Eduskunta päätti osaamistakuuta koskevasta lakimuutoksesta kesäkuussa. Kyse on uudistuksesta, joka tuo perusopetuksen arviointiin kansallisesti yhtenäiset menettelyt. Myös esiopetuksen arviointiin tulee muutoksia. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.
Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko painotti perustaitojen tärkeyttä elämässä pärjäämisessä puhuessaan Ylihärmän koulukeskuksen vihkiäisissä perjantaina 14. elokuuta.
– Osaamistakuulla tarkoitetaan sitä, että perusopetuksessa on yhtenäiset menettelyt, joilla perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja laskemisen taito voidaan varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle oppilaalle. Ei ole oppilaan etu, jos hänet päästetään eteenpäin, vaikka ei ole saavuttanut riittäviä tietoja ja taitoja, Risikko totesi kokoomuksen tiedotteen mukaan.
Peruskoulua on Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana muutenkin vahvistettu.
– Eduskunnan päätöksellä on myös lisätty äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistettu oppimisen tukea ja turvattu työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla. Tärkeä on myös terapiatakuun aikaan saaminen. Kaikki nämä muutokset on tehty nuorten parhaaksi, kertoi Risikko.
Suomen ja suomalaisten pärjäämisen edellytys on sivistys ja osaaminen. Osaaminen on väline selvitä muun muassa työelämässä. Sivistystä tarvitaan, jotta ihminen kykenee soveltamaan osaamistaan kulloinkin tarvittaviin tehtäviin ja tapahtumiin elämässään.
– Sivistys on itseisarvo eli arvo sinänsä, mutta se on myös välinearvo – väline saavuttaa tavoitteita. Korkeatasoisella koulutuksella vahvistetaan sekä sivistystä että osaamista, totesi Risikko.
Suomalainen koulutus on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia ja lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Koulutusjärjestelmämme ehdoton vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat.
– Viime vuosien selvitykset kertovat kuitenkin tuloksia, joihin on ollut tartuttava. Lasten ja nuorten osaamistulokset ovat heikentyneet ja väestön koulutustaso on laskenut. Korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus on laskenut OECD-maiden keskitason alle. Moni nuori päättää peruskoulunsa ilman riittäviä luku-, kirjoitus- tai laskemisen taitoja. Jopa 15 prosenttia jää ilman toiseen asteen tutkintoa. Lisäksi poissaolot, mielenterveyden ongelmat sekä oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet, summasi Risikko.
Koulu ei voi kuitenkaan ratkaista kaikkia ongelmia.
– Koulujen odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat, vaikka ongelmien juurisyyt ovat koulun ulkopuolella: Vanhemmuuden haasteet ja lasten moninaiset kotiolot, digiteknologian ja pelaamisen lisääntyminen sekä lukemisen ja liikkumisen väheneminen. Näihin me vanhemmat voimme vaikuttaa. Lisäksi oppilaille on annettava moniammatillista apua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, päätti Risikko.