Artikkelit: Koulutus

Sari Sarkomaan mukaan osaaminen ei saa jäädä pelkkien suositusten varaan.
Suomen koulumallista tehtiin maailmalla esikuva, mutta sen menestyksen syyt saatettiin ymmärtää väärin.
Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen patistaa hallintokinastelun sijaan korkeakoulukenttää miettimään, miten se voi yhdessä avittaa Suomen kasvuun.
Opiskelijoiden edunvalvoja pitää tilannetta kohtuuttomana.
Milla Lahdenperän mukaan ammattitutkinto ei saa olla pelkkä paperi.
Kouluissa tehtiin viime vuosikymmenellä vakava virhe.
Sari Sarkomaa tarjoaa ratkaisuja oppimistulosten alenemiseen.
Heikkojen tulosten taustalla voi olla sosiaalisen median ja tekoälyn käyttö.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää mahdollisuutta korvata nykyiset ainereaalit laajemmilla kokeilla.
Kokoomuksen Oskari Valtola pitää kahden ainereaalin mallia keinona vähentää nuorten suorituspainetta.
Perusopetukseen tulee osaamistakuu, jonka tavoitteena on varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.
Oppilaiden suunnittelemassa tapahtumassa korostetaan muiden huomioimista ja sitä, ettei ketään jätetä yksin.
Muissa Pohjoismaissa käytetään standardoituja kokeita peruskoulun eri vaiheissa.
Milla Lahdenperän mukaan jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi koulussa.
Selvitys paljasti useita yksityiskohtia, jotka eivät täsmää.
Tie hyväpalkkaiselle alalle voi aueta tänä vuonna poikkeuksellisen kevyellä hakutavalla.
Suuret tulot eivät aina edellytä yliopistotutkintoa.
Lakiuudistus mahdollistaisi tutkinnon suorittamisen avoimessa yliopistossa maksullisesti.
Kansanedustajan mukaan lukeminen antaa kyvyn ajatella, kuvitella, ymmärtää toista ihmistä ja jäsentää maailmaa.
Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 149 000 hakijaa.
Epäilyt koekysymysten vuotamisesta etukäteen johtivat uusintakokeisiin ja ankariin turvatoimiin.
Tuoreen analyysin mukaan lukio ja ammatillinen koulutus näyttäytyvät suomalaisessa mediassa hyvin eri tavoin.
Opintoja ei tarvitse ajoittaa juuri kesään, jotta on oikeutettu opiskelijan tukiin.
Viime vuoden haussa hakemuksia tuli yli 2800.
Henrik Vuornoksen mukaan korkeakouluissa on jo riittävästi paikkoja koulutustason nostoon.
Asiantuntija on huolissaan yleistyvästä ilmiöstä.
Poissaoloja kertyi keskimäärin yli 52 tuntia vuodessa.
Opintosetelikokeilussa opiskelupaikkaa vaille jäänyt nuori voi opiskella maksutta avoimessa korkeakoulussa 30 opintopisteen edestä.
Tanskalaiskoulun julkkisrehtori ei halua antaa erioikeuksia uskonnon perusteella.
Anders Adlercreutz sanoo, että vaatimustasoa peruskoulussa ei olla alentamassa.
Ministeriön työryhmä ehdottaa perusopetuksen tavoitteiden vähentämistä.
Opintolainaa nosti viime vuonna noin 159200 opiskelijaa, mikä oli 2600 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Osassa maata kamppaillaan opiskelijoista, kun taas toisaalla aloituspaikkoja ei riitä kaikille.
Nykyisiin kouluihin suunnitellaan enemmän perinteisiä luokkahuoneita.
Etevät oppilaat tarvitsisivat treenausta, kuten kilpatason urheilijat, sanoo matematiikkalukion linjanjohtaja.
Suomessa ei osata tukea lahjakkaita oppilaita, akatemiaprofessori arvioi.
Metallinpaljastimet ja kokeen jakaminen osiin voisivat hillitä lunttaamista.
Yliopistoihin tulee 595 ja ammattikorkeakouluihin 500 lisäaloituspaikkaa.