Rikollisliiga lennätti kokaiinia Suomeen pienkoneella

Rikollisryhmän epäillään salakuljettaneen Suomeen huumausaineita, joita on levitetty pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä vuoden 2023 aikana. Esitutkinta asiassa on valmistunut ja se etenee syyteharkintaan huhtikuun loppupuolella.

Esitutkinnan aikana on selvinnyt, että kansainvälisen järjestäytyneen huumausaineorganisaation jäsenet ovat salakuljettaneet huumausaineita Suomeen muun muassa Unkarin kautta.

Suomessa toimivan järjestäytyneen rikollisorganisaation jäsenten epäillään puolestaan vastaanottaneen, säilyttäneen ja levittäneen huumausaineita Suomessa.

– Osa epäillyistä on kuulunut poliisin tietojen mukaan Outlaws MC -järjestöön. Esitutkinnan mukaan varsinaisen huumausaine-erän varastointi ja hallinnointi tapahtui Jyväskylässä, josta huumausaineita jaettiin pienemmissä erissä pääasiassa pääkaupunkiseudulle, kertoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Heinonen Keskusrikospoliisista.

Outlaws MC on kansainvälinen rikollisjärjestö ja yksi vanhimmista Hells Angelsin ja Bandidoksen kanssa. Outlaws MC:n oman kertoman mukaan perustettu vuonna 1935 Yhdysvalloissa, Illinoisin osavaltiossa. Järjestö on levittäytynyt maailmanlaajuisesti ja sillä on yli 300 osastoa.

Esitutkinnan aikana poliisi on vanginnut 12 henkilöä, joista 7 on esitutkinnan valmistuessa edelleen vangittuina. Rikoksesta epäillyt henkilöt ovat Suomen, Iso-Britannian, Ruotsin, Viron, Yhdysvaltojen ja Unkarin kansalaisia.

Poliisi takavarikoi järjestäytyneen rikollisryhmän hallusta 76,6 kiloa amfetamiinia, 7 kiloa marihuanaa ja 15 kiloa kokaiinia, sekä 190150 euroa käteistä rahaa.

Kokaiinin salakuljettajiksi epäillään kolmea henkilöä. Heidän epäillään tuoneen Suomeen kokaiinia pienlentokoneella.

– Pienlentokone laskeutui Hyvinkään lentokentälle lokakuussa 2023 ja sitä kuljettaneita henkilöitä epäillään 20 kilon kokaiinierän salakuljettamisesta, kertoo Heinonen.

Esitutkinnassa on tehty tiivistä yhteistyötä Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Esitutkinta siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle huhtikuun loppupuolella.

IS: Joka neljäs on joutunut huijatuksi verkon valekaupassa

Kyselyn mukaan neljäsosa kuluttajista on joutunut verkko-ostoshuijauksen uhriksi. Tyypillisiä ovat väärennetyt verkkokaupat, minkä vuoksi samaisen kyselyn mukaan kuusi kymmenestä kuluttajasta välttelee nyt pienempiä ja tuntemattomampia verkkokauppoja, Ilta-Sanomat kertoo.

Suomalaisen tietoturvayhtiön F-Securen viime syksynä teettämään kansainväliseen kyselyyn osallistui myös suomalaisia.

Väärennettyjä verkkokauppoja kuitenkin usein luodaan juuri tunnettujen brändien nimillä ja niitä voi olla vaikea erottaa aidosta. Sivustoilla kalastellaan luottokorttitietoja ja pankkitietoja.

F-Securen tunnistamista vääristä verkkosivustoista yli puolet jäljittelee vain kolmea johtavaa massamarkkinabrändiä, joita ei yhtiön julkaisemassa kyber-uhkien katsauksessa kuitenkaan nimetty.

F-Securen raportin mukaan verkko-ostoshuijaukset kohdistuvat useimmiten teknologiaan ja laitteisiin (18 %), vaatteisiin (17 %), lahjaesineisiin (16 %) sekä kauneustuotteisiin (15 %).

Toimi fiksusti, jos todistat ryöstöä

Itä-Suomen poliisi muistuttaa lähettämässään tiedotteessa oikeista toimintatavoista, jos joutuu todistamaan ryöstötilannetta.

– Sivullisen ei kannata puuttua tilanteeseen ollenkaan, etenkään jos esillä on terä- tai ampuma-ase. Puuttuminen voi aiheuttaa tekijässä reaktion, joka johtaa mahdolliseen aseen käyttämiseen, ohjeistaa rikosylikonstaapeli Antti Aamuvuori.

Aamuvuori muistuttaa myös havainnoinnin tärkeydestä.

– Sivulliset voivat auttaa tekemällä ryöstöstä havaintoja ja kertomalla ne poliisille. Rikoksen tekijän tuntomerkit, kuten kasvonpiirteet, hiukset, ruumiinrakenne, tatuoinnit ja puheen erityispiirteet ovat arvokkaita tietoja poliisille. Myös pakosuunta kiinnostaa poliisia.

Hätänumeroon kannattaa soittaa, jos sen voi tehdä turvallisesti ja provosoimatta rikoksen tekijää.

Poliisin mukaan sankaritekojen yrittäminen kannattaa unohtaa ryöstötilanteessa.

Itä-Suomen poliisi viittaa ohjeita antaessaan Kuopiossa viime kuukausina tehtyihin useisiin kaupparyöstöihin, joissa on uhattu väkivallalla. Poliisin tietoon tulleissa ryöstöissä sivulliset eivät ole joutuneet väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

IL: Kinder-munia käytetään huumeiden salakuljetuksessa

Vangit hyödyntävät Kinder-munan koteloita huumeiden salakuljettamiseen kaltereiden taakse, kertoo Iltalehti. Kyse ei ole pääsiäisilmiöstä, vaan Kinder-munia on hyödynnetty ainakin 2000-luvun alusta saakka.

Kinder-munan koteloon mahtuu United Brotherhoodin vankilahuumekaupan esitutkintamateriaalin mukaan keskimäärin 50 tablettia. Vangit kuljettavat huumeita sisältäviä koteloita peräsuolessaan ja käyvät kauppaa vankilassa.

– Viimeisimmässä erässä taisi olla toistakymmentä subutexia, Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden tiimin erityisasiantuntija Tuomas Hanhikangas kertoo IL:lle.

Kotelo on valmistettu elintarvikemuovista, eikä se liene terveydelle erityisen haitallinen.

Kehonsisäisten huumeiden löytäminen vankilassa on haastavaa, sillä huumeita ei huomaa silmämääräisessä tarkastuksessa. Huumesalakuljetuksesta epäilty henkilö voidaan asettaa eristämistarkkailuun, jolloin hän ei voi piilottaa huumeita esimerkiksi vessassa käydessään. Lääkäri voi vahvoilla perusteilla suorittaa henkilöntarkastuksen.

Jos henkilö jää vankilan sisällä kiinni pienen huumausainemäärän hallussapidosta, voidaan häntä rangaista vankilassa. Vankeuslaki antaa tällaisessa tilanteessa mahdollisuuden yksinäisyysrangaistuksen käyttöön eli henkilö voidaan laittaa eristysselliin.

Poliisi Ylelle: Fentanyylin leviäminen Suomeen suuri riski

Fentanyylin leviäminen olisi Suomelle suuri uhka, arvioi poliisi. Tappava huume on tiettävästi levinnyt jo Viron huumemarkkinoille. Asiasta kertoo Yle.

Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Kimmo Sainion mukaan poliisi pitää riskinä, että fentanyyliä leviäisi Suomenlahden yli Suomeen. Viron poliisin kanssa tehdään siksi tiivistä yhteistyötä.

Fentanyyli on viisikymmentä kertaa heroiinia vahvempi synteettinen opioidi, jolla on keskushermostoa lamauttava vaikutus. Yhdysvalloissa 150 ihmistä kuolee päivittäin tällaisten synteettisten opioidien yliannostuksiin.

Toistaiseksi hengenvaarallinen huume on pysynyt poissa Suomen katukaupasta.

Myöskään ”zombihuumeeksi” ristittyä ksylatsiinia ei Suomessa ole havaittu, lukuun ottamatta kahta lääkemurtoon liittyvää tapausta. Keskusrikospoliisin mukaan aineeseen liittyviä tapauksia ei Suomessa ole viimeisen kahden vuoden aikana havaittu.

Ksylatsiinia käytetään muun muassa isojen eläinten rauhoittavana lääkkeenä. Lempinimensä se on saanut siitä, että ihmisissä se aiheuttaa uneliaisuutta ja kooman kaltaisen tiedottoman tilan.

Sainion mukaan Suomen yleisimmin käytettyihin huumeisiin lukeutuvat amfetamiini, kokaiini ja kannabis. Viime aikoina näitä vahvemmat synteettiset opioidit ovat kuitenkin alkaneet valtaamaan alaa.

Esimerkiksi helmikuussa Helsingin poliisilaitos kertoi takavarikoineensa merkittävän erän synteettistä opioidihuume metonitatseenia. Ainetta havaittiin myös subutex-tableteissa. Viime vuoden toukokuussa Rovaniemeltä taas löytyi hengenvaarallista etylonia.

Sainion mukaan niin yksittäiset toimijat kuin kansainväliset huumekartellit voivatkin tulevaisuudessa levittää synteettisiä huumeita Suomeen.

Fentanyylin ja muiden synteettisten huumeiden suurin vaara on niiden vahvuus. Koska tappavat määrät ovat niin pieniä, on annostelu vaikeaa ja yliannostuksia syntyy helposti. Jo kahden milligramman annos fentanyyliä voi tappaa.

Mikäli synteettiset opioidit rantautuisivat myös Suomeen, olisivat seuraukset Sainion mukaan synkkää katseltavaa. Kuolemantapaukset yleistyisivät nopeasti.

– Käyttäjän on mahdotonta tietää omaa toleranssiaan, Sainio tiivistää.

Maksupetokset kasvussa – näillä keinoilla pankkien turvallisuutta voisi parantaa

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti.

Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Finanssivalvonnan pankeille loppuvuonna 2023 tekemän kyselyn perusteella pankit ovat tunnistaneet ja toteuttaneet verkkomaksamisen turvallisuuden keskeiset osa-alueet pääosin asianmukaisesti.

– Verkko- ja mobiilipankin sekä verkkomaksamisen turvallisuuden ja asiakkaan vahvaa tunnistamista koskevien teknisten ratkaisujen tulee vastata uusiin sähköisen maksamisen turvallisuusuhkiin. Selvityksemme mukaan pääsääntöisesti näin onkin, mutta koska kilpajuoksu rikollisia vastaan on kovaa, on turvallisuusratkaisuissa syytä ottaa kaikki mahdolliset toimet käyttöön, osastopäällikkö Samu Kurri kertoo tiedotteessa.

Verkkoasioinnin turvallisuuden kehittämiseksi on pankeilla keinoja, joita Finanssivalvonta kannustaa hyödyntämään. Maksupalvelun käyttäjällä on mahdollisuus asettaa monipuolisempia maksamisen turvarajoja korttimaksamiseen kuin verkko- ja mobiilipankkien kautta tapahtuviin tilisiirtoihin ja maksamiseen.

Finanssivalvonta suosittaa pankkeja kehittämään myös verkkopankki- ja mobiilimaksamisen kontrolleja niin, että käyttäjällä olisi mahdollisuus asettaa nykyistä monipuolisemmin turvarajoituksia tekemiinsä tilisiirtopohjaisiin maksuihin. Tällaisia rajoituksia ovat esimerkiksi maantieteelliset rajaukset maksuissa ja maksujen päivä- tai kertaluonteiset käyttörajat.

Lisäksi Finanssivalvonta suosittaa pankkeja kehittämään maksujen monitorointia siten, että ne voisivat entistä tarkemmin pysäyttää maksut, jotka poikkeavat merkittävästi asiakkaan aikaisemmasta maksuhistoriasta, esimerkiksi maksun suuruuden tai saajan mukaan. Näissä tapauksissa myös maksun lisävahvistuksen pyytäminen riittävän informatiivisella tavalla asiakkaalta voi olla tarpeen.

– Erilaisista huijaustavoista tiedottaminen ja asiakkaiden opastaminen turvalliseen verkkoasiointiin on myös tärkeää. Pankkien on edelleen aktiivisesti tiedotettava eri kanavissa palvelujensa turvallisuusuhista ja jatkettava muistuttamista sekä opastamista siitä, miten pankkien sähköisissä palveluissa asioidaan turvallisesti, Kurri toteaa.

Pankeilla on vastuu verkossa tarjoamiensa palvelujen turvallisuudesta, mutta Finanssivalvontaa muistuttaa kuluttajia omasta vastuustaan ja niistä turvallisuuskäytänteistä, jotka on syytä pitää mielessä verkko- ja mobiilimaksamisessa.

Verkossa asioidessa kannattaa olla terveen epäluuloinen ja muistaa myös, etteivät pankit tai viranomaiset koskaan kysy pankkitunnuksia tai maksukortin tietoja puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviestitse.

Linkkien klikkailuissa kannattaa olla myös tarkkana. Pankkitunnuksilla ei koskaan pidä kirjautua palveluihin viesteissä olevien linkkien kautta. Aidonkin näköisten viestien linkit voivat johtaa valesivustolle ja verkkopankkitunnusten joutumiseen rikollisten käsiin.

Riskiä verkkopankkitunnusten joutumisesta vääriin käsiin voi pienentää käyttämällä esimerkiksi viranomaisten palveluihin tunnistautumisessa muita vahvan tunnistamisen välineitä, kuten mobiili- tai kansalaisvarmennetta.

EU-alueella kehitetään parhaillaan niin sanottua digitaalisen identiteetin lompakkosovellusta, joka toimii matkapuhelimessa. Sitä voi jatkossa käyttää henkilöllisyyden digitaaliseen todentamiseen kirjauduttaessa sekä julkisiin että yksityisiin verkkopalveluihin kaikkialla EU:ssa.