Verkkouutiset

Venäjä

Tietovuoto paljastaa: Näin Kreml kaataa rahaa mielten manipulointiin

Valtava tietovuoto Venäjän presidentinhallinnon poliittiselta osastolta paljastaa, miten Kreml kaataa rahaa venäläisten ajatusten ja asenteiden manipulointiin. Osa keinoista muistuttaa neuvostoaikaista kyttäämistä, osa on halpaa propagandaa.

Asiakirjat vuodettiin virolaiselle Delfille, joka jakoi aineiston ruotsalaisen Expressenin, saksalaisen Paper Trail Median, Spiegelin, ZDF:n, itävaltalaisen Standardin, sveitsiläisen Tamedian, puolalaisen Frontstoryn, Vsquaren sekä riippumattomien venäläisten Meduzan ja Istoriesin kanssa.

Asiakirjat jakautuvat kolmeen kategoriaan: mielialojen manipulointi, jota kutsutaan häikäilemättömästi informaatiosodankäynniksi, presidentinvaalit, sekä Ukrainan vallatut alueet. Yhteensä näiden kolmen kategorian budjetti vuodelle 2024 noin 1,1 miljardia euroa.

Aineistoihin ennalta tutustunut Mark Galeotti kutsui vuotoa tärkeäksi, sillä asiakirjat osoittavat, että Venäjän presidentti Vladimir Putin pelkää.

– Kaiken tämän prameilun alla hallinto arvioi olevansa pulassa, Galeotti sanoi Vsquaren mukaan.

Asiakirjat ovat vuotaneet Venäjän presidentinhallinnon poliittiselta osastolta, jota johtaa Sergei Kirijenko. Kirijenkosta tuli vuonna 1998 Venäjän nuorin pääministeri, kun hän oli vasta 25-vuotias. Nykyään Kirijenkoa kutsutaan Donbasin varakuninkaaksi, sillä hänen vastuullaan on Ukrainalta vallattujen alueiden organisointi ja hallinto. Asiakirjavuoto koostuu tuhansista yksityiskohtaisista Excel-taulukoista, joissa nimetään myös budjettiratkaisuista vastuulliset ihmiset. Joissain tapauksissa vastuullinen on pääministeri Mihail Misustin, joissain jopa presidentti Putin itse.

Esimerkkejä budjeteista: propagandisti Vladimir Solovjovin yhtiö, vuonna 2023 noin 15 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 jo 30 miljoonaa euroa. Lisäksi huomautus: ”odotamme Solovjovin ja presidentin tapaavan”. Ukrainalaisten lasten sieppaamisesta syytetty lapsiasiainvaltuutettu Marija Lvova-Belova: 420 000 euroa vuonna 2024.

Mielialojen manipulointia varten presidentinhallinnossa työskentelevä Kirijenkon tiimi on luonut kattavan verkoston yhdistyksiä ja järjestöjä. Asiakirjavuodossa olevan muistion, lokakuulle 2023 päivätyn muistion mukaan 15 järjestössä oli yhteensä 4 357 työntekijää ja niiden yhteenlaskettu budjetti oli noin 600 miljoonaa euroa. Kaikkein suurin budjetti oli Internetin kehitysinstituutilla (IRI), joka tuottaa ”patrioottisia” mobiilipelejä, tv-sarjoja ja elokuvia. Se sai viime vuonna rahoitusta noin 220 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna sille on varattu presidentinvaalien vuoksi noin 180 miljoonaa euroa.

Presidentinvaaleihin liittyen eräs asiakirjavuodossa ollut esitys esittelee erilaisia kulttuurituotantoja ja sitä, miten niiden tulee herättää yleisössä vähintään yksi neljästä listatusta kokemuksesta. Näitä ovat tarve puolustaa kansallisia intressejä, halu parantaa venäläistä elämänlaatua, ylpeys kansallisista sankareista, tai yhteisöllisyyden kokemus varsinkin vallatuilla alueilla. Aineistoissa mainitaan ainakin kaksi kulttuurituotantoa: Ukrainaan vapaaehtoisesti sotimaan lähtevää miestä käsittelevä elokuva Callsign: Passenger ja Itä-Saksassa toimivasta Neuvostoliiton tiedustelumiehestä kertova draama GDR, joka on jakelussa Venäjän omassa ”Netflixissä” nimeltä Wink. Asiakirjavuodosta käy ilmi myös, että osan kulttuurituotteista tulisi suoraan halventaa Ukrainaa ja länttä ylipäätään sekä esittää Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ”amerikkalaisten sätkynukkena”.

Ruotsalainen Itä-Euroopan tutkimuksen instituutin apulaisjohtaja Martin Kragh sanoi Vsquaren mukaan, että tällainen ”editointikoneisto” muistuttaa Neuvostoliiton aikaista järjestelyä, jossa politrukit tai komissaarit varmistivat, että jokainen instituutio ja työkollektiivi seurasi puolueen linjaa.

Asiakirjavuoto sisältää kylmäävän ajankohtaista tietoa maaliskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin liittyen. Presidentti Putinin henkilökohtaisella hyväksynnällä hänen suosionsa mielipidemittauksiin on allokoitu 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi mielipidemittauksiin ja sosiologisiin tutkimuksiin Ukrainalta vallatuilla alueilla on budjetoitu 5,8 miljoonaa euroa. Nämä ovat kuitenkin ”lisäkustannuksia” – sosiologisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät yleisemmin presidentinvaaleihin on budjetoitu 28 miljoonaa euroa.

Yhden lähteen mukaan nämä ”sosiologiset tutkimukset” ovat eräänlaista happotestausta. Hallinto mittaa sitä, miten voivat vastata tuloksiin. Presidentinhallinnon tilaamat selvitykset ovat tarkempia ja syvällisempiä kuin yleiset mielipidemittaukset. Mutta ihmiset eivät vastaa niihinkään rehellisesti.

Opetus- ja tiedeministeriötä koskee suunnitelma, jossa oppilaitosten mielipidevaikuttajat kartoitetaan etukäteen. Mielipidevaikuttajien ”sosio-poliittista lukutaitoa kasvatetaan” ja tarkkaillaan heidän poliittisia asenteitaan ja äänestämispreferenssejään.

Pitkän linjan Venäjä-asiantuntija, kirjailija Mark Galeotti kutsui oppilaitoksiin kohdistuvaa toimintaa vaalien ”ennakkokäpälöinniksi”.

– Kreml ei luota edes siihen, että pormestarit ja kuvernöörit kertoisivat heille omien alueidensa poliittisesta tilanteesta.

Ruotsalainen Itä-Euroopan tutkimuksen instituutin apulaisjohtaja Martin Kragh muisteli Vqsuarelle jälleen Neuvostoliittoa:

– Kaikki nämä asiakirjat osoittavat, kuinka vähän Kreml uskoo siihen että ihmiset saattaisivat spontaanisti kannattaa valtapuoluetta.

Asiakirjavuodossa on esitys elokuulta 2022. Siinä selitetään, kuinka ”mielipidejohtajia” luodaan, koulutetaan ja tuetaan. Ensin heidän valitaan paikallisten mielipidevaikuttajien joukosta. Sen jälkeen heitä opetetaan kehittämään omaa henkilöbrändiään ja autetaan jakamaan ja voimistamaan propagandasisältöjä.

Kraghin mukaan Venäjä ei ole enää vain autoritaarinen valedemokratia, vaan totalitaristinen yhteiskunta.

– Näiden kahden erona on se, että totalitarismi edellyttää kansalaiselta julkista tukea. Enää ei riitä, että on hiljaa eikä vastusta, vaan on välttämätöntä osallistua poliittiseen toimintaan.

Ukrainan vallatuille alueille kohdistuvassa toiminnassa käsitellään erityisesti venäläisten satelliittikanavien tuomista asukkaille. Internetin valvontaan on kehitetty uusi järjestelmä ASBI, joka on lyhenne sanoista automatisoitu internetin turvallisuusjärjestelmä. ASBI:n kokonaisbudjetti on 89,6 miljoonaa euroa.

Vaikka numerot saattavat kuulostaa suurilta, Venäjä-asiantuntija Mark Galeotti sanoi Vsquaren mukaan olevansa ”pervessillä tavalla tyytyväinen”.

– On syytä muistaa, että Neuvostoliitolla oli vieläkin suurempi kontrolli informaatiotilassa. Ja Neuvostoliito epäonnistui. Kreml ei pysty ostamaan pitkäkestoista kontrollia ihmisten ajatuksiin.

Kuvakaappaus asiakirjavuodossa mainitusta propagandaelokuva Callsign: Passengerin trailerista. Elokuva saa ensi-iltansa ”sopivasti” kolme päivää ennen Venäjän äänestyspäivää. / YOUTUBE

 

 

 

Rosatom pidentää Tshernobyl-tyypin reaktorien käyttöä Suomen lähellä

Venäjän ydinvoimaloiden sähköntuotanto laski viime vuonna ensi kertaa 10 vuoteen ja vasta toisen kerran 20 vuoden aikana. Edellisen kerran sama tapahtui vuonna 2013. Tuotannon ongelmia pyritään kattamaan jatkamalla vanhimpien yksiköiden elinkaarta.

Tämä on takaisku Rosatomille sen pyrkiessä saavuttamaan Vladimir Putinin henkilökohtaisesti sille asettaman tavoitteen tuottaa 25 prosenttia Venäjän tarvitsemasta energiasta vuoteen 2045 mennessä. Viimeiset neljä vuotta Rosatomin osuus on vain laskenut silloinkin, kun sen ydinvoiman tuotanto vielä teki uusia ennätyksiä. Viime vuonna ydinvoiman osuus koko energiantuotannosta oli 18,4 prosenttia.

Syinä ydinvoimaloiden tuotannon laskulle ovat voimaloiden ikääntyminen, yksiköiden rakentamisen hidastuminen ja uusimpien valmistuneiden yksiköiden – Leningradin, Novovoronežin ja Belojarskin – ongelmat.

Viime vuonna Venäjällä suljettiin neljä suurta, yli 45 vuotta käytössä ollutta yksikköä Leningradin ja Kurskin ydinvoimaloissa. Rakenteilla on vain kolme uutta yksikköä, joiden lisäksi on rakennuslupa kahteen yksikköön.

Rosatomin Leningradin ydinvoimalan suurimmat ongelmat ovat viidennessä, vuonna 2018 käynnistetyssä yksikössä, joka pysäytettiin viime vuonna kaksi kertaa rikkoutuneiden turbiinin siipien takia. Ensimmäisen rikkoutumisen korjaaminen kesti kaksi kuukautta kesällä ja toisen yli kolme kuukautta syksyllä. Lisäksi yksikössä oli kaksi pienemmän vian aiheuttamaa hätäpysäytystä. Rikkoutumisten takia yksikkö seisoi yhteensä yli puoli vuotta.

Kuudennessa yksikössä oli suunniteltujen korjausten ja polttoaineen lisäyksen lisäksi neljä hätäpysäytystä, jotka edellyttivät lyhytaikaisia korjauksia. Tuotantolaitoksen tilanteesta kertoo parhaiten se, että sen johtaja päätti jättää viime vuoden tuotantoluvut kokonaan julkistamatta.

Novovoronežin ydinvoimalassa ongelmia on uusimmassa, vuonna 2016 käyttöön otetussa yksikössä, jossa vaihdettiin lisääntyvää värinää tuottanut, venäläisvalmisteinen turbogeneraattorin staattori. Sen lisäksi yksikkö jouduttiin pysäyttämään kuusi kertaa erilaisten vikojen takia.

Belojarskin ydinvoimalan yhtä yksikköä korjattiin yhteensä viisi kuukautta, minkä lisäksi sillä oli kaksi vikaantumisen aiheuttamaa pysäytystä.

Ydinvoimatuotannon laskun kompensoimiseksi Rosatom on päättänyt pidentää vanhimpien yksiköidensä elinkaarta 50 vuoteen ja joidenkin jopa 65 vuoteen. Samaahan tehdään lännessäkin, mutta sillä erotuksella, että elinkaaren pidennystä odottavat Venäjän reaktorit ovat Tshernobyl-tyyppisiä, ja osa niistä sijaitsee vain 70 kilometrin päässä Venäjän länsirajasta Leningradissa, Kurskissa ja Smolenskissa. Kuolassa ja Leningradissa voimalat sijaitsevat noin 100 kilometrin päässä Suomen rajasta. Kaikki samantyyppiset reaktorit Liettuassa ja Ukrainassa on suljettu turvallisuussyistä.

Venäjä kiertää pakotteita Kiinan ja Intian kautta

Venäjän kaksi vuotta sitten aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat asettaneet laajoja pakotteita Venäjää vastaan.

Pakotteet näkyvät selkeästi Venäjän vienti- ja tuontitilastoissa, kertoo Wall Street Journal.

Osalle pakotteiden alaisista vientituotteista Venäjä on onnistunut löytämään muita ostajia. Esimerkiksi raakaöljyn vienti Kiinaan ja Intiaan on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana.

Maa käyttää öljyn vientiin EU:n ja Yhdysvaltojen ulkopuolisia toimijoita, jotta öljyn kuljetus ei jäisi pakotteista kiinni. Myös vienti Turkkiin on säilynyt melko tasaisena hyökkäyssodasta huolimatta.

Tavaroiden tuonti Euraasian maista Venäjälle on kasvanut merkittävästi. Syynä tähän arvioidaan olevan pakotteiden kiertäminen. Korkean teknologian vienti Venäjälle on länsimaissa kielletty, koska maan aseteollisuus on riippuvainen länsimaalaisista komponenteista ja osista.

Euraasian maiden, kuten Armenian, kautta Venäjä kykenee kiertämään pakotteita. Ensin korkean teknologian tuotteet tuodaan Euraasian maihin, minkä jälkeen ne viedään välittömästi Venäjälle. Länsimaiden on ollut vaikea puuttua pakotteiden alaisten tuotteiden vientiin Venäjälle kolmansien maiden kautta.

Myös Kiinalla on suuri merkitys Venäjän sotateollisuuden varustamisessa. Kiina ei ole asettanut pakotteita Venäjää vastaan.

Puolan ulkoministeri Venäjästä: Kuin Neuvostoliitto aikanaan

Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski on pitänyt palopuheen Venäjästä YK:n turvallisuusneuvostossa. Perjantaina päivää ennen Ukrainan sodan kaksivuotispäivää pidetyssä puheessa Sikorski muun muassa vertasi Venäjää Neuvostoliittoon. Hän myös korjasi lukuisia Venäjän väitteitä.

Sky Newsin viestipalvelu X:ssä jakama videotallenne englanninkielisestä puheesta löytyy tämän jutun lopusta.

– Olen hämmästynyt Venäjän suurlähettilään esityksen sävystä ja sisällöstä, Sikorski aloitti.

– Ja ajattelin voivani olla hyödyksi korjaamalla tilannetta. Suurlähettiläs [Vasili] Nebenzja on kutsunut Kiovaa lännen asiakkaaksi. Itse asiassa Kiova taistelee ollakseen riippumaton kenestäkään.

Tämän jälkeen ulkoministeri Sikorski korjaa pitkän listan Venäjän esittämiä väitteitä. Hän pitää niitä valheina. Esimerkiksi Nebenzjan väittämän rikollisen Kiovan hallituksen sijaan  hän sanoo Ukrainalla olevan demokraattisesti valittu hallitus.

Venäjän natsisyytöksiin ei Sikorskin mukaan voi uskoa, sillä Ukrainan presidentti on juutalainen, puolustusministeri on muslimi eikä poliittisia vankeja ole.

– Hän sanoi, että Ukraina on uppoamassa korruptioon. No, Aleksei Navalny dokumentoi, kuinka rehellinen ja moitteeton hänen oma maansa on.

– Hän syytti Yhdysvaltojen uuskolonialismia sodasta. Itse asiassa Venäjä yritti hävittää Ukrainan 1800-luvulla ja uudelleen bolševikkien aikana, ja nyt tämä on kolmas yritys.

Puolan ulkoministeri myös muistutti, etteivät Venäjän aiemmat sotaretket ole tuoneet kummoista menestystä.

– Ja lopuksi hän sanoo, että me lännessä yritämme jotenkin vakuuttaa, ettei Venäjää voi koskaan voittaa. No, Venäjä ei voittanut Krimin sotaa, se ei voittanut Venäjä-Japanin sotaa, se ei voittanut ensimmäistä maailmansotaa, se ei voittanut Varsovan taistelua, se ei voittanut Afganistanissa eikä kylmässä sodassa, Sikorski kertaa.

Jokainen tappio oli hänestä kuitenkin hyvä asia, sillä ne toivat uudistuksia Venäjälle.

Sikorskin mukaan Venäjän suurlähettilään sanat muistuttavat puolalaisia siitä, miksi he aikanaan kamppailivat Neuvostoliiton sortoa vastaan.

– He epäonnistuivat alistamaan meidät silloin. He epäonnistuvat alistamaan Ukrainan ja meidät nyt.

Kristi Raik: Venäjä pitkän aikavälin uhka Euroopalle

Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik ei näe, että länsimaiden ja Venäjän suhteet voisivat palautua normaaliksi niin kauan kuin presidentti Vladimir Putin on vallassa. Raik kommentoi asiaa Viron yleisradio ERR:n haastattelussa.

– Vaikka tällainen valmius tai pelkkä kysymys olisi ollut jossain ilmassa koko ajan ja kulissien takana käydään keskusteluja Venäjän kanssa neuvottelemisesta, joista seuraisi suhteiden normalisointi Putinin kanssa, en usko, että kukaan todella ajattelee sen olevan mahdollista, Raik sanoo.

Raik katsoo, että mahdollinen vallanvaihdos Venäjällä voisi muuttaa tilannetta, mikäli Venäjälle saataisiin uusi, teknokraattisempi hallitsija.

– Luulen, että länsimaat saattavat haluta antaa Venäjälle mahdollisuuden yrittää palauttaa suhteet sellaisessa tapauksessa.

Raik ei kuitenkaan näe, että suhteet voisivat täysin palautua siihen, mitä ne olivat ennen Ukrainan sotaa tai Krimin miehittämistä. Raik muistuttaa myös, että mahdollinen Putinin jälkeinen hallinto voi olla yhtä huono kuin nykyinen.

– Tämä on vaarallinen hetki myös Venäjän naapurimaille, joten emme ryhdy toimiin, jotka heikentäisivät turvallisuuttamme, vain sen vuoksi, että voimme aloittaa uudelleen suhteiden normalisoinnin Venäjän kanssa.

Raik katsoo, että Venäjä on edelleen pitkällä aikavälillä uhka Euroopalle.

– Tämä ymmärrys on mielestäni varsin vahva kaikkialla Euroopassa.

Venäläisiä turvapaikanhakijoita vyöryy Etelä-Koreaan

Venäläisiä turvapaikanhakijoita saapuu Etelä-Koreaan ennätysmääriä, uutisoi CNN.

Venäläisten turvapaikanhakijoiden määrä viisinkertaistui vuonna 2023. Vuonna 2022 turvapaikkaa haki Etelä-Korean maahanmuuttoviraston mukaan 1038 ihmistä, kun seuraavana vuonna hakijoita oli jo 5750. Kasvu on huomattavaa, sillä viime vuonna Etelä-Koreasta haki turvapaikkaa enemmän venäläisiä kuin yhteensä vuosina 1994–2019.

Hakijamäärän kasvu on jatkunut samanlaisena myös tänä vuonna, sillä tammikuun aikana maasta oli ehtinyt hakea turvapaikkaa jo 376 venäläistä.

Venäläiset olivat viime vuonna suurin turvapaikanhakijaryhmä Etelä-Koreassa. Seuraavaksi eniten turvapaikanhakijoita saapui Kazakstanista, Kiinasta ja Malesiasta.

Etelä-Korea tunnetaan kuitenkin tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan, joka kattaa myös turvapaikkapolitiikan. Maan hallituksen raportin mukaan vuosien 1994–2023 välillä hieman yli 100 000 ihmistä pyrki maahan pakolaisena. Hakemuksista kuitenkin hyväksyttiin vain reilu 4000.

Yleisimmin turvapaikkaa haettiin uskontoon sekä poliittisiin mielipiteisiin liittyvän vainon perusteella.

Moskova joutunut vaihtamaan strategiaa Mustallamerellä

Britannian puolustusministeriön tuore tiedusteluraportti arvioi Ukrainan onnistuneen useissa operaatioissa Mustallamerellä perinteisen laivaston puutteesta huolimatta.

Sodan alussa Venäjän laivasto pystyi liikkumaan hyvin vapaasti Mustallamerellä, erityisesti sen luoteisosassa. Ukraina on kuitenkin onnistunut haastamaan Venäjän Mustallamerellä ohjusiskujen ja drone-iskujen avulla.

Brittitiedustelun arvion mukaan Venäjä on joutunut arvioimaan strategiaansa alueella uudelleen.

– Ukraina on jatkanut Venäjälle uhkakuvien nostamista uusille korkeuksille yhdistämällä maalla ja merellä tapahtuvia iskuja, mikä pakotti Mustanmeren laivaston yksiköt siirtämään päätoiminta-alueensa Mustanmeren itäosaan, raportissa kirjoitetaan.

Ukraina on onnistunut upottamaan useita Venäjälle tärkeitä taistelualuksia. Jatkuva paine ukrainalaisten hyökkäysten vuoksi on johtanut jo toisen Venäjän laivaston komentajan erottamiseen.

Venäjän laivastolle on silti edelleen mahdollista iskeä Ukrainan maaperälle itäisen Mustanmeren suhteellisen turvallisista asemista. Brittitiedustelu kuitenkin arvioi, että sen vastaus Ukrainan epätavanomaiseen merisodankäyntiin ei ole toiminut toivotulla tavalla.

Ukraina on myös onnistunut epäämään Venäjältä mahdollisuuden häiritä sen kaupankäynnin reittejä merellä, mikä on kasvattanut Ukrainan vientiä.

KL: Professori varoittaa suursodan riskistä

Venäläisen Gazpromin kaasua pumpataan Eurooppaan yhä Ukrainan kautta huolimatta Euroopan pyrkimyksistä irtautua venäläisestä energiasta, uutisoi Kauppalehti.

Kaasun virtaaminen Ukrainan kautta loppuu kuitenkin tämän vuoden lopulla. Turun yliopiston professori Kari Liuhto ei kuitenkaan usko, että tämä romuttaisi Gazpromia tai Venäjän käymää energiakauppaa. Asiantuntijan mukaan EU:hun tulleesta kaasusta 30 prosenttia on tullut Ukrainan ja 40 prosenttia Turkin kautta. Loput kaasusta on ollut lng:tä eli nesteytettyä maakaasua.

– Luulen, että Turkin rooli tulee kasvamaan. Kaasussahan on sellainen mielenkiintoinen juttu, että se ei ole kauhea lypsylehmä. Perinteisesti Venäjän vientituloista karkeasti puolet on ollut energiaa. Tästä kolme neljäsosaa on ollut raakaöljyä sekä öljytuotteita ja yksi neljäsosa maakaasua, Liuhto sanoo.

Liuhto toivoo pakotteiden kohdistuvankin lng:hen, sillä vielä viime kuussa venäläinen lng muodosti 20 prosenttia EU:n nestemäisen kaasun tuonnista. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä EU:n riippuvuus yhdysvaltalaisesta lng:stä on jo varsin mittava.

– Vaikka Yhdysvallat on ihan mukava maa, noin suureksi menevät energiariippuvuudet eivät ole kovin terveellisiä Euroopan unionille pitkällä juoksulla, Liuhko sanoo.

Pakotteiden vaikutusta voitaisiin tehostaa keskittämällä ne Venäjän tärkeimpään vientituotteeseen eli öljyyn. Liuhdon mukaan maa pystyy kiertämään öljyn hintakattoja sekä operoimaa niin sanotun ’’haamulaivaston’’ kautta. Laivasto ei noudata mitään sääntöjä.

– Ukrainalaiset ovat keksineet konstin, joka toimii: iskeä öljyntuotantolaitoksiin, öljyputkiin ja öljyterminaaleihin sotilaallisesti. Siellä on ollut kaikenlaisia yllättäviä tulipaloja ja varmaan ohjusiskujakin, Liuhto toteaa.

Käytännössä venäläisen öljyn virtaamista maailmalle on kuitenkin vaikea pysäyttää, sillä kaksi kolmasosaa maan viennistä menee Kiinaan, Intiaan ja Turkkiin, joihin länsimaiden tuontikiellot eivät vaikuta.

Mikäli Venäjän talouteen haluttaisiin todella iskeä, tulisi toimet asiantuntijan mukaan kohdistaa niin kutsuttuihin yhden tehtaan kaupunkeihin. Tällaisissa kaupungeissa asuu noin kymmenesosa Venäjän väestöstä, ja mikäli koko kaupungin työllistävän tehtaan toiminta pysähtyisi, olisi tällä suuri työttömyyttä ja tyytymättömyyttä aiheuttava vaikutus.

Liuhdon mukaan Venäjän kaataminen talouspakotteilla on mahdotonta, sillä maan sotilaallisen aggression taustalla on haave entisen imperiumin palauttamisesta. Nationalismi koskettaa yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Ukrainaan hyökkääminen on vain yksi oireista.

– Taloudelliset pakotteet eivät riitä. Ei meillä ole muutakaan tehtävissä kuin yrittää auttaa Ukrainaa ja valmistautua. Jos emme ole valmistautuneet isoon sotaan, pelkään, että sellainen voi joskus tapahtua, Liuhko toteaa.

Pekka Toveri: Vladimir Putinia ei tulla muistamaan suurena valloittajana

Venäjän presidentti Vladimir Putinin pyrkimys nostaa itsensä Tsaari Pietari Suuren kaltaiseksi hahmoksi Venäjän historiankirjoissa on tuomittu epäonnistumaan, arvioi kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri.

– Putin haluaa nähdä itsensä suurena valloittajana ja hallitsijana kuten tsaari Pietari Suuri.
Nyt hän on kuitenkin onnistunut saamaan Suomen ja Ruotsin liittymään Natoon samaan aikaan kun hänen armeijansa kalusto tuhoutuu Ukrainassa, hänen Mustanmeren laivastostaan on tulossa sukellusvenelaivasto eikä hänen ilmavoimiensa toiminta ole kovinkaan hyvää, Toveri kirjoittaa X:ssä.

– Putin tullaan ehdottomasti muistamaan Venäjän historiassa. Mutta ei välttämättä hänen haluamallaan tavalla, hän kirjoittaa.

Venäjän geostrateginen asema Itämeren ja Mustanmeren alueilla on Toverin mukaan huonontunut merkittävästi Putinin aloitettua hyökkäys Ukrainaan. Hän arvioi, että Venäjän vaikutusvalta alueella on alhaisimmillaan sitten Pietari Suuren aikojen.

[Valeri] Gerasimovin ja muiden venäläisten kenraalien täytyy vain kärsiä ja purra huulta, jotta he eivät sanoisi ääneen, mitä he todella ajattelevat tästä ”strategisesta nerosta”, Toveri kommentoi Putinin strategisia taitoja.

Venäjän tsaari Pietari Suuren aikana 1700-luvun alussa Venäjästä tuli suurvalta. Hänen valtakaudellaan Venäjä liitti itseensä laajoja alueita ja vahvisti asemaansa merialueilla.

 

Näin kaksi vuotta sotaa vaikuttivat Venäjään

Ihmishenkiä, kalustomenetyksiä, sulkeutuminen kansainväliseltä yhteisöltä. Kaksi sotavuotta Ukrainassa ovat heikentäneet Venäjää dramaattisesti ulkoisesti ja sisäisesti, arvioi CNN

CNN:n mukaan kansainväliset sota-asiantuntijat ovat edelleen yllättyneitä siitä, kuinka heikosti Venäjä on kyennyt vastaamaan Ukrainalle toimitettuun moderniin asekalustoon. Venäjän sotavoiman palautumisessa kestää vuosia, artikkelissa arvioidaan.

Länsimaiden vastauksena hyökkäykseen Venäjä lukeutuu nykyään maailman eristetyimpien maiden joukkoon. Jopa presidentti Vladimir Putinia vastaan on nostettu kansainvälinen pidätysmääräys sotarikoksista. Sotavoiman iskukyvyn lisäksi kansainvälisten ja taloudellisten suhteiden korjaantuminen kestää kauan.

Tahmea kehitys rintamalla yhdistettynä kansainvälisten suhteiden romahtamiseen on ruokkinut levottomuutta myös sisäisesti. Vasta juhannuksena 2023 palkka-armeija Wagnerin joukot lähestyivät Moskovaa, artikkelissa muistutetaan. Ote mediasta ja oppositiosta on tiukentunut.

Sisäisen kritiikin tukahduttaminen ja rintamalle joutumisen pelko ovat johtaneet historialliseen maasta pakoon. Myös aivovuoto lyö loven Venäjän tulevaan kehitykseen sodan lopputuloksesta riippumatta.

Viimeistään viikko sitten murhatun oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kuolema osoittaa, kuinka syvälle Venäjä on vajonnut, CNN toteaa.

Suuri tehdaspalo Venäjällä, lennokki-iskua epäillään

Venäjän Lipetskin alueella sijaitsevassa terästehtaassa on syttynyt lauantaiaamuna suuri tulipalo, kertoo Kyiv Independent.

Lipetskin alueen kuvernöörin Igor Artamonovin mukaan tulipalon saattoi aiheuttaa drooni-isku. Artamonov ei kuitenkaan kommentoinut sitä, oliko drooni ukrainalainen. Iskusta ei Artamonovin mukaan aiheutunut kuolonuhreja tai loukkantumisia.

NLMK-yhtiön terästehdas sijaitsee noin 400 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan välisestä rajasta. Tehdas on erikoistunut litteisiin terästuotteisiin kuten teräslevyihin, ja vastaa noin 18 prosentista koko Venäjän terästuotannosta.

Ukrainan turvallisuuspalvelua lähellä olevan lähteen mukaan tehdas, joka on yksi Venäjän suurimmista, valmistaa materiaaleja Venäjän käyttämiin ohjuksiin, tykistöön ja drooneihin.

– Se oli näin ollen legitiimi kohde iskulle, lähde totesi Kyiv Postille.

Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoo iskun kohdistuneen yksikköön, joka jäähdyttää puhdistamattomia kaasuja tehtaan koksiuunista. Mikäli yksikkö on vaurioitunut, voi se arvioiden mukaan aiheuttaa koko tuotannon pysähtymisen.

Ranskalaiskonetta uhattiin alasampumisella Mustallamerellä

Ranskan puolustusministeri Sébastien Lecornu syyttää Venäjää Mustanmeren turvallisuustilanteen kiristymisestä.

Lecornu kertoi radioyhtiö RTL:lle torstaina, että Venäjä uhkasi viime marraskuussa ampua alas alueella lentäneen ranskalaiskoneen. 

Myös Suomi on osallistumassa alueen ilmavalvontaan kesäkuusta lähtien kahdeksan hävittäjän voimin. Eduskunnan Nato-tehtäviin osallistumista koskevan selonteon mukaan alueen riskitaso on pääosin sama kuin Itämerellä.

Ranskan Lecornu muistutti haastattelussa Ukrainan voiton merkityksestä:

– Euroopan turvallisuus edellyttää sitä, hän totesi.

Lecornu huomautti, että Venäjän heikko menestys rintamalla heijastuu aiempaa laajemmalle ulottuvana sabotointina ja uhitteluna, kuten Mustanmeren tapaus osoittaa. 

– Venäjä leikkii aggressiivisuuden rajoilla, Lecornu sanoi.

Ville Kaunisto: EU:n ei pidä tunnustaa Venäjän presidentinvaalin tulosta

Ville Kaunisto (kok.) katsoo, että EU:n on lähetettävä selkeä viesti Venäjälle siitä, ettei se tunnusta Vladimir Putinia Venäjän presidentiksi, sillä Venäjän vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisen toisena vuosipäivänä Kaunisto peräänkuuluttaa lisää taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle.

– Tukemme on tähän asti ollut liian vähäistä ja liian hidasta. Ukrainan voitto on Suomen turvallisuudelle yhtä merkittävä kuin jäsenyys Natossa. Ukrainan voitto on Suomen ja Euroopan turvallisuudelle kohtalonkysymys, Kaunisto painottaa.

Sota on kehittynyt yhä enemmän asema- ja kulutussodan suuntaan, jossa rintamalinjat ovat pysyneet lähes muuttumattomina kuukausitolkulla. Ukrainalla on akuutti ammuspula, johon Euroopan on vastattava.

– Euroopalle tämä on niin peiliin katsomisen kuin myös toiminnan paikka. Jokainen askel, jonka otamme taaksepäin, Venäjä ottaa eteenpäin. Euroopan on panostettava puolustuskapasiteetin nostamiseen, jotta voimme tukea Ukrainaa, Kaunisto sanoo.

Kaunisto osallistui Wienissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) parlamentaarinen yleiskokouksen istuntoon 22.–23.2. Kaunisto toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Etyjiin kuuluu 57 osallistujavaltiota, mutta mukana ei tällä kertaa ole venäläisiä parlamentaarikkoja, sillä Venäjä on tiedottanut julkisuuteen keskeyttävänsä osallistumisensa yleiskokouksen istuntoihin. Venäjä on jälleen kerran myös päättänyt jättää kutsumatta Etyjin vaalitarkkailijoita seuraamaan kevään presidentinvaaleja. – Venäjän päätös lähettää selkeän viestin: Venäjän presidentinvaalit eivät ole vapaat tai rehelliset. 1990-luvulla alkanut orastava demokraattinen kehitys Venäjällä on jo pitkään ollut kuollut. Jäljellä on autoritaarinen valtio, jossa Putinin vastustaminen on kirjaimellisesti hengenvaarallista, Kaunisto painottaa viitatessaan Navalnyin murhaan.

Edesmenneen Navalnyin vaimo Julia Navalnaja on vedonnut Euroopan unioniin, että se ei tunnustaisi Venäjän presidentinvaalin tulosta. Kaunisto pitää ajatusta hyvänä. Hän vaatii EU:n korkea edustaja Borrellilta lausuntoa asiasta. Borrell ilmoitti vuoden 2020 Valko-Venäjän vaalien jälkeen, että EU ei tunnusta Lukasenkaa Valko-Venäjän presidentiksi.

– Vaalit eivät ole vapaat eivätkä oikeudenmukaiset, sillä oppositiolla ei ole mahdollisuutta asettua ehdolla. EU:n on lähetettävä selkeä viesti Venäjälle, ettei se tunnusta Vladimir Putinia Venäjän presidentiksi. Toivon Josep Borrellilta kannanottoa vaalien jälkeen, Kaunisto sanoo.

Kaunisto kuitenkin alleviivaa, että kannanottojen lisäksi tarvitaan EU-tason toimia, kuten uusia ja tiukempia Venäjä-pakotteita.

– Euroopan unionin tulee asettaa lisää pakotteita ja huolehtia jo olemassa olevia pakotteiden täytäntöönpanosta niiden kiertämisen estämiseksi. Venäläisten jäädytettyjen varojen tuotot on käytettävä Ukrainan jälleenrakentamiseen, Kaunisto sanoo.

Kaksi vuotta sotaa – näin seuraukset näkyvät Venäjällä

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan tasan kaksi vuotta sitten. Sodan hinta on ollut Venäjälle valtava ja sen seuraukset näkyvät yhteiskunnassa monella tavalla, kertoo The New York Times.

Venäjän ja muun Euroopan välinen kauppa on laskenut 65 prosenttia länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi. Venäjä on tiivistänyt kauppasuhteita Kiinan, Intian ja Turkin välillä. Kiina-riippuvuus on kasvanut.

Venäjän bruttokansantuote kasvoi viime vuonna, mikä selittyy sotatalouspolitiikalla, valtion menojen kasvattamisella sekä nousseella öljyn hinnalla. Inflaatio on nousussa ja talous jopa vaarassa ylikuumeta. Edessä on vaikeuksia, mikäli öljyn hinta laskee.

Työttömyys on laskenut, sillä hyökkäyssota sitoo työikäisiä miehiä. Työvoiman väheneminen on puolestaan johtanut palkkojen kasvuun.

Noin 820 000 venäläistä on paennut kotimaastaan hyökkäyssodan myötä. Alkoholismidiagnoosien määrä on kasvanut suuremmaksi yli vuosikymmeneen. Psykologin palveluita tarvittiin sodan ensimmäisenä vuotena 60 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan arviolta 60 000 venäläishyökkääjää on kuollut sodassa.  Täydennysjoukkoja on pyritty ottamaan etenkin köyhemmiltä ja syrjäisemmiltä seuduilta sekä vankiloista. Vaikka sota saakin kannatusta, vain 36 prosenttia venäläisistä kannattaa uutta liikekannallepanoa.

Sotimisesta venäläisjoukoissa on haluttu tehdä mahdollisimman houkuttelevaa tarjoamalla karkeasti kolme kertaa suurempaa palkkaa kuin Venäjän keskipalkka. Kuolleen sotilaan omaisille maksettava korvaus voi olla yli 84 000 dollaria, mikä on yli yhdeksän kertaa enemmän kuin Venäjän keskipalkka vuodessa.

Sodan vastustajien kohtelu on ankaraa ja esimerkiksi maanpetostuomioiden määrä on lähes kolminkertaistunut. Myös neuvostoajoilta tuttu ilmiantamisen kulttuuri on tehnyt paluun, sillä venäläiset raportoivat toistensa ”epäisänmaallisesta käytöksestä” viranomaisille. Kokoontumisvapautta on rajoitettu ja lähes 20 000 sodan vastustajaa pidätetty.

Pakotteista ja sodan seurauksista huolimatta 71 prosenttia venäläisistä arvioi maan kulkevan oikeaan suuntaan. Myös presidentti Vladimir Putinin suosio on korkeimmalla tasolla seitsemään vuoteen.

EU:lta uusi pakotepaketti Venäjälle – USA valmistelee omaansa

Paketin mukaan 106 henkilön ja 88 yhteisön lisääminen pakoteluetteloon koskee ensisijaisesti sotilas- ja puolustussektoria ja niihin liittyviä henkilöitä, mukaan lukien ne, jotka ovat mukana Pohjois-Korean asetoimituksissa Venäjälle, kertoo CNN.

Pakotteet kohdistuvat myös ”oikeuslaitoksen jäseniin, paikallisiin poliitikkoihin ja ukrainalaisten lasten laittomasta karkottamisesta ja sotilaallisesta uudelleenkoulutuksesta vastuussa oleviin henkilöihin”, ja niillä pyritään rajoittamaan Venäjän pääsyä sotilasteknologioihin, kuten lennokkeihin.

EU:n mukaan lähes 2 000 henkilöä ja yhteisöä on saanut pakotteita sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti täyden hyökkäyksensä Ukrainaan lähes kaksi vuotta sitten.

Toimenpiteisiin kuuluvat varojen jäädytykset ja matkustuskiellot.

Viimeisimmän paketin kohteena olevat tahot ovat Intiassa, Sri Lankassa, Kiinassa, Serbiassa, Kazakstanissa, Thaimaassa ja Turkiss, ja niiden sanotaan ”olleen mukana elektronisten komponenttien kehittämisessä, tuotannossa ja toimittamisessa Venäjän markkinoille.”

USA:lta tulossa myös uusia pakotteita

Joe Bidenin hallinto on asettamassa pakotteita yli 500 kohteelle vastauksena Aleksei Navalnyin kuolemaan.

Pakotteet ovat ”suurin yksittäinen erä sitten (Vladimir) Putinin hyökkäyksen Ukrainaan”, valtiovarainministeriön tiedottaja sanoi torstaina antamassaan lausunnossa, ja ne kohdistuvat Venäjään ja sen sotakoneistoon.

Pakotteet tulevat sekä Yhdysvaltain valtiovarainministeriöltä että ulkoministeriöltä, tiedottaja sanoi.

Ennen ilmoitusta Biden sanoi, että hän määrää perjantaina pakotteet suoraan Putinille, jonka hän sanoi olevan vastuussa Navalnyin kuolemasta.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoi tiistaina, että uudet toimenpiteet ovat ”merkittävä paketti”, joka kattaa laajan joukon Venäjän puolustusteollisuuteen ja Venäjän talouden tulolähteisiin liittyviä elementtejä.

Yhdysvaltain viranomaiset olivat työstäneet uutta Venäjän vastaista pakotepakettia jo ennen Navalnyin kuolemaa ja täydentäneet niitä oppositiojohtajan kuoleman jälkeen.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)