Rikollisuus

Neljä yksinkertaista vinkkiä verkkopetosten estämiseksi

Suomen Pankin tilastojen mukaan verkkokauppamaksujen osuus maksutapahtumien määrällä mitattuna nousi kymmenestä prosentista 18 prosenttiin vuosien 2019 ja 2022 välillä.

Verkkokauppamaksujen euromääräinen osuus oli Suomessa 37 prosenttia vuonna 2022, mikä tekee Suomesta yhden suurimmista verkkokauppamaksujen käyttäjistä euroalueella.

Verkko-ostosten lisääntyessä digitaalisista huijauksista on tullut jokapäiväisiä. Huijarit luottavat siihen, että emme ole varuillamme vastaanottaessamme teksti- ja sähköpostiviestejä, joissa tarjotaan ”ilmaisia lahjoja” ja kehotetaan antamaan henkilökohtaisia tietoja, ennen kuin jonkin elintärkeä palvelu katkeaa.

Jos ei ole varuillaan, meidät voidaan huijata luovuttamaan henkilökohtaisia tai taloudellisia tietojamme huijareiden suosimalla keinolla, phisingilla. Visa Suomen mukaan on kuitenkin varoitusmerkkejä, joiden avulla vältymme uhriksi joutumiselta. ”Voitto”, ”ilmainen lahja”, ”ekslusiivinen diili” ja ”toimi heti” ovat esimerkkejä suosituimmista ansoista.

Visan vuonna 2022 julkaisemassa maailmanlaajuisessa petosraportissa korostettiin kuluttajien taipumusta langeta vilpillisiin teksti- ja sähköpostiviesteihin.

Ratkaisut, joissa kuluttajia kehotetaan tarttumaan ongelmaan tai tarjoukseen ovat yleisimpiä huijausviestejä ja ne edustavat 87 prosenttia huijaustekstiviesteistä.

Uskomme myös, että muut ovat alttiimpia petoksille kuin me itse. Vaikka luotamme omaan valppauteemme, niin valtaosa (90 %) on huolissaan siitä, että ystävät tai perheenjäsenet saattavat langeta mahdollisiin huijauksiin. Houkuttelevimmissa clickbait-viesteissä hyödynnetään kuluttajien innostusta ja niissä kerrotaan ”voitosta”, ”ainutlaatuisista tarjouksista” tai ”ilmaisesta lahjasta”.

Useampi kuin neljä viidestä (81 %) vastaajasta tarkistaa väärät tiedot viestin aitouden määrittämiseksi ja huomio ominaisuuksia, joita huijarit voivat helposti väärentää, kuten yrityksen nimi tai logo (46 %). Vain 60 prosenttia ilmoitti varmistavansa, että viesti on lähetetty oikeasta sähköpostiosoitteesta.

Neljä vinkkiä verkkopetosten estämiseksi:

1. Pidä henkilökohtaiset tiedot itselläsi.
2. Älä klikkaa linkkejä ennen kuin olet varmistanut, että ne vievät sinut sinne, minne ne sanovat vievänsä.
3. Ota käyttöön ostohälytykset, jotka ilmoittavat lähes reaaliaikaisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla tililläsi tehdyistä ostoksista.
4. Soita yritysten verkkosivustoilla tai luotto- ja maksukorttisi kääntöpuolella olevaan numeroon, jos olet epävarma siitä, onko jokin viesti paikkansa pitävä.

USU: Suullisen todistelun videointeja ei nähdäkään vielä ylemmissä oikeusasteissa

Uutissuomalaisen mukaan udistus tulee voimaan näillä näkymin vasta vuonna 2025, kun alun perin tavoite oli kuluvan vuoden alussa.

Viivästys johtuu videotallennuksen edellyttämän tietojärjestelmän hankinnasta, joka kestää arvioitua kauemmin.

Lainmuutokset, jotka mahdollistavat todistelun vastaanottamisen muutoksenhaussa videotallenteelta, on jo hyväksytty.

Lain voimaantulo kuitenkin edellyttää, että järjestelmä on valmis ja asennettu kaikkiin käräjäoikeuksiin. Järjestelmän asennus kaikkiin käräjäoikeuksien istuntosaleihin kestää noin 1,5 vuotta.

Hallitusohjelmaan kuuluva uudistus tarkoittaa sitä, että käräjäoikeudessa annettu suullinen todistelu otetaan jatkossa hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta.

Suullisen todistelun videoimisen on myös arvioitu vähentävän asianosaisille ja todistajille muutoksenhausta aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Uudistuksen ansiosta esimerkiksi rikosasioissa asianomistajien ja todistajien ei tarvitsisi yleensä kohdata syytettyä toistamiseen.

Poliisikansanedustaja nuorten henkirikoksista: Jotain on pielessä ja pahasti

– Yli 20 vuotta tuli tehtyä poliisitöitä ja käytännössä koko ajan ennalta estävää työtä lasten ja nuorten parissa. Se on toimintaa, jossa samat asiat toistuvat tasaisella syklillä. Yksi ongelma ja oire kun painuu alas, niin toinen nostaa päätään, kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mukaansa perusaiheita ovat näpistely, päihteet, liikenne ja kiusaaminen.

– Väkivallastakin puhutaan kyllä, mutta ei ole tarvinnut aiemmin puhua puukottamisesta. Toisten tappamisesta. Ne ovat tämän päivän ilmiöitä ja aivan selvästi leviäviä sellaisia, Kilpi kirjoittaa.

Hän toteaa, että nämä eivät ole pelkästään isojen paikkakuntien ja pääkaupunkiseudun ilmiöitä.

– Pienellä paikkakunnalla, Siilinjärvellä 13-vuotias puukotti vastikään 15-vuotiasta ja tilanteesta aiheutui hengenvaaralliset vammat. Uhri on leikattu ja tilanne on nyt saatu stabiloitua.

Hän sanoo, ettei ole nyt päässyt puhumaan näistä asioista kouluilla, mutta eduskunnassa kyllä.

– Olen jo pitempään nostanut lasten ja nuorten väkivaltaista käyttäytymistä esille ja vaatinut asiassa toimenpiteitä. Niitä ei ole näkynyt. Miksi?

– Aika monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että lasten ja nuorten ongelmat ovat sellaisia, joista kovasti huolestutaan, mutta vähän niille mitään tosiasiallisesti tehdään. Vakuutellaan kovasti, että asioille pitää tehdä jotain, mutta saman tien tulee niitä tärkeämpiä aikuisten juttuja, joilla lasten ja nuorten asiat pyyhkäistään syrjään. Niin monta kertaa olen tämän todistanut tapahtuvan entisessä elämässä poliisina kuin nyt kansanedustajana, Kilpi jatkaa.

Yleensä hänen mukaansa käy niin, että pitää tapahtua jotain erityisen vakavaa, ennen kuin kunnolla herätään.

– Mutta niidenkin tapausten kohdalla varsin pian arki sai taas kiinni ja sama ralli jatkui. Lapset vaativat jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa. Ei voi olla niin, että vasta silloin reagoidaan, kun veri lentää, Kilpi kirjoittaa.

Hänen mukaansa liian usein lapset saavat kasvaa automaattiohjauksella niin perhe-elämässä kuin kouluissakin. Merkittävimpänä kasvattajana toimii kännykkä.

– Se johtaa tilanteeseen, jossa lapsi reagoi pettymyksiin ja vastoinkäymisiin erittäin rajulla ja lopullisellakin tavalla ja hyvin usein on niin, ettei lapsi ymmärrä, millaisia seurauksia teolla on.

Näin on viime aikoina usein tapahtunut, Kilpi toteaa.

– Otetaan puukko matkaan ja käytetään sitä varsin mitättömässäkin ristiriitatilanteessa ja vasta sitten alkaa valjeta, millaisia seurauksia sillä on, kun toista puukottaa. Siinähän voi kuolla! Tässä on yksi poliisin ennaltaehkäisevän työn perustavoitteista – kertoa lapsille tekojen seurauksista, hän kertoo.

Nyt sellaiselle työlle olisi Kilven mukaan kysyntää enemmän kuin koskaan.

– Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset kulkevat kaduilla puukko taskussa, eikä ole millään tavalla normaalia, että lapset puukkottelevat ja jopa tappavat toisiaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Jo toissa vuonna oli 51 henkirikosta, joissa tekijänä oli alaikäinen. Normaalisti niitä on 9-16. Jotain on pielessä ja pahasti. Kannattaa herätä nyt, kansanedustaja kirjoittaa.