Verkkouutiset

Kiina

328 Kiinan sotilaslentoa kohti Taiwania kahdessa viikossa – Sota saaresta olisi uskomattoman verinen

Kiinan ilmavoimien ja laivaston toiminta Taiwanin ympärillä on ollut kahden viime viikon aikana erittäin aktiivista ja aggressiivista.

Taiwanin puolustusministeriö on raportoinut viestipalvelu X:ssä (jutun alla) päivittäin, kuinka Kiina on lähettänyt lukuisia sotilaslentokoneita ja sota-aluksia Taiwanin saarta kohti. Suurimmillaan kyse oli yli sadasta kiinalaiskoneesta yhden päivän aikana.

Lähes joka kerta osa kiinalaiskoneista on tunkeutunut Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Verkkouutiset keräsi alle Taiwanin raportit Kiinan operaatioista viimeisen noin kahden viikon ajalta.

29. syyskuuta
– 23 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

28. syyskuuta
– 13 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

27. syyskuuta
– 32 sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta

26. syyskuuta
– Seitsemän sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

25. syyskuuta
– Yhdeksän sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

24. syyskuuta
– Yhdeksän sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta

23. syyskuuta
– Kymmenen sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta

22. syyskuuta
– 32 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta

21. syyskuuta
– 20 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta

20. syyskuuta
– 15 sotilaslentokonetta ja kuusi sota-alusta

19. syyskuuta
– 55 sotilaslentokonetta ja seitsemän sota-alusta

18. syyskuuta
– 103 sotilaslentokonetta ja yhdeksän sota-alusta

Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.

Jännitteet kiristyneet

Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan. Jännitteet Taiwanin ja Kiinan välillä ovat kuitenkin viime aikoina kiristyneet.

Tilanne sähköistyi sen jälkeen, kun USA:n edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa viime vuonna. Peking suuttui myös tämän vuoden elokuussa, kun Taiwanin varapresidentti William Lai poikkesi Yhdysvalloissa matkallaan Paraguayn presidentin Santiago Penan virkaanastujaisiin.

Taiwan, eli Kiinan tasavalta, toimii Taiwanin saarella. Konflikti syntyi, koska 1940-luvulla Kiinan sisällissodan hävinneet Kiinan tasavaltaa puolustaneet joukot ja hallinto vetäytyivät saarelle. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on huolissaan, että USA olisi vesittämässä yhden Kiinan politiikkaansa, jota se on noudattanut vuodesta 1979.

USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi. Presidentti Joe Biden on antanut ymmärtää USA:n tarvittaessa puolustavan saarivaltiota hyökkäykseltä. Amerikkalaisjoukkojen tiedetään myös harjoitelleen Taiwanin puolustamista.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu on varoittanut, että Kiina saattaa hyökätä Taiwaniin vuonna 2027. Myös Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden mukaan Kiinan presidentti Xi Jinping on käskenyt maan asevoimia olemaan valmiina hyökkäämään Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä.

Taiwanin valtaus vai kauppasaarto?

Venäjän Ukrainassa aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen moni taho on ollut sitä mieltä, että Kiina saattaa aloittaa pian oman hyökkäyksensä Taiwaniin.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin totesi viime joulukuussa Verkkouutisten haastattelussa olevansa asiasta eri mieltä. Hän ei usko Kiinan aloittavan lähitulevaisuudessa sotilasoperaatiota Taiwanin valtaamiseksi.

– Se riippuu todella paljon siitä, millaisella aikajänteellä tätä tarkastellaan ja mikä mielletään sotatoimeksi. Jos puhutaan lähitulevaisuudesta ja seuraavasta vuodesta, niin en pidä sitä kovin todennäköisenä, Mattlin sanoi.

– Mutta mitä pidemmästä aikajänteestä puhutaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotain tapahtuu. Jos katsotaan eteenpäin vaikka 10–15 vuoden päähän, niin en olisi kauhean yllättynyt, jos jotain tapahtuisi.

Mikael Mattlin katsoo, että Peking voisi turvautua laaja-alaisen hyökkäyksen sijasta muihin keinoihin.

– Nähdäkseni mahdollisempi skenaario on se, että Kiina asettaisi jonkinlaisen kauppasaarron Taiwania vastaan yhdistettynä muihin toimiin, kuten kyberhyökkäyksiin, jos Peking kokisi tarvetta painostaa Taipeita enemmän.

Hänen mukaansa kauppasaarto voitaisiin toteuttaa monella eri tavalla, ja se tulkittaisiin varmasti sotatoimeksi.

– Ehkä ajatuksena on enemmänkin se, että Kiina pyrkii saamaan Taiwanin taipumaan Pekingin tahtoon tuhoamatta koko saarta.

– Mutta tämäkään ei ole juuri nyt näköpiirissä, vaan tarkastelen tässä mahdollista tilannetta kymmenen vuoden päästä, hän toteaa.

Alueellisen konfliktin riski

Ulkopoliittisen instituutin julkaisun mukaan laajalla selkkauksella Taiwanissa on nyt aiempaa suurempi riski levitä alueelliseksi konfliktiksi.

Vaikka USA on edelleen muodollisesti sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan, maa on monin tavoin vahvistanut suhdettaan Taiwaniin niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin vuodesta 2017 lähtien. USA:n hallinto myös kannustaa kumppaneitaan tiivistämään keskinäisiä suhteitaan.

Pyrkimys on julkaisun mukaan herättänyt enenevässä määrin huomiota, kun Australian ja Kiinan suhteet ovat huonontuneet. Samaan aikaan Japani kokee uhkana Kiinan kasvavan sotilaallisen roolin aluevesiensä liepeillä sekä aggressiiviset sotilaslentotoimet lähellä kiisteltyjä Senkaku/Diaoyutai-saaria.

Sotilaalliset suhteet alueella ovat tiivistyneet, ja kahdenvälinen turvallisuusyhteistyö USA:n kumppaneiden ja liittolaisten välillä on lisääntynyt.

Sodan todennäköisyydestä ja ajoituksesta on esitetty runsaasti eriäviä arvioita. Yksi asia on kuitenkin varma. Mikäli Kiinan hyökkäys toteutuisi, olisi sota saaresta järkyttävän verinen.

Arvostettu Center for Strategic and International Studies -ajatushautomo julkaisi alkuvuodesta kattavan raportin, joka perustui 24 kertaa mallinnettuun Taiwanin sotapeliskenaarioon. Verkkouutiset kertoi raportista tässä jutussa.

Sen perusteella puolustaja liittolaisineen selviytyisi mitä todennäköisimmin voittajaksi. Hinta olisi kuitenkin hirmuinen. Skenaarioissa Japani ja Yhdysvallat tukisivat Taiwania.

Eri skenaarioiden perusteella sota Taiwanista tarkoittaisi sille ja sen liittolaisille kymmenien sota-alusten, satojen lentokoneiden ja kymmenien tuhansien sotilaiden menetyksiä.

Taiwanin talous olisi sodan jälkeen raunioina, ja Yhdysvaltojen kokemat jättitappiot merkitsisivät sen kansainvälisen aseman heikentymistä vuosikausiksi. Kiinassa epäonnistunut yritys vallata saarivaltio ja valtavat sotilaalliset menetykset saattaisivat taas arvion mukaan horjuttaa kommunistisen puolueen asemaa.

Kiina estää amerikkalaisyhtiön johtajaa poistumasta maasta

Kiinan viranomaiset ovat estäneet amerikkalaisen Kroll-yhtiön toimitusjohtaja Michael Chanin poistumisen maasta, kertoo The Wall Street Journal.

Chan matkusti Manner-Kiinaan heinäkuussa. Hän ilmoitti myöhemmin työnantajalleen, ettei voi poistua maasta. Hongkongin passin omistava Chan voi WSJ:n tietojen mukaan kuitenkin liikkua vapaasti Manner-Kiinan alueella.

Amerikkalaisyhtiö Kroll tarjoaa yritystutkinta- ja neuvontapalveluita kiinalaisille asiakkailleen. Vastaavanlaiset ulkomaalaiset yritykset ovat olleet tänä vuonna kiinalaisviranomaisten erityisvalvonnassa. Ratsioita ja pidätyksiä on tehtyä useissa yrityksissä.

Kiinan viranomaiset asettavat usein poistumiskieltoja ihmisille, jotka ovat tutkinnan kohteena tai avustavat hallitusta tutkinnassa. Kroll tai toimitusjohtaja Chan eivät kuitenkaan tiettävästi ole viranomaisten tutkittavana.

Viranomaiset länsimaissa ja ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että poistumiskiellot ovat yleistyneet Kiinassa. Ne voivat myös kestää jopa vuosia.

Matkustusrajoituksia asetetaan rikostutkimuksien ajaksi, mutta eri arvioiden mukaan niiden tarkoituksena on myös pelotella toisinajatteljoita ja luoda vipuvaikutusta kiistoissa ulkomaalaisten yritysten ja hallitusten kanssa.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on neuvonut ihmisiä harkitsemaan uudelleen Kiinaan matkutamista.

HS: Kiinalainen yhtiö suunnittelee Suomeen miljardihanketta

Kiinalainen akkumateriaaleja tuottava Ningbo Shanshan suunnittelee 1,3 miljardin euron investointia Suomeen. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Yhtiön suunnitelmissa on rakentaa akkutehdas Suomeen. Yhtiö ei ole kertonut paikkakuntaa, jolle tehdasta suunnitellaan. Hanke odottaa vielä kiinalaisten viranomaisten lupia.

Aiheesta ensimmäisenä kertoneen kiinalaisen talouslehti Caixin Globalin uutisen mukaan Suomi on valittu potentiaaliseksi investointikohteeksi muun muassa edullisen, puhtaan energian takia.

Business Finlandista vahvistetaan HS:lle, että kiinalaisyhtiö suunnittelee miljardiluokan investointia Suomeen. Hankkeen yksityiskohdista ei toistaiseksi ole kerrottu julkisesti.

 

Kiina hätyytteli 23 sotilaskoneella – Taiwan aktivoi ilmapuolustuksen

Taiwanin puolustusministeriö kertoi varhain perjantaiaamuna Kiinan asevoimien lähettäneen 23 sotilaslentokonetta ja viisi sota-alusta Taiwanin saarta kohti.

Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.

Havaituista kiinalaiskoneista neljä tunkeutui Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Taiwanissa hälytys – Kiina lähetti yli 30 sotilaskonetta

Taiwanin puolustusministeriö kertoi keskiviikkoaamuna Kiinan asevoimien lähettäneen 32 sotilaslentokonetta ja kahdeksan sota-alusta Taiwanin saarta kohti.

Taiwanin asevoimat on seurannut tilannetta ja aktivoinut omat ilmavoimansa, laivastonsa ja ilmapuolustusjärjestelmänsä.

Havaituista kiinalaiskoneista 16 tunkeutui Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan.

Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Näin Kiinan sota-alukset uhittelevat merellä

Kiina on rakentanut kiistanalaiselle Etelä-Kiinan merialueelle useita sotilastukikohtia lähellä Paracelsaaria. Sotilasalukset ovat myös hätistelleet muiden valtioiden aluksia alueelta pois. Kiinan kerrotaan ampuneen esimerkiksi filippiiniläisiä aluksia vesitykeillä. Asiasta kirjoittaa yhdysvaltalainen New York Times.

Tilanne Etelä-Kiinan merellä on kyseenalainen, sillä Kiinalla, Malesialla, Vietnamilla, Bruneilla, Taiwanilla ja Filippiineillä kaikilla on erilaisia näkemyksiä siitä, missä rajat kulkevat.

Kiistan osapuolista Kiina on vaatinut koko aluetta itselleen, vaikka vaatimuksille ei ole mitään kansainvälistä oikeutusta. Viimeaikaisen toiminnan perusteella näyttää siltä, että Kiina pitää aluetta täysin omanaan.

NYT:n kuvausryhmä kävi tutustumassa alueeseen. Kuvausryhmä sai otettua lukuisia kuvia Kiinan sotilastukikohdasta ja siellä olleista aluksista merialueella. Kuvausryhmä seilasi merialueella filippiiniläisen kalastusaluksen matkassa. Kesken matkan filippiiniläinen miehistö sai Kiinan rannikkolaivastolta viestin, jossa heitä kehotettiin poistumaan merialueelta. Käskyn noudattamatta jättämisen vihjailtiin johtavan ”tarvittaviin lisätoimiin, joiden seurauksista vastaatte itse”.

Kiinan lisääntyvän läsnäolon pelätään kiristävän etenkin Kiinan ja Yhdysvaltain välisiä suhteita. Vaikka Yhdysvallat ei ole vaatinut itselleen alueita Etelä-Kiinan mereltä, sillä on voimassaoleva puolustussopimus Filippiinien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilanteen kiristyessä myös Yhdysvaltain sotilaiden läsnäolo alueella voi lisääntyä.

NYT:n haastatteleman asiantuntijan mukaan Kiinan ja Yhdysvaltain välisen konfliktin riski on Etelä-Kiinan merellä jopa suurempi kuin Taiwanin kysymyksen kohdalla.

Kiinan aseellinen läsnäolo on pakottanut monet muut Aasian maat lopettamaan kalastuksen alueella. Kalastus on merkittävä osa monelle pienemmälle Aasian valtion taloudelle, joten pitkään jatkuessaan tilanne voi aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia maiden talouksille.

Kiina itse on ollut vaitonainen lisääntyneestä sotilaallisesta läsnäolostaan. Maa on väittänyt, että alueella olevat alukset ovat kalastusaluksia.

Toistaiseksi on epäselvää, miten Kiinan lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo saataisiin vähenemään ilman sotilaallista yhteenottoa. Tilannetta hankaloittaa se, että Kiina pitää merialuetta ”kiistattomana osana” itseään. Tälle Kiinan omalle tulkinnalle ei ole mitään kansainvälisiä oikeutuksia.

Kiina lähetti yli 100 sotilaskonetta Taiwania kohti

Taiwanin puolustusministeriö kertoi maanantaiaamuna Kiinan asevoimien lähettäneen 103 sotilaslentokonetta ja yhdeksän sota-alusta Taiwanin saarta kohti viimeisen vuorokauden aikana.

Näistä kiinalaiskoneista 40 kerrotaan ylittäneen Taiwaninsalmen keskilinjan ja tunkeutuneen Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan. Kiina on lähettänyt säännöllisesti hävittäjiä ja sota-aluksia Taiwanin ilma- ja meripuolustusalueen lähelle jo vuosien ajan. Kiina on todennut liittävänsä Taiwanin itseensä ajan myötä, vaikka operaatio vaatisi voimankäyttöä. USA on tukenut Taiwania pitkään muun muassa aseavulla, mutta ei ole virallisesti tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Kiina lähetti viime viikolla laivastonsa aluksia Taiwanin vesialueiden lähistölle sotaharjoituksiin, jotka järjestettiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Kanadan sota-alukset olivat seilanneet Taiwaninsalmen läpi.

Taiwanin puolustusministeriö kuvaili Kiinan toimia ”häirinnäksi” ja varoitti niiden voivan kärjistyä tämänhetkisessä jännittyneessä tilanteessa, kertoo uutissivusto Deutsche Welle.

– Kehotamme Pekingin viranomaisia kantamaan vastuunsa ja lopettamaan välittömästi tämänkaltaisen tuhoisan sotilaallisen toiminnan, ministeriö totesi lausunnossaan.

Kiinan puolustusministeriö ei ole kommentoinut tilannetta.

Kiina ja USA käyvät vakoilun ”varjosotaa”

Maailman kaksi mahtavinta suurvaltaa, Yhdysvallat ja Kiina eivät ole koskaan käyneet avointa sotaa toisiaan vastaan. Sen sijaan vakoilun ja tiedustelun maailmassa maat käyvät ankaraa taistelua kriittisen tiedon saamiseksi toisistaan. Tässä ”varjosodassa” kaikki keinot ovat käytössä. Asiasta kertoo The New York Times.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI:n johtaja Christopher A. Wrayn mukaan vakoilukonflikti Kiinan kanssa on vielä laajempi kuin se, joka käytiin amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä kylmän sodan aikana. Kiinan suuri väestö ja talous mahdollistavat sen rakentaa tiedustelutoimintoja, jotka ovat suurempia kuin USA:n

– Tosiasia on, että verrattuna Kiinan kansantasavaltaan, meitä on huomattavasti vähemmän kentällä, mutta meidän on puolustettava amerikkalaisia täällä kotona, Wray kertoo NYT:lle.

– Näen tämän sukupolvemme haasteena.

Kiina katsoo tilanteen olevan päinvastainen.

– Yhdysvallat on tiedustelumaa numero yksi ja sillä on maailman suurin vakoiluverkosto, maan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin toteaa.

Viimeisin julkisuuteen näkyvä oire suurvaltojen välisestä ”varjosodasta” nähtiin tämän vuoden helmikuussa, kun kiinalainen vakoilupallo havaittiin Yhdyvaltojen ilmatilassa. Pallo oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu tiedustelemaan amerikkalaisia sotilastukikohtia Guamissa ja Havaijilla. Se kuitenkin ajautui pois kurssiltaan.

NYT:n mukaan amerikkalaiset tiedusteluviranomiaset tietävät, että Kiinan korkea-arvoiset upseerit olivat pimittäneet tiedon kurssilta poikkeamisesta presidentti Xi Jinpingiltä. Hän ei sinänsä vastustanut pallojen käyttöä, mutta olennainen tieto suunnitelmasta poikkeamisesta ei tavoittanut Xitä. Tästä presidentin tiedetään olleen raivoissaan.

Se, että kiinalainen pallo ajautui Yhdysvaltojen ylle ja, että amerikkalainen tiedustelu on saanut tietoa Kiinan valtiojohdon sisäisestä tiedonvaihdosta kertoo kuinka pitkälle mennyttä maiden välinen vakoilutoiminta on.

Washingtonille vakoilutoimet ovat keskeinen osa presidentti Joe Bidenin strategiaa Kiinan sotilaallisen ja teknologisen nousun rajoittamiseksi. Hallinto uskoo Kiinan muodostavan suurimman pitkäaikaisen haasteen USA:n asemalle.

Pekingille vakoiluviranomaisten rohkea toiminta on saanut alkunsa Xistä. Hän on kannustanut ulkomaantiedustelua toimimaan aktiivisemmin ja yhä aggressiivisemmin.

USA:n keskustiedustelupalvelu CIA keskittyy urkkimaan erityisesti Xi Jinpingiä ja hänen aikomuksiaan Taiwanin suhteen. FBI:n vastavakoiluryhmät ympäri Yhdysvaltoja ovat tiivistäneet toimintaansa vakoojarekytointien torppaamiseksi kotimaassa.

Molemmat maat kilpailevat kehittääkseen tekoälyteknologiaansa, jota ne pitävät ratkaisevana sotilaallisen ja taloudellisen etumatkan ylläpitämisessä ja antavat vakoiluviranomaisille uusia kykyjä.

Amerikkalaiset viranomaiset sanovat, että Kiinan ponnistelut ulottuvat kaikille kansallisen turvallisuuden, diplomatian ja edistyneen kaupallisen teknologian osa-alueille Yhdysvalloissa ja kumppanimaiden kanssa.

Kiina on yhdysvaltalaisille hankala vastus juuri siksi, että he kykenevät hyvin erilaisiin toimintoihin vakoilun ja tiedustelun saralla. Heillä on halua ja kykyä käyttää mitä tahansa keinoja.

– Se, mikä tekee Kiinan tiedusteluapparaatista niin haitallisen, on se, miten se käyttää samanaikaisesti kaikkia käytettävissään olevia keinoja meitä vastaan yhdistämällä kyberhyökkäykset, ihmistiedustelun, yrityskaupat ja investoinnit saavuttaakseen strategiset tavoitteensa, FBI:n Wray kertaa.

”Hyvin epätavallista” – kaksi ministeriä katosi Kiinassa

Kiinan puolustusministeri Li Shangfu on muutaman kuukauden sisällä jo toinen korkea-arvoinen Kiinan kommunistisen puolueen jäsen joka on kadonnut jälkiä jättämättä. Myös maan ulkoministeri Qin Gang katosi mystisesti kesäkuussa. Kummastakaan ministeristä ei ole sen koommin kuultu. Tilanne herättää epäilyksiä Kiinan nykyhallinnon vakaudesta. Asiasta kertoo Financial Times.

Vaikka korkeita kiinalaisia virkamiehiä erotetaan aika ajoin esimerkiksi korruption vuoksi, kahden hallinnon kannalta keskeisen ministerin katoaminen näin lyhyen ajan sisällä on asiantuntijoiden mukaan erittäin harvinaista. Maan päätöksenteon arvioidaan muuttuvan jatkuvasti yhä vähemmän läpinäkyväksi.

Li ja Qin olivat molemmat presidentti Xi Jinpingin henkilökohtaisesti valitsemia ministereitä. Vastuun kantamisen välttely hallinnon epäonnistumisissa on tällöin presidentin kannalta hankalampaa. Asiantuntijat arvioivat, että Kiinan sakkaavan talouden ja kireän ulkopoliittisen tilanteen vyöryttäminen ministereiden niskaan saattoi olla Xin motivaatio heidän katoamiselleen.

– Se on hyvin epätavallista. En olisi voinut kuvitella, että niin lyhyessä ajassa kaksi erittäin tärkeää ministeriä katoaisi ilman mitään tietoa, Singaporen kansallisen yliopiston julkispolitiikan professori Lee Kuan Yew toteaa.

Li Shangfun nimitys oli kansainvälisesti katsottuna kiistanalainen. Vuonna 2018 Yhdysvallat asetti häntä vastaan pakotteita, sillä hän oli osallistunut liiketoimiin Venäjän puolustus- ja tiedustelusektoreihin liittyvien henkilöiden kanssa. Kiina kieltäytyi sallimasta Li:n tapaamista Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin kanssa pakotteiden aikana. Tämä monimutkaisti maiden suhteita.

Puolustusministeri Lin on tiedetty aloittaneen laaja korruptionvastainen selvitys Kiinan asevoimissa ennen hänen katoamistaan. Useat korkea-arvoiset upseerit saivat tämän seurauksena potkut.

Syyksi Lin katoamiselle kerrottiin viime viikolla ”terveydellinen tilanne.” Syy on sama kuin mitä ulkoministeri Qin tapauksessa kerrottiin alkajaisiksi.

– Kukaan, joka on julkisesti kerrottu kärsivän terveysongelmista, ei tule koskaan olemaan tulevaisuudessa terve, eräs käyttäjä totesi FT:n mukaan kiinalaisessa sosiaalisen median sovelluksessa Weibossa

Yksi asia on kuitenkin selvää. Valta on yhä keskittyneempi presidentti Xille. Tämä herättää epäilyksiä hallinnon toimivuudesta.

– Ironisesti, kun ylimpänä johtajana hallitsee kaikkea, Kiinan kommunistisen puolueen valta muuttuu poliittisesti epävakaammaksi ja hallinnossa entistä epäjohdonmukaisemmaksi, Stanfordin yliopiston vanhempi tutkija Guoguang Wu on todennut.

Useita ministereitä kadonnut julkisuudesta Kiinassa

Kiinan puolustusministeri Li Shangfu ei ole esiintynyt julkisuudessa sitten elokuun, raportoi The Wall Street Journal. Lin toistaiseksi viimeinen julkinen esiintyminen oli 29.8. Pekingissä järjestetyssä Kiinan ja Afrikan välisessä turvallisuuskonferenssissa, jossa hän piti puheen.

Vastaavanlaisia ministerien ja korkeiden viranhaltijoiden julkisuudesta katoamisia on viime aikoina ilmennyt useampia. Esimerkiksi ulkoministeri Quin Gang siirrettiin pois tehtävistään heinäkuussa hänen kadottuaan ilman selitystä kuukautta aikaisemmin.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Li on vapautettu tehtävistään. Lin katoamisen arvioidaan liittyvän Kiinan autoritaarisen johtajan Xi Jinpingin pyrkimyksiin muovata ja puhdistaa Kiinan asevoimia.

Lin poissaolo on herättänyt huomiota diplomaattien ja Kiina-asiantuntijoiden keskuudessa, jotka ovat julkisesti ihmetelleet julkisuudesta yllättäen kadonneiden ministerien kohtaloita.

Kiinan kommunistipuolueen viranomaiset eivät ole tehneet mitään muutoksia Lin asemaan yhtenä puolueen 205-jäsenisen keskuskomitean jäsenenä. Hänen nimensä ja tittelinsä löytyvät edelleen kansallisen turvallisuuden ministeriön ja valtioneuvoston sivuilta.

Li nimitettiin puolustusministeriksi maaliskuussa. Hän on koulutukseltaan insinööri ja on tehnyt pitkän uran asevoimissa satelliittiteknologian parissa.

Näin Taiwan varustautuu Kiinan hyökkäykseen

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu on varoittanut, että Kiina saattaa hyökätä Taiwaniin vuonna 2027. Saarivaltio varustautuukin nyt estämään mahdollisen Kiinan maihinnousun aseellisesti. Asiasta uutisoi Popular Mechanics.

Taiwanin asevoimilla on selkeä tehtävä. Toistaiseksi maa on kuitenkin käyttänyt rajallisen puolustusbudjettinsa vaihtelevasti. Taiwanin merivoimat on hankkinut suuria sotalaivoja ja maihinnousualuksia, joiden hyödyt ovat kyseenalaisia.

Sen jälkeen kun Kiinan tasavallan hallitus pakeni Taiwaniin sisällissodan loppuvaiheissa vuonna 1949, maa panosti vahvasti ilma- ja merivoimiinsa. Ajatus oli, että joku päivä hallitus voisi palata takaisiin mantereelle ja kaataa sitä hallitsevan kommunistihallinnon.

Taiwanin hankkimista aluksista saattaa olla hyötyä Taiwaninsalmen ylittämisestä, mutta Taiwaniin hyökkääviä kiinalaisia niillä ei pysäytetä. Kiinan merivoimilla on kolme lentotukialusta (Taiwanilla ei yhtään), 33 sukellusvenettä (Taiwanilla kolme) ja 56 sota-alusta (Taiwanilla 26). Taiwan ei pystyisi käyttämään maihinnousualuksiaan edes joukkojen siirtämisessä saaren yhdestä osasta toiseen. Erityisesti uuden Yushan-luokan maihinnousualuksen hankinta vaikuttaa eriskummalliselta päätökseltä.

Maalla on myös neljä Yhdysvaltain merivoimien entistä Kidd-luokan hävittäjää. Yli 40 vuotta vanhat alukset ovat auttamattoman vanhentuneita, vaativat 1 400 hengen miehistön ja pystyvät kantamaan vain neljä ohjusta. Vaikuttaa, että aluksia pidetään yllä vain siksi, että Taiwan voi sanoa omistavansa hävittäjiä. Samasta syystä merivoimat ylläpitää kuuttatoista vanhentunutta Knox- ja Oliver Hazard Perry -luokan fregattia.

Taiwanissa on kuitenkin alettu ymmärtämään, että saaren kohtalo riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon joukkoja ja aseita Kiina saa mahdollisessa hyökkäyksessä kuljetettua Taiwaninsalmen yli. Siksi merivoimissakin painotus on siirtymässä kohti pieniä, kevyitä ohjusveneitä, joilla se kykenee iskemään Kiinan kuljetusaluksiin.

Taiwanin merivoimat onkin parhaillaan rakentamassa kahtatoista Tuo Chiang -luokan ohjuskatamaraania, joista jokainen kykenee kantamaan kahdeksan ääneä hitaampaa ja kahdeksan ääntä nopeampaa Hsiung Feng -laivantorjuntaohjusta. Lisäksi tavoitteena on rakentaa 30 Kuang Hua -ohjusvenettä sekä kahdeksan sukellusvenettä.

Maavoimien puolella Taiwan on modernisoimasssa yhdeksääsataa CM-11 ja lähes viittäsataa M60A3 -panssarivaunuaan. Vaikka nämä 1960-luvulta peräisin olevat panssarivaunut ovat vanhoja, ovat ne myös kevyempiä. Ne pystyvät siis liikkumaan Taiwanin vuoristoisissa sisäosissa helpommin kuin uudemmat, painavammat panssarivaunut.

Moderneihin panssarivaunuihin verrattuna pieni 105-millimetrinen tykki ei ole myöskään ongelma, sillä Kiinan odotetaan käyttävän maihinnousussaan kevyesti panssaroituja ZBD-05 -hyökkäysvaunuja, joiden tykki on vain 30-millimetrinen. CM-11 ja M60A3 -panssarit selviytyvät kaksintaistelusta näiden kanssa helposti voittajana. Vanhoissa panssareissa on myös enemmän tilaa ammuksille kuin uusissa.

Tämä ei tarkoita, etteikö Taiwan panostaisi myös uudempiin panssarivaunuihin. Taiwan on ostamassa Yhdysvalloilta 108 Abrams-panssareihin perustuvaa M1A2T-panssaria, joskin niiden suuri koko ja paino rajoittaa niiden toimintaa maan länsirannikolla sijaitseville alangoille.

Ilmavoimien suhteen Taiwan on panostanut F-16V -hävittäjiin, joita maalla on yli 200 kappaletta. Vaikka F-16 ei ole samanlainen häivehävittäjä kuin esimerkiksi Kiinan J-20, kehittyneempi tutka ja avioniikka paikkaa tätä puutetta. Lisäksi Taiwanilla on noin 140 vanhempaa Mirage- ja F-CK-1 -hävittäjää.

Viime vuosiin asti Taiwanin puolustusbudjetti oli vain kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt maan tavoitteena on nostaa summa 2,4 prosenttiin. Jää kuitenkin nähtäväksi, riittääkö korotus vahvistamaan saarivaltion puolustuskykyä. Paljon riippuneekin siitä, käyttääkö asevoimat budjettilisäykset järkevästi ja realiteetit huomioon ottaen.

IL: Kiina-riippuvuus huolestuttaa asiantuntijoita

Riippuvuus kiinalaisista tuotteista näkyy jokaisen suomalaisen arjessa, uutisoi Iltalehti.

Esimerkiksi presidenttikilpaan ryhtyneet Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto, sekä EU:n ulkoministerit ovat ilmaisseet huolensa niin Suomen kuin koko Euroopan Kiina-riippuvuudesta. Riippuvuudella voi olla kauaskantoisia seurauksia. Tästä saatiin esimakua jo koronapandemian aikana vaivanneen komponenttipulan muodossa.

Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikennöimistä busseista kolmannes kulkee sähköllä. Busseista 80 prosenttia on valmistettu Kiinassa, ja eurooppalaisvalmisteistenkin bussien osista löytyy kosolti kiinalaisia osia, tuotantovaiheita sekä raaka-aineita.

– Eurooppalainen tuotanto on vähän vaikeassa tilanteessa. Volvo lopettaa tuotannon Puolassa ja Scania on vasta tulossa markkinoille. Kyllä Kiina aika lailla dominoi, sanoo HSL:n hankepäällikkö Ville Uusi-Rauva.

Kiina tuottaa maailman akkumarkkinoille myös erityisesti harvinaisia mineraaleja sekä maametalleja. Vaikka sähköautojen akkuihin tarvittavan koboltin suurin tuottajamaa on Kongo, tapahtuu valtaosa koboltin jatkojalostuksesta Kiinassa. Esimerkiksi vihreälle siirtymälle kriittiset, harvinaiset maametallit tuodaan EU:n alueelle noin 99 prosenttisesti Kiinasta. EU:n komission mukaan EU tarvitsee vuoteen 2050 mennessä kobolttia 15-kertaisesti muun muassa energian varastointia varten.

Euroopassa erityisesti kiinalaisesta tuotannosta riippuvaisia aloja ovat muun muassa tekstiiliteollisuus sekä sähkölaitteiden ja tietokoneiden valmistus. Liiallinen riippuvuussuhde esimerkiksi elektroniikan ja uusiutuvan energian osalta voi olla hyvinkin haitallista. Eurooppalaiset lääketehtaat saavat myös neljäsosan lääkkeiden vaikuttavista aineista Kiinasta.

– Jos yrittäisi olla päivän ilman made in China- tuotteita, niin ei se varmasti kauhean helppoa ole, ihan vaatteista lähtien, toteaa ulkoministeriön itäisen Aasian, Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikön ulkoasiainsihteeri Teemu Laakkonen.

Asiantuntijan mukaan maailmantalous on rakenteeltaan niin verkottunutta, ettei kaikkien riippuvuussuhteiden purkaminen olisi kuitenkaan realistista eikä edes tarkoituksenmukaista.

– Se on kylmää realismia. Ei vain ole mahdollista, että meillä olisi kaikki ne tehtaat, joita Kiinaan on viety tai että ne kaivokset kriittisine raaka-aineineen saataisiin Eurooppaan, Laakkonen sanoo.

Suomessa ruoan tuotanto on kuitenkin Kiinasta riippumatonta, ja ruoan viennin suhteen tasapaino maiden välillä on jopa päinvastainen. Laakkosen mukaan suomalaista vientiä Kiinaan on jokseenkin huomattavissa määrin.

Kiina harmaantuu ja talous yskii – ongelmat joudutaan vasta nyt näyttämään ulospäin

Kiinan talous yskii, ja näyttää siltä, että köhästä tulee krooninen.

Maailman talouden veturin vähittäismyynti kasvoi heinäkuussa vain 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Luku on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin mitä ekonomistit ennustivat. Muutkaan luvut eivät olleet sen iloisempaa luettavaa, ja Kiina jäi ekonomistien ennusteista muillakin saroilla; teollinen tuotanto kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä ennusteita vähemmän.

Luvuissa saattaa olla ilmaakin. Maalla on tapana kaunistella lukujaan.

Kiinan talouskasvu on ollut 2000-luvulla hurjaa. Parhaimpina vuosina puhuttiin 10 prosentin vuosikasvusta. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa Kiina voi sanoa vastaaville kasvuluvuille hyvästit.

– Kiinan virallinen kasvuennuste tälle vuodelle on viisi prosenttia, ja uskon, että Kiinan virallinen luku tulee olemaan vitosella alkavaa. Kasvua tulee olemaan edelleen jonkin verran ja en usko, että Kiinan bruttokansantuote oikeasti tulee nousemaan viittä prosenttia tänä vuonna, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimusyksikön päällikkö Iikka Korhonen sanoo Verkkouutisille.

– Tosin se ei tule olemaan paljon myöskään sen alle. Vuoden 2022 kevään Shanghain lockdownin luvut olivat niin huonot, että tänä vuonna tulee melkein väistämättä talouskasvua. Mielestäni kolmen prosentin kasvu on kuitenkin tulevina vuosina todennäköisempää kuin viiden prosentin kasvu.

Kiinan ongelmat kuulostavat meille suomalaisille kovin tutuilta. Väestö ikääntyy, julkista velkaa on paljon ja rakentaminen takkuaa. Uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin niille on kysyntää.

– Suomen ja Kiinan demografian kehitys on jossain määrin samanlainen. Tosin Suomessa on suhteellisesti enemmän nettomaahanmuuttoa kuin Kiinassa, Korhonen sanoo.

Rakentaminen on ollut pitkään Kiinan talouden veturi. Näin on ollut varsinkin finanssikriisin jälkeen, ja valtio ja alueet ovat tukeneet rakentamista velkarahalla.

– Finanssikriisin jälkeen Kiinassa elvytettiin rajusti. Suurin osa elvytyksestä tehtiin Kiinassa rakentamalla enemmän. Rakentaminen on tehty suurilta osin velkarahalla ja se on johtanut siihen, että velkatasot on kansantalouden tasolla nousseet todella korkeiksi, Korhonen sanoo.

Kiinalaisen kiinteistöyhtiö Vanken jättihanke Zhengzhoussa. AFP / LEHTIKUVA

Suomen tilanteeseen ero on siinä, että Kiinassa on ulkopuolista velkaa vähän. Kiinalaiset ovat pääosin velkaa kiinalaisille.

– Pääomaliikkeiden rajoitukset ovat johtaneet siihen, että ulkomaisen velan määrä on aika matala. Valtion omistamat pankit ovat lainanneet rahaa rakennusyrittäjille ja kiinteistörakennuttajille. Iso osa rakennuttajista on kytköksissä paikallishallintoihin eli iso osa velasta on julkista, vaikka Kiinan omissa luvuissa se ei näy julkisessa velan määrässä.

Kiinan talouskriisin taustalla on monet syyt

Kiinan aiempaa huonompien lukujen taustalta ei löydy yhtä yksittäistä syytä. Ongelmien taustalla on Kiinan väestön ikääntyminen, kiinteistö- ja rakennusalan ongelmat ja kiinalaisten heikko luottamus talouteen. Ne eivät ole syntyneet hetkessä.

– Demografinen kehitys on jatkunut pitkään samanlaisena ja se hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Samalla kiinalaiset kotitaloudet ovat alkaneet myös säästämään enemmän ja ne ovat haluttomia lisäämään kulutustaan, Iikka Korhonen sanoo.

Iikka Korhonen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

– Kiinteistösektorin ongelmat ovat pitkän aikavälin trendin tulosta. Monet ongelmat on jouduttu vasta nyt näyttämään ulospäin. Iso osa kiinteistöyrityksistä ei ole pystynyt hoitamaan velkojaan. Joukkovelkakirjalainojen korot ovat jääneet maksamatta, ja niiden osakekurssit ovat romahtaneet. Moni negatiivinen asia osuu samaan aikaan, ja se näkyy Kiinan luvuissa.

Korhosen mukaan tulevina vuosina kiinalainen kulutus voi toipua ja maailmantalouden elpyminen voi vauhdittaa myös Kiinan talouslukujen korjaantumista. Kymmenen tai viidenkään prosentin kasvulukuihin Kiinan on kuitenkaan enää vaikea päästä demografisen kehityksen takia.

Suomelle ja suomalaisten yritysten taloudelle Kiinan vaikeudet eivät luo enää merkittäviä lisähaasteita. Suomen tavaravienti Kiinaan on vain viisi prosenttia, ja sen arvo on viime aikoina junnannut muutenkin paikoillaan.

– Maat kuten Brasilia, joka on vienyt paljon raaka-aineita Kiinaan kärsivät sen ongelmista kaikkein eniten. Eurooppalaisista maista Saksa ja sen autoteollisuus on paljolti riippuvainen Kiinasta. Suorat vaikutukset Suomeen ovat vähäisemmät.

Vakoiluepäily USA:ssa: Kiinalaisia ilmestyy tukikohtien lähelle

Kiinalaiset ”kuokkavieraat” ovat herättäneet viime vuosien aikana huolta useiden Yhdysvaltain sotilastukikohtien lähellä.

Wall Street Journal -lehden mukaan ajoittain turisteina esiintyvät Kiinan kansalaiset ovat päässeet tukikohtien ja muiden arkaluonteisten laitosten alueelle jopa noin sata kertaa. Tapauksia luonnehditaan mahdolliseksi vakoilu-uhaksi.

Puolustusministeriö Pentagon ja liittovaltion poliisi FBI neuvottelivat viime vuonna muiden virastojen kanssa uusista turvatoimista. Kiinalaisia on havaittu Yhdysvaltain ohjuskoelaitoksen alueella New Mexicossa ja Floridassa sijaitsevan rakettikeskuksen lähellä. Tuolloin kohdetta olivat lähestyneet sukeltajat sumeassa vedessä.

Toiminnan tarkoituksena voi olla turvatoimien testaaminen. Osa kiinalaisista on ilmeisesti pakotettu mukaan toimintaan, ja heidän odotetaan raportoivan havainnoista valtiolle.

Kiinan Washingtonin suurlähetystö kuvailee syytöksiä ”pahantahtoiseksi keksinnöksi”. Maiden väliset jännitteet kiristyivät alkuvuonna Yhdysvaltain pudotettua maan yllä lentävän Kiinan vakoilupallon.

Liittovaltion poliisi FBI:n mukaan Kiinan valtio harjoittaa laajamittaista vaikutus- ja vakoilutoimintaa ulkomailla muun muassa teknologian varastamiseksi piittaamatta laista tai kansainvälisistä normeista.

Kiinan pankit myöntävät miljardilainoja venäläisille pankeille

Kiinalaiset lainanantajat ovat ryhtynee myöntämään miljardeja dollareita venäläisille pankeille, kun länsimaiset pankit lopettivat toimintansa maassa Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen, kertoo Financial Times.

Kiinan neljän suurimman pankin toimet ovat osa Pekingin pyrkimyksiä edistää renminbiä vaihtoehtoisena globaalina valuuttana dollarille.

Kiinan lainananto Venäjän pankkisektorille nelinkertaistui kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä kuluneiden 14 kuukauden aikana Kiovan kauppakorkeakoulun Financial Timesille analysoimien uusimpien virallisten tietojen mukaan.

Industrial and Commercial Bank of China (ICBC), Bank of China, China Construction Bank ja Agricultural Bank of China lisäsivät yhteisvastuutaan Venäjälle 2,2 miljardista dollarista 9,7 miljardiin dollariin 14 kuukauden aikana Venäjän keskuspankin tietojen mukaan.

Saman ajanjakson aikana itävaltalainen Raiffeisen-pankki lisäsi lainojaan maassa yli 40 prosenttia 20,5 miljardista dollarista 29,2 miljardiin dollariin. Raiffeisen on sanonut tutkivansa tapoja vetäytyä maasta ja on vähentänyt lainojaan Venäjällä 25,5 miljardiin dollariin kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien.

Euroopan keskuspankki on lisännyt painetta valvomiinsa lainanantajiin, mukaan lukien Raiffeisen, jotta ne irtautuisivat toimistaan Venäjällä. Raiffeisen sanoo yrittävänsä löytää tapoja myydä tai päästä eroon Venäjän liiketoiminnastaan noudattaen kuitenkin paikallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä.

FT:n mukaan kiinalaisten pankkien toimet ovat osa Venäjän muutosta ottaa renminbi käyttöön varantovaluuttana Yhdysvaltain dollarin ja euron sijaan.

– Kiinan pankkien lainat venäläisille pankeille ja luottolaitoksille ovat osa dollarin ja euron syrjäyttämistä. Tämä osoittaa, että (lännen) pakotteet tekevät työnsä, sanoo Andrii Onopriienko Kiovan kauppakorkeakoulusta FT:lle.

Kiinan nousu kumppanina korostaa Venäjän taloudellista käännettä. Maiden välinen kauppa saavutti 185 miljardin dollarin ennätystason vuonna 2022.

Ennen viime vuoden hyökkäystä Ukrainaan yli 60 prosenttia Venäjän viennin maksuista suoritettiin maan viranomaisten mukaan ”myrkyllisillä valuutoilla”, eli dollarilla ja eurolla. Kiinan renminbin osuus oli alle yksi prosentti. Nyt renminbin osuus maksuista on 16 prosenttia.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)