Viron uusi turvallisuuspolitiikan peruskirja määrittää, että kansalaisen pitää pärjätä viikko ilman valtion apua. Peruskirjan ja sen linjausten ensimmäinen käsittely alkoi tänään Viron parlamentissa Riigikogussa.
Asiakirjassa kuvataan heikentynyttä turvallisuusympäristöä, Viron turvallisuuspolitiikan periaatteita sekä uhkien torjumiseksi ja riskien lieventämiseksi tarvittavia toimia.
Turvallisuuspoliittinen viitekehys asettaa tavoitteita Viron turvallisuuden vahvistamiseksi viidellä alueella: yhteiskunnan yhteenkuuluvuus ja väestönsuojelu, taloudellinen turvallisuus ja elintärkeät palvelut, sisäinen turvallisuus, sotilaallinen puolustus sekä kansainvälinen toiminta.
Peruskirjasta kertoo esimerkiksi uutismedia Delfi.
Asiakirjassa korostetaan, että Viron sotilaallisten puolustusmenojen on oltava edelleen vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Siinä myös korostetaan, että Venäjä on edelleen merkittävä uhka Virolle.
Viro pyrkii varmistamaan riittävän ja johdonmukaisen rahoituksen Natolta ja Euroopan unionilta puolustusvalmiuden lisäämiseksi, rajat ylittävien liikenne- ja energiayhteyksien kehittämiseksi sekä Ukrainan tukemiseksi ja Venäjän vihamielisten tavoitteiden aiheuttamien kielteisten sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi.
Viikko omin avuin
Se korostaa myös, että koko yhteiskunnan on oltava varautunut erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kriisin ja sodan sattuessa avun saaminen voi kestää kauemmin tai olla rajoitettua, joten henkilön on kyettävä selviytymään itsenäisesti vähintään seitsemän päivän ajan ja tarvittaessa evakuoitumaan itsenäisesti, jos tilanne sitä vaatii.
Suomessa virallinen minimi on 72 tuntia eli kolme vuorokautta. Sitä ei ole muutettu kertaakaan vuoden 2017 käyttöönoton jälkeen, vaikka pidemmistäkin ajanjaksoista toki puhutaan. Minimi on kuitenkin 72 tuntia.
Ja nyt Viro haluaa nostaa oman miniminsä viikkoon. Se ei kuulosta alkuunkaan mahdottomalta, kun ottaa huomioon että toisen maailmansodan päätteeksi jopa 15 000 Neuvostoliiton miehitystä vastustanutta ihmistä pakeni Viron metsiin. Yksi viimeisimmistä ja tunnetuimmista ”metsäveljistä”, August Sabbe, jäi kiinni ja kuoli turvallisuuspoliisi KGB:n pidätyksessä vuonna 1978, oltuaan metsässä vuodesta 1949 eli lähes 30 vuotta.
Uusi peruskirja asettaa samalla valtion ja yhteiskunnan huoltovarmuuden osalta tavoitteeksi asetetaan kunnianhimoisesti kyky kokonaisvaltaiseen selviytymiseen vähintään 30 päivän ajan kriisin tai sodan sattuessa.
Häiriöiden, kriisien, kuten sukellusveneyhteyksien häiriöiden tai laajamittaisten pandemioiden, sekä sodan sattuessa kansainväliset maa-, meri- ja ilmayhteydet voivat tilapäisesti häiriintyä tai keskeytyä. Kriisinsietokyvyn varmistamiseksi huoltovarmuusratkaisujen, mukaan lukien varastot, on mahdollistettava koko yhteiskunnan selviytyminen kriisin ja sodan sattuessa vähintään 30 päivän ajan, kunnes tarvittavat yhteydet on palautettu.
Medialukutaito ja naiset
Myös psykologisella suojautumisella on merkittävä rooli, siksi asiakirjassa painotetaan medialukutaitoa. Suomessa medialukutaidon on uskottu perinteisesti olevan hyvä. Pohjoismaat ja Viro ovat muutenkin medialukutaitoindekseissä korkealla.
Henkilö, joka pystyy arvioimaan tiedon alkuperää, tunnistamaan manipuloivia kertomuksia ja ymmärtämään monimutkaisen tekstin sisällön, on vastustuskykyisempi vaikuttamistoimille. Viro kehittää siksi järjestelmällisesti lasten, nuorten ja aikuisten media- ja digitaalisia taitoja.
Virossa ajatellaan uuden peruskirjaluonnoksen mukana myös, että naiset voisivat myös osallistua enemmän puolustuskyvyn parantamiseen.
Asevelvollisuus on tärkein keino miehittää reserviläisiä ja ylläpitää taisteluvalmiutta sekä rekrytointikenttä aktiivipalveluksen löytämiseksi. Puolustuskyvyn parantamiseksi Viro lisää aktiivipalveluksen, asevelvollisuuden, reserviläisen ja vapaaehtoisen palveluksen houkuttelevuutta sekä naisten osallistumista.
Viron parlamentti päättää hallituksen laatimien turvallisuuspoliittisten periaatteiden hyväksymisestä kahdessa käsittelyssä. Tiistaina käsittely jäi Delfin mukaan kesken ajanpuutteen vuoksi.
Aiemmat turvallisuuspoliittiset periaatteet hyväksyttiin vuoden 2023 alussa.