Koulutus

Yle: Opintotukea saa pian enemmän kuin koskaan

Opiskelijat ovat saamassa pian enemmän rahaa käyttöönsä kuin koskaan koko opintotukijärjestelmän olemassaolon aikana, kertoo Yle.

Hallituksen kaavailujen mukaan ensi vuonna opiskelija voi saada opintotukea 1129 euroa kuukaudessa. Siitä olisi lainaa 850 euroa.

Yle on vertaillut opintotuen suuruutta nykyrahassa mitattuna eri vuosikymmenillä. Opintorahan osuus tuesta oli suurimmillaan 1990-luvulla.

Vuonna 2017 opintotukijärjestelmää uudistettiin laajasti ja opintorahaa pienennettiin neljänneksellä. Valtion takaamaa lainamäärää korotettiin tuolloin 250 eurolla.

Turun Sanomiin kirjoittanut maisteriopiskelija ja kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen Arvi Tolvanen puolestaan laskee, että Turussa yksinasuvan opiskelijan kuukausittain käytössä oleva rahamäärä kasvaa muutosten seurauksena lähes 1450 euroon kuussa, kun mukaan lasketaan opintoraha, asumistuki sekä opintolaina.

– Se on enemmän kuin mitä moni pätkätyöläinen saa. Jos sillä ei tule toimeen yksinasuva, voi miettiä omia kulutustottumuksia, kommentoi Tolvanen mielipidekirjoituksessaan.

Opiskelijat ovat osoittaneet mieltään muun muassa Helsingin yliopistossa opintorahan indeksikorotusten jäädyttämistä sekä opiskelijoihin myös vaikuttavan asumistuen vähentämistä vastaan.

Kela kertoo sivuillaan, että opintotukeen katsotaan kuuluvaksi opintoraha ja opintolaina. Näiden lisäksi opiskelija voi saada yleistä asumistukea.

Korkeakouluopiskelijoiden on mahdollista saada opintolainahyvitystä suoritettuaan tutkintonsa määräajassa. Opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Mikäli opiskelujen jälkeen tulot jäävät pieniksi, on puolestaan mahdollista saada korkoavustusta opintolainan korkoihin.

Yle: Agentit tekevät ulkomaalaisten valintakokeita Suomen kouluihin

Digitaalisiin valintakokeisiin siirtyminen on kasvattanut ammattikoulujen hakijamääriä rajusti, kertoo Yle.

Esimerkiksi Haaga-Heliaan pyrki uudistuksen myötä 2022 kaikkiaan 25 000 opiskelijaa, kun luku aiemmin oli kolmasosa siitä. Ilmiö on tunnistettu myös opetushallituksessa.

Haaga-Heliaan eniten hakijoita on Aasian maista, kuten Bangladeshista, Nepalista, Pakistanista, Sri Lankasta ja Intiasta, mutta myös Afrikasta, Nigeriasta, Kamerunista ja Ghanasta.

Kaikkia vieraskielisten linjojen aloituspaikkoja Suomessa ei kuitenkaan saada täyteen, mikä kertoo siitä, että opiskelijoita tippuu pois matkan varrella, esimerkiksi opiskelun kustannuksiin ei ole varauduttu.

Digitaalisessa haussa ei tarvita vahvaa tunnistautumista, mikä on myös johtanut järjestelmän räikeisiin väärinkäytöksiin.

– On ollut yksittäistapauksia, joissa on ilmeistä, että hakija ei itse tehnyt digitaalista koetta. Tällöin kyse on agenteista, jotka lähtömaassa myyvät ja markkinoivat koulutusta ja saattavat hoitaa myös kokeita, Haaga-Helian erityisasiantuntija Matti Kauppinen sanoo Ylelle.

Digitaalisissa valintakokeissa edellytetään tästä syksystä lähtien sirupassi-tunnistautumista. Maissa, joissa ei ole sirupassia, valintakokeet voi suorittaa lähtömaassa paikan päällä.

Epäilyksiä on myös esitetty siitä, että Suomen järjestelmää on käytetty väärin Schengen-alueelle pääsemiseksi.

– Siinä suhteessa Suomen lainsäädäntö on väljä. Vuonna 2022 voimaan tulleen asetuksen mukaan vieraskieliseen ohjelmaan päässyt opiskelija saa oleskeluluvan koko opintojen ajaksi, ja lupa voidaan myöntää myös perheenjäsenille, Kauppinen kertoo.

USU: Peruskouluissa olevien ukrainalaisten määrä kuusinkertaistui

Ukrainalaisten määrä perusopetuksessa on tänä syksynä lähes kuusinkertaistunut viime kevääseen verrattuna, kertoo Uutissuomalainen.

Perusopetukseen osallistui elokuussa 3 810 ukrainalaista. Vielä toukokuussa heitä oli vain 663.
Luvut käyvät ilmi Opetushallituksen opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta kokoamista tiedoista.

Valtaosa ukrainalaisista tuli Suomeen keväällä 2022 ja siirtyi tällöin perusopetukseen valmistavaan opetukseen, joka kestää korkeintaan vuoden.

Moni ukrainalainen on nyt myös saanut Suomesta kotikunnan sodan pitkityttyä.

– Kotikunnan saaminen tarkoittaa samalla sitä, että henkilö kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin hänen on myös opiskeltava suomalaisen opetussuunnitelman mukaan eikä esimerkiksi etäopiskelun jatkaminen ukrainalaiskoulussa ole mahdollista, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntijan Päivi Lyhykäinen.

Opetushallituksen tilastojen mukaan perusopetuksessa olevista ukrainalaisista 46 prosentilla oli elokuussa kotikunta Suomessa.

Lyhykäisen mukaan huolena on, antaako valmistava opetus todellisuudessa riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon, jotta ukrainalaiset pärjäisivät tavallisissa perusopetusryhmissä.

– Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että ukrainalaisten kielitaito ei valmistavan opetuksen jälkeenkään välttämättä ole riittävä suomen tai ruotsin kielellä opiskeluun.

Opetushallituksen tietojen perusteella Suomeen tulleista 7–15-vuotiaista ukrainalaisista 83 prosenttia on nyt perusopetuksessa tai siihen valmistavassa opetuksessa.

LUE MYÖS:
HS: Nämä ihmetyttävät ukrainalaisia lapsia Suomen kouluissa

HS: Peruskoulu jää kesken yhä useammalta

Helsingissä on yhä enemmän nuoria, jotka eivät saa suoritettua peruskoulua loppuun samaan aikaan oman ikäluokkansa kanssa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Kyse on niin sanotuista kadonneista nuorista, jotka eivät käy koulussa tunneilla eikä heihin saada yhteyttä. Nuorten vanhemmatkaan eivät välttämättä ota yhteyttä kouluun.

HS:n mukaan poissaolot ovatkin suurin syy sille, miksi peruskoulu jää kesken. Konepajan lukion ja aikuislukion rehtorin Katri Hyrskyn mukaan taustalla voi olla useita eri syitä, kuten koulukiusaaminen tai haasteet kotioloissa.

Tänä vuonna Konepajalla aloitti 154 nuorta aikuisten perusopetuksen nuorten ryhmässä. Heistä suurin osa on alaikäisiä, joiden peruskoulu on jäänyt syystä tai toisesta kesken.

Vielä pari vuotta sitten nämä nuoret jäivät täysin piiloon. Vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuusiän nousu 18 vuoteen on auttanut siinä, että nämä koulusta pois tippuneet 16–18-vuotiaat pääsevät vielä kiinni peruskouluun.

Oppivelvollisuusiän nostamisen yksi tavoitteista on ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Syrjäytymisen ehkäisy oli yksi oppivelvollisuusiän nostamisen tavoitteista, ja ainakin Helsingin kokemusten perusteella uudistus on onnistunut tässä päämäärässä.

Hyrskyn mukaan ensimmäinen iso tarve nuorten peruskoululle huomattiin viime syksynä. Silloin koulut ohjasivat yli sata alaikäistä jatkamaan peruskouluopintoja aikuislukioon. Tänä vuonna määrä hieman kasvoi.

Hyrskyn mukaan osalle kouluun saapuminen on iso haaste, sillä Konepajalla ei sallita etäopintoja. Hänen mukaansa läsnäololla on iso merkitys siksi, ettei maailma rajoitu vain kodin sisälle. Hyrsky kertoo HS:lle, että kouluun saapuminen ei ole kaikille nuorille helppoa esimerkiksi kielteisten koulumuistojen takia.

Oppilaiden tukena on myös arkiohjaaja, joka on verrattavissa koulunkäyntiavustajaan. Tarvittaessa arkiohjaaja voi tulla nuorta vastaan esimerkiksi tämän koulumatkalle.

Vaikka peruskoulun keskeyttäneiden määrä on kasvanut, Helsingissä 99 prosenttia peruskoululaisista saa edelleen päättötodistuksen.

Artikkelia muokattu 31.8.2023 kello 14.52: Lisätty maininta, että 99 prosenttia peruskoululaisista saa Helsingissä päättötodistuksen.

Kela alkaa seurata toisen asteen opintojen edistymistä

Kela alkaa seurata opintojen edistymistä toisen asteen ammatillisessa perustutkinnossa ja lukion nuorten oppimäärässä. Tähän asti tehtävää ovat hoitaneet toisen asteen oppilaitokset.

Tästä syksystä lähtien oppilaitokset eivät enää seuraa opintojen edistymistä, mikä yksinkertaistaa oppilaitosten ja Kelan välistä tiedonkulkua.

Aiempina vuosina oppilaitokset ovat ilmoittaneet Kelalle postitse noin 6 000 toisen asteen opiskelijan riittämättömästä opintojen edistymisestä. Ilmoitusten perusteella Kela on lakkauttanut opintotuen vuosittain noin 500 opiskelijalta.

Oppilaitokset ovat seuranneet opintojen edistymistä pitkin lukuvuotta, mutta jatkossa Kela seuraa edistymistä vuosittain syyskuussa. Tulevassa seurannassa Kela tarkastelee edellisen lukuvuoden (1.8.2022−31.7.2023) opintoja.

Jos opiskelija ei ole edistynyt riittävästi, Kela lähettää hänelle selvityspyynnön. Opiskelijan vastauksen perusteella Kela arvioi voidaanko opintotuen maksamista jatkaa. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämiään syitä opintojen hidastumiselle ei voida hyväksyä, hänen opintotukensa voidaan joutua lakkauttamaan.

Hyväksyttäviä syitä opintojen hidastumiselle voivat olla esimerkiksi oma tai läheisen henkilön sairaus, muu vaikea elämäntilanne tai erityisen laajan opintokokonaisuuden tekeminen.

Koska Kela voi jatkossa tarkastella edistymistä sähköisesti, selvityspyyntöön vastaamatta jättäneistä voidaan tehokkaammin löytää ne, jotka ovat edistyneet opinnoissaan todella vähän tai ei ollenkaan ja siten ovat vaarassa tippua tavanomaisen arjen ulkopuolelle.

–  Näiden nuorten opintotukea ei lakkauteta automaattisesti, vaan tulemme tarvittaessa olemaan heihin henkilökohtaisesti yhteydessä, kertoo tiedotteessa Kelan opintotukiryhmän juristi Reeta Paatelma.

–  Yhteydenoton tarkoituksena on keskustella nuoren kanssa hänen elämäntilanteestaan ja siitä, millaista muuta tukea hän saattaisi tarvita. Tarvittaessa voimme ohjata nuoren esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin tai selvittämään mahdollisuutta Kelan kuntoutukseen, Paatelma kertoo.

Kela maksaa lukuvuosittain opintotukea noin 100 000 toisen asteen opiskelijalle.

Muutoksen taustalla on 1.1.2020 voimaan tullut tiedonhallintalaki, joka edellyttää, että viranomaisen täytyy hyödyntää olemassa olevia rekisteritietoja tehtäviensä toteuttamiseen, jos se on mahdollista. Lain neljän vuoden siirtymäaika on nyt umpeutumassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kela ei saa enää vaatia oppilaitoksilta todistuksia tai muita selvityksiä omien tehtäviensä hoitamiseen, jos tiedot saadaan sähköisesti Opetushallituksen Koski-tietovarannon kautta.

Opetusministeri MTV3:lle: Voimavarat puuttua koulujen häiriökäyttäytymiseen on turvattava

Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan suomalaisissa kouluissa esiintyvään kiusaamiseen ja väkivaltaan on puututtava välittömästi. Ministeri toteaa MTV3:lle, että Suomessa työtä kiusaamisen estämiseksi on tehty jo pitkään. Koulujen resurssit puuttua häriökäyttäytymiseen ajoissa on turvattava, Henriksson sanoo, ja korostaa etenkin riittävää aikuisten läsnäoloa.

–  Työtä pitää edelleen jatkaa ja syventää. Koulukiusaamisen vastaisessa työssä tarvitaan muun muassa toimivia käytäntöjä ja riittävästi aikuisia, ministeri kertoo.

Henrikssonin mukaan kouluissa tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan estäminen ei ole vain koulujen, vaan koko yhteiskunnan tehtävä.

– Työssä ensisijaisesti korostuu koulujen toimintakulttuuri ja –tavat, oppilaiden osallisuus ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen on laaja yhteiskunnallinen tehtävä, hän toteaa. 

Henrikssonin mukaan viime kaudella tehtyjä lainsäädäntöuudistuksia koulukiusaamisen kitkemiseksi on seurattava käytännössä, jotta saadaan tietoa muutostarpeista. Tarkoitus on ottaa käyttöön kansallisesti yhtenäiset toimintamallit kiusaamisen ja väkivallan torjunnassa.

Pelkät oikeudelliset keinot eivät ongelmaa kuitenkaan ratkaise, Henriksson muistuttaa.

Opetusministeri mainitsee haastattelussa esiin Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin, jossa alle 15-vuotiaan koulussa tekemästä lainvastaisesta teosta tehdään rikosilmoitus.

– Hallitusohjelman mukaisesti kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia.