Laura Halminen
25.07.2024 | 12:13
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vaatii selvitystä Suomen hallituksen vastinetta tapauksessa, jossa Venäjän sotaisaa aivopesua ja lasten sotilaskouluttamista vastustanut mies pakeni lastensa kanssa Suomeen, mutta Korkein oikeus määräsi lapset palautettavaksi takaisin Venäjälle. Vastauksen antaa syksyllä oikeusministeriö.
Asiasta ovat kertoneet aiemmin Asianajajaliiton Oikeussuutiset sekä Suomen tietotoimisto.
9- ja 11-vuotiaiden lasten isä pakeni lastensa kanssa Venäjältä Suomeen syyskuussa 2022. Noin viikkoa myöhemmin Venäjä määräsi osittaisen liikekannallepanon jossa venäläisiä miehiä määrättiin sotimaan hyökkäyksessä Ukrainaan.
Isä haki itselleen ja lapsilleen turvapaikkaa. Mies itse pelkäsi joutuvansa Ukrainaan sotimaan. Lapsille hän haki suojelua siksi, että nämä joutuivat koulussa osallistumaan sotilaalliseen koulutukseen. Näissä koulutuksissa esimerkiksi harjoitellaan ampumista ilmakiväärillä ja opetellaan sotilasaseiden kokoamista ja purkamista.
Mies on kutsunut tätä kouluttamista aivopesuksi ja pitänyt sitä lapsille vahingollisena. Erityisesti lapsista vanhempi oli riskiryhmässä: hän kävi koulua ns. kadettiluokalla, jossa sotilaskoulutuksella on erityispainotus. Myös nuorempi lapsi sai koulussa valmistavaa sotilaallista koulutusta.
On yleisesti tiedossa, että Venäjän hallinnon politiikkaan kuuluu lasten ja nuorten ”patrioottinen kasvatus”. Venäjän hyökättyä Ukrainaan se on saanut entistä makaaberimpia piirteitä: uudet patriotismioppitunnit opettavat ennen kaikkea sodasta. Esimerkiksi opettajille jaetun ohjekirjan mukaan jokaisen lapsen on opittava, että isänmaa on elämää rakkaampi eli ei ole pelottavaa kuolla Venäjän puolesta.
Mies ja lasten äiti eivät asuneet yhdessä ennen miehen ja lasten pakenemista Suomeen. Lapset asuivat Venäjällä äitinsä kanssa, mutta pitivät isäänsä säännöllisesti yhteyttä ja olivat oleskelleet hänen luonaan. Lasten äiti kuitenkin vaati lasten palauttamista Venäjälle. Helsingin hovioikeus hylkäsi äidin vaatimuksen maaliskuussa 2023.
Lapset itse ovat järjestelmällisesti ja uskottavasti vastustaneet palauttamista, vedonneet haluavansa olla isänsä kanssa ja tiedostaneet ettei isä voi palata sillä häntä uhkaa 15 vuoden vankeustuomio.
Lapset ovat nyt 11- ja 13-vuotiaat. Oikeusasteissa heidän näkemyksiään on pidetty perusteltuina ja vanhemman lapsen argumentointia jopa ikätasoistaan kypsempänä. Jopa Korkeimman oikeuden käsittelyä valmistellut esittelijä ennakoi, että lasten vastustuksen vuoksi heidän näkemyksensä huomioitaisiin siten ettei heitä palautettaisi.
Sitten Korkein oikeus (KKO) kuitenkin syksyllä 2023 päätti toisin: lapset pitää palauttaa Venäjälle. KKO:n tulkinnan mukaan lasten näkemysten huomioiminen on harkinnanvaraista, tosin velvoite kaapatuiksi tulkittavien lasten palauttamisesta ei ole sekään ehdoton.
KKO perusteli päätöstään muun muassa sillä, että Haagin lapsikaappaussopimuksen mukaan lapset voidaan jättää palauttamatta, jos heidän hyvinvointiinsa kohdistuu vakavaa vaaraa. Sotilaskoulutus ei ollut KKO:n mielestä vakava. KKO huomautti, etteivät lapset ole vaarassa joutua sotaan tai sotatoimialueelle.
– Venäjän Ukrainassa käymä sota ei vaikuta lasten asuinpaikkaan, eivätkä kutsunnat tai asevelvollisuus koske 12-vuotiasta X:ää ja 10-vuotiasta Y:tä, KKO:n päätöksessä kirjoitetaan.
KKO on määrännyt poliittisista syistä turvapaikan saaneen ihmisen lapsen palautettavaksi aiemminkin: esimerkiksi vuonna 2016 lapsi määrättiin palautettavaksi Valko-Venäjälle.
KKO antoi syyskuussa 2023. Joulukuussa Maahanmuuttovirasto myönsi isälle ja lapsille turvapaikan. Se ei muuttanut KKO:n näkemystä, vaikka turvapaikan saamisen myötä lasten äiti hyväksyi sen, että vanhempi lapsi saisi jäädä Suomeen ja vaati vain nuoremman lapsen palauttamista. Tämä olisi kuitenkin johtanut siihen, että lapset olisi erotettu toisistaan, mikä on sekin vastoin lapsikaappaussopimusta.
Korkeimman oikeuden päätöksestä valitettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Se määräsi KKO:n päätöksen toimeenpanokieltoon. Lapsia ei siis ole palautettu, vahvistaa isän ja lasten asianajaja Harri Nevala Verkkouutisille.
Nyt EIT on pyytänyt Suomen valtiolta selvitystä. Prosessimielessä tämä tarkoittaa, että tapaus vaikuttaa etenevän EIT:n käsittelyyn. Vastausaikaa oikeusministeriöllä on Nevalan mukaan lokakuuhun saakka.
Vastinepyynnössä ihmisoikeustuomioistuin haluaa tietää, huomioiko Korkeimman oikeuden ratkaisu lasten palauttamiseksi tasapainoisesti ja reilusti ristiriitaiset intressit ja sen, että isän välit lapsiin katkeaisivat, jos heidät palautettaisiin. EIT kysyy myös, onko KKO:n ratkaisu ristiriidassa Haagin lapsikaappaussopimuksen kanssa, jossa linjataan, että lasten palauttaminen on sopimuksen vastaista, jos se loukkaa oikeutta huoltajuuteen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyajat ovat pitkiä. Harri Nevala puhuu vuosista. Ajan kulumisen vaikutuksilla ei kuitenkaan kannata spekuloida, hän sanoo.
Haagin lapsikaappaussopimusta lakataan soveltamasta silloin, kun lapsi täyttää 16 vuotta.
