23.08.2023 | 10:31
Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan enemmistö 16–74-vuotiaista naisista ja 18–74-vuotiaista miehistä on joskus elämässään kokenut jotain väkivallan muotoa. Fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut kaikkiaan 57 prosenttia naisista ja 46 prosenttia miehistä.
Nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta vastaavaa väkivaltaa on kokenut 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.
Vaikka väkivallan kokemuksia on sekä naisilla että miehillä, koetussa väkivallassa on merkittäviä eroja sukupuolten mukaan.
Tutkimuksen tarkastelut koskevat vain naisia ja miehiä, sillä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on vastaajissa niin vähän, että heitä koskevia tuloksia ei voida raportoida erikseen.
Tutkimuksen mukaan yksityiskohtaisemmat tarkastelut osoittavat, että naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.
Väestötasolla naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallan kierrettä selvästi useammin kuin miehet. Miesten kokemukset parisuhdeväkivallasta ovat puolestaan useammin henkisen kuin fyysisen väkivallan kokemuksia.
– Tutkimus osoittaa selvästi myös sen, miten lähisuhdeväkivallassa on harvoin kyse vain yksittäisistä fyysisistä teoista. Yli yhdeksän kymmenestä kumppanin taholta fyysistä väkivaltaa kokeneesta on kokenut suhteessa myös henkistä väkivaltaa, yliaktuaari Miina Keski-Petäjä kertoo tiedotteessa.
Väkivallasta aiheutuu kokijalle sekä fyysisiä että psyykkisiä seurauksia. Keski-Petäjän mukaan huolestuttava tulos on myös se, kuinka usein lapset joutuvat todistamaan ja kokemaan väkivaltaa vanhempiensa taholta.
Hänen mukaansa väkivallan kierre on ylisukupolvinen. Lapsuuden koettu ja todistettu väkivalta on yhteydessä muihin väkivallan kokemuksiin elämän aikana: kolmasosa kaikista naisista ja kuudesosa miehistä on joskus kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa, mutta lapsuudessaan väkivaltaa kokeneista naisista ja miehistä parisuhdeväkivaltaa on kokenut kaksi kolmasosaa.
Parisuhteen ulkopuolella miehet kohtaavat tyypillisesti fyysistä väkivaltaa
Muuta kuin kumppanin tekemää väkivaltaa on kohdannut yli 15-vuotiaana lähes puolet väestöstä, naisista 46 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia.
Miehillä nämä kokemukset ovat pääasiassa fyysisiä väkivallan tekoja ja uhkailua, naiset ovat puolestaan joutuneet useimmiten seksuaaliväkivallan uhriksi. Suurin osa väkivallan tekijöistä oli tuntemattomia miehiä sekä miestuttavia.
Naiset ovat kohdanneet enemmän väkivaltaa sukulaisten taholta kuin miehet, mutta yleisimmät väkivallan tekijät olivat tuntemattomia sekä tuttavia.
Merkittävä osa naisten parisuhteissa ja niiden ulkopuolella kohtaamasta väkivallasta on seksuaaliväkivaltaa.
– Vakavasta seksuaaliväkivallasta seuraa kokijalleen muuta väkivaltaa useammin fyysisiä vammoja ja psyykkisiä seurauksia. Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleisimpiä 16–34-vuotiailla naisilla. Heistä yli puolet on kohdannut seksuaaliväkivaltaa vähintään kerran, yliaktuaari Henna Attila sanoo.
Työelämässä häirintä kasautuu naisille
Useampi kuin joka toinen nainen on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä, miehillä kokemuksia on selvästi harvemmalla. Myyjänä, kauppiaana ja terveydenhuollon asiantuntijana työskentelevillä naisilla kokemuksia on eniten, ja häirintää koetaan etupäässä asiakkaiden taholta.
Kokemusten toistuvuus näkyy myös työssä kohdatussa seksuaalisessa häirinnässä, jota naiset kohtaavat useammin ja toistuvammin kuin miehet. Naisten häirintäkokemukset ovat tyypillisesti viikoittaisia, miehillä harvemmin tapahtuvia.
– Myös verkossa häirinnän kokemukset eroavat jonkin verran sukupuolen mukaan. Vaikka miehet kohtaavat verkkohäirintää lähes yhtä usein kuin naiset, naiset kohtaavat häirintää eniten yksityisviesteinä, miehet julkisina kommentteina, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.
– Kokemukset voivat olla naisille henkilökohtaisempia ja myös haavoittavampia. Naiset myös kertoivat seurauksista useammin kuin miehet, hän jatkaa.
Verkkoväkivallan ja -häirinnän seuraukset ovat Pietiläisen mukaan huolestuttavia.
– Ne eivät kosketa pelkästään verkkohäirinnän uhria, vaan myös häirintää todistaneita. Laajemmalti ne koskettavat koko yhteiskuntaa ja tiedon avoimuutta. Sekä verkkohäirintää kokeneet että sitä todistaneet kertoivat sen vaikuttaneen heidän toimintaansa: keskustelua oli vältetty ja vähennetty, viestintätyyliä muutettu ja tiettyjen alustojen käyttö lopetettu.
Väkivallan ja häirinnän uhrit kertovat edelleen kokemuksistaan vain harvoin viranomaisille. Väkivallan muodosta ja tekijästä riippuen noin joka kymmenes väkivallan uhri ilmoittaa poliisille kokemastaan väkivallasta. Osuus ei ole juuri muuttunut aiempien vuosien tutkimuksista.
Koska viranomaisten tietoon päätyy vain pieni osa kaikesta koetusta väkivallasta, sukupuolistuneen ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä tarvitaan Tilastokeskuksen mukaan säännöllistä väestötason tutkimusta.
