Viron presidentti Alar Karis ja hänen puolisonsa Sirje Karis ovat valtiovierailulla Suomessa 28.–29. huhtikuuta. Vierailuseurueeseen kuuluvat muun muassa Viron puolustusministeri Hanno Pevkur ja Viron parlamentin entinen puhemies, kansanedustaja Henn Põlluaas.
Kaksipäiväisen valtiovierailun keskeisiä teemoja ovat Itämeren alueen turvallisuustilanne ja alueellinen yhteistyö, Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne ja transatlanttiset suhteet.
– Nämä aiheet ovat keskeisiä nykypäivänä. Olosuhteet ovat poikkeukselliset, sillä emme ole olleet tällaisessa tilanteessa vuosikymmeniin – sitten toisen maailmansodan. Euroopassa käydään sotaa, ja halusimme tai emme, olemme siihen kytköksissä. Emme suoraan osallisina, mutta sen vaikutusten piirissä. Venäjä syyttää nyt myös Suomea ja Viroa osallistumisesta sotaan ja esittää erilaisia väitteitä. Nämä syytökset on otettava vakavasti, Põlluaas sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
Suomi ja Viro tekevät tiivistä puolustusyhteistyötä Naton puitteissa, mutta myös kahdenvälistä yhteistyötä olisi hänen mielestään syytä lisätä. Hän nostaa esiin tilannekuvan jakamisen sekä puolustustarvikehankinnat, joista molempiin maihin Etelä-Koreasta hankitut K9-panssarihaupitsit ovat hyvä esimerkki.
Myös reagointiin liittyvissä pelisäännöissä on hänen mukaansa vielä tarkennettavaa.
– Kun venäläiset sotilaskoneet loukkasivat viime syyskuussa Viron ilmatilaa 12 minuutin ajan, suomalaiset hävittäjät seurasivat niitä, mutta eivät tulleet Viron ilmatilaan, koska keskinäinen sopimus puuttui. Tämä täytyy ratkaista, sillä tositilanteessa sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia, hän toteaa.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäisen niin sanotun NB8-yhteistyön vahvistumista ja tiivistymistä Põlluaas pitää tervetulleena ja olisi valmis antamaan sille nykyistä muodollisemman statuksen esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston kaltaisena rakenteena.
– Tähän yhteistyöhön tulisi mielestäni liittää myös Puola, joka on nykytilanteessa yksi Euroopan vahvimmista sotilaallisista toimijoista. Euroopassa on eroja suhtautumisessa turvallisuuskysymyksiin ja Ukrainan tukemiseen. Pohjois- ja Itä-Euroopassa ymmärretään tilanne eri tavalla kuin monin paikoin muualla Euroopassa, hän sanoo.
– Olemme täällä niin sanotusti rintamavaltioita. EU:n ja Natonkin pitäisi osoittaa paljon enemmän huomiota juuri tähän itäiseen Euroopan osaan – eikä vain huomiota, vaan myös suoranaista apua muun muassa puolustuslinjojen, rajaturvallisuuden ja droonimuurin kehittämisessä. Mehän suojaamme myös heitä, jotka elävät lännempänä. Niin yksinkertaista tämä lopulta on, hän toteaa.
Riigikogun eli Viron parlamentin jäsen Henn Põlluaas on ollut vuodesta 2015. Puhemiehenä hän toimi vuosina 2019–2021. Hän lukeutuu nykyisin johtavan oppositiopuolue Isänmaan riveihin.
Mikä riittäisi pysäyttämään Venäjän?
Nykyistä ponnekkaampia yhteisiä toimia Põlluaas kaipaisi myös Itämerellä liikennöivän Venäjän ”varjolaivaston” muodostamia uhkia vastaan.
– Otteita pitäisi ilman muuta tiukentaa, koska tämä liikenne on niin tiheää. Kyse on tikittävästä aikapommista. Tarvitaan tiukempaa valvontaa ja tarvittaessa myös riskialusten pysäyttämistä. Viro on pieni maa, eikä meillä ole siihen riittävästi voimaa, vaan vaadittaisiin kaikkien länsimaiden yhteisiä toimia. Ehkä parasta olisi, jos toimet keskitettäisiin Tanskan salmiin. Siellä väylä on kapea, ja kaikkien näiden alusten täytyy tulla sieltä läpi, Põlluaas sanoo.
– Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä Venäjä on sanonut puolustavansa aluksia aseellisesti. Olemme saaneet jo esimakua siitä: kun Viro yritti pysäyttää yhden laivan, venäläiset hävittäjäkoneet ilmestyivät heti paikalle, hän toteaa.
Viro on päättänyt nostaa puolustusmenonsa tänä vuonna 5,4 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta, vaikka maan talous on Põlluaasin mukaan erittäin huonossa tilassa ja inflaatio on yksi Euroopan korkeimmista.
– Vaikka kyse on siis todella kovasta ponnistuksesta, parlamentissa on tästä kysymyksestä täysi konsensus. Viro on niin pieni maa, että jos katsomme tuota yli viittä prosenttia absoluuttisena summana, sen pitäisi oikeastaan olla moninkertainen, hän huomauttaa.
Virossa, kuten myös muualla Baltiassa, panostetaan nyt voimakkaasti itärajan turvaamiseen. Rakennetaan linnoitteita, perustetaan uusia varuskuntia ja harjoitusalueita lähemmäs itärajaa.
– Mikä riittäisi pysäyttämään Venäjän, jos se aikoo hyökätä? Sitä ei kukaan tiedä, mutta tärkeintä on että teemme kaiken voitavamme, että kansalaisten puolustustahto pysyy korkealla ja että teemme yhteistyötä ystävien ja liittolaisten kanssa. Ehkä tämä kaikki yhdessä riittää, Põlluaas pohtii.
– Valitettavasti Venäjä ei välitä tappioista eikä ihmishengistä. Se on menettänyt Ukrainassa jo yli miljoona miestä, mutta se ei merkitse heille mitään. Venäläiset äidit ovat ylpeitä siitä, että heidän miehensä tai poikansa kuoli Venäjän puolesta ja on siis sankari. Se on älytöntä. Valitettavasti koko kansa on aivopesty, hän sanoo.
– Meidän täytyy vahvistaa rajoja – ei vain fyysisesti, vaan myös valvonnan, tutkien ja muiden sensorien osalta. Vaikka se ei pysäyttäisi vihollista, se ainakin hidastaa sitä. Sekin on tärkeää, jotta pystymme puolustautumaan paremmin ja valmistelemaan muita puolustuslinjoja, hän toteaa.
Osallistumistaan valtiovierailulle Suomeen Henn Põlluaas luonnehtii suureksi kunniaksi ja vierailun ajankohtaa historiallisen otolliseksi.
– Yhteistyömme on aivan uudella tasolla erityisesti sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon. Aikaisemmin esimerkiksi delegaatioiden väliset tapaamiset olivat usein vähän sellaista small talkia ja kohteliaisuuksien vaihtamista, mutta ne ovat sisällöllisesti todella painavia ja hyviä. Tämä koskee niin ulkopolitiikkaa, EU-asioita kuin sotilaallista yhteistyötä, kuten läheisten ystävien ja naapurien kesken pitääkin, Põlluaas sanoo.
Entisen puhemiehen isä taisteli Suomen puolella vapaaehtoisena jatkosodassa.
– Suomi on kovin lähellä sydäntäni, sillä isäni oli Suomen-poika. Lasteni kummit ovat suomalaisia, ja minulla on paljon ystäviä Suomessa. Suomi on minulle tavallaan toinen kotimaa, hän toteaa.
