Koululaisten oppimistulokset ovat laskeneet OECD-maissa. Yksi syy saattaa löytyä Suomesta, arvioi talouslehti The Economist.
Lehden mukaan Suomen 2000-luvun alun PISA-menestyksestä saatettiin tehdä maailmalla väärät johtopäätökset. Suomalaisesta koulusta tuli kansainvälinen esikuva, ja koulutuspäättäjiä matkusti eri maista Suomeen selvittämään, miksi suomalaislapset pärjäsivät testeissä niin hyvin.
Suomen mallista nostettiin esiin muun muassa vähäinen testaaminen ja tarkastaminen, leikin merkitys etenkin nuorempien lasten opetuksessa sekä ajatus siitä, että opettajan pitäisi luennoinnin sijaan auttaa oppilaita löytämään ratkaisuja itse.
Juuri tässä saattoi kuitenkin piillä ongelma.
Economistin esittelemän arvostelun mukaan Suomen huipputulokset eivät välttämättä johtuneetkaan niistä menetelmistä, joita muut maat myöhemmin ryhtyivät jäljittelemään. Menestyksen taustalla saattoivat sen sijaan olla perinteisemmät opetustavat, jotka olivat suomalaiskouluissa yleisiä vielä 1990-luvulla.
Jos näin oli, Suomen kouluihmeestä vietiin maailmalle väärä resepti.
Muiden maiden koulutuspolitiikassa saatettiin tällöin jäljitellä juuri niitä suomalaisen koulun piirteitä, jotka eivät olleet alkuperäisen PISA-menestyksen todellinen syy. Economistin mukaan myös kansainvälinen PISA-ohjelma saattoi osaltaan vahvistaa tätä kehitystä nostamalla Suomen esikuvaksi.
Sittemmin Suomen omat PISA-tulokset ovat laskeneet poikkeuksellisen jyrkästi. Economist huomauttaa, että vain harvan maan tulokset ovat heikentyneet yhtä paljon ensimmäisen testikierroksen jälkeen.
Menestyksen syy saatettiin ymmärtää väärin
Ensimmäiset PISA-tulokset julkaistiin vuonna 2000, jolloin Suomi nousi maailman kärkeen. Menestys herätti valtavaa kansainvälistä kiinnostusta, ja suomalaisesta peruskoulusta tuli yksi maailman tunnetuimmista koulutusmalleista.
Ongelma on Economistin mukaan siinä, että vuoden 2000 tulokset kuvasivat oppilaita, jotka olivat käyneet suuren osan koulutiestään aikana, jolloin suomalainen opetus oli nykyistä perinteisempää.
Siksi myöhemmin Suomen menestyksen tunnusmerkeiksi nostetut menetelmät eivät välttämättä olleetkaan niitä tekijöitä, jotka selittivät huipputulokset.
Jos tämä tulkinta pitää paikkansa, Suomen vaikutus ei jäänyt vain kotimaan kouluihin. Väärin ymmärrettyä menestysmallia vietiin myös muihin maihin, mikä saattoi osaltaan ohjata OECD-maiden koulutuspolitiikkaa tehottomaan suuntaan.
Älylaitteilla ja koronapandemiallakin on osuutensa
Economist ei kuitenkaan väitä, että Suomi tai suomalainen koulumalli yksin selittäisi oppimistulosten laajaa laskua.
Lehti nostaa esiin myös koronapandemian jäljet, lisääntyneet koulupoissaolot sekä puhelinten ja sosiaalisen median vaikutuksen lukemiseen ja keskittymiseen. Lisääntyneen älylaitteiden käytön on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin.
OECD-maissa noin 15 prosenttia alakoululaisista on nykyisin poissa vähintään yhden päivän joka toinen viikko. Vuonna 2019 osuus oli noin kymmenen prosenttia.
OECD koulutusjohtaja Andreas Schleicher puolestaan arvioi, että nuoret harjoittelevat aiempaa vähemmän vaativien tekstien lukemista ja ymmärtämistä.
Pitkän aikavälin kehitys on synkkä. Niissä 23 OECD-maassa, jotka ovat osallistuneet kaikkiin PISA-kierroksiin, tulokset saavuttivat huippunsa noin vuonna 2012 ja ovat laskeneet sen jälkeen.
Sekä matematiikassa että lukemisessa 15-vuotiaiden osaaminen vastaa nyt Economistin mukaan suunnilleen tasoa, jonka 14-vuotiaat saavuttivat noin vuosikymmen sitten.
Samaan aikaan erot parhaiden ja heikoimpien oppilaiden välillä ovat kasvaneet PISA-historian suurimmiksi. Noin joka viides OECD-maiden 15-vuotias kuuluu heikosti suoriutuviin lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Economistin Suomesta esittämä väite on siksi poikkeuksellisen kova: suomalaisesta koulusta tehtiin kansainvälinen malli aikana, jolloin sen menestyksen todellisia syitä ei ehkä vielä ymmärretty.
Jos tulkinta on oikea, Suomi ei ainoastaan seurannut kansainvälistä oppimistulosten laskua sivusta. Suomesta omaksutut käsitykset hyvästä opetuksesta saattoivat osaltaan vaikuttaa siihen.