutaan ”kansan asevoimaosastoiksi”. Jäsenet säilyttävät tavanomaiset työpaikkansa, eli kyseessä on eräänlainen reservi- ja tukijoukko Kiinan asevoimille.

Miliisijoukkoja voidaan käyttää tukitehtäviin sota-aikana, luonnonkatastrofeihin liittyvissä tukitehtävissä ja ”yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpidossa”.

Tutkijat näkevät uudet yksityisarmeijat osana presidentti Xi Jinpingin pyrkimystä vahvistaa kommunistipuolueen kontrollia yhteiskunnasta ja yksityisestä sektorista.

Asia Society Policy Institute -tutkimuslaitoksen asiantuntija Neil Thomas arvioi, että yritysten miliisiyksiköitä voitaisiin käyttää lakkojen ja kuluttajien mielenilmausten tukahduttamiseen.

– Yritysmiliisien paluu on osa Xin tavoitetta yhdistää taloudellinen kehitys osaksi kansallista turvallisuutta. Maata kohtaa yhä vaikeampi tulevaisuus hitaamman kasvun ja tiukentuvan geopoliittisen kilpailun vuoksi, Neil Thomas toteaa.

Taloudelliset vaikeudet ovat jo lisänneet levottomuuksia. Vuonna 2023 Kiinassa järjestettiin arviolta 1 800 lakkoa ja mielenosoitusta eli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022.

Tiktokin takaa paljastui yhteys Kiinan viranomaisiin

Kiinalainen teknologia on uhka, varoittaa Viron ulkomaantiedustelu. Se paljastaa vuosikatsauksessaan miten Kiinan itseajavien autojen valotutkateknologia lähettää tiedon koko ympäristöstään kiinalaiseen tietokantaan. Tiedustelun mukaan myös suositun sosiaalisen median videopalvelu Tiktokin takaa löytyy yhteys Kiinan valtion tietoturvaviranomaisiin.

Aiemmin helmikuussa Alankomaiden tiedustelut AIVD ja MIVD kertoivat, että kiinalainen verkkovakoilukampanja onnistui pääsemään Alankomaiden asevoimien suljettuun tietoverkkoon, jota käytti noin 50 ihmistä. Turvaluokiteltua tietoa tässä verkossa ei asiasta kertoneen Euractiv-julkaisun mukana käsitelty.

Myös Suomessa Suojelupoliisi on kertonut toistuvasti, että Kiina kohdistaa Suomeen tiedustelua. Erityisesti Kiinaa kiinnostavat tiede ja teknologiakehitys. Myös Alankomaiden AIVD kertoi keväällä, että Kiinan keskeinen vakoilun kohde on ASML-niminen yritys. Se on maailman johtava mikrosirujen valmistuksessa käytettävien tehdaslaitteiden valmistaja ja sen hallussa oleva patentoitu teknologia on välttämätön mikrosirujen tuottamiseksi.

Viron ulkomaantiedustelu käsittelee Kiinan tavoitteita teknologisen ylivallan saavuttamiseksi laajasti tiistaina ilmestyneessä vuosikatsauksessaan. Lännessä keskiverto kaduntallaaja kokee Kiinan teknologiaympäristön kokonaisuutena edelleen kaukaiseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi, vaikka Kiinan tavoitteista on ollut avoimesti ja helposti saatavilla tietoa jo ainakin vuosikymmenen ajan. Viimeisimpänä raportti mainitsee Kiinan globaalin tekoälyn hallintaan tehtävän aloitteen (Global AI Governance Initiative), joka esiteltiin sen kansainvälistä taloutta edistävän Belt and Road -hankkeen vuositapaamisessa. Kiina tähtää teknologiaylivoimassaan siihen, että sen teknologiaintegraatio on niin laaja ja sen keskinäisriippuvuudet järjestelmissä niin syviä, ettei sen teknologiasta ole enää mahdollista päästä eroon.

Huawei ja sen 5G-verkot ovat tästä varoittava esimerkki.

Tähän liittyvät esimerkiksi lidaria eli valotutkaratkaisuja hyödyntävät järjestelmät. Niitä tarvitsevat esimerkiksi itseohjaavat autot, robottipölynimurit ja vaikkapa ruokarobotit, joita Suomenkin kaduille valmistaa virolainen yritys. Nämä tarvitsevat valotutkia toimiakseen ja pystyäkseen esimerkiksi havaitsemaan, jos eteen tielle vierii pallo tai vaikkapa juoksee lemmikki tai lapsi. Viron ulkomaantiedustelu kertoo, että sillä on kuitenkin luotettavaa tiedustelutietoa siitä, että tällaisen valotutkavalmistajan tavoitteena on ollut skannata koko itseajavan auton ympäristö ja lähettää informaatio tietokantaan Kiinassa.

Tällaista tietoa voidaan käyttää tiedustelutarkoituksiin ja sitä voidaan yhdistellä muuhun jo saatuun tietoon. Esimerkiksi kasvojentunnistus- ja käyttäytymisdataan yhdisteltynä avautuu huomattava määrä hyytäviäkin mahdollisuuksia.

Yksi keskeinen varoitus koskee sosiaalisen median palvelu Tiktokia, jonka kautta saatavaa dataa voidaan käyttää tekoälyn kehittämisessä. Pelkkä Kiinan vastaavasta palvelusta Douyinista saatava tieto ei riitä Kiinan tarpeisiin saada informaatiota ihmisten toiminnasta, sillä käyttäytyminen on kulttuurisidonnaista.

Tiedustelu esittää raportissaan kaaviona Tiktokin ja Douyinin omistussuhteiden kautta yhteyden Kiinan valtioon. Tiktokin ja Douyninin data kulkee Beijing Douyin Information Service Co -nimiselle yhtiölle. Sen omistajien takaa löytyy neljän eri yrityksen kautta kulkeva ketju, jonka lopussa on Kiinan valtion tietoturvaviranomainen. Mainittakoon, että kaikki omistussuhteet eivät ole suuria. Mutta ne ovat olemassa.

 

 

Kiinan väestökriisi syvenee – ”Politiikka perustui virhelaskelmiin”

Kiinan arvioidaan olevan matkalla kohti demografista romahdusta aiemman yhden lapsen politiikan ja viimeaikaisen syntyvyyden laskun seurauksena.

Monet asiantuntijat pitävät vuonna 1980 käyttöön otettua yhden lapsen politiikkaa historian suurimpiin lukeutuvana yhteiskunnallisena kokeena. Wall Street Journal -lehden mukaan kokeilun taustalla vaikuttivat Moskovassa koulutuksena saaneen rakettitutkija Song Jianin tekemät laskelmat.

Valtiollisten tilastojen perusteella syntyneiden lasten määrä laski viime vuonna yli 500 000:lla. Kiinan hallitus ei ole pystynyt kääntämään kehitystä, sillä asenteet lastenhankintaa kohtaan vaikuttavat muuttuneen. Ikääntyvä väestö aiheuttaa kasvavaa painetta kansantaloudelle seuraavien vuosikymmenten aikana.

Osa tutkijoista uskoo Kiinan hallituksen aliarvioineen syntyvyyden laskua, joten kriisi voi osoittautua ennakoituakin vakavammaksi. Kiinan väestö voi pudota 1,4 miljardista jopa vain 525 miljoonaan vuosisadan loppuun mennessä.

– Ennusteemme vuosille 2022 ja 2023 olivat jo aiemmin matalia, mutta todellinen tilanne osoittautui pahemmaksi, Victorian yliopiston väestötutkija Xiujian Peng sanoo.

Pekingin yliopiston professori James Liang arvioi, että Kiinan pitäisi ohjata jopa viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan tukiin, joilla lapsiluku saataisiin 1,4:ään eli muiden teollisuusmaiden tasolle.

Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkija Yi Fuxian epäilee aihetta koskevia Kiinan valtiollisia tilastoja. Hänen mukaansa väestö todennäköisesti alkoi kutistua jo vuosia sitten. Tähän viittaavat koulutilastot ja syntyneille annettujen rokotteiden määrä. Tutkija sanoo, että kriisin mittakaavaa on vaikea edes kuvitella.

– Kiinan väestöpolitiikka on perustunut virhelaskelmiin vuosikymmenten ajan, tutkija sanoo.

Kiinan ja USA:n kilpailu tukikohdista Afrikassa kiihtyy

Kiinan ja Yhdysvaltojen kilpailu tukikohdista Afrikan rannikkoalueilla näyttää jatkuvan kiivaana, kertoo Yhdysvaltalainen sanomalehti The Wall Street Journal.

Lehden saamien tietojen mukaan Yhdysvaltojen viranomaiset ovat kehottaneet Gabonin ja Päiväntasaajan Guinean johtajia kieltäytymään Kiinan tarjouksista perustaa maiden rannikoille sotilastukikohtia.

Ajatus Kiinan sotilaallisesta läsnäolosta Afrikassa hermostuttaa osaa Yhdysvaltalaisista virkamiehistä. Erityisesti Kiinan kiinnostusta Afrikan läntiseen rannikkoon Yhdysvallat pitää uhkana.

– Aina kun kiinalaiset alkavat nuuskia Afrikan rannikkovaltioita, olemme huolissamme, eräs korkea-arvoinen yhdysvaltalainen virkamies sanoi The Wall Street Journalille.

Kiinan mukaan maa ei ole neuvotellut uusien sotilastukikohtien perustamisesta keskusteluista Afrikan valtioiden kanssa. Kiina on rakennuttanut jopa yli sata satamaa ja infrastruktuurikohdetta Afrikan rannikkoalueille. Maalla on tällä hetkellä yksi virallinen sotilastukikohta Afrikassa Djiboutissa. Djiboutissa sijaitsee myös Yhdysvaltojen laivastotukikohta.

Yhdysvallat kuitenkin arvioi, että Kiina pyrkii infrastruktuurihankkeillaan kasvattamaan vaikutusvaltaansa Afrikan maissa.

Viattoman oloiset nettiuutissivustot paljastuivat Kiinan infovaikuttamiseksi

Kanadalainen Citizen Lab on tunnistanut 123 verkkosivustoa, jotka esiintyivät tai esiintyvät 32 eri mediana. Joukossa on myös ruotsalainen, norjalainen ja suomalainen sivusto. Todellisuudessa nämä sivustot ovat osa kiinalaista informaatiovaikuttamisen operaatiota. Citizen Lab on Toronton yliopiston alaisuudessa toimiva monitieteellinen tutkimusyksikkö, jonka meriittien listalla on esimerkiksi Arabiemiraattien kansainvälisen verkkovakoilukampanja Pegasusin vähittäinen paljastuminen.

Kiinaa koskeva vyyhti alkoi purkautua jo viime syksynä, kun italialainen Il Foglio julkaisi artikkelissa havaintonsa siitä, että uutissivustoina esiintyvät verkkosivut Torino Human, Venezia Post, Roma Journal, Napoli Money, Italia Finanziarie ja Milano Moda Weekly on perustettu Kiinassa.

Pian Il Foglion jälkeen omat havaintonsa julkaisi Etelä-Korean tietoturvaviranomainen: se oli löytänyt 18 koreankielistä sivustoa, jotka esittivät korealaisia medioita. Koreankieliset sivustot olivat ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia kuin Il Foglion aiemmin tunnistamat italiankieliset sivustot. Sekä Koreassa, Italiassa että monella muullakin kielialueella leijonanosa niiden julkaisemasta sisällöstä on kopioitu paikallisilta, uskottavammilta uutissivustoilta. Etelä-Korean tietoturvaviranomainen kertoi raportissaan, että sivustojen takana on kiinalainen PR-toimisto Haimai.

Citizen Lab on listannut raportissaan kaikki havaitsemansa sivustot. Hieman yllättäen listaa selatessa silmiin osuu Finland. Suomi mainittu, sivustokin on nimeltään Suomi Express.

Suomiexpressiin on kopioitu tekstisisältöä STT:lta ja Iltalehdeltä, sekä hyvin suuri osa kuvista Iltalehdestä. Toisinaan on julkaistu myös kiinalaista aineistoa. Esimerkiksi maaliskuulta 2023 löytyy sivustojen verkostoon kiinteästi liittyvän kiinalaisen tiedotepalvelun mainos Kiinan valtiontelevision englanninkielisen palvelun esittämästä ohjelmasta, joka kertoo, kuinka Yhdysvaltojen demokratia on sairastunut. Myös Kiinan kommunistisen puolueen tekemää raporttia Kiinan teknologiakehityksestä mainostetaan.

Lisäksi sivuilla on englanninkielisiä kryptovaluuttamainoksia, ja eikä ennen tammikuuta 2023 sivuilla ole julkaistu ollenkaan suomenkielistä sisältöä. Sivuston lehdistötiedote-alasivulla erilaisten kryptovaluuttamainosten sekaan solahtaa tiedotteita siitä miten Kiina ja Ranska juhlistavat diplomaattisuhteiden vuosipäivää tai siitä, miten Kiina edistää Belt and Road -taloushankettaan eteläisessä Kazakstanissa, Argentiinassa ja Indonesiassa.

Virologin luonnemurha

Suurin osa Kiinaa käsittelevästä sisällöstä on ystävällistä, ja sen on tuottanut Kiinan valtiontelevision englanninkielinen palvelu. Monesti tiedotteiden lopussa on linkki Kiinan valtiontelevision sivuille. Mutta lokakuun seitsemäntenätoista 2023 julkaistussa tekstissä linkkiä ei ole. Sen otsikko kuuluu: Yan Limeng on täysi juorukello, englanniksi: Yan Limeng is a total rumour maker. Tämä englanninkielinen teksti ei nouse useillakaan hakulausekkeilla yrittämisestä huolimatta Suomiexpressin hakutuloksiin Googlessa, mutta myös kanadalainen Citizen Lab kiinnitti tekstiin huomiota tutkiessaan toisia saman verkoston sivustoja.

Samaa Yan Limengia on halveksuttu syvästi myös Milano Moda Weeklyn, hollantilaisille suunnatun NL Pressin ja espanjankielisen Sevilla Timesin lehdistötiedoteosioissa. Teksti on pronominivirheitä myöten sama, ja Milanon-sivustolta häpäisytiedotteita löytyy useita. Yan Limeng on kiinalainen virologi, joka on esittänyt, että Kiinasta maailmalle alkuvuodesta 2020 levinnyt koronavirus on valmistettu kiinalaisessa laboratoriossa. Kun henkilökohtaisuuksiin menneet herjakirjoitukset Yan Limengista julkaistiin lokakuussa 2023, niiden tarkoituksena oli saada hankittua hänelle potkut Pennsylvanian yliopistosta.

Varastelevat ”PR-palvelut”

Nämä Kiinan kommunistiselle puolueelle edulliset sisällöt jemmataan sivujen verkostossa paikallisilta medioilta teknisesti varastettujen sisältöjen joukkoon. Tarkoituksena on ilmeisesti luoda hallittu kokonaisuus, jonka sekaan informaatiovaikuttaminen ujutetaan. Suomessa tämän tekijänoikeusvarkauden kohteeksi on joutunut Iltalehti. Käytännössä jokainen suomenkielinen teksti ja niihin liittyä kuva on otettu Iltalehden verkkosivuilta. Tämän näkee siitä, että kuvien verkko-osoitteet kopioituvat Suomiexpressin sivuille, jossa niitä voi tarkastella tutkimalla sivuston lähdekoodia. Samalla kopioituvat kuitenkin myös Iltalehden logot, joita näkyykin ympäriinsä Suomiexpress.comin etusivua.

Sisältöjen kopiointi vaikuttaa tavanomaiselta menettelyltä. Saman verkoston muutkin sivut tekevät niin säännönmukaisesti. Esimerkiksi Ranskaan suunnattu Eiffel Post -sivusto on ottanut kopiointinsa kohteeksi Le Parisien -lehden.

Kaikkia Citizen Labin tutkimia sivustoja yhdistää paitsi WordPress-alustan ja samojen sivustorakennustyökalujen, nimipalvelu- eli DNS-tietojen ja menettelytapojen lisäksi yhteinen tiedotepalvelu nimeltä Timesnewswire. Aiemminkin Kiinan valtiollisia kampanjoita sekä verkkovakoilussa että disinformaatiossa paljastanut, Googlen omistama tietoturvayhtiö Mandiant kiinnitti huomiota Timesnewswireen heinäkuussa 2023. Mandiant löysi myös pari muuta vastaavaa, nimetöntä ”tiedotepalvelua”, joiden sisällöksi kelpasi mikä vain. Niistä osa Mandiant pystyi liittämään kiinalaisyhtiöön nimeltä Haixun PR. Kanadalainen Citizen Lab arvioi, että sen tunnistaman sivustojen verkoston olisi perustanut yritys nimeltä Shenzhen Haimaiyunxiang Media, lyhemmin Haimai.

Citizen Labin mukaan sen nyt tunnistama verkosto on nopeasti kasvava, rönsyävä informaatiovaikuttamisen verkosto, josta hyödytään sekä taloudellisesti että poliittisesti. Yksityisen yrityksen toiminta on linjassa Kiinan kommunistisen puolueen politiikan kanssa, ja näin Kiinan hallinto voi tarvittaessa hyötyä verkostosta enemmänkin kuin se on vielä välttämättä tähän mennessä tehnyt.

Kuvakaappaus Suomiexpress-sivustolta siten, että sen kuvien lähteet ovat nähtävissä.

 

 

 

Odottaako Kiinaa suuri romahdus?

Monet asiantuntijat ovat varoittaneet viime vuodesta lähtien Kiinan kasvavista talousvaikeuksista. Kiinteistösektorin kriisin ohella kotimaisen kysynnän hyytyminen uhkaa ajaa maan pitkäaikaiseen deflaatioon.

Kommunistipuolueen väitetään sensuroivan tunnettujen kiinalaisten talousanalyytikkojen tilejä sosiaalisessa mediassa. Pekingissä pelätään, että ”pahanilmanlintujen” negatiiviset näkemykset heikentävät kuluttajien luottamusta entisestään. Tämän lisäksi Kiinan hallitukselle strategisen tärkeä Vyö ja tie -miljardiprojekti koki merkittävän takaiskun Italian vetäydyttyä hankkeesta.

Kiina-analyytikko Matthew Henderson sanoo, ettei lännessä ole täysin ymmärretty Kiinaa uhkaavan ”katastrofin” laajuutta.

Presidentti Xi Jinpingin päättämät toimet voivat elvyttää markkinoita, mutta vain lyhyellä aikavälillä. Kiinalaisosakkeet nousivat 6. helmikuuta eli juuri ennen kiinalaisen uudenvuoden juhlallisuuksia.

– Suunnitelmataloudelle tyypillinen väliintulo ajoitettiin varmasti juhlatunnelman nostattamiseksi. Länsimaisten tarkkailijoiden ei kannata mennä tähän lankaan. Nousun taustalla olivat valtion ohjaamat investoinnit, Matthew Henderson kirjoittaa Telegraph-lehdessä.

Kiinan osakemarkkinat ovat olleet laskussa vuoden 2021 alusta lähtien. Talousvaikeudet ovat vieneet pohjaa Xi Jinpingin itsevaltaiselta hallinnolta, joka on vakuuttanut nostavansa maan elintasoa.

Kiinteistösektorin osuus kansantaloudesta nousi 30 prosenttiin ennen kuplan puhkeamista. Riskilainat, paikallishallintojen ylivelkaantuminen ja valtio-omisteisten yritysten ylituotanto kärjistivät kriisiä, joka uhkaa vetää mukaansa muutkin talouden sektorit.

Haasteita on myös pidemmällä aikavälillä. Kiinan työikäinen väestö kutistuu voimakkaasti, minkä lisäksi nuorisotyöttömyys on noussut ennätystasolleen yli 20 prosenttiin.

– Valtion ratkaisu oli lopettaa tilastojen julkaiseminen. Ei ihme, että markkinoiden tunnelma on niin varovainen, Henderson toteaa.

Hänen mukaansa Kiinan johto voisi helpottaa maan taloudellista ahdinkoa järkevillä reformeilla, mutta näitä tuskin tehdään ideologisista syistä. Maan kansallista strategiaa ohjaa kilpailu lännen kanssa poliittisella, sotilaallisella ja taloudellisella areenalla. Poliittiset riskit ovat näin ollen taloudellisia ongelmia suurempia.

Matthew Hendersonin mukaan länsimaiden olisi perusteltua varautua uuteen kylmään sotaan Kiinaa vastaan. Xi Jinpingin agendalla on Taiwanin liittäminen Kiinaan ja Vladimir Putinin tukeminen.

– Käsityksemme Kiinan taloudesta oli virheellinen. Emme nähneet, kuinka pitkälti se oli rakennettu velalle ja täysin tyhjän päälle, analyytikko toteaa.

Kokoomusedustaja haastaa kollegoitaan hylkäämään TikTokin

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) haastaa kaikki kansanedustajat luopumaan TikTok-somepalvelun käytöstä. Sammallahden mukaan Kiinan heikosti peitelty tuki Venäjälle ja imperialismi kolmansissa maissa muodostavat pitkällä aikavälillä merkittävän turvallisuuspoliittisen uhan läntisille demokratioille.

– Kiina on totaalinen valvontayhteiskunta, jossa TikTokia ylläpitävän ByteDancen kokoinen yhtiö ei voi toimia ilman ehdotonta kuuliaisuutta Kiinan kommunistipuolueelle. Näin ollen kaikki TikTok-data on Kiinan hallinnon käytössä heidän niin halutessaan. Siksi kaikkien kansanedustajien, ja miksei myös muidenkin kansalaisten on hyvä luopua TikTok-sovelluksen käyttämisestä, Sammallahti toteaa.

Hänen mukaansa valtava määrä käyttäjiltä kerättyä dataa aina käyttöprofiileista jopa yksityisviesteihin muodostavat kansallista turvallisuutta uhkaavan työkalun informaatiovaikuttamiselle.

– TikTokin tietoturvaongelmista on puhuttu tietoturvamaailmassa jo vuosien ajan. Muun muassa monessa USA:n osavaltiossa TikTokin käyttö on kielletty julkishallinnon laitteilla ja liittovaltiotasollakin etsitään keinoja kieltää sovellus kokonaan. Suomessa asiaan kuitenkin suhtaudutaan yhtä huolettomasti kuin Venäjän muodostamaan turvallisuuspoliittiseen uhkaan vielä muutama vuosi sitten, Sammallahti jatkaa.

Hänen mielestään TikTokin nopea täyskielto ei välttämättä ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista. Kansanedustajat voisivat kuitenkin toiminnallaan näyttää esimerkin koko Suomelle.

Huippututkijan mukaan suursodan torjumiseen on vuosi aikaa

Historioitsija Niall Ferguson arvostelee kovin sanoin Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa tuoreessa Daily Mail-lehden kolumnissaan. Stanfordin yliopiston Hoover Institutionin ja Harvardin yliopiston Belfer Centerin vanhempana tutkijana vaikuttava ja menestyskirjailijana tunnettu Ferguson kehottaa nyt päättäjiä tutustumaan historian varoituksiin ja ottamaan suursodan riski vakavasti.

– Historian opetukset eivät ole rakettitiedettä. Niiden ymmärtämiseen ei kaivata tekoälyä. Jos et varaudu sotaan, et saa rauhaa, Ferguson tiivistää teesinsä.

Ferguson näkee yhtymäkohtia 2020-luvun geopoliittisen tilanteen ja 1930-luvun välillä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Britannia liittolaisineen laski budjettisyistä seuraavan suursodan olevan aina kymmenen vuoden päässä, jolloin panostukset puolustukseen jäivät kauas natsi-Saksan nousun pysäyttämiseksi vaaditusta, historioitsija kirjoittaa. Britannian pelote oli liian heikko estämästä Adolf Hitleriä hyökkäämästä Puolaan syyskuussa 1939.

Kylmän sodan jälkeen länsi toisti 1920- ja 30-lukujen virheet, Ferguson pelkää. Puolustusmenoja ajettiin alas, ja viime vuosien kiristynyt kansainvälinen tilanne on nyt tullut päättäjille epämiellyttävänä herätyksenä.  Yhdysvalloissa huolenaihe ylitse muiden on entistä aggressiivisempi Kiina, mutta myös Iran, Venäjä ja Pohjois-Koreat uhkaavat toimillaan rauhaa ja vakautta.

– Kolmannesta maailmansodasta murehtiminen ei siis ole järjetöntä. Maailmansodatkin ovat todellisuudessa vain joukko alueellisia konflikteja: Saksan tavoitteet Euroopassa olivat vain heikosti kytköksissä Italian tavoitteisiin Välimerellä ja Japanin Aasiassa, Ferguson kirjoittaa.

Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa, Kiinan tavoitteilla Taiwanin suunnalla ja Iranin toimilla Israelia vastaan  ei myöskään ole ilmiselvää yhteyttä keskenään, historioitsija jatkaa. Kuitenkin ne ovat sidoksissa keskenään, ei vähiten sen takia että Yhdysvallat liittolaisineen on enemmän tai vähemmän sitoutunut puolustamaan aggression uhreja.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ei ole ymmärtänyt pelotteen vaikutusta ulkopolitiikassa, Ferguson kritisoi.

–  Vuonna 2021 hän luovutti Afganistanin taistelutta talibaneille, syyskuun yhdennentoista päivän iskun tukijoille. Vuonna 2022 hän ei onnistunut estämään presidentti (Vladimir) Putinia eskaloimaan sotaansa Ukrainassa ja tarjosi presidentti (Volodymyr) Zelenskyille lentolippua pois, siinä uskossa että Kiovassa romahtaisi nopeasti.

Ferguson myöntää Bidenin hallinnon tukeneen merkittävästi Ukrainaa sen puolustustaistelussa. Tavoitteena ei hänestä kuitenkaan ole ollut Ukrainan voiton takaaminen, pelkästään maan tappion estäminen.

Suursodan estämiseksi Yhdysvaltojen on Fergusonin mukaan ymmärrettävä pelotteen ennaltaehkäisevä vaikutus. Toistaiseksi tilanne vastaa vain uutta kylmää sotaa, mutta asiat voivat muuttua pahemmaksi, hän varoittaa. Tämäkään ei kuitenkaan ole vääjäämätöntä.

–  Aika on käymässä vähiin. Meillä on ehkä vuosi aikaa aikaa pitää huolta siitä, ettei Putinin örkkiarmeija kukista Ukrainaa, vuosi aikaa varmistaa, ettei Iranin kuolettavin käsikassara Hizbollah tuhoa Israelia, vuosi aikaa estää Kiinaa toteuttamasta Xin (Jinping) unelmaa Taiwanin valloittamisesta, vuosi aikaa vakuuttaa Rakettimies siitä, että soda merkitsisi loppua hänen vastenmieliselle dynastialleen.

Syntyvyyden lasku uhkaa Kiinan talouskasvua

Kiinan talous ei osoita kasvun merkkejä ja huonolta näyttävät väestöennusteet povaavat synkkää tulevaisuutta, kertoo Financial Times.

Viime vuonna Kiinan väkiluku laski kahdella miljoonalla. Yhteensä maassa on yli 1,4 miljardia ihmistä, mutta laskeva väestömäärä on huono uutinen Kiinalle. Toissa vuonna maan asukasluvun lasku oli 850 000, joten viime vuonna väestönlasku vain kiihtyi.

– Väestön väheneminen ei ole vain kasvussa. Väheneminen on yli kaksinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna”, sanoo Kiinan väestötieteiden asiantuntija Wang Feng Kalifornian yliopistosta.

Väestön väheneminen yhdistettynä laahaavaan talouskasvuun on riski Kiinalle. Viime vuonna Intia ohitti Kiinan maailman väkirikkaimpana maana.

Vaheneva väestö tuo Kiinalle lisäkustannuksia eläkkeiden ja terveydenhuollon kustannusten noustessa.

Yhdeksi syyksi väestönkasvun hidastumiselle on arvioiden mukana pessimistiset tulevaisuudennäkymät.

– Lapsen saaminen on elinikäinen vastuu. Taloudellinen pessimismi on vahva vastavoima syntyvyyden parantamiselle tänä vuonna, Wang arvioi.

Kiina on pyrkinyt kannustamaan lasten hankintaan vuodesta 2016 erilaisilla hankkeilla. Syntyvyydessä kampanjat eivät ole kuitenkaan näkyneet.

 

Varoitus suursodasta – voidaanko idän ja lännen konflikti estää?

Britannian puolustusministeri Grant Shapps arvioi viime viikolla maailman siirtyneen sodanjälkeisestä ajasta uutta sotaa edeltävään aikaan.

Kielteisen kehityksen taustalla vaikuttavat Shappsin mukaan ennen kaikkea hänen sotaisiksi autoritaarisiksi maiksi luonnehtimansa Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea.

Samoilla linjoilla oli Naton sotilaskomitean hollantilainen puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer, joka kehotti länttä varautumaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana käytävään täysimittaiseen sotaan Venäjän kanssa.

Johtopäätökset heijastelevat professori Andrew Dormanin mukaan trendiä, joka on asteittain voimistunut Britannian kansallista turvallisuutta koskevissa analyyseissa jo vuodesta 2015, jolloin kansainvälinen terrorismi ja Venäjä määriteltiin välittömiksi uhiksi. Vuoden 2021 selonteossa tähän joukkoon nostettiin myös Kiina.

Kohti uutta maailmansotaa?

Puolustusministeri Shappsin tuore lausunto herättää King’s College London -yliopistossa työskentelevän Dormanin mielestä kysymyksen, onko maailma kulkemassa kohti jonkinlaista kolmatta maailmansotaa.

Hän toteaa amerikkalaistutkija Graham Allisonin pohtineen kirjassaan Destined for War Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen yhteenoton väistämättömyyttä ja huomauttaneen, että kun johtava valtio vaihtuu, seurauksena on useimmiten sota.

– Sekä Kiinan että Yhdysvaltojen retoriikka viittaa tällä hetkellä siihen, että tämä ei tule olemaan poikkeus, ja Shapps pitää Kiinaa selvästi osana vihamielistä blokkia, Dorman sanoo Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Myös yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori John Ikenberry on vastikään korostanut demokraattisista valtioista koostuvan lännen kamppailua Venäjän ja Kiinan kaltaisten itsevaltaisten maiden muodostamaa globaalia itää vastaan.

Se, onko edessä uusi maailmansota, ei ole Andrew Dormanin mielestä kuitenkaan varmaa.

– Yhtäältä sodan kustannukset ja molempien osapuolten väistämättömän tuhon riskit näyttävät kasvavan. Peliteoreetikkojen ja rationaalisuutta korostavien mielestä pelote ja sen kaltaiset tekijät tarjoavat edelleen mekanismin, jotka voivat joko estää tai rajoittaa väkivaltaa, Dorman toteaa.

– Samaan aikaan Shapps kuitenkin arvioi, ettei Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisten maiden voida luottaa toimivan rationaalisesti, hän muistuttaa.

Kiinalaiskamera hakkeroitiin minuuteissa – vuotavatko tiedot Kremliin?

Tuhannet venäläisellä Trassir-ohjelmistolla toimivat videovalvontajärjestelmät Ukrainan kaupunkien katujen varsilla sekä julkisissa ja yksityisissä tiloissa ovat saattaneet välittää tietoa Moskovassa sijaitseville palvelimille jo vuosien ajan, Radio Free Europe kertoo.

Niiden lisäksi Ukrainassa on käytössä vielä runsaammin kiinalaisvalmisteisia kameroita, jotka on kielletty muun muassa Yhdysvalloissa, koska niiden katsotaan uhkaavan kansallista turvallisuutta.

Kyseessä ovat kahden valmistajan, Hikvisionin ja Dahuan, tuotteet, jotka löytyvät Ukrainassakin kansainvälisten sotasponsorien luettelosta, mutta niiden myyntiä ja käyttöä ei ole kielletty. Edullisuutensa vuoksi niitä on paljon koti- ja yrityskäytössä mutta myös valtion ”Turvallinen kaupunki” -järjestelmässä, joka on paikallisviranomaisten käytössä.

Hikvisionin osuus valvontakameroiden maailmanmarkkinoista on noin 20 % ja Dahuan 10 %, joten ne ovat yleisiä ympäri maailmaa. Ukrainassa niitä on satoja tuhansia.

Radio Svobodan tutkiman Hikvisionin kameran palvelin sijaitsee Irlannissa ja sen omistaja on amerikkalaisyhtiö Amazon. Hikvision vuokraa sen palvelinta, jotta käyttäjät voivat siirtää ja tallentaa kameroidensa videokuvaa.

Yhteyden turvallisuus riippuu valmistajasta, yhteyden turvallisuudesta sekä siitä, kuka saa käyttää videokameran välittämää tietoa ja millä tavoin. Testattaessa Hikvisionin kameran turvallisuutta sen hakkerointi kesti asiantuntijalta noin 15 minuuttia.

Valmistajan edustaja voi päästä käsiksi videoon

Uudempi kameramalli vaatii monimutkaisemman salasanan eikä ala välittömästi välittää laitteen ja käyttäjän tietoja palvelimelle, mutta edelleen sen kuvaama video kulkee myös valmistajan vuokrapalvelimien kautta, vaikka käyttäjä tallentaisi videota omalle pilvipalvelimelleen.

Osa kryptatusta informaatiosta menee myös suoraan valtio-omisteisen China Telecomin omistamalle Chinanetin palvelimelle Kiinassa. Valmistajan edustaja pääsee tarvittaessa todennäköisesti helposti käsiksi kameran lähettämään videoon.

Dahuan kameran Easy4ipcloud-palvelimet sijaitsevat Saksassa, ja niiden omistajat ovat amerikkalainen Zenlayer ja kiinalainen uCloud. Dahua on vuokralaisasemassa. Huomattavaa oli, että vaikka laite irrotettiin verkosta, se pyrki silti välittämään dataa.

Vaikka informaatio lähetetään kryptattuna, salauksen purkaminen ei ole ongelma kameroiden kehittäjälle ja valmistajalle. Nämä ovat riskejä, joista valmistaja ei informoi käyttäjää.

Valmistajan säilyttäessä itsellään pääsyn laitteisiin verkon yli ja ottaen huomioon Kiinan ja Venäjän erityissuhteen voivat kiinalaiskamerat muodostaa Ukrainalle turvallisuusriskin.

Venäjän hyökkäyssodan alussa Ukrainan turvallisuuspalvelu havaitsi, että yksityistaloihin kiinnitetyt kamerat lähettivät Ukrainan ilmatorjuntajoukkojen toimia ja kriittisen infrastruktuurin sijainteja Venäjän erikoisyksiköille, jotka olivat hakkeroineet kameroiden järjestelmät.

Turvallisuuspalvelu takavarikoi ja esti yli 10 000 videokameraa, joita Venäjä olisi pystynyt käyttämään vakoiluun. Lännessä monien kiinalaisten valmistajien kameroiden uhat tunnetaan ja niiden käyttö- ja myyntikiellot yleistyvät, mutta Ukrainassa niiden muodostamat riskit ovat vielä pääosin tuntemattomia.

LUE MYÖS:
Löytyykö kodistasi tällainen valvontakamera? Yksityisyytesi voi olla vaarassa

Tulitaistelu merellä voi paljastaa yllättävän paljon Kiinalle

Yhdysvaltain johtama yli 20 valtion koalitio on torjunut Punaisellamerellä Iranin tukemien huthikapinallisten tekemiä ohjus- ja lennokki-iskuja kauppa-aluksia vastaan. Huthien sotilaskohteita vastaan tehtiin useita ilmaiskuja tammikuun puolivälissä.

Operaatio on tarjonnut Yhdysvaltain ja Britannian laivastoille mahdollisuuden seurata kaluston tehokkuutta tositilanteessa. Myös muut valtiot ovat tarkkailleet alueen tapahtumia.

War Zone -sivusto huomauttaa, että Kiinalla on merkittävä sotilastukikohta Djiboutissa, joka sijaitsee vain noin 130 kilometrin päässä Jemenin rannikosta. Laivaston huollon ohella sen tärkein tehtävä on tiedustelutiedon kerääminen. Kiinan laivaston sota-alukset kulkevat lähes jatkuvasti lähialueella.

Ballististen ohjusten torjuminen ja tätä seuranneet ilmaiskut tuottavat valtavan määrän tietoa, jota voidaan kerätä sähkömagneettisessa spektrissä. Yhdysvaltain laivasto ohjaa operaatioita AEGIS-taistelujärjestelmällä, joka on integroitu sen hävittäjiin ja risteilijöihin. Pienemmissä aluksissa käytetään riisutumpaa COMBATSS-21-järjestelmää.

Kohteita seurataan muun muassa SPY-1-tutkilla. USS Dwight D. Eisenhower -lentotukialuksen E-2 Hawkeye -tutkakoneet ovat ratkaisevan tärkeitä lennokkien kaltaisten pienten kohteiden havaitsemiseksi.

Jemenin lähialueella operoivia sota-aluksia. / SchizoIntel / X

Punaisellamerellä on käytetty ensimmäistä kertaa ballistisia merimaaliohjuksia tositoimissa. Kiinan tiedustelu voi kerätä tietoja siitä, miten amerikkalaislaivat torjuvat näitä asejärjestelmiä.

Taistelutilanteessa kerättyjä tietoja voidaan verrata simulaatioihin ja käyttää aseteollisuuden uusissa hankkeissa. Kilpailijamaat pystyvät samalla hiomaan omia taktiikoitaan ja vastatoimiaan.

Asiantuntijat julkaisivat samankaltaisia arvioita jo Syyrian sisällissodan aikana, jolloin esimerkiksi alueelle sijoitettujen venäläisten ilmatorjuntatutkien uskottiin paljastavan hyödyllisiä tietoja aluetta tarkkaileville tiedustelukoneille. Sama riski koski myös Lähi-idässä operoivia amerikkalaisia F-35-hävittäjiä.

Moskova ja Peking yhdistävät voimiaan – tutkijan mukaan konfliktia ei voi välttää

Helmikuussa 2022, vain kolme päivää sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, Saksan liittokansleri Olaf Scholz puhui Zeitenwendestä – murroksesta maansa turvallisuuspoliittisessa ajattelussa.

Lähes kaksi vuotta myöhemmin kyse on kuitenkin saksalaistutkija Ulrich Speckin mukaan edelleen pikemminkin mahtipontisista sanoista kuin todellisista teoista.

Kulissien takana Scholz ja ulkoministeri Annalena Baerbock ovat hänen mukaansa eri mieltä siitä, mitä murroksen tulisi tarkoittaa ja millaista uutta strategiaa se käytännössä edellyttäisi.

– Siinä missä Scholz näkee syntymässä olevan harmonisen maailman, jota ”uusien valtakeskusten” monenkeskinen yhteistyö kannattelee, Baerbock ennakoi voimistuvia konflikteja ja kiistoja, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa DGAP-ajatushautomossa työskentelevä Speck toteaa Internationale Politik Quarterly -lehdessä.

Scholz vannoo hänen mukaansa yhä Saksan ulkopolitiikan vanhan paradigman nimiin luottaen kansainvälisiin kumppanuuksiin ja rajoittamattomaan globalisaatioon. Baerbockille taas Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt selväksi, että autoritaariset valtiot muodostavat vakavan uhan vapaudelle ja demokratialle.

Voima on vapauden edellytys

Tosiasiat puhuvat Speckin mukaan ulkoministeri Baerbockin näkemyksen puolesta.

– Venäjän hyökkäyssota ei ole vahinko, vaan se on seurausta uuden geopoliittisen asetelman logiikasta, hän sanoo.

– Vahvat autoritaariset valtiot haastavat liberaalia järjestystä perustavanlaatuisesti. Moskova ja Peking tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä. Niiden pyrkimyksenä ei ole vain laajentaa alueellista valta-asemaansa klassisen valtapolitiikan sääntöjen mukaisesti, vaan myös luoda uusi maailmanjärjestys, joka palvelee niiden etuja sekä takaa niiden itsevaltaisten hallintojen turvallisuuden ja globaalin ylivallan pitkällä aikavälillä, hän toteaa.

Tässä kovassa ja vaarallisessa globaalissa ympäristössä on Speckin mukaan ymmärrettävä, että konfliktia, jota läntiset demokratiat ovat pyrkineet välttämään lähes millä hinnalla hyvänsä, ei voida enää sivuuttaa.

– On ymmärrettävä, että Keski- ja Itä-Euroopan, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen sekä Lähi-idän jännitteet ja konfliktit ovat osa yleistä haastetta, johon liberaalin ja demokraattisen järjestyksen kannattajien on vastattava asettumalla torjumaan autoritaarisia voimia.

Saksan on hänen mukaansa opittava toimimaan voimapolitiikan maailmassa toteuttamalla itse voimapolitiikkaa, jonka maa on toisen maailmansodan jälkeisestä perustamisestaan lähtien jättänyt pääosin Yhdysvaltojen harteille.

– Se tarkoittaa sotilaallisen voiman olennaista kasvattamista, sillä se on välttämätöntä maailmassa, jossa sodasta ja sotilaallisesta painostuksesta on jälleen tullut arkipäivää. Pelotevaikutus ja puolustuskyky ovat liberaalin ja demokraattisen järjestyksen ylläpitämisen perusedellytyksiä, Speck painottaa.

Juuri tämän pitäisi hänen mielestään olla Saksan Zeitenwenden todellinen ydin.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)