Verkkouutiset

Rikollisuus

Neljä yksinkertaista vinkkiä verkkopetosten estämiseksi

Suomen Pankin tilastojen mukaan verkkokauppamaksujen osuus maksutapahtumien määrällä mitattuna nousi kymmenestä prosentista 18 prosenttiin vuosien 2019 ja 2022 välillä.

Verkkokauppamaksujen euromääräinen osuus oli Suomessa 37 prosenttia vuonna 2022, mikä tekee Suomesta yhden suurimmista verkkokauppamaksujen käyttäjistä euroalueella.

Verkko-ostosten lisääntyessä digitaalisista huijauksista on tullut jokapäiväisiä. Huijarit luottavat siihen, että emme ole varuillamme vastaanottaessamme teksti- ja sähköpostiviestejä, joissa tarjotaan ”ilmaisia lahjoja” ja kehotetaan antamaan henkilökohtaisia tietoja, ennen kuin jonkin elintärkeä palvelu katkeaa.

Jos ei ole varuillaan, meidät voidaan huijata luovuttamaan henkilökohtaisia tai taloudellisia tietojamme huijareiden suosimalla keinolla, phisingilla. Visa Suomen mukaan on kuitenkin varoitusmerkkejä, joiden avulla vältymme uhriksi joutumiselta. ”Voitto”, ”ilmainen lahja”, ”ekslusiivinen diili” ja ”toimi heti” ovat esimerkkejä suosituimmista ansoista.

Visan vuonna 2022 julkaisemassa maailmanlaajuisessa petosraportissa korostettiin kuluttajien taipumusta langeta vilpillisiin teksti- ja sähköpostiviesteihin.

Ratkaisut, joissa kuluttajia kehotetaan tarttumaan ongelmaan tai tarjoukseen ovat yleisimpiä huijausviestejä ja ne edustavat 87 prosenttia huijaustekstiviesteistä.

Uskomme myös, että muut ovat alttiimpia petoksille kuin me itse. Vaikka luotamme omaan valppauteemme, niin valtaosa (90 %) on huolissaan siitä, että ystävät tai perheenjäsenet saattavat langeta mahdollisiin huijauksiin. Houkuttelevimmissa clickbait-viesteissä hyödynnetään kuluttajien innostusta ja niissä kerrotaan ”voitosta”, ”ainutlaatuisista tarjouksista” tai ”ilmaisesta lahjasta”.

Useampi kuin neljä viidestä (81 %) vastaajasta tarkistaa väärät tiedot viestin aitouden määrittämiseksi ja huomio ominaisuuksia, joita huijarit voivat helposti väärentää, kuten yrityksen nimi tai logo (46 %). Vain 60 prosenttia ilmoitti varmistavansa, että viesti on lähetetty oikeasta sähköpostiosoitteesta.

Neljä vinkkiä verkkopetosten estämiseksi:

1. Pidä henkilökohtaiset tiedot itselläsi.
2. Älä klikkaa linkkejä ennen kuin olet varmistanut, että ne vievät sinut sinne, minne ne sanovat vievänsä.
3. Ota käyttöön ostohälytykset, jotka ilmoittavat lähes reaaliaikaisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla tililläsi tehdyistä ostoksista.
4. Soita yritysten verkkosivustoilla tai luotto- ja maksukorttisi kääntöpuolella olevaan numeroon, jos olet epävarma siitä, onko jokin viesti paikkansa pitävä.

USU: Suullisen todistelun videointeja ei nähdäkään vielä ylemmissä oikeusasteissa

Uutissuomalaisen mukaan udistus tulee voimaan näillä näkymin vasta vuonna 2025, kun alun perin tavoite oli kuluvan vuoden alussa.

Viivästys johtuu videotallennuksen edellyttämän tietojärjestelmän hankinnasta, joka kestää arvioitua kauemmin.

Lainmuutokset, jotka mahdollistavat todistelun vastaanottamisen muutoksenhaussa videotallenteelta, on jo hyväksytty.

Lain voimaantulo kuitenkin edellyttää, että järjestelmä on valmis ja asennettu kaikkiin käräjäoikeuksiin. Järjestelmän asennus kaikkiin käräjäoikeuksien istuntosaleihin kestää noin 1,5 vuotta.

Hallitusohjelmaan kuuluva uudistus tarkoittaa sitä, että käräjäoikeudessa annettu suullinen todistelu otetaan jatkossa hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta.

Suullisen todistelun videoimisen on myös arvioitu vähentävän asianosaisille ja todistajille muutoksenhausta aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Uudistuksen ansiosta esimerkiksi rikosasioissa asianomistajien ja todistajien ei tarvitsisi yleensä kohdata syytettyä toistamiseen.

Komisario ESS:lle: Autovarkauteen syyllistyy usein tuttu henkilö

Suomessa anastetaan joka päivä keskimäärin viisi henkilöautoa tai pakettiautoa. Kaikista anastetuista kulkuneuvoista, työkoneista ja peräkärrystä jää kateisiin joka kolmas. Asiasta kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Poliisihallituksen tilastojen mukaan yleisin anastuksen kohde on henkilöauto. Niitä varastettiin viime vuonna 1767 kappaletta ja joka viides niistä jäi kateisiin. Anastetuista moottoripyöristä ja mopoista noin puolien olinpaikkaa ei tiedetä. Pakettiautoista puolestaan vain joka kymmenes varastettu jäi kateisiin.

Autovaras voi olla usein lähempänä kuin arvaakaan. Hämeen poliisin rikoskomisario Toni Käyhkön mukaan se on usein tuttava, jolla on pääsy auton avaimiin.

– Sen tyyppisiä tapauksia on tutkinnassa useita, hän kertoo.

Auton arvo vaikuttaa myös siihen, miten rikolliset sen kanssa toimivat. Kalliit ajoneuvot päätyvät usein ulkomaille.

– Nämä uudet autot häviävät muutaman päivän sisällä Suomesta. Vanhempaa ajoneuvokaartia päätyy romuttamoille, ja niitä puretaan, käytetään varaosiksi, myydään edelleen tai hylätään metsiin tai vesistöihin, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen ESS:lle.

Ajoneuvon avaimia kannattaa säilyttää huolella, sillä se vaikuttaa vakuutuskorvauksen saamiseen. Vakuutus voi myös edellyttää, että ajoneuvo on ollut lukittuna varkauden sattuessa.

– Korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen korvattava vakuutustapahtuma eli se, että kyse on nimenomaan lukitun ajoneuvon anastuksesta, vakuutusyhtiö Fennian viestintäpäällikkö Mikko Vieri kertoo.

Kysely: Jengiytyminen häiritsee yritysten liiketoimintaa Helsingin seudulla

Yli puolet Kauppakamarin jengiytymiskyselyyn vastanneista pääkaupunkiseudun yrityksistä on kokenut eriasteista häiriköintiä ja rikollisuutta katujengien ja vastaavien ryhmittymien taholta. Jopa kolmasosa seudun yrityksistä kertoo jengikäyttäytymisen häiritsevän liiketoimintaa.

Huomattava määrä yrityksistä kertoo, että on kohdannut katujengien ja muiden ryhmittymien aiheuttamia häiriöitä.
Katujengien aiheuttaman häiriön ja rikollisuuden määrä on yritysten mukaan lisääntynyt selvästi, ja sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan.

Kauppakamarin katujengiytymistä selvittäneessä kyselyssä yli kolmasosa (35 %) vastaajayrityksistä arvioi, että jengikäyttäytyminen on häirinnyt liiketoimintaa.

Huomattava määrä yrityksistä (55 %) kertoo, että on kohdannut katujengien ja muiden ryhmittymien aiheuttamia häiriöitä. Yleisimmin häiriöitä on havaittu julkisilla paikoilla (60 %), liiketiloissa (55 %) ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä (48 %).

Katujengi-ilmiön kehitys kahden viime vuoden aikana on ollut nopeaa. Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista on sitä mieltä, että häiriö tai rikollisuus on kasvanut ainakin jonkin verran ja viidesosan (22 %) mielestä ilmiö on kasvanut paljon.

Vastaajayrityksistä lähes kymmenesosa on harkinnut liiketilojen sulkemista määräajaksi häiriöiden vuoksi. Yritykset ovat sulkemisiin valmiita, jos asiakkaiden tai henkilökunnan turvallisuus vaarantuu.

– Pidän erityisen huolestuttavana sitä, että yritykset pohtivat vetäytymistä eräiltä alueilta pääkaupunkiseudulla. Jos alueiden lähipalvelut heikkenevät, se vahvistaa segregaatiokehitystä, arvioi johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tarvitaan tehokkaampaa puuttumista

Katujengit ovat yritysten mukaan ongelma, johon olisi puututtava nykyistä tehokkaammin. Näin arvioi 75 prosenttia yrityksistä.

Silen kertoo, että yritysten mukaan tärkeimpiä keinoja vaikuttaa katujengeihin olisi kehittää tehokkaampia lastensuojelullisia keinoja alaikäisten rikoksiin puuttumiseksi ja tiukentaa katujengirikosten rangaistuksia.

Lähes puolet (41 %) vastaajayrityksistä kokee, että alaikäisten aiheuttamat häiriöt ovat kasvaneet seudulla. Yli viidesosan (27 %) mielestä niiden määrä on pysynyt ennallaan. Nuorten syrjäytyminen ja päätyminen rikosten tekijöiksi on mahdollista estää ennalta, mutta se vaatii resursseja poliisilta ja yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa.

– Katujengeihin kuulumisen syiden ja jäsenyyden vetovoiman ymmärtäminen ja tunnistaminen on olennaista jengiytymisen ehkäisemisessä. Keinoina saada jengiläinen eroamaan katujengistä yritykset pitivät positiivista puuttumista koulun, poliisin tai muiden tahojen suunnalta. Toiseksi eniten yritykset uskovat työpaikan saamisen auttavan jengeistä eroamisessa, Silen sanoo.

Hän jatkaa, että yritykset ratkaisisivat jengiytymistä ja häiriökäyttäytymistä lisäämällä ongelma-alueilla jalkautuvaa nuorisotyötä, nuorten maksutonta harrastustoimintaa ja lähipoliisityötä.

Jengiytymiskyselyn vastanneissa yrityksissä on vahvaa halukkuutta osallistua ennaltaehkäisevään työhön. Silenin mukaan lähes puolet yrityksistä ilmoittaa, että ne olisivat valmiita osallistumaan jengiytymistä ehkäisevään toimintaan taloudellisilla ja henkilöresursseilla.

Helsingin seudun kauppakamari selvitti jengiytymisen vaikutuksia yrityskyselyssä helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 73 Helsingin seudun yritystä. Kysely suunnattiin vähittäiskaupan, kuluttajapalveluiden ja logistiikan yrityksille.

Työmaiden sarjavarkaat jäivät kiinni Tampereella

Poliisi on ottanut Tampereella kiinni neljä henkilöä epäiltynä laajasta työmaavarkauksien sarjasta, kertoo Sisä-Suomen poliisilaitos tiedotteessaan.

Nelikko saatiin alun perin kiinni 29. tammikuuta rikospaikan lähettyvillä. Esitutkinnassa selvisi, että epäillyt ovat mahdollisesti syyllistyneet myös lukuisiin muihin työmaavarkauksiin Länsi- ja Lounais-Suomen alueella.

Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo tehneensä tiivistä yhteistyötä Länsi-Suomen poliisilaitoksen kanssa asian tutkinnassa, jonka ansiosta poliisi pääsi myöhemmin epäiltyjen varastopiilon jäljille.

– Varastoon tehtiin etsintä, jonka tuloksena löydettiin noin 260 kappaletta erilaisia käsityökaluja, jotka olivat anastettu eri työmailta Länsi- ja Lounais-Suomen alueelta, tiedotteessa todetaan.

Löydettyjen työkalujen arvo olevan useita kymmeniä tuhansia euroja.

Poliisin mukaan nelikko on ollut vangittuna kiinniottohengestä lähtien.

Poliisikansanedustaja nuorten henkirikoksista: Jotain on pielessä ja pahasti

– Yli 20 vuotta tuli tehtyä poliisitöitä ja käytännössä koko ajan ennalta estävää työtä lasten ja nuorten parissa. Se on toimintaa, jossa samat asiat toistuvat tasaisella syklillä. Yksi ongelma ja oire kun painuu alas, niin toinen nostaa päätään, kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mukaansa perusaiheita ovat näpistely, päihteet, liikenne ja kiusaaminen.

– Väkivallastakin puhutaan kyllä, mutta ei ole tarvinnut aiemmin puhua puukottamisesta. Toisten tappamisesta. Ne ovat tämän päivän ilmiöitä ja aivan selvästi leviäviä sellaisia, Kilpi kirjoittaa.

Hän toteaa, että nämä eivät ole pelkästään isojen paikkakuntien ja pääkaupunkiseudun ilmiöitä.

– Pienellä paikkakunnalla, Siilinjärvellä 13-vuotias puukotti vastikään 15-vuotiasta ja tilanteesta aiheutui hengenvaaralliset vammat. Uhri on leikattu ja tilanne on nyt saatu stabiloitua.

Hän sanoo, ettei ole nyt päässyt puhumaan näistä asioista kouluilla, mutta eduskunnassa kyllä.

– Olen jo pitempään nostanut lasten ja nuorten väkivaltaista käyttäytymistä esille ja vaatinut asiassa toimenpiteitä. Niitä ei ole näkynyt. Miksi?

– Aika monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että lasten ja nuorten ongelmat ovat sellaisia, joista kovasti huolestutaan, mutta vähän niille mitään tosiasiallisesti tehdään. Vakuutellaan kovasti, että asioille pitää tehdä jotain, mutta saman tien tulee niitä tärkeämpiä aikuisten juttuja, joilla lasten ja nuorten asiat pyyhkäistään syrjään. Niin monta kertaa olen tämän todistanut tapahtuvan entisessä elämässä poliisina kuin nyt kansanedustajana, Kilpi jatkaa.

Yleensä hänen mukaansa käy niin, että pitää tapahtua jotain erityisen vakavaa, ennen kuin kunnolla herätään.

– Mutta niidenkin tapausten kohdalla varsin pian arki sai taas kiinni ja sama ralli jatkui. Lapset vaativat jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa. Ei voi olla niin, että vasta silloin reagoidaan, kun veri lentää, Kilpi kirjoittaa.

Hänen mukaansa liian usein lapset saavat kasvaa automaattiohjauksella niin perhe-elämässä kuin kouluissakin. Merkittävimpänä kasvattajana toimii kännykkä.

– Se johtaa tilanteeseen, jossa lapsi reagoi pettymyksiin ja vastoinkäymisiin erittäin rajulla ja lopullisellakin tavalla ja hyvin usein on niin, ettei lapsi ymmärrä, millaisia seurauksia teolla on.

Näin on viime aikoina usein tapahtunut, Kilpi toteaa.

– Otetaan puukko matkaan ja käytetään sitä varsin mitättömässäkin ristiriitatilanteessa ja vasta sitten alkaa valjeta, millaisia seurauksia sillä on, kun toista puukottaa. Siinähän voi kuolla! Tässä on yksi poliisin ennaltaehkäisevän työn perustavoitteista – kertoa lapsille tekojen seurauksista, hän kertoo.

Nyt sellaiselle työlle olisi Kilven mukaan kysyntää enemmän kuin koskaan.

– Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset kulkevat kaduilla puukko taskussa, eikä ole millään tavalla normaalia, että lapset puukkottelevat ja jopa tappavat toisiaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Jo toissa vuonna oli 51 henkirikosta, joissa tekijänä oli alaikäinen. Normaalisti niitä on 9-16. Jotain on pielessä ja pahasti. Kannattaa herätä nyt, kansanedustaja kirjoittaa.

Tulli ja poliisi paljastivat laajan huumeiden salakuljetuksen

Pääosin ulkomailta johdetun ja kaupallista liikennettä salakuljetuksessa hyödyntäneen organisaation epäillään tuoneen Suomeen marihuanaa yli 230 kiloa. Turun ja Uudenmaan alueille päätyneen huumeen katukauppa-arvo on ollut lähes neljä miljoonaa euroa.

Viranomaiset ovat takavarikoineet tutkimansa marihuanan maahantuonti- ja levitysorganisaation hallusta loppukesästä 2022 yhteensä lähes 40 kiloa marihuanaa ja noin 95 000 euroa käteistä rahaa. Käteisen rahan epäillään olevan osin rikoshyötyä jo levitykseen päätyneestä marihuanasta ja osin maksua uudesta maahan tuodusta erästä.

Huumeiden salakuljetuksessa hyödynnetty kuriirilähetyksiä ja yhteyttä pidetty eri pikaviestipalveluiden välityksellä.

− Marihuana on tuotu Espanjasta ja Italiasta Suomeen kaupallisen liikenteen rakenteissa, ja maahantuonnissa on hyödynnetty pikakuriirilähetyksiä. Suorittamamme esitutkinnan perusteella organisaation toimintaa on johdettu Espanjasta ja tyypillistä toiminnassa on ollut eri pikaviestintäpalveluiden välityksellä tapahtunut henkilöiden yhteydenpito, kertoo Tullin tutkinnanjohtaja Tero Virtanen tiedotteessa.

− Huumausaineet on tuotu ensin pääkaupunkiseudulle, jossa niitä on varastoitu sitä varten hankituissa yksityisasunnoissa sekä vuokravaraston tiloissa. Pääkaupunkiseudulta marihuanaa on toimitettu mm. Turun ja Uudenmaan alueelle, jossa sitä on levitetty edelleen, kertoo rikosylitarkastaja Markus Laine Lounais-Suomen poliisista.

Organisaatiota toimintaan epäillään osallistuneen yhteensä yli 15 henkilöä. Useita henkilöitä edelleen vangittuna. Jokaisella on ollut oma nimetty roolinsa organisaation toiminnassa.

Marihuanan myynnistä saatu rikoshyöty on suurelta osin toimitettu ulkomaille. Rahat on viety pois Suomesta tarkoitusta varten palkattujen rahakuriirien avulla sekä yksityishenkilöiden tekemillä rahansiirroilla.

Esitutkinta asiassa on valmistunut ja siirtynyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjänvirastoon.

Poliisi varoittaa: WhatsApp-huijari tekeytyi tyttäreksi

WhatsAppin kautta tehtäviä huijauksia on jälleen liikkeellä, varoittaa Lapin poliisilaitos tiedotteessaan.

Perjantaina kirjattiin huijauksista useita rikosilmoituksia ympäri maata. Poliisin mukaan huijarit ovat onnistuneet saamaan WhatsApp-huijauksilla haltuunsa merkittäviäkin rahasummia.

Lapissa poliisille kirjattiin rikosilmoitus, jossa asianomistaja oli saanut WhatsApp-viestin tyttärensä nimissä. Tyttäreksi tekeytynyt henkilö kertoi oman puhelimensa vahingoittuneen ja tämän jälkeen pyytänyt asianomistajaa maksamaan kiireellisen laskun hänen puolestaan.

Asianomistaja oli suostunut tähän ja maksanut laskun, kunnes selvisi, että viesti ei ollut oikeasti tullutkaan hänen tyttäreltään. Tässä vaiheessa maksetut rahat olivat kuitenkin ehtineet päätyä tavoittamattomiin.

Poliisi pyytää tiedotteessa ihmisiä olemaan valppaita rahapyyntöjä sisältävien yhteydenottojen suhteen.

– Poliisi kehottaa aina tarkistamaan kiireellistenkin rahapyyntöjen oikeellisuuden ja suhtautumaan varovaisuudella tuntemattomista numeroista tuleviin yhteydenottoihin, tiedotteessa todetaan.

Kuluttajaliiton mukaan suomalaiset menettivät vuonna 2021 nettihuijauksissa yhteensä 47 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi 25 miljoonan euron edestä huijauksen uhriksi joutuneiden rahoja kyettiin palauttamaan oikeille omistajille. Yhteensä nettihuijauksista kirjattiin 2 500 rikosilmoitusta.

TS: Romanssihuijauksissa voi mennä koko omaisuus

Rikosuhripäivystyksessä ne on viime vuodesta lähtien luokiteltu omaksi lajikseen, kertoo Turun Sanomat.

Huijareiden uhriksi voi joutua sellainenkin ihminen, joka ei ikinä uskoisi menevänsä lankaan.

– Uhriksi tulleilla on usein voimakas epäusko tapahtuneesta. Nämä huijarit ovat erittäin taitavia. Kyse on usein ammattimaisesta rikollisuudesta, mutta myös yksittäisistä henkilöistä, kertoo Rikosuhripäivystyksen Lounais-Suomen aluejohtaja Hanna Mansikka-aho Turun Sanomille.

Häpeä ja nolostuminen ovat suuria, kun asian todellinen laita paljastuu. Siinä vaiheessa on uhri saattanut menettää paljon rahaa.

– Säästöjen menettämisen lisäksi ei ole harvinaista, että uhrit ovat ottaneet jopa lainaa auttaakseen ihastustaan, Mansikka-Aho kertoo.

Tekijät ovat taitavia rakentamaan luottamusta ja käyttämään esimerkiksi romanssihuijauksissa hyväksi yksinäisyyden tunnetta tai parisuhteen kaipuuta. Ihastumisen huumassa sokaistuminen on yleistä, varoitusmerkkejä vähätellään tai selitetään ne muuksi.

– Korkeasti koulutetutkaan eivät ole immuuneja huijareiden vaikutukselle. Ammattimaiset huijarit osaavat hyvin ovelasti vetää juuri niistä naruista, jotka vastaavat uhrin kaipuuseen saada huomiota ja rakkautta, sanoo Mansikka-aho.

Hän muistuttaa, että ongelma ei ole ainoastaan naisten. Petoksen uhriksi voi joutua kuka vaan iästä ja sukupuolesta riippumatta.

– Jopa 22 prosentissa meille tulleista yhteydenotoissa romanssihuijauksen uhri on ollut mies.

Ville Itälä TS:lle: Väärennökset uhkaavat jo teollisuudenaloja

Petosten ja väärinkäytösten torjunnassa on kyse ihmisten turvallisuudesta, sanoo Euroopan petostentorjuntavirasto Olafin pääjohtaja, Suomen ex-sisäministeri Ville Itälä. Hän toteaa Turun Sanomille järjestäytyneen rikollisuuden osuuden petoksissa ollen viime vuosina kasvussa.

– Huolestuttavissa määrin, ja tämä on syytä pitää mielessä myös Suomessa. Näissä asioissa kannattaa olla ennakoivasti liikkeellä, Itälä kehottaa.

EU-varojen väärinkäyttöä tutkivan ja torjuvan Olafin johtaja kuvailee haastattelussa virastonsa toimintaa.

– Kyse on myös ihmisten turvallisuudesta. Olaf tutkii paljon muun muassa väärennetyn ruoan laitonta maahantuontia. Erityisesti tämä koskee alkoholia. EU:n alueelle yritetään usein tuoda väärennettyä alkoholia, oliiviöljyä ja hunajaa. Näissä tapauksissa voi olla kyse myös ihmisten terveydestä, Itälä kertoo.

Pahimmillaan väärennökset ja huijaukset voivat uhata jopa kokonaisia teollisuudenaloja, kuten eurooppalaista kenkäteollisuutta.

– Väärennettyjen tuotteiden tuonti on rahallisen menetyksen vuoksi iso asia myös Euroopan teollisuuden kannalta. Jos halpaa, mutta väärennettyä tavaraa alkaa virrata rajojen sisäpuolelle tarkoittaa se lopulta tiettyjen teollisuusalojen katoamista Euroopasta, ex-ministeri varoittaa.

Myös Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyy korruption uhka, Itälä arvioi.

Itälän luotsaama virasto tekee yhteistyötä lukuisten muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa, mutta rikosoikeudellista toimivaltaa Olafilla ei ole. Väärinkäytöksistä tehty raportti lähetetään asianomaisen maan syyttäjälaitokselle.

– Sellaistakin kuitenkin valitettavasti tapahtuu, ettei syyttäjänlaitos silti nostakaan syytteitä. Selitykset siihen ovat usein mitä moninaisempia, Itälä kertoo.

Ville Itälä teki pitkän uran kotimaan politiikassa niin kansanedustajana, ministerinä kuin kokoomuksen puheenjohtajana.