Virossa ei varoitettu drooneista: Ei ollut tarpeen, sanoo eversti

Viron asevoimat tehosti toimintaansa, mutta yleisön varoittamiseksi uhka ei heidän mukaansa ollut riittävän suuri.
Kuvakaappaus Viron valtion kriisitiedotussivulta. / KRIIS.EE
Kuvakaappaus Viron valtion kriisitiedotussivulta. / KRIIS.EE

Sekä Suomessa että Latviassa annettiin perjantain vastaisena yönä vaarailmoitus ilmatilaan mahdollisesti saapuvista drooneista. Virossa tällaista ilmoitusta ei annettu, vaikka Viro ja sen valtiollinen ilmatila sijaitsevat suoraan Suomen ja Latvian välissä – eli arkijärjen mukaan samojen droonien reitillä. Miksi?

Puolustusvoimien uhkatasoa nostettiin, mutta uhka ei ollut riittävä jotta väestöä olisi ollut tarpeen varoittaa, sanoo Viron yleisradioyhtiö ERR:lle puolustusvoimien strategisen viestinnän osaston osastopäällikkö, eversti Uku Arold.

– Seurasimme tilannetta tarkasti. Tehostimme omaa valppauttamme, mutta tilannetta jossa meidän olisi pitänyt varoittaa ihmisiä olemaan tarkkaavaisempia tai suojautumaan, ei ollut, Arold sanoi.

ERR:n mukaan Viron puolustusvoimien edustajalla ei ollut tarkempaa tietoa siitä, mihin ukrainalaiset olivat drooni-iskuaan tekemässä.

– Luoteisella Venäjällä on monia venäläisiä sotilasyksikköjä ja kansainvälisillä vesillä liikkuu venäläisiä sota-aluksia sekä myös sotaa tukevan varjolaivaston aluksia. Näitä mahdollisuuksia voi olla useita.

ERR kiinnittää huomiota siihen, että sekä Suomessa että Baltian maissa drooniuhka on perinteisesti kohdistunut lähemmäs itärajaa. Nyt on toisin. Eversti Aroldin arvion mukaan tähän vaikuttaa se, mitä ilmapuolustusjärjestelmää droonien häirintää milloinkin käytetään.

Siihen, että Venäjä käyttäisi hämätäkseen ja informaatiotilaa sekoittaakseen samankaltaisia drooneja kuin Ukraina, ei eversti Arold uskonut.

– En haluaisi spekuloida kenenkään pahoilla aikomuksilla tällä hetkellä. Viime päivinä on ollut sotatilanne. Dronet ovat lentäneet Pietarin alueella Luoteis-Venäjällä, ilmauhka on ollut pääasiassa Venäjällä. Se, mitä tapahtuu lähialueilla, on enemmänkin samanaikainen ilmiö, Arold selitti.

Eversti Arold huomautti ERR:lle, että edes Nato-maiden kesken ei ole yhtenäistä standardia siitä, milloin vaarailmoituksia tulisi lähettää.

– Tekniset järjestelmät ovat erilaisia, Arold sanoi ja muistutti, että erilaisia vaarailmoitusstandardeja käytetään pelastustyössä ja asevoimien välisessä yhteistyössä lähivaltioissa eri tavoin.

Rauhanvälityksen Ukrainan ja Venäjän välillä tulisi jatkua Donald Trumpin johdolla, sanoo tasavallan presidentti.
Tasavallan presidentin mukaan painetta Venäjää kohtaan tulee ylläpitää.
Ukrainan kansalliskaartin yksikkö kertoo tuhonneensa kohteen harvinaisen korkealla.
Mainos