Vaikka useimmat Euroopan maat eivät ole sodassa – ainakaan perinteisessä mielessä, ne joutuvat presidentti Alar Karisin mukaan kohtaamaan vaaroja ja vakavia riskejä.
– Vapaan maailman arvot ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, joita niin syvästi vaalimme, ovat hyökkäyksen kohteena monelta suunnalta, Karis sanoi kansainvälisessä Lennart Meri -turvallisuuskonferenssissa Tallinnassa.
– Jotkut toivovat, että nykyiset haasteet vain ohittavat meidät ja että historia jotenkin palaa tavanomaiseen uomaansa. Toiset pelkäävät, että vaikeat päätökset saattavat tuottaa hankaluuksia seuraavissa vaaleissa. Molemmat toiveet ovat ymmärrettäviä. Hyvinvointi, vakaus ja vauraus ovat osa sitä, mikä tekee Euroopasta Euroopan. Vaurautemme ja hyvinvointimme, kaikki, mikä tuntuu meistä tutulta ja turvalliselta – itse asiassa koko identiteettimme – perustuvat viime kädessä vapauteen ja sitä suojelevaan oikeusvaltioon, Karis totesi.
Eurooppa perustuu hänen mukaansa vakaaseen uskoon, että lain on oltava voimaa vahvempi ja että kansakunnilla on yhtäläiset oikeudet koostaan riippumatta.
Eurooppaa ei ole koskaan rakennettu sille ajatukselle, että kaiken tulisi olla mukavaa ja helppoa.
– Rohkeus edellyttää astumista ulos omalta mukavuusalueeltaan. Se ei olisi rohkeutta, jos se olisi helppoa tai riskitöntä. Euroopalle rohkeutta on astua eteenpäin ja ottaa johtajuus Euroopassa ja maailmassa laajemminkin. Rohkeutta on rakentaa Eurooppaa, joka on sotilaallisesti kykenevä ja kestävä. Pelote syntyy uskottavasta voimasta. Uskottavuus syntyy sotilaallisesta kyvykkyydestä. Ja sotilaallinen kyvykkyys syntyy rohkeista ja kohdennetuista investoinneista, hän painotti.
Naton jäsenmaiden sitoumus panostaa 5 prosenttia bkt:staan puolustukseen ei hänen mukaansa ole pelkkä luku, vaan vähimmäisvaatimus, jotta Euroopan oma puolustuskyky olisi riittävällä tasolla.
– Nämä sadat miljardit eurot on investoitava ilmapuolustukseen, pitkän kantaman aseisiin, ampumatarvikkeisiin, tiedusteluun, droonisodankäyntiin ja puolustuksemme jäljellä olevien aukkojen paikkaamiseen, hän sanoi.
Hän myös kehotti Eurooppaa vahvistamaan puolustusteollisuutensa tuotantokapasiteettia, tavoittelemaan Euroopan teknologista etumatkaa ja turvaamaan toimitusketjut.
– Eurooppa on jo liikkeellä oikeaan suuntaan. Uusia puolustusalan yrityksiä syntyy innovaatioiden siivittäminä. Eurooppalaiset teollisuudenalat luovat yhteistuotantokapasiteettia, ja hallituksemme tekevät yhä enemmän yhteishankintoja. Meidän on kuitenkin oltava entistä ketterämpiä tällä tiellä, hän totesi.
Hän kertoi pitävänsä erityisen tärkeänä, että puolustusteollisuutta kehitetään tiiviissä yhteistyössä Ukrainan puolustussektorin kanssa, sillä se on hänen mukaansa tällä hetkellä globaali edelläkävijä niin kasvussa kuin innovaatioissa.
Nyt olisi presidentti Karisin mielestä otollinen hetki myös edistää Ukrainan Nato-jäsenyyttä, koska se tekisi puolustusliitosta entistäkin vahvemman.
– Ukrainalla on yhdet Euroopan suurimmista ja taisteluissa karaistuneimmista asevoimista. Nato oppii jo nyt Ukrainan kokemuksista sopeutumisessa nykyaikaiseen sodankäyntiin teknologisesti, operatiivisesti ja taktisesti. Ukrainan kansa on osoittanut poikkeuksellista sitkeyttä ja urhoollisuutta puolustaessaan niitä periaatteita, joille koko Eurooppa on rakennettu, hän painotti.