Venäjä

Mika Aaltola: Venäjä merkkaa reviiriään ydinaseilla

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjän ilmoitus sen ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle on osa oman reviirin merkkaamista.

– Venäjä ydinasepäätökset tai -suunnitelmat ovat monen tasoisia siirtoja ja viestintää. Etupäässä tyytymättömyyden ja ”me teemme mitä haluamme” elehtimistä. Oman alueen rajapyykittämistä, Aaltola toteaa Twitterissä.

Aaltolan mukaan lyhyellä aikavälillä siirroilla Euroopassa ja Venäjä Tyynenmeren rannikolla ei ole merkitystä. Sodassa Ukrainassa ydinaseilla ei ole suurta vaikutusta eikä mielekästä käyttöä.

– Pidemmällä aikavälillä ne aiheuttavat strategista painetta Natolle vastata, ylläpitää strategista pelotetta. Erityisesti Venäjän integroidessa Valko-Venäjää paine tuntuu Puolassa ja keskisessä Euroopassa.

Tutkijan mukaan ilmoitus on sidoksissa Kiinan presidentin Xi Jinpingin vierailuun Moskovassa.

– Siellä puhuttiin ydinasevakaudesta, siitä että ydinaseet pysyvät omalla alueella. Venäjä siten viestittää omaa näkemystään alueestaan suunnittelemalla ydinaseiden siirtämistä, jakamista. Merkkaa reviiriään.

Mika Aaltolan mukaan Venäjä vetoaa Naton vastaaviin järjestelyihin oikeuttaakseen siirtonsa.

– Esimerkiksi ohjusten osalta Natolla ei kuitenkaan ole vastaavia järjestelyjä. Eli tämä on pelkkää propagandaa. Tuottamalla läpinäkymättömyyttä Venäjä luo strategista hämäryyttä ydinasesopimusten rauetessa.

– Mentaliteetti on, [että] ”te ette tiedä mitä aiomme ja joudutte vain reagoimaan siirtoihimme”. Paljolti bluffia, mutta toisaalta sekin tuottaa painetta strategisen tasapainon löytämiseksi. Joka tapauksessa eri puolilla maailmaa ydinaseet ovat takaisin muodissa.

LUE MYÖS:
Upseeri: Tulemme näkemään enemmän ydinaseuhittelua

1. Venäjä ydinasepäätökset tai -suunnitelmat ovat monen tasoisia siirtoja ja viestintää. Etupäässä tyytymättömyyden ja ”me teemme mitä haluamme” elehtemistä. Oman alueen rajapyykittämistä.

— Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 27, 2023

”Älkää menkö värväystoimistoon” – pelko uudesta liikekannallepanosta kasvaa

Venäjällä leviää pelko uudesta laajasta liikekannallepanosta, uutisoi Radio Free Europe (RFE).

Maaliskuun alusta lähtien kasvava määrä venäläismiehiä on saanut käskyn saapua paikalliseen värväystoimistoon päivittämään henkilö- ja yhteystietonsa. Venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tämä voi olla merkki siitä, että maassa varaudutaan uuteen liikekannallepanoon.

Käskyjä ovat saaneet etenkin reserviläiset ja yliopisto-opiskelijat, jotka ovat lykänneet asepalvelustaan opintojensa vuoksi. Poikkeuksellisen paljon käskyjä on annettu Siperiassa, etenkin Altain, Krasnojarskin, Omskin, Novosibirskin ja Tjumenin alueilla sekä Juutalaisten autonomisella alueella.

RFE/RL:n tietojen mukaan ainakin yksi käskyn saanut lähetettiin koulutusleirille välittömästi sen jälkeen, kun hän saapui värväystoimistoon Tjumenin alueella Siperiassa. Omaisten mukaan hänelle ei tehty edes lääkärintarkastusta.

Myös pian valmistuvia yliopisto-opiskelijoita on ainakin Tjumenin alueella käsketty tapaamaan värväystoimiston virkailijoita, jotka ovat painostaneet heitä ryhtymään sopimussotilaiksi.

Uralin federaatioyliopistossa valmistujaisseremoniassa on taas ollut paikalla upseeri, joka ei ole luovuttanut valmistuville opiskelijoille heidän tutkintotodistuksiaan, elleivät he ole todistaneet käyneensä ilmoittautumassa värväystoimistossa.

Ihmisoikeusjuristi Aleksandr Pomazujevin uskoo viranomaisten haluavan rakentaa ajantasaisen tietokannan reserviläisistä. Tätä tietokantaa voitaisiin myöhemmin käyttää sotilaiden lähettämisessä Ukrainaan.

– Näitä tietoja tullaan käyttämään ennemmin tai myöhemmin väestön liikekannallepanoon, Pomazujev kommentoi.

Joidenkin Kremliä lähellä olevien lähteiden mukaan Kreml saattaa haluta rekrytoida kuluvan vuoden aikana jopa 400 000 uutta sopimussotilasta. Venäläiset sopimussotilaat sitoutuvat tyypillisesti kolmen vuoden pituiseen sopimukseen.

Kreml on kieltänyt huhut uudesta liikekannallepanosta ja todennut, että kyseessä on rutiininomainen henkilötietojen päivitysoperaatio.

Pomazujevin mielestä on kuitenkin selvää, että vapaaehtoisten virran tyrehtyessä Venäjän on pakko käynnistää uusi liikekannallepanon aalto, mikäli se haluaa jatkaa sotaa Ukrainassa.

– On ilmeistä, että viranomaiset aikovat käynnistää liikekannallepanon toisen vaiheen, sillä tappiot ovat kasvamassa. Joku saattaa ilmoittautua toimistoon päivittääkseen henkilötietonsa, mutta se ei estä toimiston virkailijoita viemästä häntä koulutusleirille tai sotaan, Pomazujev varoittaa.

Pomazujevilla onkin käskyn saaneille venäläisille yksinkertainen neuvo.

– Älkää ottako vastaan käskyä ja älkää menkö värväystoimistoon, Pomazujev vetoaa.

Venäjän lentoliikenne uhkaa pysähtyä

Venäjän medioiden saamien tietojen mukaan Kiina ilmoitti venäläisille lentoyhtiöille maaliskuun alussa, ettei se enää toimita niille matkustaja- ja rahtikoneiden varaosia. Jos se olisi jatkanut varaosien toimittamista, se ei pian itse saisi niitä Boeing- ja Airbus-koneisiinsa.

Vuosi sitten Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi maan lentokoneteollisuuden rakentavan suuren määrän liikennelentokoneita viittä eri mallia, mutta siitä ei ole mitään merkkejä. Venäläisen lyhyen matkan Suhoi Superjet 100 -koneiden moottorit, jotka on valmistettu ranskalaisen Snecman ja venäläisen NPO Saturnin yhteistyönä, piti korvata kokonaan venäläisillä moottoreilla.

Novaya Gazetan haastatteleman venäläisen lentokapteeni Andrei Litvinovin mukaan uusi moottori on luvattu sertifioida vuonna 2024, mihin hän ei itse usko.

Vaikka se toteutuisi, Superjet on kuitenkin koottu 70-prosenttisesti ulkomaisista osista, joita ei saada mistään. Litvinov toteaa sarkastisesti, että jos kotimaassa ei osata valmistaa edes nauloja, miten osattaisiin korvata 70 prosenttia lentokoneen osista kotimaisilla osilla? Varaosia ja komponentteja on saatava ulkomailta.

Venäjän oma lentokonetuotanto ei riitä kotimaiseen kysyntään: keskipitkän matkan Tupolev Tu-214 -koneita valmistuu kolme konetta vuodessa ja pitkän lentomatkan Iljušin Il-96 -koneita kaksi tai kolme vuosikymmenessä.

Lentoliikenteen tilannetta Venäjällä kuvastaa se, että maan ilmailuviranomainen antoi tammikuussa luvan kannibalisoida osia toisista koneista varaosien puutteen takia, vaikka viime heinäkuussa EU ja Yhdysvaltain valtionvarainministeriö helpottivat pakotteita Venäjän ilmailua vastaan lentoturvallisuuden takia. Sen jälkeen Venäjä on Litvinovin mukaan saanut joitain varaosia Euroopasta ja joitain Iranista.

Itsenäisten valtioiden yhteisön ilmailukomitea IAC:n mukaan vuonna 2021 Venäjällä sattui 31 lento-onnettomuutta, viime vuonna 37 onnettomuutta ja alkuvuoden 2023 kahden ja puolen kuukauden aikana neljä onnettomuutta. Silti Litvinovin mukaan lentäjä ei koskaan nouse rikkinäiseen koneeseen.

Kun koneiden navigointijärjestelmät alkavat rikkoutua, venäläispilotit ovat ilmoittaneet alkavansa lentää jälleen karttojen perusteella. Litvinovin mukaan se oli helppoa takavuosikymmeninä, kun koneita oli samalla alueella kymmenen, nyt niitä voi olla sata, jolloin tarkka navigointi on todella tärkeää.

Koska lentojen määrä on vähentynyt – esimerkiksi Aeroflotilla noin 40 prosenttia – kokeneita lentäjiä irtisanotaan. Samaan aikaan yhtiön lentäjäkoulutuksesta on valmistunut 400 uutta lentäjää, joista kellekään ei ole töitä.

Muilla lentoyhtiöillä menee Litvinovin mukaan vielä huonommin. Kokeneet lentäjät hakeutuvat ulkomaille, mutta vastavalmistuneet eivät saa työkokemusta, jotta voisivat lähteä ulkomaisiin lentoyhtiöihin.

Jos varaosapula Venäjällä jatkuu, on lentoliikenteen pysähtyminen vain ajan kysymys. Jos vuosikymmenien aikana Venäjän lentoliikenteessä saavutettu kehitys romahtaa, sitä on Litvinovin mukaan hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta rakentaa enää entiselleen.

Arvio USA:sta: Venäjän hyökkäys muistuttaa vuosien 1914–1918 taisteluja

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota saattaa jatkua vielä pitkään, ja edessä olevat taistelut muistuttanevat pikemminkin ensimmäistä kuin toista maailmansotaa, sanoo arvostettua yhdysvaltalaista Council on Foreign Relations -ajatushautomoa (CFR) johtava konkaridiplomaatti Richard Haass.

Kremlin väitteet siitä, että sota olisi Yhdysvaltojen ja Naton provosoima ja että länsi käyttäisi Ukrainaa pelinappulanaan, ovat hänen mukaansa täysin katteettomia.

– Tässä sodassa ei ole kyse Naton laajentumisesta tai Ukrainan ottamisesta puolustusliiton jäseneksi – mitä ei ollut tapahtumassa. Kyse ei ole Natosta ollenkaan – eikä myöskään Yhdysvalloista. Tämä on Venäjän aloittama sota, jonka tavoitteena on eliminoida suvereeni Ukraina, Haass toteaa Project Syndicate -verkkojulkaisulle antamassaan haastattelussa.

Vladimir Putin ei voinut hänen mukaansa sietää ajatusta slaavilaisesta kansakunnasta, joka Venäjästä poiketen valitsee aidosti demokraattisen poliittisen järjestelmän ja läheiset siteet länteen. Ukraina oli pysäytettävä, jotta venäläiset eivät alkaisi vaatia Putinin asemaa uhkaavia uudistuksia, jotka olisivat palauttaneet myös Venäjän takaisin demokratian tielle.

Koska Putinin tavoitteet ovat niin kunnianhimoisia, Haass ei pidä luultavana, että Venäjä ja Ukraina voisivat kovinkaan pian saavuttaa sellaista neuvotteluratkaisua, joka voisi johtaa aseiden vaikenemiseen.

– Putinin usko siihen, että lännen päättäväisyys ajan mittaan heikkenee, vähentää sen todennäköisyyttä, että hän olisi harkitsemassa minkäänlaista järjestelyä sodan lopettamiseksi. Ukrainan osalta tahto saada takaisin kaikki menettämänsä alueet ja taloudellisia korvauksia Venäjältä sekä varmistaa, että Venäjän sotarikokset tulevat asianmukaisesti käsitellyiksi, estää kompromissin syntymisen, päättelee Haass.

Richard Haass on toiminut viimeiset 20 vuotta CFR:n johdossa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi pitkään Yhdysvaltain ulkoministeriössä muun muassa ulkopolitiikan suunnitteluun, Afganistaniin ja Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin liittyneissä avainrooleissa.

CIA-veteraani: Venäjä ei kestä näännytyssotaa

Pitkä näännytyssota olisi katastrofi Venäjälle ja Vladimir Putinin hallinnolle, arvioi yli 30 vuotta CIA:n tiedustelu-upseerina toiminut Douglas London. Nykyisin CIA-veteraani on kiinnitetty Georgetownin yliopistoon, ja kokeneena Venäjä-tarkkailijana hän arvioi Ukrainan tilannetta The Wall Street Journalin mielipidekirjoituksessa.

London kehottaa kyseenalaistamaan vallitsevan käsityksen Venäjän strategiasta. Vladimir Putin antaa mielellään ymmärtää maansa olevan valmis pitkään näännytystaisteluun, ja olevansa siten sitoutunut sotaan kauemmin kuin länsimaat Ukrainan tukemiseen.

– Mutta ehkä kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Jos olen oppinut jotakin venäjänkielen taitoisena ja Kremlin tiedustelupalveluita vastaan työskennelleenä CIA-upseerina, niin sen, että on epäiltävä kaikkea mitä he sinulle näyttävät.

– Tämä narratiivi näyttää Moskovan kannalta aivan liian kätevältä ja faktojen kanssa ristiriitaiselta.

Putin tietää, että tosin kuin Ukrainalle, ei sota ole Venäjälle eksistentiaalinen, London kirjoittaa. Venäjä voisi vetäytyä Ukrainasta ilman suurempaa vahinkoa. Ukraina taas ei tule lopettamaan puolustustaistelua, sillä kyse on maan eloonjäämisestä. Vladimir Putin ymmärtää tämän, London uskoo.

–Vaikka hän mielellään esiintyy joustamattomana, Putin vaikuttaisi yhä ajattelevan tiedustelu-upseerin lailla. He toistavat harvoin tekemiään virheitä, etenkään jos heidät on nolattu. Jos hän todella olisi yhtä harkitsematon ja todellisuudelle sokea kuin joskus luullaan, Venäjän joukot eivät olisi vuosi sitten vetäytyneet Kiovan laitamilta.

– Putin on osoittanut, että hän taipuu vakavien seurausten uhatessa.

Pitkittynyt sota uhkaa johtaa juuri näihin seurauksiin, London kirjoittaa. Usko Venäjän sotilaalliseen voimaan on heikentynyt, ja taistelujen jatkuessa Putin joutuu ulottamaan liikekannallepanon myös kaupunkeihin. Sodan jatkuessa Putinin on myös tehtävä valinta talouden vahvistamisen ja konfliktin rahoittamisen välillä. Vaikka pakotteiden tehoa on myös vähätelty, yrittää Venäjä epätoivoisesti löytää uusia vientimaita energiateollisuudelleen.

– Pienentyneet tulot merkitsevät myös vähemmän resursseja niille poliittisille liittolaisille joita Putin tarvitsee hallintonsa ylläpitämiseksi, London muistuttaa.

Mitä pidempään sota kestää, sitä huonommilta Moskovan näkymät vaikuttavat. Pitkittynyt sota antaa Ukrainalle mahdollisuuden vahvistaa asevoimiaan läntisin asein ja lännelle aikaa saada ammusten tuotantoketjuihin vauhtia. Vaikka lännessä varoitetaan eskalaation riskistä, pelkää Putin itse todennäköisesti juuri lännen kiihdyttävän toimiaan Ukrainan tukemiseksi.

– Putin ei todennäköisesti toivo näännytyssotaa, mutta hän haluaa maailman uskovan toisin. Hänen disinformaatiokampanjansa kuvailevat häntä ja Venäjää todellisuutta vahvempina.

– Jos häntä uhkaa voittamaton sota, on hänen paras vaihtoehtonsa salata heikkous ja pelotella vastustajat perääntymään ensimmäisinä.

Ulkopuolisen tahon neuvottelema rauhansopimus on Putin paras toivo, London arvioi. Venäjän presidentin myönteinen suhtautuminen Kiinan lännessä ja Ukrainassa tyrmättyyn rauhanehdotukseen on osoitus siitä, että hän on valmis vetäytymään voitokkaana kun vielä pystyy, London kirjoittaa.

Venäläinen oppositiopoliitikko myrkytettiin – hiukset putosivat, veressä vaarallista metallia

Moskovalainen oppositiopoliitikko Elvira Vihareva on myrkytetty, itsenäinen venäläismedia Sota kertoo Telegramissa.

Vihareva alkoi kärsiä rajuista oireista kuten kovasta vatsakivusta, kohonneesta sykkeestä, raajojen tunnottomuudesta, kouristuksista ja pyörtyilystä sekä hiustenlähdöstä viime vuoden marraskuun ja joulukuun taitteessa. Oireet palasivat tämän vuoden helmikuussa.

Viharevan verestä on venäläismedian mukaan löydetty myrkyllistä kaliumdikromaattia. Asiantuntijoiden mukaan oireet sopivat aineelle altistumiseen.

Suosittuna videoblogistina tunnettu Vihareva on esiintynyt viime aikoina julkisuudessa pelkällä äänellään. Hän kertoo, ettei ole halunnut kuvata itseään sen takia, miten myrkytys on muuttanut hänen ulkonäköään. Elvira Viharevan myrkytystä edeltävän videon vuoden takaa voi katsoa alta. Siinä oppositiovaikuttaja ryöpyttää Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharovaa.

Venäjän mukaan ydinkonfliktin riski on korkeimmalla tasolla

Ydinkonfliktin riski on nyt korkeimmillaan vuosikymmeniin, Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoo CNN:n mukaan.

– En haluaisi osallistua keskusteluun siitä, onko ydinkonfliktin todennäköisyys korkea tänään, mutta joka tapauksessa se on suurempi kuin mikään, mitä olemme nähneet viime vuosikymmeninä, sanotaanpa näin, Rjabkov pyöritteli.

Rjabkov toisti, että Moskova ei poikkea ”avainsäännöksistä, opillisista ja poliittisista”. Hän sanoi, että muiden kuin ydinasevaltioiden, erityisesti niiden, jotka eivät ole liittoutuneita Yhdysvaltojen kanssa, pitäisi ”äänekkäämmin kutsua järjestykseen läntisten pääkaupunkien, mukaan lukien Washingtonin poliitikkoja, jotka ovat täysin menettäneet todellisuudentajunsa”.

Presidentti Vladimir Putin kertoi keskeyttävänsä maansa osallistumisen Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn New START -ydinaseriisuntasopimukseen pitäessään viivästyneen vuosittaisen puheensa viime kuussa.

Professorin arvio: Näin Venäjä syöksyi heikoksi maaksi

Ukrainan sodan loppua ei ole vielä näkyvissä, mutta venäläisen imperialismin loppu on tulossa. Näin kirjoittaa Tallinnan yliopiston apulaisprofessori Matthew Crandall virolaisessa Eesti Päevaleht -lehdessä.

Kansainvälistä politiikkaa opettavan Crandallin mukaan Ukrainaan hyökänneen Venäjän strateginen tappio näyttää todennäköiseltä.

– Täysmittaisen sodan alkamisesta seurannut vuosi on ollut kallis Venäjän federaatiolle. Kulut voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, jotka lopulta johtavat Venäjän strategiseen tappioon, hän kirjoittaa.

Ensimmäiseen kategoriaan professorin mukaan lukeutuvat sotilaalliset kulut ja Venäjän armeijan tuhoutuminen Ukrainassa.

– Kuolleiden sotilaiden määrä on huikea, ensimmäisen maailmansodan tappiot. Venäjä voi aina kerätä lisää tykinruokaa, mutta se ei pysty lähitulevaisuudessa korvaamaan korkeasti koulutettua ja pätevää sotilashenkilöstöä, kuten lentäjiä ja insinöörejä, hän kirjoittaa.

Professorin mukaan myös aseistusta ja sotakalustoa on tuhoutunut valtava määrä.

Toinen Venäjää merkittävästi heikentävä tekijä on Crandallin mukaan se, että sota pahentaa maan demografista kriisiä.

– Tässä merkittävää on taisteluissa kuolleiden suuri määrä – satoja tuhansia venäläissotilaita on jo kuollut tai haavoittunut, ja sadat tuhannet muut kohtaavat todennäköisesti saman kohtalon. Monet kuolleista ja haavoittuneista olisivat saaneet lapsia ja luoneet perheitä, jos heitä ei olisi tapettu tai vammautettu sodassa, hän toteaa.

– Myös sadat tuhannet venäläiset pakenivat asevelvollisuutta Venäjältä. Suurin osa heistä tulee todennäköisesti takaisin jonain päivänä, mutta on myös niitä, jotka ovat lähteneet lopullisesti Venäjältä.

Professorin mukaan tulevaisuuden Venäjän väestö on nykyistä pienempi ja vanhempi.

– Tämä tarkoittaa vähemmän työntekijöitä ja veronmaksajia, enemmän eläkeläisiä.

Kolmas syy Venäjän heikentymiseen on hävitty energiasota Euroopan kanssa.

– Eurooppa kiihdyttää siirtymistä vihreään energiaan, ja Venäjän runsaan energian tuonnin aika Eurooppaan näyttää olevan ohi, professori kirjoittaa.

Öljyn ja kaasun vienti Kiinaan ja Intiaan ei Crandallin mukaan pysty korvaamaan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä aiempaa vientiä Eurooppaan.

Armeijan tuhoutuminen, talouden sukeltaminen ja väestökehityksen katastrofi johtaa professorin mukaan Venäjän vaikutusvallan merkittävään vähenemiseen.

– On totta, että Venäjä säilyttää ydinaseensa, mutta myös Pakistanilla ja Pohjois-Korealla on ydinaseita. Pelkät ydinaseet eivät riitä ylläpitämään vaikutusvaltaa, hän toteaa.

– Venäjän strateginen tappio avaa oven Turkille, Kiinalle ja muille lisätä vaikutusvaltaansa maailmassa. Tämä tuo mukanaan uusia ongelmia, mutta Venäjän vaikutusvallan vähentäminen on silti kaikkien voitto.