Suomen lukiokoulutus on eriytymässä nopeasti, osoittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi. Osassa maata kamppaillaan opiskelijoista, kun taas toisaalla aloituspaikkoja ei riitä kaikille.
Kuntaliitto korostaa, että erityisesti rahoituksen riittävyys ja alueelliset erot on otettava vakavasti. Kuntaliiton mukaan tilanteeseen vastaaminen edellyttää muun muassa tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien välillä.
– Usein kuvitellaan virheellisesti, että nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa vasta tulevaisuudessa lukiokoulutukseen. Todellisuudessa kyse on jo pitkään käynnissä olleesta kehityksestä. Pääasiallinen lukiokoulutuksen aloittava 16-vuotiaiden ikäluokka on 2000-luvulla pienentynyt kolmessa neljäsosassa Manner-Suomen kunnista, enimmillään jo 88 prosenttia, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri muistuttaa tiedotteessa.
Kunnat ovat pääasiallisia lukiokoulutuksen järjestäjiä: 88 prosenttia opiskelijoista opiskelee kunnallisissa, joko kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä, lukioissa.
Lukiot ovat myös polarisoituneet voimakkaasti koon mukaan. Suurten lukioiden koko on kasvanut lähinnä yhdistymisten vuoksi ja pienten lukioiden koko on pienentynyt ikäluokkien paikallisen ja alueellisen pienentymisen takia.
Kunnat vastaavat lähes 70 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta.
– Kuntatalouden tiukkeneminen tulee vaikuttamaan kuntien mahdollisuuksiin lisärahoittaa lukiokoulutustaan. Vain kymmenen prosenttia lukiokoulutuksen järjestäjistä pystyy järjestämään lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksella. Valtion rahoitusleikkausten jatkuminen uhkaakin lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta, Värri sanoo.
Tällä hetkellä jokaisessa Manner-Suomen 66 seutukunnassa ja Ahvenanmaalla on tarjolla lukiokoulutusta. Kuntaliiton mukaan lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on tällä hetkellä hyvä, mutta tämä ei ole itsestäänselvyys ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden haasteiden edessä.