Verkkouutiset

Venäjä

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Jarno Limnell rajaturvallisuudesta: Viisas varautuu, Venäjän nykytoimissa ei ole pidäkkeitä

Kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell pohtii Puheenvuoro-blogissaan hallituksen eduskunnalle antamaa lakiesitystä toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

– Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Kyse on valtion perustehtävästä. Venäjä kohdistaa Suomeen välineellistettyä maahantuloa, jolla se pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Euroopan unionin turvallisuuteen heikentävästi. On tärkeää, että Venäjän hybriditoimintaan vastataan määrätietoisesti ja päättäväisesti – muuten se laajenee entisestään.

– Viisas varautuu, sillä Venäjän nykytoimissa ei ole pidäkkeitä, ja Venäjä käyttää hyväksi lainsäädäntömme ja kansainvälisten sopimusten heikkouksia, hän kirjoittaa.

Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa.

– EU:n ulkorajalle ei pidä sallia välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan. Maahantulijoiden välineellistäminen on vakiintunut yhdeksi hybridivaikuttamisen keinoksi laajemminkin Euroopassa. On oletettavaa, että tätä keinoa käytetään eri tilanteissa poliittisen painostamisen välineenä jatkossakin, Limnell toteaa.

Rajavartioviranomaiset ovat todenneet, että Luoteis-Venäjällä on edelleen suuri joukko sinne syksyllä saapuneita ihmisiä ja tilanne Suomen rajalla voi muuttua hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Riskitaso on edelleen hyvin korkea.

Limnell korostaa, että nykyiseen kansalliseen tai kansainväliseen oikeuteen ei sisälly menettelytapoja, joiden nojalla valtio voisi tehokkaasti torjua välineellistettyä maahantuloa.

– Kansainväliset ihmisoikeussopimukset on aikoinaan laadittu ympäristössä, jossa kukaan ei voinut kuvitella maahantuloa käytettävän toisen valtion painostamiseen. Tässä uudessa ajassa ja uudessa tilanteessa tarvitsemme Suomessa uudenlaista tulkintaa.

Rajaturvallisuutta koskevan lakiesityksen mukaan Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Sääntely voitaisiin ottaa käyttöön tiettyjen edellytysten täyttyessä valtioneuvoston päätöksellä. Päätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa.

– On hyvä huomioida, että lain käyttöönoton edellytyksenä olisi aina oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi, Limnell sanoo.

Hänen mukaansa turvallisuuden varmistaminen on koko Suomen yhteinen intressi.

– Nyt käsillä oleva lakiesitys on poikkeuslaki. Lain vaativuus on edellyttänyt huolellista valmistelua, mistä on annettava lain valmistelijoille kiitos. Esityksessä on katsottu painavien, hyväksyttävien tavoitteiden olevan käsillä. Kyseessä on rajattu poikkeus, taustalla pakottava syy ja muiden keinojen ei ole katsottu olevan riittäviä.

– Laissa säädettäisiin toimivaltuudesta rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisesta tilanteissa, joissa vieras valtio pyrkii painostamaan Suomea maahantulijoita hyväksikäyttämällä.

Sergei Lavrovilta väite Sveitsin rauhankokouksesta – ”esitetään uhkavaatimus”

Sveitsin rauhankonferenssin tavoite on ainoastaan esittää Volodymyr Zelenskyin ”niin kutsuttu rauhansuunnitelma” uhkavaatimuksena, väittää Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

Ukrainan ehto rauhalle on Venäjän vetäytyminen kaikilta miehittämiltään Ukrainan alueilta, myös Krimiltä.

Lavrov kehui mediatilaisuudessa valtiollisen uutistoimisto Tass:n mukaan jälleen Kiinan suunnitelmaa rauhasta, joka hänen mukaansa ymmärtää tilanteen juurisyitä ja takaa konfliktin osapuolille ”yhtäläisen ja jakamattoman” turvallisuuden.

Kiinan ”rauhansuunnitelma” on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan vähintäänkin epämääräinen, eikä sen tarkoituksena ole lopettaa sotaa, vaan lähinnä kumota syytökset Kiinasta Venäjän hiljaisena liittolaisena.

Kesäkuun rauhankokoukseen osallistuu yli 50 maata. Volodymyr Zelenskyi on aiemmin toivonut Kiinan osallistuvan kokoukseen, sillä maa voisi toimia välittäjänä Venäjän suuntaan, joka ei ole mukana.

– Kiinalla on vaikutusvaltaa Venäjään. Mitä enemmän puolellamme on sellaisia (vaikutusvaltaisia) maita, sitä enemmän Venäjän olisi arvioitava (hyökkäystään), Zelenskvenyi kuvaili CNN:n mukaan.

Kiina ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoittanut osallistumisestaan.

Lavrovin mielestä Kiinan presidentti Xi Jingping toi selkeästi esiin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa pidetyssä tapaamisessa Pariisissa, että Kiina tukee sellaisen kansainvälisen konferenssin järjestämistä, joka ”heijastelee tasapuolisesti sekä Venäjän että Ukrainan etuja”, ja joka pohjautuu laajaan määrään aloitteita. Lavrov nostaa esiin myös muut suunnitelmat rauhasta, kuten Afrikan maiden, arabimaiden liittouman sekä Brasilian tekemät.

– Sveitsin konferenssi kutsutaan koolle vain, jotta Zelenskyin suunnitelmasta voitaisiin keskustella uhkavaatimuksena, Lavrov sanoo.

EU:n ulkoasioiden edustaja Josep Borrell on todennut, että ainoa rauhansuunnitelma, jota Sveitsissä tullaan käsittelemään on Zelenskyin.

LUE MYÖS:
Vladimir Putin haluaa Ukrainaan puskurivyöhykkeitä – mitä se tarkoittaa?

Rostecin pääjohtaja: Venäjän puolustusteollisuus on romahduksen partaalla

Venäjän sotilasteollisen kompleksin kannattavuus on Rostecin pääjohtajan Sergei Tšemesovin mukaan matala, ja se on selviytymismoodissa kykenemättä rahoittamaan uutta kehitystä.

Hän sanoi RBC:n haastattelussa, että Rostec tuottaa 80 prosenttia Venäjän asevoimien aseista, ja että puolustusministeriön tehtävä on hankkia korkealuokkaisia ja tehokkaita aseita, mutta talous on sille sivuasia.

Tämän vuoksi aseteollisuudelle on Tšemesovin mukaan kasaantunut valtavasti ongelmia, ja sen tuotannon kannattavuus on vain 2,28 prosenttia, kun sen pitäisi olla vähintään viisi prosenttia, yleensä 5–10 prosenttia.

– Nykyisellä kannattavuudella on vaikea kehittää, hän valitti: me pystymme luomaan uutta, nykyaikaista kalustoa vain, jos puolustusministeriö allokoi meille suoraa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Ilman sitä moni yritys on vain selviytymismoodissa.

Vuosi sitten Tšemesov sanoi, että valtion puolustustilauksilla pysytään parhaimmillaan nollatuloksessa, jos ei tehdä peräti tappiota. Rotecin pääjohtaja aikoo keskustella sotilasteollisuuden tuotannon tilasta uuden puolustusministeri Andrei Belousovin kanssa.

– Kannattavuuden pitää nousta. Muutoin emme kestä pitkään, Tšemesov totesi.

Hänen mukaansa monet puolustusministeriön virkamiehet eivät ole kiinnostuneet tuottavuuden kasvusta. Jos jokin yritys pystyy säästämään tuotantokuluissa, seuraavana vuonna puolustusministeriö asettaa tilaussopimuksen hinnan sille tasolle, jonka yritys pystyi edellisvuonna saavuttamaan.

– Jos [yritys] teki kaikkensa säästääkseen rahaa, jotta voisi käyttää säästetyn rahan johonkin, mitä se tarvitsee, [ministeriö] sanoo: ”Ei. Me otamme kaiken.” Yritysten pitäisi saada pitää säästämänsä varat ja ne pitäisi käyttää tuotannon kehittämiseen ja uuden, nykyaikaisen kaluston luomiseen, Tšemesov sanoi.

Alle kymmenen prosentin kannattavuus mitattiin viime vuonna Venäjän veroviranomaisen mukaan koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, maantiekuljetuksissa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä auto- ja muussa ajoneuvotuotannossa, kun maan kaikkien alojen keskiarvo oli 13,5 prosenttia. Lentokuljetusten kannattavuus oli nolla.

Rostec ei ole raportoinut viime vuoden tulostaan. Valtionyhtiön liikevaihto kasvoi Tšemesovin pääministeri Mihail Mišustinille antaman raportin mukaan viime vuonna kolmanneksella ja oli lähes 2,9 biljoonaa ruplaa. Tuottavuus työntekijää kohti kasvoi 22 prosenttia 4,3 miljoonaan ruplaan.

Viron komentaja: ”Nato löisi Venäjän, mutta jälki olisi rumaa”

Jos Kreml harkitsisi hyökkäystä jotakin Nato-maata vastaan, sen on Viron puolustusvoimien komentajan, kenraali Martin Heremin mielestä syytä ymmärtää, että Venäjä häviäisi sodan ja kärsisi paljon raskaammat tappiot kuin mitä se on Ukrainassa joutunut jo kokemaan.

– Ainoa tapa suitsia Kremliä on osoittaa, että jos se hyökkää meitä vastaan se menettää käytännöllisesti katsoen kaiken – joukot, jotka se on lähettänyt yli rajan, ja ne asejärjestelmät, jotka ovat edelleen Venäjän maaperällä, Herem sanoo virolaiselle Diplomaatia-lehdelle antamassaan haastattelussa.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että Nato lopulta voittaisi, mutta jälki olisi rumaa, hän toteaa.

Venäjän armeijan ei tarvitsisi hänen mukaansa miehittää Tallinnaa, vaan se voisi antaa sotilaidensa riehua kuukauden ajan esimerkiksi Viron kaakkoiskulmalla sijaitsevassa Põlvan kaupungissa tappaen, raiskaten ja tuhoten, kuten Ukrainan Butšassa tapahtui, ja sitten vetäytyä.

– Vastustaja taitaa hirmutekojen hyödyntämisen, kenraali toteaa.

Naapurimaidensa epävakauttamiseksi Kreml on hänen mukaansa valmis uhraamaan tuhansia ihmishenkiä, koska venäläinen kulttuuri ja standardit ovat niin erilaiset kuin lännen.

Tilaisuus hirmutekoihin

Herem pitää vaikeana arvioida, aikooko Venäjä kääntää katseensa Baltiaan, kun hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aikanaan päättyy.

– On mahdollista, että Baltian maat tuntuvat helpolta kohteelta, koska alueelle ei ole pysyvästi sijoitettuna riittävästi Naton joukkoja, hän sanoo.

Vahvistusten saapumiseen kuluisi hänen mukaansa vääjäämättä aikansa. Syynä ei ole niinkään maantieteellinen etäisyys, vaan Naton komentoketju ja päätöksentekoprosessit.

– Jos päätöksenteko ja liittolaisten keskinäinen koordinaatio on liian hidasta, vihollinen näkee siinä tilaisuuden hirmutekojen toteuttamiseen – olipa kohteena sitten Suomi, Ruotsi, Norja tai Viro, hän toteaa.

Vladimir Putinin hallinto uskoo hänen mukaansa vakaasti, että Venäjän olemassaolo edellyttää potentiaalisten vastustajien alistamista.

– Näihin vastustajiin kuuluu venäläisen näkemyksen mukaan muun muassa Nato. Tämä ei tietenkään ole totta, sillä Naton jäsenmaat eivät ole osallisina minkäänlaisissa vihollisuuksissa Venäjää vastaan, Herem muistuttaa.

Venäjä eroaa hänen mukaansa läntisistä yhteiskunnista yhä jyrkemmin. Läntisten yhteiskuntien menestys luo myös Venäjällä painetta muutoksiin, joiden toteutuessa diktatorisen järjestelmän liikkumatila kapenisi.

Sellaista Putinin olisi mahdotonta hyväksyä.

Väitöstutkimus: Vladimir Putin lujittaa valtaansa painottamalla ”yhtenäistä kansaa”

MA Tatiana Romashkon väitöskirjassa tarkastellaan Venäjän kulttuuripolitiikan muutosta aiemmista demokraattisista pyrkimyksistä poikkeavaan autoritaariseen lähestymistapaan vuoden 2012 jälkeen. Tutkimus osoittaa, miten kulttuuripolitiikan siirtyminen kohti traditionalismia, essentialismia ja konservatismia on auttanut presidentti Vladimir Putinin valta-aseman lujittamisessa.

Romashko hahmottaa kulttuuripolitiikan kehitystä kahtena ajanjaksona eli Neuvostoliiton jälkeisenä aikana ja vuoden 2012 jälkeen. Vuosina 1991–2011 liberaali poliittinen ohjelma edisti kulttuuripolitiikan kehittämistä EU:n ohjaaman ”arm’s length approach” -lähestymistavan rinnalla.

2000-luvun alussa kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyi Venäjällä voimakkaasti taloudellisen noususuhdanteen myötä. Monikulttuurisuus, queer-kulttuuri ja erilaiset taiteelliset kokeilut löysivät vastakaikua venäläisyleisön keskuudessa.

Merkittävät kulttuurihenkilöt, kuten ukrainalainen koomikko Andriy Danylko, joka tunnetaan paremmin drag-hahmona Verka Serduchka, ja popduo t.A.T.u. nousivat tämän liberaalin aikakauden symboleiksi, jotka haastoivat sosiaalisia normeja ja herättivät keskustelua.

Vuosien 2011–2012 joukkomielenosoitusten jälkeen kulttuuripolitiikka kuitenkin loittoni demokraattisesta linjasta. Krimin valtauksen myötä vuonna 2014 kulttuuripolitiikasta tuli osa kansallista turvallisuusstrategiaa, joka omaksui Putinin hallinnon edistämän konservatiivisen agendan.

Tämä muutos johti kulttuurin keskittämiseen ja länsimaiden kanssa solmituista suhteista vetäytymiseen, mikä on jyrkässä ristiriidassa aikaisemman eurooppalaisen vuorovaikutuksen korostamisen kanssa.

Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan Antonio Gramscin hegemoniateoriaan tukeutuen Romashko kyseenalaistaa yksinkertaistetun näkemyksen, jonka mukaan vuoden 2012 jälkeinen kulttuuripolitiikan kehitys olisi vain presidentin käskyjen ylhäältä alaspäin suuntautuvaa täytäntöönpanoa.

Väitös osoittaa, että kehitys on tulosta monimutkaisesta ja dynaamisesta prosessista, johon liittyvä älyllinen ja moraalinen johtajuus muuttaa poliittiset tavoitteet toimiviksi poliitikoiksi.

Tämä johtajuus osoittautuu keskeiseksi tekijäksi ”tervettä järkeä” painottavan ajattelun lanseeraamisessa. Se on muokannut arkisiin uskomuksiin ja pakkoon perustuvaa yhteiskuntajärjestystä. Tässä valossa kulttuuri nousee esiin strategisena hallintovälineenä, joka on ratkaisevan tärkeä yleisen käsityksen muokkaamisessa ja poliittisen vallan legitimoimisessa.

Korostetaan konservatiivisia arvoja

Romashko tutkii väitöstyössään kulttuuripolitiikan ja -politiikkojen ideologista maaperää ja osoittaa sen ratkaisevan roolin Putinin strategiassa. Putin pyrkii lujittamaan valtaansa edistämällä venäläistä ”tervettä järkeä”, joka on täynnä konservatiivisia arvoja, kuten traditionalismia, spiritualismia ja kollektivismia.

Romashkon analyysiin sisältyy kulttuuripolitiikkaa muokkaavien diskursiivisten ja hallinnollisten dynamiikkojen tarkastelu. Siinä hän käyttää materiaalina asiantuntijakeskusteluista ja virallisista narratiiveista nousevia ajatuksia, jotka tukevat poliittista lainsäädäntöä ja institutionaalista muotoutumista.

Kriittinen lähestymistapa osoittaa, miten kulttuurinormit, niiden käyttö ja hallinto on strategisesti sovitettu yhteen konservatiivisen narratiivin kanssa, joka korostaa Venäjän ja lännen välistä vastakkainasettelua.

– Väitöskirjassa seurataan nyky-Venäjän kulttuuripolitiikkaa ja tuodaan esiin kulttuurin ja hallinnon monimutkainen vuorovaikutus ei-demokraattisissa yhteyksissä. Yhdistämällä kulttuuripolitiikan laajempiin poliittisiin tavoitteisiin Romashkon työ edistää sekä tieteellistä keskustelua että käytännön politiikan ymmärtämistä, yliopisto toteaa.

Väitöskirja tarjoaa näkemyksiä mekanismeista, joiden avulla populistiset hankkeet pyrkivät projisoimaan valtaa rakentamalla ”yhtenäistä kansaa” ja sen ”yhteistä järkeä”.

MA Tatiana Romashkon kulttuuripolitiikan väitöskirjan Development of Contemporary Russian Cultural Policy: From Liberal Decentralization towards Conservative Hegemony tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 5. kesäkuuta.

Yli 150000 henkilöä puuttuu – Kremlin turvallisuusjoukkojen toiminta lamaantui

Ukrainan sodan aiheuttamien paineiden kerrotaan lisäävän Venäjän sisäisten turvallisuusjoukkojen valtavaa henkilöstöpulaa, toteaa brittiläinen historioitsija ja kirjailija Chris Owen viestipalvelu X:ssä viitaten venäläislähteisiin.

Sisäministeriön henkilöstöpulan sanotaan olevan 152 000 työntekijää. Tämän seurauksena ministeriö on ”lamaantunut” eikä pysty taistelemaan rikollisuutta vastaan.

Runsaasti sisäpiiripaljastuksia Ukrainan sodan aikana julkaissut suosittu Telegram-kanava VChK-OGPU kertoo sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin todenneen äskettäin Venäjän liittoneuvostolle, että hänen ministeriöstään puuttuu 152 000 työntekijää. Tämä luku on kasvanut 150 prosenttia viimeisen kuuden kuukauden aikana.

– Viime vuonna sisäministeriössä kerrottiin olleen kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja, kun poliisit ja muut sisäisen turvallisuuden virkailijat irtisanoutuivat etsiäkseen parempia mahdollisuuksia muualta. Tilanne näyttää pahenneen sen jälkeen, Chris Owen toteaa.

Venäjän sisäministeriön lähteen mukaan tämä johtuu hankalista rekrytointiprosesseista, asevoimien luomasta kilpailuasetelmasta parempine palkkoineen Ukrainan rintamalla sekä demoralisoituneiden työntekijöiden jatkuvasta siirtymisestä muihin tehtäviin.

Sisäministeriön uusien työntekijöiden on läpäistävä lääkärintarkastus ja hankittava erilaisia asiakirjoja työllistymistä varten, mikä kestää kuusi kuukautta. Tämän jälkeen heidän on suoritettava vielä kuuden kuukauden koulutus. He ovat siten operatiivisessa toiminnassa vasta vuoden kuluttua.

Monet sisäministeriön työntekijät ovat eronneet ja ottaneet vastaan paljon paremmin palkattuja töitä taistellakseen Venäjän armeijassa Ukrainan rintamalla.

Myös liiallinen byrokratia ja huono hallinto mainitaan irtisanoutumisten syiksi. VChK-OGPU:n lähteen mukaan irtisanoutumiset lisääntyivät sen jälkeen, kun kävi selväksi, että Kolokoltsev pysyy tehtävässään.

– Sisäministeriön työ on täysin lamaantunut, lähde kertoo.

Sisäministeriön ongelmat havainnollistavat, kuinka Ukrainan sodan paineet heikentävät Venäjän valtiota sisältä käsin.

– Kuten aiemmin on raportoitu, seurauksena on ollut rikollisuuden lisääntyminen, ja monet vakavat rikokset, kuten raiskaukset ja murhat, ovat jääneet ratkaisematta, Chris Owen sanoo.

”Aito ystävä” – Näin Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvaillaan Kremlissä

Iranin presidentti Ebrahim Raisin vahvistettiin maanantaina kuolleen helikopteriturmassa vuoristoseudulla maan luoteisosissa. Valtionmedian mukaan presidentin helikopteri syöksyi maahan heikkojen sääolosuhteiden seurauksena.

Varapresidentti Mohammad Mokhber hoitaa tehtävää uuden presidentin valintaan saakka, jonka on tapahduttava lain mukaan 50 vuorokauden kuluessa. Turmassa sai surmansa myös Iranin ulkoministeri.

Eri maiden hallitukset ovat ilmaisseet surunvalittelunsa Iranille tapauksen johdosta. Myös Euroopan unioni osallistui helikopterin etsintäoperaatioon, vaikka äärikonservatiivista Ebrahim Raisia oli arvosteltu vakavista ihmisoikeusrikkomuksista.

Iranin edesmennyttä presidenttiä kuvailtiin erityisen lämpimästi Venäjällä. Maiden väliset suhteet ovat tiivistyneet Ukrainan sodan myötä, sillä Iran on toimittanut Venäjän asevoimille tuhansia räjähdelennokkeja ja muuta kalustoa.

Presidentti Vladimir Putin kuvaili tiedotteessa Raisia ”loistavaksi poliitikoksi” ja ”aidoksi Venäjän ystäväksi”.

– Hän auttoi suuresti henkilökohtaisella panoksellaan maidemme hyvän naapuruussuhteen kehitystä ja sen tuomista strategisen kumppanuuden tasolle, Putin toteaa tiedotteessa.

Moscow Times -lehden mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kuvaili helikopterionnettomuudessa kuolleita ”islamilaisen tasavallan todellisiksi patriooteiksi”.

”Vladimir Putin teki karhunpalveluksen itselleen”

Euroopan unionin energiakomissaari Kadri Simsonin mukaan Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta on vähentynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä otettiin tavoitteeksi heti Ukrainan sodan alussa.

– Tavoitteena oli vahingoittaa merkittävästi heidän talouttaan, vähentää heidän tulojaan ja tukea Ukrainaa sen vapaustaistelussa, virolaiskomissaari kirjoittaa Postimees -lehdessä.

Euroopan komissio esitti REPowerEU -suunnitelman toukokuussa 2022. Sillä vähennetään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeutetaan vihreää siirtymää säästämällä energiaa, investoimalla uusiutuviin energialähteisiin ja monipuolistamalla energiatoimituksia.

– Suunnitelman toteuttaminen on auttanut Eurooppaa selviytymään tilanteesta, jossa sen on täytynyt erittäin lyhyessä ajassa luopua hiilen ja öljyn tuonnista ja vastata tilanteeseen, jossa Venäjä lopetti kaasutoimitukset. Voidaan sanoa, että tämän suunnitelman ansiosta Euroopassa ei ole ollut pulaa energiasta kahden viime talven aikana, Simson kirjoittaa.

Komissaari kertoo, että vuonna 2021 EU:n sähköstä 39 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä ja 36 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla. Viime vuonna EU:n sähköstä 45 prosenttia tuli uusiutuvista lähteistä ja vain 28 prosenttia fossiilisista polttoaineista.

Asennettujen aurinkopaneelien määrä kasvoi Simsonin mukaan jälleen 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Tuulivoimaa on rakennettu lisää ja biometaanin tuotanto kasvaa. Euroopassa on vireillä myös lukuisia vetyprojekteja. Lisäksi parhaillaan kehitetään merellä kelluvia tuuliturbiineja.

– Venäjän yritys tukehduttaa meitä energia-aseella kiihdytti vihreää vallankumousta Euroopassa, ja (Vladimir) Putin teki siten itselleen karhunpalveluksen. Hänen toivonsa nojasi siihen, että riippuvuus venäläisestä kaasusta ajaisi meidät riitelemään keskenämme ja pakottaisi vaikeimmissa tilanteissa olevat valtionjohtajat anelemaan häneltä hyvää tahtoa, joka olisi saanut Euroopan hylkäämään Ukrainan. Tässä kävikin päinvastoin, komissaari toteaa.

Simson muistuttaa, että venäläinen maakaasu- ja öljykonserni Gazprom teki tänä vuonna tappiota ensimmäisen kerran sitten vuoden 1999. Samaan aikaan Euroopan energiamarkkinat ovat vakiintuneet.

– Olemme vuodesta 2022 lähtien vähentäneet energian tuontia, ja hinnat ovat nyt palanneet sotaa edeltäneelle tasolle. Eurooppa ei ole enää koskaan haavoittuvainen Venäjän tai minkään muun maan energiakiristykselle, komissaari kirjoittaa.

Kaja Kallas: Naton ei pitäisi pelätä sotilaiden kouluttamista Ukrainassa

Naton ei pitäisi pelätä, että joukkojen lähettäminen Ukrainaan kouluttamaan sotilaita voisi vetää liittouman mukaan sotaan, sanoo Viron pääministeri Kaja Kallas The Financial Times -lehden haastattelussa.

Kallaksen mukaan Ukrainassa on jo läsnä joitain maita, jotka osallistuvat ukrainalaisten kouluttamiseen omalla riskillään. Mikäli koulutushenkilökuntaan kohdistuisi Venäjän isku, se ei suoraan tarkoittaisi Naton viidennen artiklan käyttöönottoa, Kallas katsoo.

– Se ei ole mikään automaatio. Pelot eivät siten ole perusteltuja, sanoo Kallas, jonka mukaan sotilashenkilöstön lähettäminen sodassa olevaan on aina tietoinen riskinotto.

Ukrainalaisten ja läntisten virkamiesten mukaan Kiovan pitäisi värvätä ja kouluttaa satoja tuhansia sotilaita seuraavina kuukausina ja olisi huomattavasti tehokkaampaa hoitaa perehdytys Ukrainassa kuin siirrellä joukkoja ja kalustoa Saksaan tai Puolaan ja takaisin. Kallaksen mielestä tätä ei pitäisi eskalaation pelossa karttaa.

– Venäläispropagandan ytimessä on se, että ollaan sodassa Natoa vastaan, joten eivät he tekosyitä tarvitse. Mitä tahansa teemmekin omalla puolellamme… Jos he haluavat hyökätä, he hyökkäävät, Kallas näkee.

Yhdysvaltojen asevoimien komentaja, kenraali Charles Q. Brown arvioi torstaina, että jollain aikavälillä eurooppalaiset lopulta lähettävät joukkoja Ukrainaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron nosti aiheen esiin aiemmin tänä vuonna. Tuolloin suurin osa Naton jäsenistä rajasi keinon pois.

– Itse ajattelen, että mitään ei tulisi sulkea pois, Kallas sanoo.

Virossa ja muissa Baltian maissa oma turvallisuus yhdistetään tiiviisti Ukrainan tilanteeseen. Ukrainan häviö voisi innostaa Vladimir Putinia testaamaan Naton yhtenäisyyttä, mille todennäköisin kohde olisi Baltian alue.

Kallaksen mukaan Ukrainan tukijoilla ei ole selkeää yhteistä tavoitetta Ukrainassa. Osa maista, kuten Viro on sitoutunut Ukrainan voittoon, kun osalle riittää, ettei Ukraina häviä. Ne eivät ole sama asia, hän jatkaa.

– Tavoitteenamme voi olla vain voitto, mutta Ukraina määrittelee, mikä tuo voitto on.

– Jos ei ole päämäärää, ei ole strategiaa. Kun taktiikkaa ei ole, miten saavutetaan tavoite. Siitä ole huolissani, Kallas toteaa.

Viron suojelupoliisi: Näistä opiskelijoista Venäjän tiedustelu on nyt kiinnostunut

Venäjällä tiedustelupalvelut pyrkivät aktiivisesti rekrytoimaan kansainvälisiä opiskelijoita, varoittaa Viron suojelupoliisi Kapo. Asiasta uutisoi SVT.

Ulkomaisille opiskelijoille varattujen ilmaisten opiskelupaikkojen määrä on kasvanut Venäjällä räjähdysmäisesti Ukrainan sodan aikana. Siinä missä näitä paikkoja vielä vuonna 2021 oli 18 000, tarjosi Venäjä viime vuonna ilmaisen opiskelupaikan 30 ooo kansainväliselle opiskelijalle. Hallinnon tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Ulkomaalaiset opiskelijat kiinnostavat myös Venäjän tiedustelupalveluja, sillä näiden on yhä vaikeampi rekrytoida uusia lähteitä ja avustajia ulkomailla. Suurin osa venäläistiedustelun rekrytoinneista tehdään nyt kotimaassa, Kaposta kerrotaan.

Virossa noin satakunnalla opiskelijalla on mahdollisuus hakea Venäjän suurlähetystön kautta ilmaista opiskelupaikkaa Venäjältä. Nämä opiskelijat kuuluvat usein Viron venäjänkieliseen vähemmistöön, ja Venäjä pyrkii myös valitsemaan hakemusten joukosta heille potentiaalisesti kaikkein hyödyllisimmät opiskelijat.

– Kielten opiskelijat, mutta myös tietotekniikkaan ja valtiotieteisiin suuntautuneet kiinnostavat heitä, Kapon tiedottaja Marta Tuul kertoo.

Venäläistiedustelu voi yrittää rekrytoida opiskelijoita vasta valmistumisen jälkeen, mutta silmällä kansainvälisiä opiskelijoita pideätään jo ensimmäisestä päivästä lähtien, Tuul sanoo.

Venäläissotilas vetoaa videolla Vladimir Putiniin: ”Teen kuolemaa”

Venäjän asevoimien Ukrainasta palannut sotilas Dima Zolotov on julkaissut sosiaalisessa mediassa vetoomuksen Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Videon on kääntänyt ja julkaissut X-viestipalvelussa entinen Ukrainan sisäministerin neuvonantaja Anton Geraštšenko.

Videolla esiintyvä Zolotov kertoo sotineensa Ukrainassa puolen vuoden ajan, kokeneensa kamalia asioita ja haavoittuneensa. Hänen valituksensa aihe liittyy siihen, ettei hän ole saanut hänelle luvattuja korvauksia haavoittumisesta.

Alun perin Zolotoville oli hänen omien sanojensa mukaan luvattu palveluksesta 4,5 miljoonaa ruplaa, eli noin 45 000 euroa.

– Minulle ei maksettu mitään. Tai no, sain joitain hiluja ollessani rintamalla, siinä kaikki, Zolotov valittaa.

Zolotovin mukaan hän haki korvauksia sotilaalliseen erikoisoperaatioon osallistuneiden suojelurahastolta sekä suoraan asevoimilta. Värväystoimistossa miestä kuitenkin käskettiin kirjoittamaan lausunto sotilasurastaan, jonka jälleen korvausten maksamista harkittaisiin.

– Tulin takaisin sodasta, ja nyt minulla ei ole mitään. Teen kuolemaa. Minulla ei ole rahaa, ei mitään. Minulle luvattiin kokonaisia kultaisia vuoria, Zolotov tillittää.

Zolotov kohdistaa kritiikkinsä erityisesti Putinia kohtaan, joka on Zolotovin mukaan syyllinen nykyiseen tilanteeseen. Hän kysyykin, miksi venäläiset ovat valinneet tällaisen presidentin ja mihin häntä tarvitaan.

Videon lopuksi Zolotov pyytää ihmisiltä tukea. Hän kertoo rahan sijaan haluavansa, että hänen viestinsä saavuttaisi Putinin.

– Vladimir Vladimirovitš, oletko hämilläsi? Anna FSB:n (turvallisuuspalvelun) tai kansalliskaartin tulla hakemaan ja tappamaan minut, Zolotov uhoaa videon lopuksi.

Tapaus ei ole ensimmäinen, jossa venäläissotilaiden palkat on jätetty maksamatta. Syyskuussa 2023 venäläissotilaat julkaisivat sosiaalisessa mediassa videon, jossa he kertoivat viranomaisten hylänneen heidät asemalaiturille ja jättäneen heidän palkkansa maksamatta.

Asiantuntijat IL:lle: Maastopalokatastrofi uhkaa Venäjää

Metsäpalokausi on alkanut Venäjällä ja maassa on palanut tänä vuonna jo yli 50 000 hehtaarin edestä metsää, uutisoi Iltalehti.

Asiantuntijoiden mukaan vuoden 2010 massiivisten metsäpalojen toisinto tietäisi resurssinsa Ukrainan hyökkäyssotaan laittaneelle Venäjälle suuria vaikeuksia. Tuolloin metsäpalojen savua levisi Suomeen asti ja Venäjällä kuoli tuhansia palojen ja savun vaikutuksesta.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan esimerkiksi Itä-Siperiassa huhtikuussa oli tavanomaista lämpöisempää. Toisaalta Ural-vuoriston länsipuolella on ollut vastaavasti keskimääräistä viileämpää.

Rantasen mukaan metsäpalot lisääntyvät globaalisti kesien lämmetessä ja kuivien helteiden lisääntyessä. Yksittäisten sääilmiöiden ennustaminen on kuitenkin haasteellista.

– Kesällä 2010 oli ihan poikkeuksellisen voimakas helleaalto, joka on vielä tälläkin hetkellä yksi pahimmista mitatuista Venäjällä ja Euroopassa, Rantanen sanoo Iltalehdelle.

Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan hyökkäyssodan myötä ympäristöpolitiikan painoarvo on pieni ja ykkösprioriteetti on sotataloudessa ja siihen kytkeytyvässä teollisuudessa.

Tynkkynen arvioi, että Venäjän kyky torjua Siperian jokavuotisia maastopaloja oli heikko jo ennen sotaa. Käsiin hajoava infrastruktuuri aiheuttaa myös päänvaivaa. Esimerkiksi tänä keväänä useilla Venäjän alueilla on kärsitty tulvista patojen annettua periksi.

– Yhteiskunnassa kytee kapina senkin takia, että julkisen infrastruktuurin taso on huono. Hiljainen rapistuminen on tosiasia, jonka venäläiset kyllä huomaavat.

Vuoden 2010 paloja sammuttamaan valjastettiin Venäjällä yli 250 000 ihmistä. Jos sama tilanne toistuu, resursseja palojen torjuntaan on auttamatta vähemmän. Armeijalla on perinteisesti ollut keskeinen rooli sammutustöissä. Lisäksi paljon miehiä ja kalustoa on nyt Ukrainassa.

Professorin mukaan suuri luonnonkatastrofi veisi Venäjän resursseja, joita se nyt käyttää Ukrainan tuhoamiseen.

– Jos ajatellaan tätä sodan näkökulmasta, niin kierosti voisi toivoa, että tänä kesänä palaisi oikein paljon metsää Venäjällä.

Viron presidentti: Paluuta hyökkäystä edeltäneeseen maailmaan ei ole

Läntisten demokratioiden tulisi Viron presidentin Alar Karisin mukaan ymmärtää, että turvallisuusympäristö on olennaisesti muuttunut, ja sopeuttaa omat toimensa sen mukaisesti. Kehitysbiologin koulutuksen saanut Karis vertaa läntistä maailmaa metsään – toisiinsa kytkeytyneiden kokonaisuuksien muodostamaan ekosysteemiin, joka yrittää selviytyä uusissa olosuhteissa.

– Muutokseen johti Vladimir Putinin röyhkeä hyökkäys Ukrainaa – suvereenia valtiota – vastaan. Kyse oli myös toisesta ja toistaiseksi hävyttömimmästä hyökkäyksestä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vallinnutta transatlanttista turvallisuusjärjestystä vastaan, Karis sanoi vuosittaisen kansainvälisen Lennart Meri -turvallisuuskonferenssin avajaisillallisilla Tallinnassa.

– Olemme painaneet liian monta kertaa torkkukytkintä reagoidessamme Venäjän aggressioon naapureitaan vastaan, joten käynnissä olevasta sodasta on tullut meille testi. Autoritaariset hallinnot eri puolilla maailmaa arvioivat nyt demokraattisen maailman todellista vahvuutta tai heikkoutta, hän totesi.

Ukraina on autettava voittoon

Sopeutuminen uuteen tilanteeseen edellyttää Karisin mukaan määritelmällisesti muutoksia omassa toiminnassa ja ennen kaikkea ajattelussa. Vaikka jotkin länsimaat ovat heränneet muuttuneeseen todellisuuteen hitaammin kuin toiset, ymmärretään hänen mukaansa yleisesti, että paluuta vuotta 2022 edeltäneeseen maailmaan ei enää ole.

Olennainen osa ajattelun muutosta olisi Karisin mielestä se, että pelko Venäjän provosoitumisesta lakkaisi rajoittamasta aseapua Ukrainalle.

– Venäjä on se, joka eskaloi joka päivä – Ukrainassa ja sen ulkopuolella. Meidän pelkomme eskalaatiosta siis paradoksaalisesti rohkaisee Venäjää, Karis sanoo.

– Euroopassa on tapahtunut laaja herääminen. Puolustusmenojen lisäämistä pidetään nyt poliittisesti hyväksyttävänä ja jopa välttämättömänä. Kaikkialla Euroopassa puhutaan tarpeesta lisätä puolustusteollisuuden tuotantoa. Ajatus sadan miljardin euron puolustusrahastosta, joka kolme vuotta sitten olisi saattanut kuulostaa utopistiselta, näyttää nyt ainoalta mahdollisuudelta edetä, hän toteaa.

– Ensimmäinen tehtävämme on tietenkin auttaa Ukrainaa voittamaan sota. Pysyvä rauha voi syntyä vain, jos Ukraina voittaa ja Venäjän aggressio kukistetaan. Kyse on itsenäisyystaistelusta. Venäjä on pakottanut Ukrainan epäoikeudenmukaiseen sotaan, mutta kukaan ei voi pakottaa Ukrainaa epäoikeudenmukaiseen rauhaan, presidentti Karis painottaa.

Kiinan ja Venäjän välisessä suhteessa havaittavissa muutosta

Havainnot Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtiovierailusta Kiinaan viittaavat siihen, että maat enää ole tasavertaisia kumppaneita.

Asiasta kertoo BBC.

Britannian yleisradioyhtiön mukaan Xi Jinpingin käytöksessä oli aistittavissa muutosta. Maiden johtajat eivät puhuneet toisilleen yhtä ylistävästi, kuin aikaisemmin on ollut tapana.

Putin muun muassa kuvasi välejään Xin kanssa “veljellisiksi”. Kiinan valtiopäämieheltä vastaavia kohteliaisuuksia ei kuultu.

BBC:n arvion mukaan Kiinan intresseissä oli toivottaa Venäjä tervetulleeksi ja puhua yhtenäisyydestä, mutta välttää Venäjän ylistämistä.

Syyksi arvioidaan sekä Venäjän kehnoa sotaonnea että Kiinan kompuroivaa taloutta. Xi ei arvion mukaan myöskään tahdo tulla yhdistetyksi hylkiöksi joutuneeseen Putiniin.

Pidättäytyvästä esiintymisestä huolimatta Kiina osoitti merkkejä kiinnostuksestaan hyviin suhteisiin myös jatkossa. Xi kutsui “hyvän ystävänsä ja naapurinsa” vierailulle viralliseen residenssiinsä Zhonghanghaissa.

Vastaava kohteliaisuus on arvion mukaan varattu vain tärkeimmille vieraille. 

Valtiovierailun seurauksena Kiina ja Venäjä laativat yhteislausuman, jonka myötä yhteistyötä on tarkoitus kasvattaa ainakin talouden saralla.

Volodymyr Zelenskyi toivoo Kiinan osallistuvan rauhankokoukseen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toivoo Kiinan osallistuvan ensi kuun rauhankokoukseen. Venäjä ei ole osallistumassa Sveitsissä käytäviin keskusteluihin, mutta sitä lähellä oleva Kiina voisi toimia välikätenä, kertoo CNN.

Kiina ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Maan presidentti Xi Jinping on kuitenkin pyrkinyt välttämään ainakin julkisia kannanottoja puolesta ja vastaan. Aiemmin Xi on muun muassa kertonut “tukevansa kunkin maan oikeutta oman suvereniteettinsa suojelemiseen”. Lännessä lausunto tulkittiin Venäjää myötäileväksi. Moskovan harvoihin ystäviin kuuluvan Kiinan tuki olisi Zelenskyin mielestä merkittävä askel kohti rauhaa.

– Kiinalla on vaikutusvaltaa Venäjään. Mitä enemmän puolellamme on sellaisia (vaikutusvaltaisia) maita, sitä enemmän Venäjän olisi arvioitava (hyökkäystään), Zelenskyi kuvailee.

– Jos Venäjä häviää sodan, se on voitto Yhdysvalloille ja lännelle.  Siksi Kiina haluaa säilyttää suhteissaan tasapainon.

Kiina ei ole vahvistanut osallistumistaan myöskään Sveitsin rauhankeskusteluihin. Maan Sveitsin suurlähetystö on silti ilmaissut alustavaa kiinnostustaan. Keskusteluihin osallistuu delegaatioita yli viidestäkymmenestä valtiosta. Venäjä on jo ennakkoon todennut, että pitää turhana kokousta, johon ei itse ole osallistumassa. 

Sekä Kiinan Xi että Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Pekingissä torstaina.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)