Kokoomuksen poliisitaustaisen kansanedustajan Marko Kilven mukaan yksikään lapsi ei saa jäädä näkymättömäksi väkivallan uhriksi vain siksi, ettei häneen ole kohdistettu suoraa fyysistä väkivaltaa.
Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 3 400 alaikäistä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria, ja vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta kasvoi yli yhdeksän prosenttia. Myös täysi-ikäisten uhrien määrä kasvoi. Tilastoista ilmenee lisäksi, että yhä useampi mies joutuu kokemaan väkivaltaa parisuhteessaan. Tapauksista vain murto-osa tulee poliisin tietoon.
Kilven mukaan luvut kertovat vakavasta ilmiöstä, jonka vaikutukset ulottuvat myös niihin lapsiin, jotka joutuvat kotonaan todistamaan väkivaltaa.
– Liian moni lapsi joutuu elämään kodissa, jossa väkivalta on osa arkea. Lapsi näkee, kuulee ja kantaa seuraukset mukanaan pitkälle aikuisuuteen. Väkivallan todistaminen on lapselle itsessään vakava haitta, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia pitkälle aikuisuuteen, Kilpi sanoo.
Lapselle halutaan vahvempi suoja
Kokoomus esittää tuoreessa tavoiteohjelmassaan lapsirauharikoksen säätämistä, jota puolue on aiemminkin esittänyt osana lastensuojelun kehittämistä.
Tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin myös ne lapset väkivallan uhreiksi, jotka joutuvat todistamaan lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalirikoksia ja kriminalisoida lapsen altistaminen lähisuhdeväkivallan tai seksuaalirikoksen todistajaksi.
– Lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunnista riittävän vahvasti sitä vahinkoa, jonka väkivallan näkeminen lapselle aiheuttaa. Lapsi on väkivallan uhri myös silloin, kun hän joutuu näkemään tai kuulemaan sitä. Uudistuksen myötä lapsi saisi vahvemman suojan lain edessä, ja väkivallalle altistaminen olisi nykyistä selkeämmin rikos, Kilpi sanoo.
Väkivalta voi jättää elinikäiset jäljet
Lapselle vanhempien välinen väkivalta voi olla äärimmäisen traumatisoiva kokemus.
– Lapsi ei väkivaltatilanteessa kykene käsittelemään asiaa samalla tavalla kuin aikuinen. Lapsi ei välttämättä ainoastaan pelkää, että väkivallan kohteena oleva vanhempi voisi kuolla, vaan hyvin usein lapsi kokee aidosti, että nyt oma vanhempi kuolee väkivallan seurauksena. Se tekee tilanteesta lapselle äärimmäisen rajun, traumatisoivan ja paljon konkreettisemman. Sen rajumpaa kokemusta on vaikea pienelle lapselle kuvitella. Siksi myös väkivallan näkeminen voi lapselle olla hyvinkin vaurioittavaa, ja se puolestaan on omiaan aiheuttamaan ongelmia ja oireita, jotka varsinkin hoitamattomina tulevat hyvin usein vaikuttamaan monellakin tapaa koko loppuelämän ajan, Kilpi sanoo.
Tutkimuksissa on havaittu, että lapsena koettu tai nähty väkivalta voi lisätä riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen myöhemmässä elämässä. Lapsena vanhempiensa väkivallan kohteeksi joutunut voi aikuisena omaksua samanlaisia toimintamalleja omassa perheessään. Pahimmillaan perheväkivallasta voi muodostua sukupolvelta toiselle siirtyvä ongelma, ellei siihen puututa ajoissa.
Varhainen puuttuminen ratkaisee
Kilven mukaan väkivallan ehkäisyssä ratkaisevaa on myös varhainen tunnistaminen.
– Vastuuta avun hakemisesta ei mitenkään voi sysätä pienelle lapselle tai vasta kasvavalle nuorelle. Päiväkotien, koulujen, neuvoloiden ja terveydenhuollon ammattilaisilla on ratkaiseva ja tärkeä rooli väkivallan tunnistamisessa. Mitä aikaisemmin lapsi saa apua ja tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on turvalliseen lapsuuteen ja parempaan elämään, Kilpi sanoo.
Viranomaisten asenteissa olisi petrattavaa
Pari- ja lähisuhdeväkivallan torjunnassa poliisilla on keskeinen rooli. Verkkouutiset on aiemmin kertonut tapauksista, joissa poliisi on jättänyt lähisuhteissa tapahtuneita pahoinpitelyjä tutkimatta lainvastaisin perustein.
Lisäksi esiin on noussut huoli siitä, ettei miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ole aina tunnistettu tai otettu riittävän vakavasti. Osa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneista miehistä on kertonut kokeneensa vähättelyä myös viranomaisten taholta, etenkin silloin, kun väkivallan tekijänä on ollut nainen.
Miesten kokema pari- ja lähisuhdeväkivalta on myös jäänyt julkisessa keskustelussa selvästi vähemmälle huomiolle kuin naisiin kohdistuva väkivalta.
LUE MYÖS:
Yhä useampi mies joutuu lähisuhdeväkivallan uhriksi
Poliisi myöntää puutteet lähisuhdeväkivallan torjunnassa
Poliisi myöntää: Rikoksia jäi tutkimatta – syynä huolimattomuus, ei voimavarat