Verkkouutiset

Rikollisuus

HS: Helsinkiläishotellia piinaa varkausaalto – tekijä vienyt design-huonekaluja

Helsingin keskustassa sijaitsevasta Hotelli Helkaa piinaa varkauksien aalto, kertoo Helsingin Sanomat.

Maanantaina hotellin aulasta vietiin Alvar Aallon suunnittelema Artekin Paimio-nojatuoli, jonka arvo on 3000-5000 euroa.

Aiemmin tänä syksynä arvotavaroita on viety myös kerrosten käytävätiloista. Yksi arvokkaimmista varastetuista tavaroista on Tankki-nojatuoli, joka sekin on Alvar Aallon Artekille suunnittelema.

Hotellista kerrotaan, että tekijä on tallentunut valvontakameroihin ja rikosilmoitukset on tehty.

– Tekijä on [eri varkauksissa] sama. Näin uskomme. Hän on tiennyt, mitä tekee, ihan varmasti, Hotellin toimitusjohtaja Mikaela Pomrén sanoo HS:lle.

Tor-verkossa toiminut huumepuoti kiinni

Tulli kertoo sulkeneensa yhteistyössä ulkomaisten viranomaisten kanssa Tor-verkossa keväästä 2022 toimineen Piilopuodin verkkopalvelimen ja takavarikoinut sen sisällön.

Salatussa Tor-verkossa on toiminutta sivustoa on käytetty rikollisiin tarkoituksiin, kuten huumausaineiden myymiseen anonymiteetin suojissa. Sivustolla myydyt huumausaineet on salakuljetettu pääsääntöisesti ulkomailta Suomeen.

Esitutkinnan aikana tulli on tehnyt kattavaa yhteistyötä Saksan ja Liettuan viranomaisten, Europolin, Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikön Eurojustin ja muiden maiden viranomaistahojen ja Suomen eri poliisiyksiköiden kanssa.

Asiakokonaisuuden esitutkinta on kesken.

”Eivät tunne sääliä” – IS: Tältä näyttää nuorisorikollisuus

Nuorten väkivalta- ja ryöstörikokset ovat raaistuneet ja rikoksia tehdään entistä enemmän. Rikokset ovat kasvussa pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa suurissa kaupungeissa, kuten Oulussa, Turussa ja Tampereella. Suurin osa rikoksista epäillyistä on poikia tai nuoria miehiä. Aiheesta uutisoi Ilta-Sanomat.

Viime aikoina on uutisoitu erityisesti Helsingin Lauttasaaressa tapahtuneista rikoksista. Aluetta on pidetty rauhallisena ja sitä on kuvailtu ”lintukodoksi” tai ”onnellisten saareksi”.

– Yksi meidän koulussa oleva, kenet me tiedetään, hakattiin täällä Lauttasaaressa. Häneltä varastettiin kaikki omaisuus, puhelin, kaikki mahdollinen, kertoo lehden haastattelema nuorisoporukka. He uskovat tekijöiden tulleen muualta Lauttasaareen.

Ryöstöjä tekevät pyrkivät saamaan haltuunsa erityisesti merkkivaatteita ja -laukkuja. Rikokset painottuvat alueille, joissa nuoret viettävät vapaa-aikaansa, kuten kauppakeskuksiin ja niiden liepeille.

– Kaveri oli yksin kadulla, ja hänellä oli vähän hienommat vaatteet yllään. Sitten tällainen nuorisojengi kävi hänen päälleen ja sai vietyä ilmeisesti takin yltä. Vartijat tulivat onneksi sitten väliin, kertoo lehden haastattelema Miska.

– Nykypäivän nuoret eivät myöskään tunne sääliä muita kohtaan. Kun he tekevät jotakin, he vain tekevät sen armoa tuntematta. Jos jollekin käy pahasti, eivät he välitä. Inhimillisyys on kadonnut kokonaan, hän jatkaa.

Myös vanhemmat ovat huolissaan lisääntyneestä ja raaistuneesta rikollisuudesta.

–  Uskon, että tämä loppuu tai tästä puhutaan kunnolla, kun joku vahingoittuu vakavasti tai kuolee. Ajatus on kamala ja ahdistava, mutta valitettavasti realistinen. Olen etsimässä meille uutta asuntoa muualta, toteaa Ilta-Sanomien aiheesta tekemään kyselyyn vastannut vanhempi.

KSML: Mies pahoinpiteli raskaana olleen puolisonsa – tuomittiin sakkoihin

Raskaana olevan puolisonsa pahoinpidellyt mies on tuomittu Keski-Suomen käräjäoikeudessa sakkoihin, uutisoi Keskisuomalainen.

Tapaus sattui viime vuoden heinäkuussa Muuramessa. Humalassa ollut 36-vuotias mies oli riitautunut naisystävänsä kanssa ja käyttäytynyt aggressiivisesti ja uhkaavasti. Mies ei myöskään suostunut poistumaan asunnosta naisen pyynnöistä huolimatta.

Kun nainen yritti soittaa hätänumeroon, heitti mies naisen puhelimen seinään. Puhelu kuitenkin ehti yhdistyä hätäkeskukseen.

Puhelutalleenteelta kuuluu, kuinka nainen pyytää miestä olemaan käymättä käsiksi häneen, sillä hän on raskaana. Nainen pyytää miestä myös poistumaan uudelleen ja lopettamaan tavaroiden heittelyn.

Oikeudessa nainen vahvisti tapahtumien kulun. Hänen mukaansa mies työnsi hänet sohvalle, tulleen hänen päällensä sekä pitäneen häntä väkisin sohvaa vasten. Mies myös piti kättään naisen kaulalla.

Poliisin saapuessa mies oli edelleen niin aggressiivinen ja vastusti poliiseja niin fyysisesti, että hänet täytyi ottaa hallintaan voimakeinojen avulla.

Mies itse kiisti syyllisyytensä pahoinpitelyyn, mutta myönsi hermostuneessa mielentilassa tönäisseensä ja pitäneensä naista kiinni. Hän myönsi myös tienneensä naisen olleen raskaana. Poliiseille mies kertoo pistäneensä ”pikkasen hanttiin”, mutta kertoo tämän johtuneen refleksinomaisesta reaktiosta.

Käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi pahoinpitelyyn ja tuomitsi hänet yhteensä 40 päiväsakkoon.  Käräjäoikeus perusteli päätöstään sillä, että teon kohdistuessa raskaana olleeseen kumppaniin se ei ollut kokonaisuudessaan arvosteltuna vähäinen.

Miehen tuloilla sakoista kertyi maksettavaksi 240 euroa.

Huijarit keräsivät rahaa kauppojen pihoilla eri puolilla Suomea

Oulun poliisi epäilee kahden ulkomaalaisen miehen syyllistyneen rahankeräysrikokseen elo-syyskuun aikana.

Miesten epäillään keränneen rahaa erilaisiin kohteisiin ilman rahankeräykseen vaadittavia lupia. Poliisi pyytää yhteydenottoja henkilöiltä, jotka ovat elo-syyskuun aikana antaneet rahaa ulkomaalaismiesten tämän tyyppiseen rahankeräykseen.

Poliisi on ottanut Kajaanissa kiinni kaksi ulkomaalaista miestä, joita epäillään rahankeräysrikoksesta. Miehet ovat keränneet rahaa eri kohteisiin. Poliisin tietojen mukaan he ovat keränneet rahaa ainakin kuuromykille lapsille, jalkapalloseuralle sekä invalidien hyväksi.

Poliisi epäilee, että miehillä ei ole ollut rahankeräyslupaa, eivätkä heidän keräämänsä rahat ole päätyneet luvatulle kohteelle. Rahankeräys on tapahtunut yleisillä alueilla, kuten kauppojen lähistöillä.

Miehet ovat mahdollisesti liikkuneet ympäri Suomea. Poliisi epäilee heidän keränneen rahaa Kajaanin lisäksi ainakin myös Hyrynsalmella, Jyväskylässä, Tampereella ja Mikkelin suunnalla.

Poliisi pyytää yhteydenottoa sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat elo-syyskuun 2023 aikana antaneet rahaa tämän tyyppiseen keräykseen. Yhteydenotot poliisiin sähköpostilla osoitteeseen tu[email protected] , tai puhelimella numeroon 295 464 410.

Ennen kuin annat tai maksat rahaa keräykseen, tai jos muuten epäilet rahankeräyksen laillisuutta, voit tarkastaa poliisi.fi sivulta Rahankeräysluvat – Poliisi rahankeräyslupien listasta, että lupa ja tilinumero täsmäävät.

Sisäministeri IS:lle: Tehostetut ruumiintarkastukset käyttöön

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kuvailee nuorisorikollisuuden kasvua erittäin vakavaksi ilmiöksi. Hän sanoo Ilta-Sanomille kutsuvansa koolle keskeiset sidosryhmät ja viranomaiset, jotta asian suhteen voidaan tehdä nopeita päätöksiä.

Oikeusministeriöön on perustettu hallitusohjelman mukaisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden työryhmä, joka selvittää poikkihallinnollisia toimenpiteitä vuoden loppuun mennessä.

Mari Rantanen ehdottaa Ruotsi-vierailunsa pohjalta pistokokeena tehtäviä ruumiintarkastuksia nuorisorikollisuuden torjumiseksi.

– Tanskassa on esimerkiksi olemassa alueellisen tehostetun valvonnan malli, jossa poliisille annettaisiin mahdollisuus tarkastaa ihmisiä ja autoja tietyn aikavälin aikana esimerkiksi alueilla, joilla on ollut paljon ryöstöjä. Mielestäni näitä asioita tulisi harkita myös Suomessa, ministeri sanoo IS:lle.

Ruotsissa tavoitteena on ollut ampuma-aseiden ja teräaseiden saaminen pois kaduilta. Mari Rantasen mukaan Ruotsissa on ymmärretty, ettei aihetta kannata hyssytellä.

– Asiaan kannattaa tarttua nyt, kun se ilmiö on meillä aluillansa. Ruotsi sanoo nyt suoraan, että maahanmuutto, huono kotoutuminen ja rikollisuus liittyvät yhteen. Siitä on tietysti hyvä vetää myös täällä Suomessa johtopäätöksiä, Rantanen toteaa.

Mies kiipesi parvekkeelle ja pahoinpiteli asukkaan – poliisi pyytää havaintoja

Poliisi pyytää havaintoja pahoinpitelyyn syyllistyneestä miehestä, joka tunkeutui lauantain vastaisena yönä Helsingissä sijaitsevaan asuntoon.

Hätäkeskus vastaanotti perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 02:39 ilmoituksen, jonka mukaan tuntematon mies oli tunkeutunut parvekkeen kautta Jätkäsaaren Livornonkadulla sijaitsevaan asuntoon. Miehen epäillään pahoinpidelleen asunnon haltijan ja tämän jälkeen poistuneen paikalta parvekkeen kautta.

Epäilty pahoinpitelijä ja asunnossa asunut henkilö eivät tunteneet entuudestaan toisiaan. Poliisin mukaan epäilty pahoinpitelijä on pitkä, normaalivartaloinen ja tummaihoinen. Iältään hän on noin 25-30 -vuotias ja hänellä on lyhyt siilitukka.

Poliisi pyytää lähettämään kaikki tiedot tapahtuneesta sekä havainnot miehestä sähköpostilla osoitteeseen vakivaltavih[email protected] tai WhatsAppilla numeroon 046 922 4651.

Helsingin poliisilaitos tutkii tapahtunutta epäiltynä väkivaltarikoksena ja tiedottaa tapauksesta alkuviikosta lisää.

USU: Täällä poliisi tutki rikoksia alkuvuonna pisimpään

Tämän vuoden tammi–kesäkuussa pisin keskimääräinen rikosten tutkinta-aika oli Itä-Uudenmaan poliisissa, 232 päivää. Toiseksi pisimpään poliisi tutki alkuvuonna rikoksia Kaakkois-Suomessa, 228 päivää, ja Itä-Suomessa, 219 päivää, kertoo Uutissuomalainen.

Alkuvuonna lyhimmät tutkinta-ajat kirjattiin Lounais-Suomen poliisissa, 141 päivää. Perässä tulivat Hämeen poliisi, 144 päivää, ja Länsi-Uudenmaan poliisi, 155 päivää.

Tutkinta-ajat koskevat rikoslaki¬rikoksia, joita vertailussa ovat muun muassa omaisuus-, seksuaali- ja huumausainerikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.

Mukana eivät ole liikennerikokset eivätkä psykoterapiakeskus Vastaamoon liittyvät yli 20 000 rikosilmoitusta, joista suurin osa kirjattiin vuoden 2020 lopussa.

Tutkinta-aikojen valtakunnallinen keskiarvo oli alkuvuonna 177 päivää. Viime vuonna poliisi tutki rikoslakirikoksia keskimäärin 174 päivää, toissa vuonna 167 päivää ja vuonna 2020 145 päivää.

Poliisihallituksen mukaan tutkintojen kestoa ovat pidentäneet useat lakimuutokset ja tutkintojen kansainvälisyys. Myös digitalisaatio ja tietoverkot liittyvät yhä useampaan rikostutkintaan.

– Tämän lisäksi kahden vuoden aikana ovat voimakkaasti yleistyneet pahoinpitely- ja lapsiin kohdistuvat rikokset sekä nuorten tekemät ryöstöt, poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta toteaa Uutissuomalaiselle.

Hallitusohjelmassa poliisin resursseja on määrä lisätä noin 500 henkilötyövuoden verran.

IL: Isolla suomalaisella Telegram-kanavalla levitetään videoita lasten väkivallanteoista

Telegram-viestipalvelussa toimii kanava, jolla levitetään videoita Suomessa tapahtuneista tappeluista, väkivallanteoista sekä lievemmistä kiusaamis- ja nöyryyttämistilanteista. Suurimmassa osassa videoita esiintyvät henkilöt ovat selvästi alaikäisiä, uutisoi Iltalehti.

Suurimmalla osalla videoista käytetään fyysistä väkivaltaa, ja monissa osallisena on useita henkilöitä. Jotkut videoista kuvaavat erilaisia kiusaamistilanteita, kuten uhkailua ja nimittelyä.

Kanavalle on liittyneenä tällä hetkellä yli 10 000 käyttäjää. Käytännössä kaikki käyttäjät ovat kanavalla nimimerkeillä. Videoita on lisätty kanavalle heinäkuusta alkaen. Osa kanavan videoista näyttää olevan peräisin aiemmin toimineelta vastaavanlaiselta kanavalta, joka on ilmeisesti suljettu.

Iltalehden mukaan videoista ei voi suoraan päätellä, kuinka tuoreita ne ovat. Videoilla kuitenkin puhutaan Suomea, minkä perusteella ne ovat Suomessa kuvattu.

Usein videoiden yhteyteen lisätään myös niin sanottu ”background story” eli lyhyt kuvaus siitä, mikä tilannetta on edeltänyt. Joidenkin videoiden kommenteissa puhutaan myös uhreista heidän omilla nimillään.

Komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista kertoo, että kyseinen Telegram-kanava ei ole ollut Helsingin poliisin tiedossa ennen Iltalehden yhteydenottoa. Yhteydenoton jälkeen kanavasta on mennyt tieto poliisin rikostutkintayksikköön.

Rikosylikomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista kertoo, että Telegramissa tapahtuva videoiden levittäminen on KRP:n tiedossa. Se tekee yhteistyötä poliisilaitosten kanssa videoiden alkuperän ja tapahtumien selvittämisessä.

Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi peräti viidenneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana kaikkiaan 233 000 rikoslakirikosta. Tämä on 4,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Seksuaalirikoksia ilmoitettiin tammi-kesäkuussa kaikkiaan 3 450, mikä on vajaat 600 enemmän kuin edellisvuonna. Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan vuoden alussa. Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 611 ja vanhan mukaisia 290. Yhteensä ilmoitettiin 901 raiskausrikosta, mikä on 103 enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 156.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tuli tietoon tammi-kesäkuussa yhteensä 20 700, mikä on 6,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Henkirikoksia tuli tietoon 33, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa.

Pahoinpitelyjä tuli tietoon 19 700, mikä on 6,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa.

Tammi-kesäkuussa ilmoitettiin yhteensä 59 300 varkausrikosta. Tämä on 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Varkausrikoksista noin puolet oli myymälävarkauksia. Niitä tuli tietoon 27 800, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Ryöstörikoksia ilmoitettiin 1 284, mikä on 24,8 prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuuta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 278.

Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) ilmoitettiin vajaat 19 500, mikä on noin yhdeksän prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuuta enemmän. Maksuvälinepetoksien määrä kasvoi 31 prosenttia ja niitä ilmoitettiin 5 900.

Naiset kohtaavat usein toistuvaa ja vakavaa väkivaltaa

Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan enemmistö 16–74-vuotiaista naisista ja 18–74-vuotiaista miehistä on joskus elämässään kokenut jotain väkivallan muotoa. Fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut kaikkiaan 57 prosenttia naisista ja 46 prosenttia miehistä.

Nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta vastaavaa väkivaltaa on kokenut 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.

Vaikka väkivallan kokemuksia on sekä naisilla että miehillä, koetussa väkivallassa on merkittäviä eroja sukupuolten mukaan.

Tutkimuksen tarkastelut koskevat vain naisia ja miehiä, sillä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on vastaajissa niin vähän, että heitä koskevia tuloksia ei voida raportoida erikseen.

Tutkimuksen mukaan yksityiskohtaisemmat tarkastelut osoittavat, että naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa.

Väestötasolla naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallan kierrettä selvästi useammin kuin miehet. Miesten kokemukset parisuhdeväkivallasta ovat puolestaan useammin henkisen kuin fyysisen väkivallan kokemuksia.

– Tutkimus osoittaa selvästi myös sen, miten lähisuhdeväkivallassa on harvoin kyse vain yksittäisistä fyysisistä teoista. Yli yhdeksän kymmenestä kumppanin taholta fyysistä väkivaltaa kokeneesta on kokenut suhteessa myös henkistä väkivaltaa, yliaktuaari Miina Keski-Petäjä kertoo tiedotteessa.

Väkivallasta aiheutuu kokijalle sekä fyysisiä että psyykkisiä seurauksia. Keski-Petäjän mukaan huolestuttava tulos on myös se, kuinka usein lapset joutuvat todistamaan ja kokemaan väkivaltaa vanhempiensa taholta.

Hänen mukaansa väkivallan kierre on ylisukupolvinen. Lapsuuden koettu ja todistettu väkivalta on yhteydessä muihin väkivallan kokemuksiin elämän aikana: kolmasosa kaikista naisista ja kuudesosa miehistä on joskus kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa, mutta lapsuudessaan väkivaltaa kokeneista naisista ja miehistä parisuhdeväkivaltaa on kokenut kaksi kolmasosaa.

Parisuhteen ulkopuolella miehet kohtaavat tyypillisesti fyysistä väkivaltaa

Muuta kuin kumppanin tekemää väkivaltaa on kohdannut yli 15-vuotiaana lähes puolet väestöstä, naisista 46 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia.

Miehillä nämä kokemukset ovat pääasiassa fyysisiä väkivallan tekoja ja uhkailua, naiset ovat puolestaan joutuneet useimmiten seksuaaliväkivallan uhriksi. Suurin osa väkivallan tekijöistä oli tuntemattomia miehiä sekä miestuttavia.

Naiset ovat kohdanneet enemmän väkivaltaa sukulaisten taholta kuin miehet, mutta yleisimmät väkivallan tekijät olivat tuntemattomia sekä tuttavia.

Merkittävä osa naisten parisuhteissa ja niiden ulkopuolella kohtaamasta väkivallasta on seksuaaliväkivaltaa.

– Vakavasta seksuaaliväkivallasta seuraa kokijalleen muuta väkivaltaa useammin fyysisiä vammoja ja psyykkisiä seurauksia. Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleisimpiä 16–34-vuotiailla naisilla. Heistä yli puolet on kohdannut seksuaaliväkivaltaa vähintään kerran, yliaktuaari Henna Attila sanoo.

Työelämässä häirintä kasautuu naisille

Useampi kuin joka toinen nainen on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä, miehillä kokemuksia on selvästi harvemmalla. Myyjänä, kauppiaana ja terveydenhuollon asiantuntijana työskentelevillä naisilla kokemuksia on eniten, ja häirintää koetaan etupäässä asiakkaiden taholta.

Kokemusten toistuvuus näkyy myös työssä kohdatussa seksuaalisessa häirinnässä, jota naiset kohtaavat useammin ja toistuvammin kuin miehet. Naisten häirintäkokemukset ovat tyypillisesti viikoittaisia, miehillä harvemmin tapahtuvia.

– Myös verkossa häirinnän kokemukset eroavat jonkin verran sukupuolen mukaan. Vaikka miehet kohtaavat verkkohäirintää lähes yhtä usein kuin naiset, naiset kohtaavat häirintää eniten yksityisviesteinä, miehet julkisina kommentteina, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.

– Kokemukset voivat olla naisille henkilökohtaisempia ja myös haavoittavampia. Naiset myös kertoivat seurauksista useammin kuin miehet, hän jatkaa.

Verkkoväkivallan ja -häirinnän seuraukset ovat Pietiläisen mukaan huolestuttavia.

– Ne eivät kosketa pelkästään verkkohäirinnän uhria, vaan myös häirintää todistaneita. Laajemmalti ne koskettavat koko yhteiskuntaa ja tiedon avoimuutta. Sekä verkkohäirintää kokeneet että sitä todistaneet kertoivat sen vaikuttaneen heidän toimintaansa: keskustelua oli vältetty ja vähennetty, viestintätyyliä muutettu ja tiettyjen alustojen käyttö lopetettu.

Väkivallan ja häirinnän uhrit kertovat edelleen kokemuksistaan vain harvoin viranomaisille. Väkivallan muodosta ja tekijästä riippuen noin joka kymmenes väkivallan uhri ilmoittaa poliisille kokemastaan väkivallasta. Osuus ei ole juuri muuttunut aiempien vuosien tutkimuksista.

Koska viranomaisten tietoon päätyy vain pieni osa kaikesta koetusta väkivallasta, sukupuolistuneen ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä tarvitaan Tilastokeskuksen mukaan säännöllistä väestötason tutkimusta.

Poliisi varoittaa koteihin pyrkivistä varkaista

Poliisi varoittaa tiedotteessaan iäkkäiden koteihin erilaisia verukkeilla pyrkivistä varkaista.

Tapauksia on esiintynyt lyhyen ajan sisällä ainakin viisi Länsi-Uudellamaalla. Kyseisissä tapauksissa mies ja nainen ovat päässeet iäkkään kotiin eri verukkeilla.

Poliisin mukaan tekosyitä on ollut erilaisia. Ovelle pyytämättä saapuneet mies ja nainen ovat kertoneet muun muassa myyvänsä käsityötä. Syynä on ollut myös diabetes, jonka tiimoilta on pyydetty saada ruokaa huonoon oloon.

Varkaat ovat saaneet saalikseen pankkikortteja ja rahaa, kun toinen varkaista on vienyt asiakkaan huomion ja toinen anastanut omaisuutta. Pankkikorteilta on myös onnistuttu nostamaan rahaa.

– Poliisille on tullut tietoon edellä kuvatun kaltaisia tilanteita Siuntiosta, Lohjalta, Espoosta ja Kirkkonummelta. Kaikkia tapahtumia tutkitaan varkautena, kertoo rikosylikonstaapeli Juuso Siren.

Suomeen salakuljetettiin satoja kiloja huumeita

Lounais-Suomen poliisilaitoksen Turun huumerikosyksikkö on tutkinut yhdessä Keskusrikospoliisin kanssa laajamittaista huumausaineiden maahantuontiin liittyvää rikoskokonaisuutta, jossa rikollisorganisaatio on salakuljettanut Suomeen useita huomattavia amfetamiini- ja kokaiinieriä.

Poliisi epäilee rikollisorganisaation salakuljettaneen Alankomaista Suomeen joulukuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana yhteensä noin 176 kiloa amfetamiinia, noin 14 kiloa kokaiinia, yli tuhat huumaavaa lääkeainetablettia sekä vähäisempiä määriä muita huumausaineita.

Tämän lisäksi poliisi epäilee, että rikollisorganisaation oli tarkoitus järjestää Turkuun maaliskuun alussa vielä ainakin 30 kilon amfetamiinierä, jonka toimitus ei toteutunut, koska poliisi otti huumausaineiden vastaanottajan kiinni ennen huumausaine-erän toimitusta.

Poliisi takavarikoi Suomeen salakuljetetuista huumausaine-eristä maaliskuun alussa Turussa noin 43 kiloa amfetamiinia sekä maaliskuun lopussa pääkaupunkiseudulta yhteensä noin 46 kiloa amfetamiinia, noin 9 kiloa kokaiinia ja yli 1 600 kappaletta huumaavia Oxydolor 80 mg -lääkeainetabletteja.

Esitutkinta sai alkunsa tavanomaisella poliisityöllä, kun poliisi otti maaliskuun alussa kiinni turkulaisesta hotellista etsintäkuulutetun vankilomalta palaamatta jääneen henkilön.

– Poliisin suorittaessa etsintöjä henkilön hallinnoimiin tiloihin löytyi hotellihuoneesta muun muassa käsiase, useita tuhansia euroja rahaa ja pieniä määriä huumausaineita sekä avain, jonka poliisi selvitti kuuluvan Turun keskustassa sijaitsevaan lyhytaikaiseen vuokra-asuntoon. Poliisi takavarikoi kyseisestä vuokra-asunnosta etsintöjen yhteydessä noin 43 kiloa amfetamiinia, kertoo tutkinnanjohtaja Jussi Gustafsson Lounais-Suomen poliisilaitokselta tiedotteessa.

Esitutkinnassa poliisi selvitti muun muassa huumausaineet ulkomailta Suomeen salakuljettaneen tahon käyttämän kuljetusyksikön, kuljetusyksikön kuljettajan henkilöllisyyden ja huumausaineiden luovutuspaikan Turussa.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen huumerikosyksikkö jatkoi esitutkintaa yhdessä Keskusrikospoliisin kanssa: Lounais-Suomen poliisi selvitti huumausaineorganisaation toimintaa Suomessa, ja Keskusrikospoliisi tutki kokonaisuuden kansainvälistä puolta yhteistyössä ulkomaisten poliisiviranomaisten kanssa.

Kiinniottoja pääkaupunkiseudulla

Maaliskuun lopulla poliisi otti kiinni Turkuun 50 kiloa amfetamiinia toimittaneen henkilön pääkaupunkiseudulta hänen saavuttuaan ulkomailta Suomeen. Ennen kiinniottoaan salakuljettaja oli käynyt luovuttamassa 30 kiloa amfetamiinia ja 5 kiloa kokaiinia Vantaalla asuville henkilöille.

Poliisi otti vantaalaiset kiinni heidän asunnostaan ja takavarikoi samalla huumausaine-erät. Kun poliisi otti kiinni huumeet Suomeen salakuljettaneen henkilön, löytyi hänen kuljetusyksikkönsä hytin takaseinästä ammattimaisesti rakennettu kätkötila, josta poliisi takavarikoi vielä noin 16 kiloa amfetamiinia ja noin 4 kiloa kokaiinia sekä yli 1600 Oxydolor 80 mg -tablettia.

– Kyseinen kuorma-autoon rakennettu kätkö oli hyvin ammattimaisesti rakennettu ja nimenomaan suurten huumausaine-erien salakuljetuksia varten tehty. Kyseinen kätkö ei ollut helposti löydettävissä, kertoo tutkinnanjohtaja Hans Fagerström Keskusrikospoliisista.

Lounais-Suomen poliisi jatkoi esitutkintaa maaliskuun lopun kiinniottojen jälkeen hyvässä yhteistyössä pääkaupunkiseudun esitutkintaviranomaisten kanssa. Yhteistyössä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa Lounais-Suomen poliisi pystyi paljastamaan huumausaineorganisaatiosta irrallisen rahanpesuorganisaation.

Poliisi epäilee, että rahanpesuorganisaation jäsenet hakivat Vantaalta kiinniotettujen henkilöiden asunnolta huumausainekaupasta peräisin olevaa rahaa ainakin noin 340 000 euroa. Rahat toimitettiin edelleen ulkomaille.

– Kyseisen summan epäillään olevan peräisin Vantaalle vuoden vaihteessa toimitetusta 50 kilon amfetamiinierästä ja alkuvuodesta toimitetusta viiden kilon kokaiinierästä, tutkinnanjohtaja Gustafsson selventää.

Rikoskokonaisuudessa poliisin takavarikoiman huumausaine-erän katukauppa-arvo olisi ollut noin 3 270 000 euroa. Esitutkinnassa selvitetyn perusteella levitykseen menneen huumausaineen katukauppa-arvo on ollut noin 3 210 000 euroa.

– Huumausaineiden lisäksi poliisi takavarikoi rikoskokonaisuuden esitutkinnan yhteydessä noin 580 000 ulkomailta Suomeen salakuljetettua savuketta sekä noin 130 000 euroa käteistä rahaa. Valmisteveron määrä takavarikoiduista savukkeista on noin 209 000 euroa, Gustafsson sanoo.

Esitutkinnan aikana on ollut vangittuna 11 henkilöä, joista osa on edelleen vangittuna. Esitutkinta valmistuu huumausainerikoskokonaisuuden osalta elokuun lopussa ja siirtyy syyteharkintaan Länsi-Suomen syyttäjäalueelle.

HS: Ammattivarkaat piinaavat suositun yökerhon asiakkaita

Helsingin keskustassa sijaitsevan yökerho Mummotunnelin asiakkailta on kadonnut kesällä erityisen paljon kännyköitä ja lompakoita, kertoo Helsingin Sanomat.

Rikostarkastaja Jari Lillukka Helsingin poliisilaitokselta ei kommentoi tarkemmin Mummotunnelin väitettyä varkausaaltoa, mutta hän antaa joitakin asiaan liittyviä tietoja HS:lle.

Taskuvarkauksien ryppäiden taustalla hänen mukaansa ovat perinteisesti olleet ammattimaisesti toimivat ja ulkomailta Suomeen saapuvat ryhmittymät.

HS kysyy rikostarkastajalta, voisiko tällainen ryhmä olla Mummotunnelin varkauksien taustalla.

– Yleensä se viittaa siihen. Yleensä kun tapauksia alkaa tulemaan lukuisia ryppäissä niin on kyse porukasta. Joko he jäävät lopulta kiinni tai poistuvat maasta, hän vastaa.

Lillukka kertoo, että poliisi käyttää siviilipoliiseja yöelämässä tapahtuneiden varkauksien selvittämisessä.

– Kaikkia käytössä olevia keinoja pyritään käyttämään. Tämäntyyppisessä rikollisuudessa ennakkotiedustelu on avainasemassa. Meillä on hyvät kansainväliset suhteet ja jos ulkomailta tulee joku porukka Suomeen, niin meille tulee tieto.

Mummotunnelin ravintolajohtaja kertoo HS:lle sähköpostitse, että suositussa paikassa valitettavasti asiakkaiden tavaroita voi kadota tai niitä joskus todennäköisesti myös varastetaan. Ravintola muistuttaa asiakkaita pitämään huolta tavaroistaan. Alueella on myös hänen mukaansa järjestyksenvalvojia kaikilla sisäänkäynneillä ja terasseilla.

Tämän takia viranomainen ei sulje fi-päätteisiä huijaussivuja

Viime viikkoina moni on törmännyt Suomen kansallisissa .fi-päätteisissä verkkotunnuksissa oleviin kalastelusivuihin. Sivuilla on pyritty kalastelemaan OP Ryhmän verkkopankkitunnuksia. Sivuja on sisältönsä perusteella ollut lähes mahdotonta erottaa oikeista kirjautumissivuista.

Tähän mennessä liikkeellä olleet huijausosoitteet voi tunnistaa siitä, että ne päättyvät -op.fi, esimerkiksi ”turvallisuusNNN-op.fi” tai ”petospalveluNNN-op.fi”, jossa NNN on jokin numerosarja.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin alainen Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa tiedotteessa, että viivalla on verkkotunnuksissa valtava merkitys. Oikea OP:n verkkopankin osoite on pelkästään ”op.fi”.

Koska Traficom vastaa myös .fi-verkkotunnuksista, on Kyberturvallisuuskeskukseen tullut useita yhteydenottoja kalasteluun käytettyjen .fi-verkkotunnusten sulkemisesta.

Traficomin mukaan siltä kysytään, miksei viranomainen ”tee mitään”. Moni taho on ehdottanut verkkotunnusten rekisteröinnin estämistä tai sivujen välitöntä sulkemista.

Lähtökohtaisesti Liikenne- ja viestintävirasto ei voi ottaa kantaa verkkosivujen sisältöön tai arvioida verkkosivujen sisällön lainmukaisuutta.

Poikkeuksen muodostavat yleisesti uhkaavat .fi-verkkotunnuksia hyödyntävät merkittävät tietoturvaloukkaukset, jolloin tietyin ehdoin liikenne verkkotunnukseen voidaan estää.

Tämä ei tiedotteen mukaan tarkoita, etteikö haitallisten verkkotunnusten rekisteröintejä seurattaisi ja näihin puututtaisi. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus seuraa tietoturvauhan muodostavia sivuja ja uhkiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti, kun tietoturvaloukkauksia havaitaan.

Koska verkkotunnuksilla on kuitenkin suuri rooli nykypäivän tiedonvälityksessä ja jopa ihmisten perusoikeuksien kuten sananvapauden toteutumisessa, estoja ei tehdä kevyin perustein. Siksi myöskään verkkotunnusten rekisteröintiä ei voida ennalta estää. Estot tehdään tilapäisesti ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella, jos muut keinot puuttua asiaan eivät tepsi.

Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijat tutkivat jokaisen estettävän sivuston ja varmistavat, että kyseessä todellakin on merkittävä tietoturvauhka. Merkittäväksi tapaukseksi lasketaan esimerkiksi yleisesti saatavilla oleva pankkitunnuksia kalasteleva sivu.

– Pankkitunnus on vahva sähköinen tunnistusmenetelmä ja se kaappaamalla voidaan aiheuttaa paljon niin rahallista kuin muuta inhimillistä vahinkoa ja kärsimystä. Uhrien pankkitileiltä on saatettu nostaa isojakin säästöjä ja vahvalla tunnistautumisella on voitu ottaa velkaa ja tehdä muita sitoumuksia, kertoo tiedotteessa Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Olli Hönö.

– Siksi kannattaa olla todella tarkkana missä pankkitunnuksia kysytään ja mihin ne antaa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)