Verkkouutiset

Viro

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tallinnaan asennettiin peltipoliisi risteykseen: 545 sakkoa viikossa

Peltipoliisi on valvonut 1. heinäkuuta alkaen Reiditien, Narvan maantien ja Piritan rantatien risteysalueen liikennettä Tallinnassa.

Viron poliisista kerrotaan ERR:lle, että automaattinen liikennevalvonta on sakottanut jo 545 autoilijaa ensimmäisen toimintaviikon jälkeen.

– Mitä suurempi nopeus, sitä rajoitetumpi on kuljettajan näkökenttä, ja sitä enemmän aikaa ja metrejä kuluu auton pysäyttämiseen, jos tielle esimerkiksi ilmestyy odottamaton este. Jokainen nopeusrajoituksen ylittävä kilometri kasvattaa todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen ja pahentaa mahdollisia vammoja, muistuttaa Toomas Paap Viron poliisista.

Määrä on jopa yllättänyt poliisin.

– Ehdottomasti 545 sakkoa on iso määrä, Paap toteaa.

Sakkopaikka on tuttu monelle suomalaiselle Virossa autolla matkaavalle, koska Reiditie alkaa heti Tallinnan satamasta. Risteysalue sijaitsee Tallinnan Laululavan lähellä.

Suomalainen rekisterikilpi ei pelasta, jos peltipoliisi välähtää Virossa. Autoliitto muistuttaa, että myös ulkomailla saadut sakot pitää maksaa.

– Älä heitä ulkomailta tullutta rahavaatimusta roskakoriin! Jos saat sakon tai jälkimaksuvaatimuksen ulkomailta, on viisainta maksaa viivyttelemättä, jos tiedät tehneesi rikkeen, liitto ohjeistaa sivuillaan.

Nykyään voi kaikissa EU-maissa annettuja sakkoja periä myös Suomessa, joten ulkomailla saatu sakko löytää perille.

Useat maat haluavat lähettää rikollisia Viron vankiloihin

Useat maat ovat osoittaneet kiinnostusta vuokrata vankilapaikkoja Virosta, kertoo yleisradio ERR.

Muualla Euroopassa vankilat ovat viime vuosina täyttyneet, mutta Virossa kehitys on ollut päinvastaista. Viime vuonna vankiloissa rangaistusta suorittavien vankien määrä putosi Virossa ensimmäistä kertaa alle 2 000:een. Vielä 20 vuotta sitten Viron vankiloissa oli yli 4 000 vankia.

Vankien määrän romahdus näkyy esimerkiksi siten, että Jõhvissä sijaitsevan Virun vankilan paikoista vain puolet on tällä hetkellä täytetty.

Virossa on keskusteltu siitä, voisiko ulkomailta ottaa maksua vastaan vankeja suorittamaan tuomioitaan virolaisiin vankiloihin. Esimerkiksi Tanska on jo sijoittanut osan vangeistaan Kosovoon.

Viron oikeusministeriöstä kerrotaan, naapurimaat ovat osoittaneet kiinnostusta vankilapaikkojen vuokraamiseen. Se kuitenkin edellyttäisi muutoksia lakiin. Tällä hetkellä sellaista ei Virossa suunnitella.

Moskovan diplomaatit majailivat Tallinnan kaupungin asunnossa 30 vuotta alle viidellä eurolla

Virossa nousi toukokuussa kohu Tallinnan kaupungin ja Venäjän suurlähetystön solmimasta vuokrasopimuksesta.

Televisiokanava Kanal 2 kertoi Kuuuurija -ohjelmassa, että kaupunki oli solminut vuokrasopimuksen lähetystön kanssa 2.7.1993. Tallinnan ydinkeskustassa sijaitsevan kolmion kuukausivuokraksi sovittiin tuolloin 4,67 euroa. Hintaa ei ole nostettu yli 30 vuoteen, joten kaupunki on menettänyt vuokratuloja sadoilla tuhansilla euroilla.

Huoneisto sijaitsee hyvällä paikalla keskustassa. Naapuritalossa on Viron suojelupoliisin päämaja. Asunnon oikeaksi markkinahinnaksi arvioidaan noin 800-900 euroa kuukaudessa.

Tallinnan kaupungista kerrotaan, että vuokrasopimusta Venäjän lähetystön kanssa on yritetty muuttaa ja irtisanoa jo vuosia. Kaupungin mukaan Viron ulkoministeriö on torpannut sen. Asiassa on vedottu diplomaattisia suhteita koskevaan Wienin yleissopimukseen.

Keväällä kuitenkin alkoi tapahtua. Kaupungin viranomaiset saivat toimitettua Venäjän lähetystölle tiedon sopimuksen purkamisesta. Diplomaateilla oli aikaa muuttaa pois 30. kesäkuuta mennessä. Kaupungin mukaan luovutus sujui rauhallisesti ja huoneisto on vihdoin tyhjä.

Kuuuurija on käynyt tutustumassa tyhjään asuntoon. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka huoneistossa leijailee pinttynyt tupakan haju. Diplomaateilta on jäänyt huoneistoon muun muassa kaunis venäläinen teekannu ja historiankirjoja.

Viroon valitaan uusi pääministeri – hän on vahvoilla Kaja Kallaksen seuraajaksi

Eurooppa-neuvosto päätti torstaina nimetä Viron pääministeri Kaja Kallaksen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että valta vaihtuu Virossa.

Reformipuolueen hallitus kokoontuu lauantaina valitsemaan ehdokkaan seuraavaksi pääministeriksi.

Tehtävään on Postimees -lehden mukaan vahvoilla Kristen Michal. Asiantuntijoiden arvioissa seuraavaksi pääministeriksi on soviteltu myös puolustusministeri Hanno Pevkuria. Hän ilmoitti perjantaina, ettei hae tehtävään.

Reformipuolueen hallituksen jäsen Maris Lauri pitää liki varmana sitä, että Kristen Michal on seuraava reformipuolueen puheenjohtaja ja pääministeri. Hänellä on Laurin mukaan paljon kokemusta ministerin työstä, parlamentista ja puolueen johtotehtävistä.

Michal on syntynyt Tallinnassa vuonna 1975. Hän liittyi Viron reformipuolueeseen vuonna 1996, jonka jälkeen hän työskenteli eduskuntaryhmän, ministereiden ja pääministerin neuvonantajana.

Avustajan tehtävistä Michal ponnisti Viron parlamenttiin vuonna 2004. Hän on toiminut oikeusministerinä (2011–2012), elinkeino- ja infrastruktuuriministerinä (2015-2016) ja ilmastoministerinä viime vuodesta lähtien.

Hän on opiskellut hallintojohtamista ja oikeustieteitä Tallinnan yliopistossa. Viron lisäksi hän puhuu englantia, suomea, saksaa ja venäjää.

Michal on reservin upseeri ja hänellä on vaimo ja kolme poikaa.

Asiantuntijat pitävät todennäköisenä sitä, että pääministerin vaihtuminen ei vaikuta Viron hallituksen kokoonpanoon. Näillä näkymin reformipuolue, Viro 200 ja sosiaalidemokraattinen puolue jatkavat yhteistyötä hallituksessa.

 

Suomalaissotilaat osallistuivat paraatiin Narvassa – ”Missään vapauden rajalinja ei näy selvemmin”

Virossa on juhlittu tänään sunnuntaina voitonpäivää. Ohjelmaan on kuulunut muun muassa sotilasparaati Narvan kaupungissa Venäjän rajalla, johon on osallistunut myös suomalaissotilaita.

Toisin kuin Venäjällä, jossa voitonpäivänä juhlitaan liittoutuneiden voittoa toisessa maailmansodassa, Virossa voitonpäivää juhlistetaan 23. kesäkuuta. Päivällä muistetaan vuoden 1919 itsenäistymissodan aikana käytyä Cesisin taistelua, jossa Viron ja Latvian joukot päihittivät baltiansaksalaisten Landwehr-armeijan.

Paraatiin osallistui virolaisten lisäksi sotilaita lukuisista Nato-liittolaismaista, mukaan lukien Suomesta. Suomalaisten lisäksi paraatiin osallistui sotilaita Isosta-Britanniasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ranskasta, Ruotsista Tanskasta ja Yhdysvalloista.

Nähtiinpä paraatissa myös HIMARS-raketinheitin, jollaisia on käytetty ahkerasti myös Ukrainassa.

Viron presidentin Alan Karis painotti pitämässään puheessa, että Viron ja Venäjän rajalla sijaitsevassa Narvassa kontrasti kahden eri puolen välillä on erityisen suuri. Hän kutsuikin kaupunkia Euroopan ja vapaan maailman etulinjaksi.

– Missään muualla Euroopassa rajalinja vapauden ja alistuksen, avoimuuden ja eristäytyneisyyden sekä sodan ja rauhan välillä ei ole yhtä selvä, kuin täällä Narvajoella, Karis sanoi.

Pääministeri Kaja Kallas totesi Viron itsenäistymissodan muistuttavan, että vapaus voi voittaa odottamatta. Itsenäistymissodassa puna-armeija lähes miehitti Viron ja oli vain kolmenkymmenen kilometrien päässä Tallinnasta. Virolaisjoukot onnistuivat kuitenkin karkoittamaan punasotilaat ja auttoivat myöhemmin myös Latvian vapauttamisessa.

– Tämä meidän on muistettava auttaessamme Ukrainaa voittoon, Kallas linjasi.

Voitonpäivän juhlintaa on varjostanut viime päivinä Venäjän tekemä kiusanteko Narvan raja-asemilla. Venäjän rajaviranomaiset ovat torstaista lähtien hidastelleet rajamuodollisuuksissa niin, että maiden väliselle sillalle ehti kertyä satojen ihmisten jonot. Lopulta Viron täytyi sulkea rajanylityspaikka turvallisuussyistä.

Tämän lisäksi Venäjän puolelle on hiljattain nostettu eriskummallinen ilmalaivan muotoinen tarkkailupallo.

Viron sisäministeri Lauri Läänemets kommentoi lauantaina Viron yleisradioyhtiö ERR:lle, että tarkkailupallolla ja rajaongelmilla sekä voitonpäivällä voi olla yhteys.

– Voidaan olettaa, että tämä liittyy jotenkin Viron voitonpäivään, mutta tiedämme miten tällaisia toimia torjutaan, eivätkä ne häiritse meitä, Läänemets linjasi.

Viro sulkee rajanylityspaikan turvallisuussyistä – sisäministeri syyttää Venäjää

Viro sulkee Narvan Venäjän-vastaisen rajanylityspaikan turvallisuussyistä viikonlopun ajaksi, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR. Raja suljetaan vain Venäjän suuntaan, ja Viroon palaaminen on edelleen mahdollista.

Viron rajavartioston itäisen alueen päällikön Eerik Purgelin mukaan rajamuodollisuudet Venäjän puolella ovat pitkittyneet huomattavasti tavallisesta, jonka vuoksi Viron puolelle kertyi torstaista lähtien satojen ihmisten jono.

Venäjän viranomaisten hidastelun vuoksi rajanylittäjät joutuivatkin odottamaan Venäjälle pääsyä pitkään Narvajoen ylittävällä sillalla.

Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen mukaan rajalle kertyneet ihmismäärät kasvoivat niin suuriksi, että siitä olisi voinut aiheutua vaaratilanteita. Lisäksi oli mahdollisuus, että yleinen järjestys olisi ollut uhattuna. Rajanylittäjät olisivat voineet myös jäädä jumiin Narvaan ilman yöpaikkaa.

– Suljimme rajanylityspaikan tavallista aikaisemmin ihmisten turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi, Purgel sanoo.

Viron poliisi arvioi myös, etteivät venäläiset rajavartioviranomaiset todennäköisesti ryhdy käsittelemään maahan saapuvia ihmisiä tavalliseen tahtiin. Tämän vuoksi rajanylittäjiä kehotetaan ylittämään raja Peipsijärven eteläpuolella Luhamaassa ja Koidulassa, jossa rajanylitystoimet on toistaiseksi hoidettu normaalisti.

– Valitettavasti ei ole merkkejä siitä, että Venäjän rajavalvontatoimet kehittyisivät lähitulevaisuudessa, poliisi tiedottaa.

Perjantai-iltana rajan ylittämistä odotti Viron puolella edelleen lähes 500 ihmistä. Viron sisäministerin Lauri Läänemetsin mukaan Venäjän puoleisessa rajatarkastuksessa ruuhkaa ei ole Viron suuntaan, vaan ruuhkaa kertyy vain Venäjälle päin.

Läänemetsin mukaan Venäjän rajavartioston toiminta osoittaa, että maan viranomaiset ovat arvaamattomia.

– Jostain syystä venäläiset päästävät ihmisiä omalle puolelleen erittäin hitaasti. Venäläiset rajavartijat ovat epäonnistuneet normaalin liikenteen takaamisessa, Läänemets tylyttää.

Erityisesti Läänemets kritisoi sitä, että keinotekoiset jonot luovat hankaluuksia Venäjän omille maanmiehille. Tilanteen vuoksi monet venäläiset eivät ole päässeet yöksi koteihinsa.

Kun rajanylityspaikka suljettiin perjantaina etuajassa, Viron rajatarkistukset selvittäneet ihmiset kuitenkin prosessoitiin Venäjän puolella nopeasti. Tämä on Läänemetsin mukaan osoitus siitä, että halutessaan venäläiset rajavartijat voisivat toimia nopeamminkin.

Tilannetta on hämmentänyt myös suuri havaintopallo, joka on nostettu ilmaan Venäjän puolella rajaa.

Läänemets arvioi että pallolla ja rajanylityspaikan ongelmilla saattaa olla yhteys Virossa sunnuntaina juhlittavaan voitonpäivään. Päivällä juhlistetaan virolaisten ja latvialaisten voittoa baltiansaksalaisia Landwehr-joukkoja vastaan vuonna 1919 käydyssä Cesiksen taistelussa, eikä sitä tule sekoittaa Venäjällä juhlittavaan voitonpäivään.

– Voidaan olettaa, että tämä liittyy jotenkin Viron voitonpäivään, mutta tiedämme miten tällaisia toimia torjutaan, eivätkä ne häiritse meitä, Läänemets linjasi.

Virossa vakoilleelle professorille yli kuuden vuoden vankilatuomio

Tarton yliopistossa professorina työskennellyt Vjatšeslav Morozov on tuomittu vankilaan kuudeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi, kertoo Viron yleisradio ERR.

Oikeus katsoi, että Morozov on toiminut ulkomaisen tiedustelupalvelun hyväksi ja harjoittanut Viron tasavallan vastaista toimintaa. Hän on Venäjän kansalainen.

Syytteen mukaan Morozov keräsi tietoja Viron sisä-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta ja siihen liittyvistä ihmisistä ja infrastruktuurista. Lisäksi hän välitti tietoja eteenpäin muun muassa Viron poliittisesta tilanteesta, yhteiskunnasta ja liittolaissuhteista.

Viron suojelupoliisi Kapon johtaja Margo Palloson on kertonut ennen tuomiota ERR:lle, että Morozov jakoi tietoja Venäjän erikoispalveluille. Tapaamiset pidettiin Venäjällä, jonne Morozov meni Pallosonin mukaan ”jossain määrin säännöllisesti”. Vastineeksi tiedoista Morozov sai rahaa.

Morozov työskenteli kansainvälisen politiikan teorian professorina, mutta syytteen myötä Tarton yliopisto päätti hänen työsuhteensa.

Kapon johtaja Pallosonin mukaan yliopistot ovat ulkomaisten tiedustelupalvelujen mielenkiinnon kohteina useammastakin syystä.

– Yleisesti ottaen yliopistot ovat kohteita, koska siellä on tieteellisteknistä tietoa, puolijulkisia tutkimuksia ja sosiologisia tutkimuksia, joiden avulla Venäjän erikoispalvelut voivat kohdistaa paremmin kohteita Viron yhteiskuntaan.

 

Kaja Kallas: Alueellinen koskemattomuus keskeistä rauhan takaamisessa

Viron pääministeri Kaja Kallas korostaa rauhan säilyttämisen keskeisiä periaatteita Ukrainan rauhankonferenssissa Sveitsissä. Konferenssissa pitämässään puheessa Kallas painottaa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta periaatteina, luovat edellytykset globaalille rauhan säilyttämiselle.

Pääministeri on jakanut videon puheestaan viestipalvelu X:ssä.

Erityisen tärkeänä Kallas pitää aluelliseen koskemattomuuden periaatetta. Hänen mukaansa poliitikkojen on opittava historian virheistä, sillä jotkut toivovat alueluovutusten lopettavan Ukrainan sodan. Kallas muistuttaa, että alueluovutukset rauhan takaamiseksi ovat harvoin toimineet.

– Historia on osoittanut, että alueluovutukset rauhan takaamiseksi ovat liian usein johtaneet – ja johtavat – lisähyökkäyksiin, hän muistuttaa.

Kallas korostaa, ettei Venäjän aggressiivisuus Ukrainaa kohtaan alkanut vasta vuonna 2022.

– Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan on kestänyt kymmenen vuotta. Suurimman osan tästä ajasta maailma on jättänyt sen huomiotta.

Kallas huomauttaa, että vaikka Venäjää ei yleensä mielletä kolonialistiseksi suurvallaksi, se kuitenkin on sitä.

– Eesti, oma maani, joutui Venäjän kolonialisoimaksi ja valtaamaksi liki puoleksi vuosisadaksi, aina vuoteen 1991 saakka, Kallas sanoo.

Majavan padosta löytyi sodanaikainen pommi

Viron maastosta löytyy yhä paljon toisen maailmansodan aikaisia räjähteitä. Itä-Virossa miinanraivaajat ovat tehneet vaarattomaksi lähes 2 000 räjähdettä pelkästään tämän vuoden aikana.

Toisinaan niitä löytyy erikoisista paikoista. Postimees -lehti kertoo, että Auveren kylässä räjähde löytyi yllättäen majavan rakentamasta padosta.

Majavan kerrotaan tulleen paikan päälle ihmettelemään, mitä miinanraivaajat puuhaavat padolla.

– Majava on ahkera eläin, joka kantaa patoonsa kaikenlaisia ​​raskaita materiaaleja ja myös maakiviä, jotta rakennelmasta tulisi mahdollisimman vahva. Tässä tapauksessa majava löysi miinan ja raahasi sen patoonsa, kertoo Rasmus Rooden Itä-Viron pommiryhmästä.

Keväällä myös Saarenmaalla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut miinanraivausoperaatio. Kahden kuukauden ajan kiertäneet miinanraivausryhmät löysivät ja tuhosivat 1 406 räjähdettä.

Kaaosta Viron politiikassa: Suuri puolue ajautui riitoihin

Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre on ajautunut sisäisiin riitoihin ja kaaokseen. Tiistaina puolueesta erotettiin neljä näkyvää poliitikkoa, jotka ovat syyttäneet puheenjohtaja Martin Helmeä ”diktaattorimaisesta” johtamistyylistä.

Yksi erotetuista oli Silver Kuusk, joka oli aiemmin kertonut aikeistaan haastaa nykyinen puheenjohtaja. Erotettujen joukossa oli myös kansanedustajia. Kokouksen jälkeen europarlamenttiin jatkokaudelle valittu Jaak Madison ilmoitti yleisradio ERR:n mukaan eroavansa puolueesta. Hän oli puolueen ainoa meppi.

Oppositiossa istuvalla oikeistopopulistisella puolueella on toiseksi eniten paikkoja Viron parlamentissa. Kyselyissä kannatus on kuitenkin laskenut. Eurovaaleissa Ekre tuli neljänneksi 14,8 prosentin ääniosuudella.

Ekren sisäiset jännitteet leimahtivat esille sen jälkeen, kun puolueen perustaja Mart Helmeä syytettiin Venäjä-mielisestä lausunnosta liittyen Ukrainan sotaan. Mart Helme on Martin Helmen isä, joten puolue on ollut tiukasti isän ja pojan käsissä. Myös Mart Helmen vaimo Helle-Moonika Helme istuu puoluehallituksessa. Kaikki kolme ovat Viron parlamentin jäseniä.

Helmet ovat kiistäneet Venäjä-mieliset lausunnot ja syyttäneet heitä haastaneita jäseniä yrityksestä kaapata valta puolueessa. Nykyistä Ekren puoluejohtoa on syytetty myös epäselvyyksistä liittyen puolueen talouteen.

Europarlamentaarikko Jaak Madison on väläyttänyt uuden kansalliskonservatiivisen puolueen perustamista.

Virolaiset henkivartijat kertovat: Näin Suomen presidenttiä suojattiin

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb tekivät toukokuun lopulla valtiovierailun Viroon.

Vierailun ensimmäisenä päivänä Viron presidentti Alar Karis ja hänen puolisonsa Sirje Karis ottivat presidenttiparin vastaan valtiovierailuun kuuluvin seremonioin Tallinnan Vapaudenaukiolla. Paikalla oli myös Viron pääministeri Kaja Kallas ja muuta maan ylintä johtoa.

Aukiolle oli tullut yleisöä seuraamaan tilaisuutta. Joukosta erottui myös paljon tummiin pukuihin pukeutuneita ja mustiin aurinkolaseihin sonnustautuneita miehiä ja naisia. Korvanapeista ja valppaasta olemuksesta paljastui nopeasti, että he eivät olleet tavallisia paikalle sattuneita tallinnalaisia. He olivat siellä suojelemassa presidenttipareja.

Virolaiset henkivartijat kertovat uutissivusto Delfin videohaastattelussa yleisötapahtuman mittavista turvatoimista.

Vapaudenaukio rajattiin metalliaidoilla lohkoihin ennen presidenttiparien saapumista. Pommikoirat tarkastivat alueen ja aukion takana olevan puiston. Osa alueesta eristettiin.

– Tehtävämme on valmistella Suomen presidentin julkinen seremonia ja tehdä kaikkemme, jotta se olisi mahdollisimman turvallinen, kaikki menisi hyvin ja myös vipillä olisi mahdollisimman mukava liikkua täällä ja hän olisi tyytyväinen, kertoo henkivartija Egeti Liiv.

Turvatoimia aukiolla oli harjoiteltu paljon ennen yleisötapahtuman alkua.

– Tiedämme tarkalleen, mihin ja miten he liikkuvat tiettyinä aikoina, Liiv kertoo.

Seremonia meni suunnitellusti. Tämän jälkeen henkivartijat kulkivat jatkuvasti Suomen presidenttiparin matkassa. Mustien autojen letka liikkui eri puolilla kaupunkia.

– Kohteitani ovat olleet tänään lento-asema, presidentin kanslia ja parlamentti. Tästä jatkan matkaani (presidenttien) illalliselle, kertoo henkivartija Merle Altnurme.

Turvamiehiä ei voi olla huomaamatta, mutta Altnurmen mukaan hänen työnsä näkyvin osa on vain jäävuoren huippu. Taustalla tapahtuu koko ajan, kun kyse on turvallisuudesta. Tärkeintä Altnurmen mukaan on valmistautuminen ja uhkien arviointi.

Henkivartijat ovat koko ajan täydessä valmiudessa myös siihen, että suojeltavaa kohdetta vastaan hyökätään.

– Tietenkin olemme. Olemme niitä uhkia arvioineet ja meillä on silmät siellä, missä niitä tarvitaan. Tarvittaessa reagoimme, Altnurme kertoo.

– Vaikka olisi rauhallista, emme voi olettaa tai luulla, että mitään ei voisi tapahtua, toteaa Egeti Liiv.

Viro haluaa suitsia ulkomaalaisten maakauppoja, mallia otetaan Suomesta

Viro haluaa puuttua kolmansien maiden kansalaisten maa- ja kiinteistökauppoihin strategisten kohteiden lähellä. Mallia halutaan ottaa Suomesta, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.

Viron sisäministeriön mukaan maakauppakielto kohdistuisi pääosin Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisiin.

Ministeriön mukaan venäläiset ovat jo pitkään hankkineet omistuksia erilaisten strategisten kohteiden lähistöltä muualla Euroopassa. Yhtenä esimerkkinä ministeriö nostaa Murmanskin pormestarin omistaman asunnon Norjassa, josta on suora näköala norjalaiseen sotilastukikohtaan.

Sisäministeri Lauri Läänemetsin mukaan vastaavaa on havaittu myös Virossa.

– Esimerkiksi joidenkin todella tärkeiden kohteiden lähistöllä on asuntoja, joista voitaisiin suorittaa valvontaa, Läänemets kertoo.

Yksi esimerkki on Tallinnaan hiljattain rakennettu 14-kerroksinen Kalevi Panorama -torni, jonka omistajat ovat venäläisiä. Vain joidenkin satojen metrien päässä tornista sijaitsee Filtrintien varuskunta sekä Viron puolustusvoimien päämaja.

Viron poliisi- ja rajavartiolaitos on taas ilmaissut huolensa venäläisomisteisesta asuintalosta, joka sijaitsee aivan Venäjän ja Viron rajan tuntumassa. Talosta on suora näkymä rajavartioston toimipisteelle.

– Sieltä voi seurata, mitä [toimipisteellä] oikein tapahtuu, Läänemets varoittaa.

Jatkossa laki kieltäisi tällaiset maa- ja kiinteistökaupat. Venäläisille, joilla on Viron oleskelulupa, voitaisiin kuitenkin tehdä poikkeuksia.

Yksi mahdollisuus on, että valtio voisi kieltää maakaupat etukäteen. Toinen vaihtoehto olisi, että valtio voisi lunastaa kiinteistön jälkikäteen. Tässä mallia otettaisiin Suomen lainsäädännöstä.

– Suomessa valtio voi tarkistaa kiinteistökaupan joka tehtiin kuukausia aiemmin ja sanoa, että valtion intressi on tässä tapauksessa niin merkittävä, että valtio hankkii kiinteistön, Läänemets kertoo.

Läänemets muistuttaa, että aiemmin Suomessakin venäläiset ostivat lukuisia maa-alueita strategisten kohteiden läheltä. Hän viittaa muun muassa venäläisomisteiseen Airiston Helmeen, joka hankki kiinteistöjä syvävesiväylien läheltä.

Nyttemmin lakeja on Suomessakin kiristetty.

– Tällaista suunnittelemme myös Viroon, Läänemets tiivistää.

Upseeri vakuuttaa: Kremlin hyökkäys Viroon voitaisiin pysäyttää

Venäjän mahdollinen hyökkäys Nato-maa Viroon saataisiin ehdottomasti pysäytettyä, uskoo Viroon sijoitettujen brittijoukkojen komentaja Giles Harris. Viron pääministeri Kaja Kallas toteaa samaisessa BBC:n artikkelissa, ettei maalla ole varasuunnitelmaa Venäjän voiton varalle Ukrainassa, vaan Viro keskittyy nyt Ukrainan tukemiseen.

BBC:n haastattelema prikaatinkenraali Harris kertoo seuraavansa Ukrainan tapahtumia myös Viron tilannetta silmällä pitäen.

–  Se antaa meille ikkunan seurata venäläisjoukkojen toimintaa. Näemme nyt harjoittelumme täällä Virossa paljon enemmän sellaisen tehtävän harjoittelemisena, jossa nimenomaan taistelemme Etelä-Ukrainassa nyt sotivaa vihollista vastaan.

Viroon on sijoitettu 1200 sotilaan vahvuinen Naton taisteluosasto. Tosipaikan tullen osaston vahvuus voidaan nopeasti kasvattaa 3000-5000 sotilaaseen, Harris kertoo.

Voitokkaan Venäjän on pelätty kääntävän katseensa muihin naapurimaihin, esimerkiksi Baltiassa. Viro keskittyy kuitenkin Ukrainan voiton turvaamiseen, pääministeri Kallas sanoo.

–  Meillä ei ole B-suunnitelmaa, koska silloin emme enää keskittyisi suunnitelma A:han, Kallas sanoo, tarkoittaen Ukrainan tukemista sen puolustustaistelussa.

–  Pessimismille ei pidä antaa periksi. Ukrainan voitossa ei ole kyse pelkästää maa-alueista. Jos Ukraina liittyy Natoon, jopa ilman joitakin maa-alueitaan, olisi se voitto, sillä se pääsisi Naton sateenvarjon alle.

Viinarallin loppu? Virolle suositellaan rajua korotusta alkoholiveroon

Virossa pohditaan tiukennuksia alkoholipolitiikkaan, kertoo Postimees -lehti.

Viron sosiaaliministeriö esitteli keskiviikkona Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Kanadan riippuvuus- ja mielenterveyskeskuksen kanssa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan lisääntynyt alkoholin kulutus aiheuttaa yhä enemmän vahinkoa yhteiskunnalle.

– Tilastot osoittavat, että alkoholi on ihmisille yhä edullisempaa ja lähempänä, Viron terveysministeri Riina Sikkut viittaa alkoholijuomien saatavuuteen.

– Virossa 90 prosenttia ihmisistä pääsee alkoholin myyntipaikkaan 10 minuutissa. Viinakauppa on virolaiselle lähempänä kuin perhelääkäri, koulurakennus, poliisi ja pelastuspalvelu, sanoo vanhempi tutkija Jürgen Rehm Kanadan riippuvuus- ja mielenterveyskeskuksesta.

Viro on OECD-maiden joukossa neljäntenä alkoholin kokonaiskulutuksessa henkilöä kohden. Kulutuksen kokonaismäärästä on laskettu pois esimerkiksi suomalaisten turistien ostokset.

– Valitettavasti olemme matkalla kolmannelle sijalle, terveysministeri Sikkut kertoo.

Vuonna 2022 Virossa rekisteröitiin 750 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa, kun vielä kaksi vuotta aikaisemmin niitä oli 507. Kuolemat ovat lisääntyneet voimakkaasti sen jälkeen, kun alkoholijuomien valmisteveroa alennettiin vuonna 2019.

Euroopan unionin maista Virossa kuollaan eniten alkoholista aiheutuneisiin sairauksiin.

– Tämä osoittaa, että Viro on jättänyt tekemättä jotain tai tehnyt jotain erittäin väärin, Rehm pohti.

Hallitusta patistetaan uudistuksiin

Tutkimuksen tekijät suosittelevat Viron hallitukselle lukuisia toimia, joilla alkoholin kulutus saadaan kääntymään laskuun.

Ensimmäinen suositus on tehdä alkoholista huomattavasti nykyistä kalliimpaa. Viron hallitus on jo päättänyt nostaa vuosittain alkoholin valmisteveroa viisi prosenttia vuoteen 2026 asti. Jürgen Rehm arvioi uutissivusto Delfille, että veronkorotus ei ole riittävän suuri.

Hänen mukaansa alkoholijuomien hintaa pitäisi nostaa vastaamaan inflaatiota ja yleistä elintason nousua, jotta virolaisilla olisi yhä vähemmän varaa juoda alkoholijuomia.

– Jos ihmisten tulot kasvavat esimerkiksi 10 prosenttia, niin alkoholin valmisteveroa pitäisi korottaa esimerkiksi 30 prosenttia, jotta hinta nousisi vastaavasti, Rehm laskee.

Tutkimuksessa suositellaan myös rajoituksia alkoholin saatavuuteen. Niitä ovat esimerkiksi myyntipaikkojen vähentäminen ja tiukemmat aikarajoitukset, myynnin kieltäminen huoltoasemilla ja internetissä, myyntiaikojen lyhentäminen sunnuntaisin ja lupajärjestelmän uudistus.

Terveysministeri Riina Sikkut arvioi, että virolaiset todennäköisesti vastustaisivat alkoholipolitiikan kiristyksiä. Tästä johtuen asiasta voi olla vaikea löytää poliittista sopua puolueiden kesken.

– Luulen, että automaattinen reaktio on se, että monet ihmiset eivät pidä siitä, hän sanoo.

Valmisteveron korotuksessa Sikkutin mukaan edetään varovasti. Uhkana on se, että suomalaisten ostokset vähenevät ja virolaiset suuntaavat jälleen Latviaan juomaostoksille, kuten kävi edellisen veronkorotuksen kanssa.

– Valmisteverojen korotuksesta vallitsee poliittinen yksimielisyys, mutta myös hallituskoalitiossa on yksimielisyys siitä, että korotuksen kanssa pitää edetä rauhallisesti, jotta ei tule äkillisiä hyppyjä.

Alexander Stubb VU:lle: Tiedustelu on liittosuhteen ytimessä

Turvallisuuspoliittiset teemat olivat asialistan keskiössä tasavallan presidentti Alexander Stubbin Viroon suuntautuvan kolmipäiväisen valtiovierailun ensimmäisenä päivänä Tallinnassa.

Vierailua isännöivän presidentti Alar Karisin isännöimässä lehdistötilaisuudessa Stubb muistutti Viron kuuluneen Natoon vuodesta 2004, kun Suomi hakeutui läntisen liittokunnan jäseneksi vasta sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

– Lähtökohta on se, että olemme uusi Nato-maa. Meidän kannattaa edetä nöyrästi mutta ei nöyristellen kohti liittokunnan ydintä, Stubb sanoo Verkkouutisille.

– Olemme olleet läheisessä Nato-yhteistyössä jo 30 vuotta. Olemme Nato-valmiimpi kuin moni jäsenmaista oli ollut. Täytimme kaikki kriteerit, ja sen takia jäsenyysprosessimme oli puolustusliiton historian nopein, hän toteaa.

– Kaikissa keskusteluissani tänään olen korostanut sekä presidentti Alar Karisille että pääministeri Kaja Kallakselle, että haluamme todellakin oppia Virolta, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa, mitä tarkoittaa hiljainen diplomatia ja miten voimme parhaiten edistää omaa asiaamme. On tässäkin mielessä hyvä asia, että istumme Viron kanssa aika lähekkäin kaikissa kokouksissa.

Kun Itämeren puolustusta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, saattaa Stubbin mielestä olla paljonkin sellaisia asioita, joista Suomi voisi oppia Virolta. Samaan aikaan myös tiedusteluyhteistyön tiivistämiselle on avautunut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

– Meillä oli tänään pääministeri Kallaksen kanssa mielenkiintoinen tapaaminen, jossa saimme briiffauksen lähialueiden tilanteesta Viron tiedusteluviranomaisilta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten liittolaiset keskenään toimivat.

LUE MYÖS:
Alexander Stubb: Tulemme tunnustamaan Palestiinan valtion – ”kyse siitä, mikä on ajoitus” VU 27.5.2024

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)