Verkkouutiset

Venäjä

Tšetšenian yksiköihin värvätään nuoria kidutuksen ja pidätysten avulla

Diktaattori Ramzan Kadyrovin johtama Tšetšenia täydentää Ukrainassa sotivia pataljooniaan kidutuksen ja pakon avulla.

Vankilatuomion saaneet pakotetaan liittymään armeijaan, vaikka heidän tuomionsa olisi perustunut kidutuksella saatuun tunnustukseen, kertoo Kavkaz Realii.

Tuomio kidutuksella saadusta tunnustuksesta

Näin kävi groznylaiselle 36-vuotiaalle ekonomille Bekhanille, joka kidutuksen myötä ”tunnusti” välittäneensä huumeita saaden vankilatuomion.

Poliisi oli ottanut Bekhanin ja hänen kaksi kaveriaan kiinni, koska he olivat aktiivisia WhatsApp-ryhmässä, jossa jaettiin hupikuvia ja -videoita.

Bekhanin lähetti pari videopätkää tšetšeenioppositiopolitiikko Tumso Abdurahmanovilta ja pari kuvaa, joissa itse asiassa ivattiin Abdurahmanovia.

Ryhmässä olleet ilmiantajat tekivät työtään ja poliisi pidätti kaikki kolme samanaikaisesti heti seuraavana aamuna. Poliisi ei peitellyt, että kyse oli itse asiassa yksityisestä kirjeenvaihdosta.

Poliisivankilan jälkeen heidät siirrettiin Tšetšenian operatiivisen II tutkintatoimiston (ORB-2) tiloihin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen taistelun aluevirastoon (RUBOP).

Aluevirasto on tunnettu kidutuskammio Tšetšeniassa. Miehet kiinnitettiin eri huoneisiin käsiraudoilla lämpöpatteriin. Ensin hakattiin Bekhanin kaverit ja sitten oli Bekhanin vuoro.

Bekhan asetettiin lattialle, hänen päälleen asetetuille tuoleille istui viisi henkeä ja hänelle laitettiin kaasunaamari, jonka venttiili tukittiin. Peukaloiden ympärille kiedottiin sähköjohdot.

Kun Bekhan pyörtyi tukehtuen, virvoitettiin hänet antamalla sähköshokkeja. Tämä jatkui noin viikon yhdistettynä hakkaamisiin ja ruoan sekä veden epäämiseen. Noin viikon kuluttua Bekhan ja hänen kaverinsa tunnustivat heille esitetyt syytteet.

He saivat neljän vuoden tuomion ja he päätyivät paikalliselle työleirille Tšernokozovoon. Bekhan vapautui viime tammikuussa ehdonalaiseen.

Vaihtoehtoina paluu leirille tai tykinruoaksi Ukrainaan

Ehdonalaisaikana hänen tulee aina säännöllisin väliajoin ilmoittautua poliisille.

Bekhanin ilmoittautuessa jälleen kesäkuussa oli häntä vastassa aseistettu turvallisuuspalvelun mies, joka kertoi, että Bekhan tulisi osallistumaan niin sanottuun ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon”.

Jos Bekhan ei suostuisi, hänet lähetettäisiin takaisin työleirille, mutta ei enää Tšetšeniaan, vaan jonnekin kauas Venäjälle.

Bekhan tunsi tšetšeenejä, jotka oli pakotettu rintamalle Ukrainaan ja heistä suurin osa oli palannut kaatuneina. Hän myös kertoo alusta alkaen vastustaneensa perusteetonta sotaa uskonnollisista ja inhimillisistä syistä.

Bekhanille annettiin miettimisaikaa heinäkuuhun hänen vedottuaan heikkoon terveyteensä ja siihen, ettei ole koskaan käsitellyt asetta.

Seuraavassa ehdonalaistapaamisessa paikalla oli majuri Said-Magomed Babatijev, joka oli vastannut Bekhanin kiduttamisesta vuonna 2019. Hän sanoi, että jos suostumusta ei tulisi, olisi aiemmat kidutukset olleen vain lastenleikkiä.

Babatijevin mukaan sotaan lähtö tekisi Bekhanista jälleen ”kunniallisen kansalaisen” viranomaisten silmissä ja tämä ansaitsisi rahaa. Sodassa ei tarvitsisi olla enintään kuin kolme tai neljä kuukautta, joiden jälkeen olisi mahdollista saada työtä myös virallisesti.

Vastustelun jälkeen Bekhan päätti suostua, kun tajusi joutuvansa muuten uudelleen viranomaisten kidutettavaksi.  Hänen kaverinsa olivat jo suostuneet lähtemään Ukrainaan, koska muuta vaihtoehtoa ei olisi.

Sota Ukrainassa voimistaa sortoa Tšetšeniassa

Bekhan sanoi tarvitsevansa pari päivää pakkaamiseen. Nyt hän piilottelee ja tietää Tšetšenian viranomaisten etsivän häntä.

Bekhanin mukaan ainoa mahdollisuus on enää julkisuus. Hän oli ajatellut loikkaavansa rintamalla ukrainalaisten puolelle, mutta tämä olisi johtanut siihen, että hänen sukulaisensa Tšetšeniassa olisi kaapattu ja viety kidutettaviksi kostona.

Lisäksi hän ei ole enää varma, että tšetšeenivangille kävisi ukrainalaisten käsissä hyvin sen jälkeen, kun tšetšeenijoukot ovat kastroineet ja kiduttaneet ukrainalaisia sotavankeja, kuten venäläiset tekivät Tšetšenian sodissa tšetšeeneille.

Kadyrov ja hänen miehensä pyrkivät lisäämään omaa valtaansa ja vaikutusvaltaansa Venäjällä pyrkimällä lähettämään mahdollisimman paljon aseistettuja miehiä Ukrainaan. Mitä enemmän kaatuneita, sitä enemmän uusia pataljoonia perustetaan.

Kaatuneiden ja värvättyjen lapsille sekä muille omaisille luvataan etuja, jotta nämä saataisiin uskollisiksi Kadyroville ja Venäjän hallinnolle. Tšetšeenien tapattaminen taas heikentää Tšetšeniaa, mikä sopii Kremlille.

Bekhanin kertoo Venäjän huonon sotamenestyksen Ukrainassa ja yhä jatkuvan sodan lisäävän sortoa Tšetšeniassa.

– Tämä on toivoton tilanne. Paitsi jos Ukraina voittaa tämän sodan, sanoo Bekhan.

Venäjällä raivostuttiin viisumikiellosta – ”Uhka Venäjän olemassaololle”

Vladimir Putinille läheinen Venäjän johtava propagandisti Vladimir Solovjov uhkaa Telegramissa Eurooppaa ydiniskulla, jos unioni asettaa viisumikiellon venäläisille.

Venäläisten lomamatkojen lopettaminen Eurooppaan olisi Solovjovin mielestä kaiken loppu ja katastrofi. Tosin ohjelmassaan ”Ilta Vladimir Solovjovin kanssa” ja muualla Solovjov haukkuu ja kiroaa Eurooppaa ja eurooppalaisia tuon tuosta.

Venäjän hallinnon läheiseen eliittiin kuuluvalla Solovjovilla on itsellään omaisuutta Euroopassa. Lisäksi ainakin hänen poikansa Aleksandr asuu ja opiskelee Isossa-Britanniassa.

Kesäkuussa uutisoitiin hänen Italian Como-järven rannalla sijaitsevan kesähuvilansa syttyneen tuleen. EU:n asettamien pakotteiden myötä Solovjovilta takavarikoitiin Italiassa 8 miljoonan euron edestä huviloita, kertoi maaliskuussa italialaislehti La Repubblica.

– Venäjän kansalaisten viisumien hyväksymisen lopettaminen ja Venäjän federaation julistaminen terrorismia tukevaksi valtioksi lopettaa suhteet Eurooppaan. Tämä tarkoittaa itse asiassa sotaa Venäjän kanssa. Välien katkaiseminen ja aseiden toimittaminen on suoraa osallistumista sotaan.

Yleensä Venäjän mahtavuutta korostava Solovjov myöntääkin lännen olevankin voimakkaampi ja Venäjän olevan uhri. Venäläisille asetettava viisumikielto ja terrorismin tukivaltioksi nimeäminen muodostaisivat Solovjovin mukaan uhan Venäjän olemassaololle.

– Lisäksi kun otetaan huomioon, että kyse on sodasta selvästi ylivoimaisempaa vihollista vastaan, kun otetaan huomioon Nato-maiden määrä ja aseistus. Tämä on todellinen uhka Venäjän olemassaololle ja saattaa johtaa ennaltaehkäisevän ydiniskun käyttöön. Vaikka Moskova pysyy rauhallisena ja hiljaa (vaikka todella haluaisin sieltä muutaman sanan kuulla). Ymmärtävätkö baltit ja koko Eurooppa, että kaasutta jääminen on pienin asia joka heitä odottaa? Syyllisiä välien kärjistymiseen ovat ainoastaan nämä typerät ja ahdasmieliset russofobit. Lopettakaa ennen kuin se on on liian myöhäistä.

Ukraina: Suuri joukko sotaa suunnitelleita Venäjän upseereita tutkittavana

– Venäjän federaation asevoimien korkeita upseereja vastaan kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat Ukrainan rintaman strategisten suunnitelmien epäonnistumisen vuoksi, sanoo Ukrainan puolustusvoimien pääesikunnan operatiivisen osaston apulaispäällikkö Oleksii Hromov Ukrainska Pravdan mukaan.

Hromovin toteaa myös, että käytettävissä olevien tietojen mukaan ”puolustusministeri Sergei Shoigu ja asevoimien pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov pysyvät tehtävissään vain estääkseen korkeimman sotilaallisen ja poliittisen johdon maineen tahraantumisen”.

Hromovin mukaan noin 30-40 prosenttia ”sotilaallisen erityisoperaation” suunnitteluun osallistuneista kenraaleista ja upseereista on erotettu tehtävistään ja heidän tekemisiään tutkitaan.

Hromov lisäsi, että kun otetaan huomioon viimeaikaiset räjähdykset Sakyn lentokentällä miehitetyllä Krimillä ja Zjabrovkan lentokentällä Valko-Venäjällä, oletetaan uusia päätöksiä Venäjän armeijan johtohenkilöstöstä.

Venäjän tankki ajaa videolla lampeen

Itä-Ukrainassa toimiva Ukrainan 53. mekanisoitu prikaati on julkaissut sosiaalisessa mediassa videon, joka näyttää kovaa vauhtia maastossa kulkevan venäläisen T-72-panssarivaunun ajavan suoraan lampeen.

Panssarivaunu jää sukelluksen jälkeen paikoilleen veteen, ja lammen viereen näyttää iskeytyvän ainakin yksi kranaatti.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri kommentoi videota ja kiinnittää huomiota venäläisten panssarivaunuryhmien koulutustasoon.

– Kartanlukutaito, johtajan ja ajajan yhteistyö, koulutustaso. Tämänkään takia vaununjohtajat eivät Suomessa yleensä johda luukun alta, Toveri tviittaa.

Yle: Valtiojohdon lentoja tehtiin tietämättä venäläiskoneilla

Suomen ylin valtionjohto on tehnyt lukuisia virkamatkoja venäläisten pankkien ja liikemiesten omistamilla lentokoneilla vuosien 2007–2011 aikana, Ylen MOT-toimituksen selvityksestä ilmenee.

Konetta käyttivät silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä pääministerit Matti Vanhanen (kesk.), Mari Kiviniemi (kesk.) ja Jyrki Katainen (kok.). Yhteensä ylin valtionjohto teki venäläiskoneilla ainakin 12 virkamatkaa.

Tasavallan presidentin kanslia tai valtioneuvoston kanslia kumpikaan eivät kommentoineet Ylen MOT-toimitukselle, voiko asiaan liittyä turvallisuusriskejä. Molemmista kanslioista kerrotaan, etteivät ne olleet tietoisia presidentin ja pääministerien käytössä olleiden koneiden omistajista.

Kyseiset lennot on tilattu suomalaisen Jetflite-lentoyhtiön kautta. Omien koneidensa lisäksi se on operoinut venäläisten yhtiöiden ja liikemiesten omistamia lentokoneita 2000-luvun alusta aivan viime aikoihin. Yhtiön edustaja kertoo MOT:lle, että tämä johtuu osittain siitä, että yritys on aiemmin palvellut paljon venäläisiä asiakkaita.

Lentoyhtiön edustaja ei halunnut kommentoida tarkemmin asiaa.

Toisen valtionjohdon käytössä olleen koneen omistajana on MOT:n selvityksen mukaan venäläinen Nomos-bank, joka on nykyään osa Venäjän valtion omistamaa Otkritie FC Bankia. Sekä Yhdysvallat että Euroopan unioni ovat asettaneet pankin pakotelistalle Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.

Toisen koneen omistaa Brittiläisille neitsytsaarille rekisteröity Sopor Trading Ltd, jonka johtajana ja osakkaana on toiminut Saint-Petersburg -pankin hallituksen puheenjohtaja ja osakas Alexander V. Savelyev. Venäjän presidentti Vladimir Putin on aiemmin tiedetty omistaneen osakkeita pankista.

”Länsimaiden tulee lopettaa Venäjän miellyttäminen”

Presidentti Donald Trumpin aikaan Yhdysvaltain turvallisuusneuvoston Eurooppa-osaston johtajanana toiminut everstiluutnantti Alexander Vindman kirjoittaa Foreign Affairs-julkaisussa, että Yhdysvaltojen tulee lopettaa Venäjän huomioiminen.

Venäjän tulisi muuttua ja ansaita parantuneet välit länteen eikä vain saada niitä. Länsimaiden tulee lopettaa russosentrinen eli venäläiskeskeinen ajattelutapa suhteessa Itä-Eurooppaan.

Länsimaiden politiikka on ollut Venäjä-keskeistä

Vindmanin mukaan Yhdysvallat on ollut Itä-Euroopan politiikassa vuosikymmeniä Venäjä-keskeinen.

– Viimeiset kolme vuosikymmentä Yhdysvallat on yrittänyt taipua ja tunnustaa Venäjän turvallisuushuolet ja lievittää sen ahdistusta. Yhdysvallat on tehnyt tätä Itä-Euroopan halukkaampien kumppanien suhteiden kustannuksella, ennen kaikkea Ukrainan.

Hänen mukaansa Yhdysvallat keskittyi vain Venäjään heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

– Sen sijaan, että se olisi esimerkiksi tukenut Ukrainan itsenäisyyden ensiaskelia, Washington pyrki säilyttämään Neuvostoliiton yhtenäisyyden siitä perusteettomasta pelosta johtuen, että maan  hajoaminen johtaisi sisällissotaan. Sen sijaan, että se olisi rajoittanut Venäjän lisääntyvää autoritaarisuutta ja demokratian vastaista toimintaa, mukaan lukien Ukrainassa, on Washington lähinnä katsonut muualle ja yrittänyt jatkaa hedelmätöntä yhteistyötä Moskovan kanssa.

Yhdysvallat on perustellut Venäjä-keskeistä lähestymistapaansa sillä, että se on pelännyt kahdenvälisissä suhteissaan joko kylmän sodan toistumista tai sodan muuttumista jopa kuumaksi.

– Mutta tuloksena on ollut, että Yhdysvallat on asettanut epärealistisia tavoitteita todellisten saavutusten sijaan, ennen kaikkea kriisien hetkellä. Vaikka yhä enemmän kerääntyi todisteita siitä, ettei Venäjän sotaisa ja riidanhaluinen käyttäytyminen mahdollistanut vakaata tai ennustettavaa suhdetta, jatkui Yhdysvaltojen linja ennallaan sekä sen turvallisuusetujen että Venäjän naapurimaiden turvallisuuden kustannuksella.

Vindmanin mukaan amerikkalaisten ulkopoliittiset päättäjät asettavat edelleen Venäjän ensisijaiseksi suhteessa Ukrainaan. Hän pohtii johtuuko tämä siitä, että venäläiset ja ukrainalaiset vain hahmotetaan vieläkin samaksi kansaksi vai pidetäänkö ukrainalaisia peräti ”vähävenäläisinä”.

Osa ongelmaa on, että Yhdysvaltojen poliittisen päätöksenteon takana olevat asiantuntijat ovat koulutukseltaan vanhoja sovjetologeja eli Neuvostoliiton tutkimuksen asiantuntijoita. He ovat tottuneet hahmottamaan asiat Moskova- ja Venäjä-keskeisesti, ja heille vanhat neuvostotasavallat ovat olleet ”lähiulkomaita”.

Vindman huomauttaa ”myrkyllisen” Venäjä-keskeisyyden vaivanneen kaikkia länsimaita, ei vain Yhdysvaltoja. Se näkyy muun muassa Euroopan energiariippuvuudessa Venäjästä ja haluttomuudesta irtautua siitä.

Hänen mielestään tilanteen on aika muuttua ja Ukraina tulee hahmottaa sen itsensä kautta. Ukraina on demokratian sillanpääasema. Yhdysvaltojen tulee tunnustaa vuosikymmenten virheet ja luopua vanhoista ajattelutavoistaan, kuten myös Euroopan unionin.

Ukrainan voitto varmistaisi demokratian Itä-Euroopassa, patoaisi Venäjän laajenemispyrkimykset ja antaisi signaalin autoritaarisille hallinnoille, jotka ovat viime vuosikymmenen aikana lisänneet suosiotaan.

-Sota on käännepisteessään. Yhdysvaltojen tulee päättää aikooko se auttaa Ukrainaa niin hyviin neuvotteluasemiin kuin maa vain kykenee vai aikooko se katsoa vierestä, kun Venäjä järjestää ja täydentää joukkonsa uudelleen, soveltaa taktiikoitaan ja sitoutuu pitkäaikaiseen näännytyssotaan. Jos ukrainalaisen demokratian halutaan voittavan, amerikkalaisten ulkopolitiikan päättäjien tulee viimein asettaa ensisijaiseksi Venäjän sijaan Ukraina, vaikka he kuinka haluaisivat asian olevan toisinpäin.

Yhdysvallat laiminlöi Ukrainaa 30 vuoden ajan

Vindman kirjoittaa Ukrainan 31-vuotisen itsenäisyyden aikana kaikkien Yhdysvaltain presidenttien hallintojen menettäneen yhteistyömahdollisuuksiaan Ukrainan kanssa.

Presidentit Bill Clinton, George W. Bush ja Barack Obama perustivat kaikki aluepolitiikkansa perinteisiin Venäjään kohdistuneisiin toiveisiin ja pelkoihin eli toiveeseen yhteistyöstä ja pelkoon kylmästä sodasta.

George H. W. Bush tyrmäsi 1. elokuuta 1991 eli vain 23 päivää ennen Ukrainan itsenäisyysjulistusta koko idean Ukrainan itsenäisyydestä ja varoitti Kiovassa pitämässä puheessaan ukrainalaisia neuvostojohtajien tyyliin “itsetuhoisesta etniseen vihaan perustuvasta nationalismista”.

Bush asetti Neuvostoliiton säilyttämisen ukrainalaisten itsemääräämisoikeuden edelle, vaikka Ukrainan kansa vielä 1. joulukuuta 1991 pidetyssä kansanäänestyksessäkin äänesti Krim mukaan lukien selvästi itsenäisyyden puolesta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Bill Clintonin hallinto  keskittyi vain huolehtimaan Neuvostoliiton ydinasejäämistöstä ja sen keskittämisestä Moskovalle. Vindmanin mukaan tämä pelko on jälleen uusiutunut Washingtonissa, kun on alettu pelätä Venäjän tappiota ja Ukrainan ”liian hyvää” menestystä.

Clintonin ydinasetavoitteeseen liittyi myös surullisenkuuluisa Budapestin pöytäkirja, jonka piti taata Ukrainan rajojen koskemattomuus vastineeksi siitä, että Ukraina luopuisi ydinaseistaan.

– Jos Yhdysvallat olisi ollut vastaanottavaisempi ukrainalaisten aloitteille ja huolille, Yhdysvallat olisi ehkä tarjonnut jotain enemmän kuin vain vuoden 1994 Budapestin pöytäkirjan epämääräiset ”turvatakuut”, jotka johtivat Ukrainan kohtalokkaaseen päätökseen luopua Neuvostoliiton perintönä saamista ydinaseistaan.

– Sen sijaan sopimus, jonka allekirjoittivat Venäjä, Ukraina, Iso-Britannia ja Yhdysvallat, vaati ainoastaan konsultaatioita ja velvoitti YK:n turvallisuusneuvoston toimimaan, jos sopimusta rikottaisiin (ilmeinen virhe ottaen huomioon Venäjän veto-oikeus kyseisessä instituutiossa).

Ukrainalaiset olivat koko ajan amerikkalaisia halukkaampia yhteistyöhön. Vuonna 1996 Ukrainan presidentti Leonid Kutšma joutui erikseen pyytämään erityisen kahdenvälisen yhteistyökomission perustamista.

Komissio luotiin venäläis-amerikkalaisen vastineensa mukaan ja siihen kuuluivat Yhdysvaltain varapresidentti Al Gore ja Kutšma. Sen toiminta jäi merkityksettömäksi, koska Vindmanin mukaan ”tulosten Ukrainassa katsottiin olevan edelleen riippuvaisia tuloksista Venäjällä”.

Vuoden 2004–2005 niin sanotun oranssin vallankumouksen myötä olisi jälleen avautunut yhteistyömahdollisuus. Ukrainalaiset vaativat kaduilla vapaita ja rehellisiä vaaleja.

Yhdysvallat olisi voinut tarjota laajempaa taloudellista ja teknistä apua Ukrainan uudistuspyrkimykselle ja edesauttaa Ukrainan pyrkimystä länsi-integraatioon.

Avun myötä uudistukset olisivat voineet onnistua, eikä eurooppalaismielisen Viktor Juštšenkon hallitus olisi menettänyt kansansuosiotaan. Sen sijaan Yhdysvallat valitsi Vindmanin mukaan politiikan, jossa Ukraina nähtiin ”ei-kenenkään-maana”.

Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush yritti vuonna 2008 edistää Budapestin Nato-huippukokouksessa Ukrainan Nato-pyrkimyksiä, mutta muut jäsenmaat eivät olleet vastaanottavaisia.

Yhdysvallat ja muut jäsenmaat eivät onnistuneet laatimaan järkevää suunnitelmaa Ukrainan Nato-jäsenyydelle.

– Tuloksena laadittu julkilausuma tuotti huonoimman mahdollisen provokaation ja luottamuksen tasapainon, koska Venäjä sai uuden valituksen aiheen, jota käyttää hyväksi, eikä Ukrainan tilanne muuttunut turvallisempaan suuntaan.

Oranssin vallankumousten uudistusten epäonnistuttua valtaan palasi Venäjän marionettihallinto Viktor Janukovytšin johdolla. Hänen kaudellaan Ukrainan hallintoa ja asevoimia romutettiin sekä  kleptokratia lisääntyi.

Kun ukrainalaiset saivat tarpeekseen tästäkin hallinnosta, päätti Venäjä toimia sotilaallisesti Ukrainaa vastaan. Ensin miehitettiin Krimin niemimaa, joka sitten liitettiin yksipuolisesti Venäjään. Tämän jälkeen aloitettiin sota Itä-Ukrainassa ensin sekalaisin venäläisjoukkioin ja lopulta myös Venäjän vakinaisella väellä.

– Länsi olisi voinut vastata voimakkaammin Venäjän hyökkäykseen vuonna 2014. Voimakkaampi reaktio olisi mahdollisesti hillinnyt Venäjän jatkohyökkäyksiä ja valmistanut Ukrainaa suurempaa konfliktia varten.

– Yhdysvallat liittolaisineen auttoivat Ukrainan armeijan nykyaikaistamisessa, mutta Moskovan provosoimisen pelossa kieltäytyivät asettamasta riittävän kovia sanktioita Venäjälle tai lisäämästä raskasta kalustoa ja ukrainalaisjoukkojen koulutusta.

Vindman huomauttaa, ettei ”eskalaation välttäminen” ja pyrkimys liennytykseen ole toiminut.

– Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti silti eskaloida. Nyt länsi yrittää kompuroiden ottaa takaisin menetettyä aikaa.

 

 

”Vladimir Putin ei ole Venäjän ongelmien syy vaan seuraus”

Arkadi Babtšenko on yksi Venäjän tunnetuimmista sotakirjeenvaihtajista. Hän osallistui itse molempiin Tšetšenian sotiin ja on kirjoittanut kokemuksistaan kirjoja, joissa on paljastanut Venäjän armeijan julmuuksia.

Myöhemmin hän on työskennellyt oppositiolehti Novaja Gazetan kirjeenvaihtajana ja toimittajana. Venäjä on listannut Babtšenkon terroristilistalleen ja tätä odottavat tuomiot kotimaassaan.

Venäjän nykyhallinnon ja Vladimir Putinin hallinnon kriitikkona Babtšenko joutui poistumaan Venäjältä 2017 päätyen Ukrainaan. Seuraavana vuonna myös suomalainen Yle kertoi Babtšenkon tulleen murhatuksi asunnossaan Kiovassa.

Päivää myöhemmin kerrottiin kyseessä olleen Ukrainan turvallisuuspalvelun järjestämä valekuolema, jolla estettiin venäläisagenttien oikea murhayritys.

Venäjän armeijaa kehitettiin määrällä ei laadulla

Arkadi Babtšenko on arvioinut Venäjän armeijan tilaa haastattelussaan virolaislehti Eesti Ekspressille. Nykyään Ukrainan ulkopuolella asuva Babtšenko kertoo, ettei harmikseen voinut osallistua sotaan Ukrainan puolella, koska ei päässyt maahan Venäjän kansalaisena.

Vladimir Putinin suurpanostukset Venäjän armeijaan parinkymmenen vuoden aikana eivät ole näyttäneet luoneen niin mahtavia asevoimia kuin ajateltiin.

– Venäjä todellakin uudisti armeijaansa, rahaa investoitiin todella paljon – kaiketi 20 triljoonaa ruplaa [ennen vuotta 2022 edeltävällä ruplan kurssilla 200 miljardia euroa]. Kaikki asiantuntijat arvelivat, että Ukraina kestää 72 tai 96 tuntia ja sitten alkaa uusi todellisuus. Myös minä uskoin niin, koska palvelin Venäjän armeijassa ja näin muutoksia.

Babtšenko sanoo, että armeijaan panostaessa ei ymmärretty sodankäynnin kehittymistä ja sitä, ettei määrä korvaa laatua.

– Elämme 21. vuosisadalla. Sillä ei ole väliä, kuinka paljon rautaa on, vaan paljonko on pieniä siruja ja teknologiaa. Mitä teki Putin? Hän karkotti Venäjältä 20 hallitusvuotensa aikana kaikki aivot, jotka olisivat voineet kehittää teknologiaa. Ja nyt hän vangitsee entistä enemmän tieteenharjoittajia. Kiitos hänelle toki siitä!

Babtšenkon mukaan ”Putin arveli, että seuraava sota on samanlainen kuin Afganistan”. Hän tarkoittanee tällä perinteistä jalkaväen, tykistön ja panssarijoukkojen tulivoimaan ja massaan perustuvaa sodankäyntiä.

– Selvisi kuitenkin, että pieni siru ja Javelin voittavat ison tankin. Venäjällä on kunnollista sotatekniikkaa, sitä ei tohdi aliarvioida, mutta jos pakotat maasta ulos kaikki fiksut ihmiset ja panostat elukoihin – Burjatiasta olevana sotilaaseen, joka elää 1800-luvulla ja tekee tarpeensa pihalle, ja annat tälle 100 miljoonan dollarin panssarivaunun –, silloin käykin niin kuin Ukrainassa. Venäläissotilaan laatu osoittautui olemattomaksi ja se onkin ilmeisesti koko maailmalle kaikkein suurin havainto.

Tärkeintä nykyaikaisen koulutuksen ja kaluston ohella on motivaatio, jonka puute taas on Venäjän armeijan suurin ongelma. Tällä hetkellä Venäjän armeijasta puuttuvat älykkäämmät ja koulutetut suurkaupunkien ihmiset.

– Fiksummat ihmiset eivät lähde armeijaan juuri siitä syystä, että he ovat fiksumpia. Putin on pattitilanteessa: hän ei kykene muuttamaan armeijaa ammattimaisemmaksi, koska sitä varten tulisi luoda motivaatiota, mutta hän kykenee motivoimaan ainoastaan rahalla. Kukaan ei lähde Pietarista kuolemaan Ukrainaan 200 000 ruplasta [3200 eurosta].

Nyky-Venäjä on vaarallinen rajanaapureilleen

Babtšenko korostaa, että Venäjä on rakennettu niin, että kaikista päätöksistä vastaa itse Putin ja hänen lähipiirinsä, johon kuulu ainoastaan viisi ihmistä.

– Koko rahaliikenne ja maan johtaminen on sidoksissa näihin ihmisiin. Heitä ei voi vaihtaa. Sen takia hän vaihtaa tällä hetkellä armeijan ja FSB:n kenraaleja, koska ketään korkeammalla tasolla ei voi vaihtaa.

Hänen mukaansa Putin on jo voimiensa rajoilla.

– Sanotaan, ettei hän osaa käyttää internetiä ja minä uskon siihen. Kaikki uutiset tuotiin hänelle paperikansion välissä ja lopulta huonot uutiset alkoivatkin ärsyttää. Sitten hänelle alettiinkin tuoda miellyttäviä uutisia: Ukrainassa kaikki odottavat venäläisten tuloa, heidän armeijansa on heikko, Venäjän armeija otetaan vastaan kukkasin ja Kiovan hallinto kaatuu kahdessa päivässä.

– Ongelma on siinä, että Putin on kyllä diktaattori, mutta oppimiskykyinen diktaattori. He muuttivat taktiikkaansa Ukrainassa, mutta onneksi heidän resurssinsa eivät riitä.

Babtšenkon mukaan käynnissä on ”resurssien sota, joka kestää vielä kauan”. Venäjä käy sotaa kuin Syyriassa, jota pommitettiin vuosikaupalla raunioiksi.

– Putin ei ole luopunut alkuperäisestä tavoitteestaan, joka on koko Ukrainan miehittäminen, Valko-Venäjän liittäminen Venäjään ja Neuvostoliitto 2.0:n luominen.

Hän harmittelee, ettei Venäjän talous ole vielä romahtanut.

– Ainoastaan öljynmyynnillä Putin ansaitsee miljardi dollaria päivässä, ja sotimiseen menee puoli miljardia, joten rahaa jää vielä ylikin sotimiseen.

– Meidän tulee tottua ajatukseen, että vaikka Putin on 70-vuotias, on hän ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa ja elää vielä 10–15 vuotta. Koko tuon ajan on meillä naapurina fasistinen valtio, joka yrittää vallata, jollei nyt koko maailmaa, niin ainakin naapureitaan.

Venäläinen mentaliteetti haluaa imperiumin

Babtšenko ihmettelee, miksi maailmalla edelleen ihmetellään, miten venäläisten enemmistö voi tukea Putinin sotaa.

– Eilen ilmestyi Der Spiegel loistavalla etusivuotsikolla: Er ist das Volk eli ’Hän on kansa’. Jopa ilmeisesti ystävällisimmin venäläisiin suhtautuvan kansan, saksalaisten, keskuudessa aletaan ymmärtää, ettei Putin ole Venäjän ahdingon aiheuttaja, vaan seuraus! Venäläiset ovat aina olleet imperiumimielisiä. Aivan sama kuka maata on johtanut: Pietari I, Nikolai II, Josif Stalin, Boris Jeltsin, Putin. Niin kauan kuin Venäjä pysyy nykyisissä rajoissaan, jää se aina imperiumiksi.

– Bolševikit tekivät poikkeuksellisen kokeilun: kun yhtäjaksoisesti 70 vuoden aikana tappaa kaikkia ajattelukykyisiä ihmisiä, tuloksena onkin tällainen biomassa, joka tekee tarpeensa pihalle, kuolee 40-vuotiaana alkoholismiin, mutta jolle velitšije [suuruuden kunnia] ja valtakunnan suuruus ovat tärkeitä.

Babtšenko pitääkin suurimpana ongelmana, että ”Venäjä menettää tässä sodassa tällaista biomassaa, vähiten arvokasta osaa väestöstään, mutta Ukraina menettää parhaita ihmisiään”.

Sodan alussa olleita puheita Putinin syrjäyttämisestä Babtšenko pitää ”roskana”.

– Palatsivallankaappausta tai vallankumousta ei ole Venäjällä odotettavissa. Jos Venäjän talous vajoaa vuoden 1989 tasolle, niin sitten ihmiset voivat tulla kadulle, mutta eivät vapauden vaan makkaran perässä. Ja voi olla, ettei tule sittenkään – Pohjois-Koreassa ovat nauttineet jo samaa lääkettä 70 vuoden ajan, mutta silti hallinto pysyy.

Sota ei myöskään kosketa tavallisia venäläisiä. Venäläiset babuškat ovat aina toistaneet, että ”tulkoon mitä tulee, mutta kunhan sotaa ei tulisi”.

– Mutta mitä he sotana pitävät? Moskovan pommittamista ydinaseella. Sellaista sotaa vastaan he olisivat tietenkin! Mutta jos pommitetaan Tallinnaa, Kiovaa tai Mariupolia, ei se heidän käsityksensä mukaan ole sotaa. Sitä he kannattavat.

Babtšenko pitää Venäjän nykyisiä rajoja ongelmana sen mentaliteetille, jonka pohjalla on ajatus imperiumista.

– Niin kauan kuin Venäjällä on nykyiset rajansa, ei muutu mikään. Venäjän liberaalien juttu demokraattisesta Venäjästä on turhanpäiväistä. Sama kuin joku olisi vuoden 1943 Saksassa puhunut demokraattisesta kolmannesta valtakunnasta. Vaihtoehdot ovat joko Reich [valtakunta] tai demokraattinen Saksa.

Babtšenkon mukaan Venäjä voi olla demokratia ainoastaan, kun maa on hajonnut ”pikkuvaltio Moskovaksi, demokraattiseksi Burjatiaksi, demokraattiseksi Tšetšeniaksi jne.”.

Hänen mielestään ainakaan Venäjän naapurimaiden ei kannattaisi olla tällä hetkellä missään tekemisissä nyky-Venäjän kanssa. Virolaisiakin hän suosittelee ”räjäyttämään Narvan sillan ja olemaan päästämättä ketään Viroon”.

Babtšenko arvelee Venäjän historian perusteella pahimman vaiheen olevan vasta edessä.

– Teidän rajanaapurinanne on fasistinen valtio, jonka talous on vielä enemmän tai vähemmän vakaa. Sen kansa tukee täysin omaa johtajaansa ja televisio on johtanut kansan hulluuteen. Ja tämä maa pysyy vielä pitkän aikaa.

Hänen mielestään nykyistä Venäjää ei voi verrata vuoden 1937 Stalinin suuren terrorin aikaan. Hänen mukaansa tilanne vastaa nyt vuotta 1933 tai 1935, jolloin ”ammuttiin ainoastaan esperanton kielen opiskelijat ja nep-miehet [pienkauppiaat].

– Vuotta 1937 muistuttava aika on vasta edessä. Historia on päätynyt samaan vaiheeseen takaisin. Jos haluatte tietää, mitä Venäjällä alkaa tapahtua, perehtykää Stalinin aikaan.

Tutkija viisumeista: Vaarana kilpailu kohti heikointa lenkkiä

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan venäläisten turistien viisumeita koskevassa keskustelussa on vastakkain kolme eri koulukuntaa.

Ensimmäinen koulukunta korostaa kansallista turvallisuutta.

– Venäjä on uhannut Suomea yllätyksillä ja sotilaallisilla seurauksilla, jos Suomi liittyy Natoon. Miksi ihmeessä pidämme Natoon liittyessämme rajamme auki mahdollisille ”turisteille”? Miksi antaa lomaoikeutta sodan keskellä, Aaltola kysyy Twitterissä.

Toinen koulukunta painottaa sitä, että tavalliset venäläiset eivät ole syyllisiä sotaan.

– Venäjä on diktatuuri, jossa kansalaiset eivät pääse vaikuttamaan. On hyvä tukea heitä ja auttaa kansojen välisten kontaktien kautta. Turismi pitää yhteyksiä yllä.

Kolmas koulukunta huomioi sen, että venäläiset turistit tuovat Suomeen tuloja ja työtä.

– Suomessa satsattiin paljon venäläisten houkuttelemiseen Suomeen. Rakennettiin infraa. Venäläisten Suomeen tuomat ruplat on poissa Venäjän sotakassasta.

Tutkijan mukaan EU-ratkaisuna voisi toimia viisumien myönnön alasajo niin, että viisumit myönnetään vain hyvin valikoiduille ryhmille, joiden taustat tiedetään.

– Mutta etulinjan maiden mielipidettä pitää kuunnella tarkasti. Holtittomuus tässä asiassa saattaa kostautua myöhemmin konfliktin kiihtyessä, Aaltola toteaa.

Mika Aaltolan mukaan on kuitenkin järkevää erottaa toisistaan Venäjä ja venäläiset niin pitkään kuin se on mahdollista. Osa venäläisistä vastustaa sotaa ja presidentti Vladimir Putinia.

– Tähän tarvitaan hyvin harkittuja käytäntöjä, venäläisille suunnattuja ohjelmia. Nyt vaarana, kuten monessa muussakin asiassa, EU-maiden kilpailu kohti heikointa lenkkiä, hän kirjoittaa.

Eduskuntaan kohdistuu palvelunestohyökkäys

Eduskunnan ulkoisia verkkosivuja vastaan kohdistuu palvelunestohyökkäys.

– Hyökkäys alkoi tiistaina 9. elokuuta noin klo 14.30. Eduskunta tekee toimia hyökkäyksen rajaamiseksi yhdessä palveluntoimittajien ja Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa, tiedotteessa todetaan.

Venäläinen hakkeriryhmä NoName057(16) ilmoitti Telegram-kanavallaan tehneensä verkkohyökkäyksen Suomen eduskunnan sivuille, kertoo Helsingin Sanomat.

– Päätimme tehdä ’ystävällisen’ vierailun naapurimaa Suomeen, jonka viranomaiset ovat niin innokkaita liittymään Natoon, hakkeriryhmä kertoo.

Dmitri Medvedev suuttui Viron pääministerin viisumipuheista: Vapautenne on meidän virheemme

Venäjän vaikutusvaltaisen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja entinen pääministeri ja presidentti Dmitri Medvedev ryöpyttää kovin sanoin Viroa. Hän kommentoi Viron pääministeri Kaja Kallaksen lausuntoa venäläisten turistiviisumeista.

Medvedev kirjoittaa Twitterissä englanniksi ja venäjäksi julkaistussa päivityksessään, että ”virolainen rouva suoltaa lisää natsiroskaa”. Medvedev viittaa tällä Kallaksen toteamukseen siitä, että Euroopassa käyminen on etuoikeus eikä ihmisoikeus.

– Tämä saa haluamaan muistuttaa häntä toisesta sanonnasta: vapautenne ei ole teidän ansiotanne vaan meidän epäonnistumisemme, Dmitri Medvedev kirjoittaa.

Esimerkiksi Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves on reagoinut jyrkästi Medvedevin puheisiin. Ilves kysyy Twitterissä, onko Viro jo ottanut yhteyttä Venäjän Viron-suurlähetystöön ja vaatinut selitystä uhkaavasta lausunnosta.

Aikanaan Kremlin mittapuulla maltillisena pidetyltä Dmitri Medvedeviltä on totuttu kuulemaan viima aikoina toinen toistaan jyrkempiä lausuntoja.

Kaja Kallas vaati tiistaina painokkaasti lopettamaan turistiviisumien myöntämisen venäläisille. Sanat oli käytännössä suunnattu Suomelle. Baltian maat lopettivat turistiviisumien myöntämisen jo huhtikuuhun mennessä. Verkkouutiset kertoo asiasta lisää tässä jutussa.

 

Näin venäläiset nyt ajattelevat sodasta – erikoinen tulos kertoo tutkijan mukaan Vladimir Putinin asemasta

Venäläisten selvä enemmistö (60 prosenttia) antaisi tukensa presidentti Vladimir Putinin päätökselle käynnistää ”uusi hyökkäys Kiovaan”. Suurin piirtein samansuuruinen enemmistö (65 prosenttia) tukisi kuitenkin myös presidentin päätöstä lopettaa välittömästi Kremlin ”erikoissotilasoperaatioksi” tituleeraama hyökkäyssota Ukrainassa ja solmia rauha. Ristiriitaiset tulokset ilmenevät heinäkuun lopussa tehdystä kyselytutkimuksesta. Siitä uutisoi tässä Kommersant.

Venäläistutkijan mukaan erikoinen tulos, jossa kansa tukee päinvastaisia ratkaisuja, kertoo yhtäältä venäläisten suhtautumisesta suuriin poliittisiin päätöksiin ja toisaalta asenteista presidentti Putiniin.

Politiikan tutkija Aleksei Makarkin arvioi, että kansa on valmis jättämään päätösten harkinnan valtaapitävien käsiin. Hän toteaa Kommersantille, että venäläisessä yhteiskunnassa on vallalla syvään juurtunut käsitys kansalaisista ”pieninä ihmisinä”, jotka eivät tunne politiikkaa ja halua osallistua siihen. Viranomaisten taas katsotaan tietävän asiat kansaa paremmin. Makarkin viittaa esimerkkinä 1980-luvun loppuun ja 1990-luvun alkuun. Hänen mukaansa ajatus siitä, että omista valinnoista pitäisi kantaa vastuuta herätti tuolloin ahdistusta merkittävässä osassa väestöä.

– Sitten pyydettiin, että viranomaiset kertoisivat televisiossa, miten tulee toimia. Hallitus ei kuitenkaan puhunut. Nyt tämä osa väestöä on tyytyväinen siihen, että Putin ilmestyi paikalle ja otti vastuun, Makarkin sanoo.

Tutkijan mukaan ihmiset yksinkertaisesti luottavat presidenttiin, jonka ansiosta heidän ”ei tarvitse ajatella ajankohtaista politiikkaa”.

Epävarmoja tuloksia

Vastaajilta kysyttiin sodan kiihdyttämisen ja välittömän rauhan solmimisen lisäksi kantoja myös muun muassa ”erikoissotilasoperaation” jatkamiseen,  Venäjän sotamenestykseen, sodan kestoon, sotauutisointiin ja haluun ottaa itse osaa sotaan.

Lehden mukaan 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sotaa tulisi jatkaa ja 38 prosenttia sitä mieltä, että Venäjän tulisi siirtyä neuvottelemaan rauhasta. 60 prosenttia vastaajista oli taas sitä mieltä, että sota on pitkittynyt.

41 prosenttia vastaajista puolestaan sanoi olevansa kyllästynyt kuulemaan uutisia sodasta. Vastakkaista mieltä oli 56 prosenttia vastaajista. Vastaajista 30 prosenttia uskoi sodan jatkuvan vielä yli vuoden. Vain 18 prosenttia uskoi sodan loppuvan vuoden sisällä ja 13 prosenttia seuraavien 1-3 kuukauden aikana.

Kyselyn perusteella venäläiset arvioivat maansa sotamenestystä verrattain myönteisesti. 62 prosenttia katsoi ”erikoissotilasoperaation” erittäin onnistuneeksi tai suhteellisen onnistuneeksi. 19 prosenttia oli taas sitä mieltä, ettei sota ole ollut menestyksekäs Venäjälle. Yhtä suuri osuus ei pystynyt vastaamaan kysymykseen.

Kyselyyn osallistuneista miehistä 62 prosenttia ei ollut henkilökohtaisesti valmis ottamaan osaa sotaan, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Luvun kerrotaan nousseen kuusi prosenttiyksikköä toukokuun vastaavasta kyselystä. 29 prosenttia ilmaisi puolestaan halunsa lähteä sotaan. Kysymyksen kerrotaan jakaneen eri ikäryhmiä. Sotaan halukkaita löytyi eniten 45-59-vuotiaista (37 prosenttia). Vähiten rintamalle kaipasivat 18-29-vuotiaat. Heistä 23 prosenttia vastasi kysymykseen myönteisesti.

Kyselyn mukaan venäläisiltä ei myöskään löydy suurta halua tukea sotaa taloudellisesti. 67 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita lahjoittamaan rahaa hyökkäyksen tukemiseen.

Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1 609 vastaajaa kahdeksalta alueelta heinäkuun 28-31. päivän aikana. Kyselyn tehnyt Field Russia varoittaa, että vastaukset moniin kysymyksiin Ukrainasta eivät välttämättä vastaa todellisia asenteita, koska ”venäläiset pelkäävät puhua tästä aiheesta”. Field Russian mukaan vastaamisesta kieltäytyminen on entistä yleisempää ja vastausten rehellisyys on vähentynyt.

Venäjä keskeytti ydinasesopimuksen mukaiset tarkastukset

– Venäjän on nyt pakko turvautua tähän toimenpiteeseen, koska Washington haluaa jatkuvasti käynnistää tarkastustoiminnan uudelleen lyhyellä varoitusajalla olosuhteissa, jotka eivät ota huomioon vallitsevia realiteetteja, mikä luo yksipuolisia etuja Yhdysvalloille. Amerikka tosiasiallisesti riistää Venäjältä oikeuden suorittaa tarkastuksia Amerikan alueella, ulkoministeriön lausunnossa sanotaan CNN:n mukaan.

Uusi START-sopimus mahdollistaa 18 paikan päällä tehtävää tarkastusta vuosittain, jolloin Venäjä ja Yhdysvallat voivat seurata tarkasti toistensa ydinaseita.

Sopimus, jota jatkettiin vuoden 2021 alussa viideksi vuodeksi, rajoittaa molempien valtioiden käyttöön 1 550 ydinkärkeä yli 700 järjestelmässä, mukaan lukien mannertenväliset ballistiset ohjukset, sukellusveneistä laukaistavat ballistiset ohjukset ja pommikoneet.

Ministeriön lausunnon mukaan Venäjä on täysin sitoutunut noudattamaan kaikkia START-sopimuksen määräyksiä, ja että tarkastustoimenpiteiden keskeyttäminen on ”väliaikaista”.

Venäjän mukaan tavoitteena on ”varmistaa, että kaikki START-sopimuksen mekanismit toimivat tiukasti osapuolten vastavuoroisuuden ja tasa-arvon periaatteiden mukaisesti, kuten siitä sovittaessa ja voimaan tullessa viitattiin. Nyt näitä periaatteita ei noudateta”.

Tarkastukset alkavat uudelleen, kun nykyiset ongelmalliset kysymykset, jotka liittyvät perustamissopimuksen mukaisen tarkastustoiminnan jatkamiseen, on ratkaistu, ministeriö sanoo.

START on ainoa jäljellä oleva sopimus, joka säätelee maailman kahta suurinta ydinarsenaalia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain sopimuksen jatkamisesta viidellä vuodella 28. tammikuuta 2021, ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti, että Washington oli jatkanut sopimusta saman vuoden helmikuun 3. päivänä.

Lausunnossaan Blinken sanoi, että uuden START-sopimuksen jatkaminen mahdollistaa todennettavissa olevat rajat Venäjän mannertenvälisille ballistisille ohjuksille, sukellusveneillä laukaisuille ballistisille ohjuksille ja raskaille pommikoneille 5. helmikuuta 2026 asti.

Dmitri Medvedev: Lännellä on suunnitelma Venäjän tuhoamiseksi

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana nyttemmin toimiva Dmitri Medvedev sanoo BBC:n mukaan, että ”Venäjä on toteuttamassa erityistä sotilaallista operaatiota Ukrainassa ja saavuttamassa rauhaa meidän ehdoillamme”.

Hän varoittaa, että lännellä on pitkän aikavälin suunnitelma Venäjän tuhoamiseksi.

Medvedev väittää, että vuoden 2008 Georgian sota, Naton laajentuminen ja Ukrainan sota ovat osa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten yritystä Venäjän tuhoamiseksi.

– Tavoite on sama: tuhota Venäjä, hän sanoo.

Konsulipäällikkö Ylelle: Viisumien myöntämistä ei lopeteta

Ulkoministeriö seuraa, kuinka laajasti venäläiset alkavat käyttää Suomea kauttakulkumaana. Viisumien myöntämistä aletaan rajoittaa vähentämällä Venäjällä hakemusten vastaanottoaikoja, kertoo Ylen uutiset.

Koronarajoitusten poistuttua venäläisten rajanylitykset Suomeen ovat kasvaneet 10–30 prosenttia verrattuna kevääseen ja alkukesään, arvioi ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Osa venäläisistä rajanylittäjistä käyttää Suomea vain kauttakulkumaana esimerkiksi matkallaan Välimeren lomakohteisiin.

Tanner arvioi, että kauttakulkua tapahtuu “jonkin verran”. Hänen mukaansa asiaan voidaan myös puuttua.

– Siihen me kyllä puutumme, jos Suomen Schengen-viisumeilla aletaan tosiasiallisesti matkustaa jonnekin muualle. Tällaisesta ilmiöstä saadaan sana myös muilta Schengen-mailta aika äkkiä, hän vakuuttaa Ylelle.

Suomen myöntämällä viisumilla voi matkustaa muualle Euroopan Schengen-sopimuksen solmineisiin maihin eli kaikkiin Pohjoismaihin ja valtaosaan EU-maista. Jos Suomen myöntämää viisumia käytetään selkeästi vain kauttakulkuun johonkin toiseen maahan, uusi viisumi voidaan jättää myöntämättä.

Venäläisille myönnettävät viisumit ovat nousemassa käsittelyyn EU-tasolla elokuun lopussa ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa. Kokouksesta Suomi toivoo EU:n yhteistä linjaa viisumien myöntämiseen.

Norjalaistutkija: Elämme Vladimir Putinin hallinnon lopun alkua

Venäjä on ajautunut yhä täydellisempään kansainväliseen eristykseen sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin määräsi helmikuussa maansa asevoimat aloittamaan täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Lännen asettamat pakotteet koettelevat Venäjän taloutta jo nyt, ja paineen ennakoidaan kasvavan syksyn aikana entisestään.

Norjalaista Fridtjof Nansen -instituuttia johtava Venäjä-asiantuntija Iver Neumann arvioi, että näissä olosuhteissa Putinin ote vallan kahvasta voi vähitellen olla kirpoamassa. Nyt saatetaan hänen mukaansa elää Putinin hallinnon ”lopun alkua”.

– Sen jälkeen, kun Putinin valtakausi 22 vuotta sitten alkoi, taloudessa on tapahtunut hyvin vähän, jos ylipäätään mitään. Minusta on hämmästyttävää, että Putinin kaltainen marxilaisen koulutuksen saanut henkilö ei yksinkertaisesti hahmota aineellisten tekijöiden olennaisuutta, tohtori Neumann sanoo Radio Free Europelle antamassaan haastattelussa.

Putin pyrkii hänen mukaansa seuraamaan tsaarien jalanjälkiä ja palauttamaan Venäjän entiset alusmaat Kremlin komentoon. Tämä tuli selvästi esille 9. kesäkuuta vietetyissä Pietari Suuren syntymän 350-vuotispäivän juhlallisuuksissa, joissa Putin rinnasti itsensä Pietarin kaupungin perustaneeseen valloittajatsaariin.

– Kuten niin monien vanhojen despoottien kohdalla, olemme pisteessä, jossa Putin miettii historiankirjoja ja sitä, miten Venäjän tsaarit pääsevät loistamaan historian lehdillä. No, he voittavat sotia ja anastavat alueita, Neumann toteaa.

Hän pitää vaikeana ennustaa, mitä on odotettavissa Putinin jälkeen, sillä Venäjän nykyhallinto on tehnyt perusteellista työtä kitkeäkseen maasta kaiken järjestäytyneen liberaalin ajattelun ja toiminnan.

– Tämä on tehnyt hallaa maalle, mutta hyvää Putinin hallinnolle.