Viro varautuu laajempaan sotaan, kertoo Wall Street Journal. Taustalla on arvio, jonka mukaan Venäjä voi Ukrainan sodan jälkeen suunnata painetta Baltian maihin.
Varautuminen näkyy Virossa päiväkodeissa, kouluissa ja kaupunkien kriisisuunnitelmissa. Tartossa viranomaiset ovat harjoitelleet joukkopakoa ja äkillisiä hyökkäyksiä kaupungintalolle. Kaupunki aikoo perustaa vuoteen 2028 mennessä tilapäisiä väestönsuojia 100 000 ihmiselle. Päiväkotien johtajille annetaan kriisikoulutusta ja hätävarusteita.
Kouluissa nuoret opettelevat droonien käyttöä. Itä-Virossa ja Latviassa Nato-maiden sotilaat harjoittelevat samaan aikaan raskaalla kalustolla ja sadoilla drooneilla.
Venäjän hyökkäystä ei pidetä välittömänä uhkana
WSJ:n mukaan Viro ei pidä Venäjän hyökkäystä välittömänä uhkana, koska suuri osa Venäjän joukoista on sidottu Ukrainaan. Baltian maissa varaudutaan silti siihen, että Moskova voi sodan päätyttyä yrittää palauttaa vaikutusvaltaansa entisiin neuvostotasavaltoihin, jotka ovat liittyneet Natoon.
Virossa pelotteen ydin on tehdä maasta mahdollisimman vaikea kohde. Se tarkoittaa sotaharjoituksia, Nato-yhteistyötä sekä yhteiskunnan vahvistamista sotilaallisia hyökkäyksiä, kyberiskuja ja disinformaatiota vastaan.
– Näin pelote toimii, sanoo virolaisen International Centre for Defence and Security -ajatuspajan Marek Kohv lehdelle.
Viron varautuminen kuvaa laajempaa eurooppalaista muutosta. Puolustusta vahvistetaan samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen sitoutumisesta Natoon käydään uutta keskustelua presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana.
Rahaa ohjataan ilmapuolustukseen ja drooneihin
Viro oli vuonna 2025 Naton neljänneksi suurin puolustusmenojen käyttäjä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Maa aikoo nostaa puolustusmenonsa noin 5,4 prosenttiin bkt:sta vuosikymmenen loppuun mennessä. Rahaa ohjataan erityisesti ilmapuolustukseen, drooneihin ja Yhdysvalloista hankittaviin HIMARS-raketinheitinjärjestelmiin.
Tässä kuussa Viro isännöi Spring Storm -harjoitusta, johon osallistui noin 12 000 sotilasta eri Nato-maista. Ukrainalaiset asiantuntijat jakoivat harjoituksessa kokemuksiaan droonisodankäynnistä.
Ukrainan sota on muuttanut Viron sotilaallisia painotuksia. Maa keskeytti viime kuussa 587 miljoonan dollarin arvoisen panssaroitujen jalkaväen taisteluajoneuvojen hankintasopimuksen. Rahaa aiotaan suunnata drooneihin ja ilmapuolustukseen.
Nurmsissa Viro on avannut droonien koulutus- ja testikeskuksen, jossa harjoittelevat virolaiset ja liittolaiset. Keskuksessa on myös Ukrainasta tuotuja taistelukentällä alas ammuttuja drooneja.
Viron suojeluskunnan drooniyksikön komentaja Rain-Alari Külm sanoo, että harjoitusten tarkoitus on oppia Ukrainassa maksettuja oppeja ennen kuin niitä tarvitaan omalla maaperällä.
– Olemme olleet Venäjän naapuri pitkään. Tiedämme, keitä he ovat ja miten he toimivat. Siksi olemme valmiina, Külm sanoo.
Varautuminen korostuu Suomessakin
Varautumisen merkitys on korostunut viime vuosina myös Suomessa. Suomen viranomaiset eivät ole arvioineet Venäjän muodostavan Suomelle välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys ovat lisänneet huomiota yhteiskunnan kriisinkestävyyteen, väestönsuojeluun ja sotilaalliseen valmiuteen.
Viron tavoin myös Suomessa korostetaan, että uskottava puolustus ja koko yhteiskunnan varautuminen ovat osa pelotetta.