Verkkouutiset

Koulutus

Aikuiskoulutustuki ei kansanedustajan mukaan vastaa 2020-luvun tarpeita

Kokoomuksen kansanedustajan ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Mari-Leena Talvitien mukaan aikuiskoulutustuki ei ole enää viime vuosina kohdentunut siten, että sen avulla osaamis- tai koulutustasoa tai työmarkkina-asemaa olisi nostettu.

– Nykyisellään aikuiskoulutustuki ei vastaa sille asetettuja tavoitteita, Talvitie toteaa.

Aikuiskoulutustuen hyödyt ovat suurimpia peruskoulutaustaisille. Sen sijaan jo valmiiksi korkeakoulututkinnon suorittaneilla hyödyt ovat paljon pienemmät eivätkä ne riitä kattamaan tuen kustannuksia. Työllisyysrahaston selvityksestä käy ilmi, että tukea vuonna 2022 saaneista peruskoulutaustaisia oli vain yksi prosentti.

– Aikuiskoulutustuesta saadut hyödyt ovat pienet verrattuna sen kokonaiskustannuksiin, Talvitie korostaa tiedotteessa.

Julkisen talouden tila on vaikea. Tänä vuonna pelkästään valtion korkomenot nousevat yli kolmeen miljardiin euroon. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja ja heikentää talouden kasvupotentiaalia ja siten verotulojen kasvua. Tämän takia on entistä tärkeämpää nostaa suomalaisten osaamistasoa.

Lokakuussa 2022 julkaistun OECD-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten koulutustaso on kuitenkin laskenut keskitason alapuolelle ja 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi sukupolveksi.

– Aikuiskoulutustuki on kohdentunut heille, jotka ovat valmiiksi korkeasti koulutettuja. Siten moni työtön tai perusopetuksen varassa oleva suomalainen on jäänyt kokonaan syrjään osaamisensa kehittämisestä, Talvitie alleviivaa.

Tarpeet työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ovat mittavia eikä ole mahdollista, että kaikkiin jatkuvan oppimisen tarpeisiin voitaisiin julkisin varoin vastata. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että jatkuvan oppimisen rajalliset julkiset voimavarat kohdennetaan yhteiskunnan ja työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

– On tärkeää, että aikuiskoulutusta uudelleensuunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen, johon aikuiskoulutustuki on aikoinaan luotu, Talvitie linjaa.

– Orpon hallitus varmistaa, että meillä on riittävästi osaamista ja tekijöitä kriittisille aloille huolehtien näin yhteiskuntamme kantokyvystä. Tämä tullaan tekemään uusilla ajanmukaisilla kannustimilla niin, että työn ohessa on mahdollista nostaa osaamis- ja koulutustasoa, esimerkiksi lisäämällä monimuotokoulutuksia ja mahdollisuuksia opiskella työnteon ohessa.

Peruskoulujen ja lukioiden määrä jatkaa laskuaan – näissä maakunnissa eniten

Peruskoulujen määrä jatkoi vähenemistään Suomessa viime vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa oli toiminnassa 2014 kappaletta peruskouluja. Neljännes peruskouluista oli yhtenäiskouluja.

Viime vuoden aikana lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 28 peruskoulua. Lakkauttamisia ja yhdistämisiä tapahtui eniten Varsinais-Suomessa.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen järjestäjärekisterin ja oppilaitosrekisterin mukaan 682 aktiivista koulutuksen järjestäjää ja 3142 oppilaitosta.

Lukioiden määrä on pudonnut 12 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa oli viime vuoden lopussa 330 lukiota, kun vuonna 2013 niitä oli vielä 374 kappaletta.

Lukumäärällisesti eniten lukioiden määrä on vähentynyt Uudellamaalla, josta on lakkautettu 12 lukiota kymmenen vuoden aikana.

Tilastokeskuksen mukana suhteessa eniten peruskoulujen määrä on vähentynyt Päijät-Hämeessä, jossa lukioiden määrä on vähentynyt 36 prosentilla.

Opettajat Talsalle: Ammattikoulujen taso on romahtanut

Useat ammattikoulujen opettajat kertovat Taloussanomille ammattikoulujen kärsivän niin opetusresursseihin kuin opiskelijoiden perustaitoihin liittyvistä ongelmista.

Opettajien mukaan opetusryhmät ovat usein todella isoja. Usein ryhmissä on myös hyvin eritasoisia opiskelijoita.

– Resurssipula on huutava, ei saada opettajia, meilläkin on ollut paikka auki vuoden. Vuoden aikana on ollut neljä ryhmää ja kolme opettajaa! Johto säästää eikä ole kovin aktiivinen etsimäänkään opettajia, eräs lehtori kertoo Taloussanomille.

Moni opettaja myös kertoo, että opiskelijat osallistuvat tunteihin huonosti. Erityisesti teoriatunneille opiskelijoiden saaminen on joidenkin opettajien mukaan vaikeaa.

Pahimmillaan opiskelijoiden ja opettajien huolimattomuus on joidenkin opettajien mukaan aiheuttanut turvallisuusriskejä. Erään opettajan mukaan osa ammattikoulun opetushenkilökunnasta jakoi ohjeita opiskelijoille viestitse, ja opiskelijat tekivät sähköasennuksia ilman valvontaa.

–  Kolmosvuoden opiskelijat eivät tienneet sähköasennuksen käyttöönottotarkastuksista juuri mitään, vaikka se on pakollinen kaikissa sähköasennuksissa, opettaja kertoo.

– Koko touhu oli niin katastrofaalista kuin olla voi, hän tiivistää.

Erään opettajan mukaan työpaikoille voi suositella noin 25 prosenttia opiskelijoista. Monilla on ongelmia jo ammattikouluun tullessa perustaidoissa, kuten lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa.

Osassa ammattikouluja opetusresurssien taso on kuitenkin hyvä ja toiminta sujuvaa. Kuitenkin myös hyvissä kouluissa on opettajien mukaan haasteita joidenkin opiskelijoiden kanssa.

– Usea tulee kouluun miten sattuu, silloin kun huvittaa. Syynä lienee se, että pelataan aamuyöhön eikä poissaoloista tule sanktioita, opettaja kertoo.

Opintotukea peritään takaisin 35000 opiskelijalta

Kela on lähettänyt 35 162 opiskelijalle päätösehdotuksen takaisinperinnästä, koska heidän tulonsa ylittivät opintotukilain mukaisen vuositulorajan vuonna 2022. Kela kertoo asiasta tiedotteessa.

Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Jos opiskelija nosti tukea yhdeksältä kuukaudelta vuonna 2022, hänellä sai olla muita tuloja enintään 15 630 euroa.

Keskimäärin opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin 975 euroa. Päätösehdotusten mukaan opintotukea oltaisiin perimässä takaisin yhteensä 34,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 opintotukea sai yhteensä noin 318 190 opiskelijaa.

Vuosi sitten Kela lähetti päätösehdotuksen 46 949 opiskelijalle eli päätösehdotuksen saaneita on 11 787 vähemmän kuin viime vuonna. Päätösehdotusten määrä pieneni, koska tulorajoja korotettiin 25 prosentilla.

Nyt tehtävä vuositulovalvonta koskee vain opintotukea eli opintorahaa ja opintotuen asumislisää. Valvonta ei koske yleistä asumistukea.

Jos opiskelija on saanut päätösehdotuksen, hän voi tehdä Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön. Se pitää tehdä viimeistään 14. maaliskuuta 2024.

Uudelleenkäsittelypyyntö kannattaa tehdä, jos opiskelija on vuoden 2022 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, takaisin maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan. Päätösehdotuksessa on ohjeet siitä, miten opiskelija voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön tai sopia maksujärjestelyistä.

Edellisinä vuosina noin viidesosa takaisinperintäehdotuksen saaneista on ollut opintonsa aloittaneita tai valmistuneita.

Kela on tarkistanut tulorekisteristä tulot niiltä opiskelijoilta, jotka ovat aloittaneet opintonsa, valmistuneet tai käyttäneet enimmäistukiaikansa loppuun vuoden 2022 aikana. Jos tarkistuksen perusteella on varmaa, että opiskeluaikana saadut tulot eivät olleet liian suuret, Kela ei lähetä opiskelijalle päätösehdotusta.

Tulorekisteritarkistuksen ansiosta päätösehdotusten määrä pieneni 2 950:llä.

Jos opintonsa aloittanut, valmistunut tai enimmäistukiaikansa loppuun käyttänyt opiskelija kuitenkin saa päätösehdotuksen, hänen ei tarvitse liittää uudelleenkäsittelypyyntöön todistuksia tuloista, joiden tiedot ovat tulorekisterissä.

Opiskelijan täytyy itse huolehtia siitä, että hänen vuositulonsa eivät ylitä tulorajaa. Tulorajoja korotettiin 25 prosentilla vuoden 2022 alusta ja uudelleen vuodesta 2023 alkaen. Nyt vuosituloraja on 18 720 euroa, jos opiskelija saa opintotukea 9 kuukaudelta. Vuonna 2022 vuosituloraja oli 15 630 euroa.

Opintotuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa helposti Omakelassa. Vuoden 2023 opintotuen vapaaehtoiset palautukset täytyy maksaa huhtikuun 2024 loppuun mennessä. Jos opiskelija ei peru tai palauta opintotukea, liikaa maksettu tuki peritään takaisin korotettuna 7,5 prosentilla. Kyseessä on kertaluonteinen korotus, ei korko.

HS: Nämä muutokset Juhana Vartiainen tekisi Helsingin kouluihin

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että eriytymiskehityksen torjumiseksi kouluihin on tehtävä myös uudistuksia, jotka eivät kaikkia miellytä.

Hän nimeää erillisistä painotusluokista luopumisen sekä oppilaaksiottoalueiden muuttamisen. Molempia muutoksia on Helsingissä esitetty aiemminkin, ja molempia vanhemmat ovat myös tiukasti vastustaneet ja suunnitelmat ovat kaatuneet.

Painotetussa opetuksessa siirryttäisiin siihen, että esimerkiksi musiikkiluokille hakeneet sijoitettaisiin tasaisesti koulun tavallisille luokille, joilla he opiskelisivat painotettua ainetta.

Oppilaaksioton alueita laajennettaisiin siten, että eri alueilta lapsia voisi sijoitella tasaisemmin eri kouluihin. Käytännössä koulunsa aloittavalle oppilaalle siis voitaisiin osoittaa paikka muualta kuin lähimmästä koulusta.

– Järkevä keskiluokkainen ihminen ymmärtää, että emme halua sellaisia kaupunginosia, jonne ei uskalla mennä. On kaikkien helsinkiläisten etu, ettei kaupunki eriydy, Vartiainen perustelee.

Hän myöntää, että esimerkiksi painotusluokkien poistuminen voisi lisätä koulushoppailuilmiötä ja esitys on myös poliittisesti arka. Silti hän kokee tehtäväkseen lausua vaihtoehtoja myös ääneen.

Vartiaisen mukaan alueellisia eroja voisi huomioida myös henkilöstön palkkauksessa sekä tukea harrastusmahdollisuuksia alueilla, joissa niitä muuten on vähemmän. Pormestari toteaa, että kyse on priorisoinnista.

– Olen voimakkaasti viranhaltijoille tähdentänyt sitä, että ideana ei voi olla, että kaikki segregaation vastainen toiminta tarkoittaa aina lisää rahaa. Koko tämän filosofian idea on, että pitää uskaltaa priorisoida, Vartiainen sanoo.

Ruotsissa kiinnitettiin huomiota Suomen laskeviin Pisa-tuloksiin

Suomalaisten peruskoululaisten heikkenevät Pisa-tulokset ovat ylittäneet uutiskynnyksen länsinaapuri Ruotsissa, missä Svenska Dagbladet nyt uutisoi aiheesta laajassa artikkelissa. Svd toteaa Suomen peruskoulun herättäneen takavuosina maailmanlaajuista ihailua, ja suomalaisten oppilaiden sijoittuneen kärkisijoille kansainvälisissä oppimismittauksissa. Tuolloin huomiota kiinnitettiin lehden mukaan etenkin suomalaisten tasavahvoihin tuloksiin, kun oppilaat menestyivät tutkimuksissa koulusta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

– Vaikutti siltä, että Suomi teki asioita pelkästään oikein. Kunnes näin ei enää ollut, lehti tiivistää Suomen Pisa-luisun.

Tuoreimmassa, vuoden 2022 Pisa-tutkimuksessa suomalaiskoululaiset sijoittuvat nyt lähelle vertailun keskikaartia. Pandemia ja etäopetukseen siirtyminen on todennäköisesti yksi syy pudotukselle, mutta Svd muistuttaa suomalaisoppilaiden tulosten laskeneen jo pidemmän aikaa. Huippuvuoden 2006 jälkeen trendi on ollut laskeva, ja peruskoululaisten lukutaidon sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt.

Asiantuntijoiden mukaan huolestuttavia ilmiöitä ovat nyt poikien tyttöjä selvästi heikommat oppimistulokset, sekä sosioekonomisen taustan entistä suurempi korostuminen. Erot koulujen sisällä mutta myös koulujen välillä ovat kasvaneet, toteaa suomalaisopettaja lehdelle.

Svd on haastatellut artikkeliaan varten niin suomalaisia peruskoulun opettajia kuin oppilaitakin. Eräs opettaja on havainnut muutoksen paitsi nuorten suhtautumisessa koulunkäyntiin myös kotiväen asenteissa.

– Pohdin sitä, etteivätkö vanhemmat enää ole yhtä kiinnostuneita nuorten koulunkäynnistä, kyselevätkö he läksyistä. Ehkä heillä ole paljon aikaa olla lastensa kanssa ja keskustella heidän kanssaan.

Svd:n mukaan ruotsalaiset asiantuntijat varoittivat jo vuosia sitten Suomea seuraamasta Ruotsin peruskoulun tietä. Vuoden 2016 opetussuunnitelman tavoitteena oli itsenäisempi ja osallistuvampi oppilas, mutta arvostelijoiden mielestä muutos on nakertanut opettajien auktoriteettia. Svd:n haastattelemat opettajat ja oppilaat kuvailevat peruskoulua kuitenkin yhä perinteisin sanakääntein, lehti huomauttaa.

Opettajan rooli on Suomessa muuttunut, mutta ei välttämättä heikentynyt, sanoo kasvatustieteen professori Jari Lavonen.

– Siinä ei tarvitse olla ristiriita. Opetus voi olla oppilaskeskeistä, mutta opettaja on silti läsnä ja ohjaamassa.


		

Yle: Valmistuneet katoavat työttömiksi, metalliala joutuu hakemaan työntekijöitä ulkomailta

Metallialan yrityksissä kärsitään niin pahasta työvoimapulasta, että alan yritykset ovat joutuneet etsimään työvoimaa ulkomailta. Asiasta kertoo Yle.

Osaavan työvoiman heikko saatavuus on vuosien ajan ollut konepajojen keskeinen huolenaihe. On arvioitu, että joissain tapauksissa yrityksen laajentumissuunnitelmat ovat kaatuneet kysymykseen työntekijöiden löytymisen vaikeudesta.

Ylen mukaan alan yrityksissä onkin kysytty kriittiseen sävyyn, miksi suomalaisista ammattioppilaitoksista ei enää valmistu riittävästi osaavia tekijöitä.

Osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen Teknologiateollisuudesta kertoo Ylelle, että ammatillisessa koulutuksessa tekniikan tutkinnon suorittaneista 26 prosenttia on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.

Luku ei kerro hyvää koulutusjärjestelmän onnistumisesta alalla, jossa yritykset joutuvat turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan.

– Valmistutaan, mutta ei työllistytä, Pöntinen tiivistää asian Ylelle.

Nyt Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat sopineet aloittavansa selvityksen ilmiön taustalla olevista syistä. Tutkimuksen on määrä valmistua alkusyksyyn mennessä.

 

 

USU: Opetusministeri vastustaa perusopetuksesta leikkaamista

– Tämä on minulle tärkeä asia, että pystymme pitämään kiinni siitä, että perusopetuksesta ei leikata, vaan siihen panostetaan, opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo Uutissuomalaiselle.

Hallitus kokoontuu kehysriiheen huhtikuun puolivälissä. Sitä ennen hallituksen pitäisi keksiä, miten se aikoo sopeuttaa julkista taloutta jo päätetyn kuuden miljardin euron lisäksi.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan lisäsopeutusten tarve voi olla puolitoista miljardia tai enemmän. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan lisäsopeutukset voivat nousta kahteen miljardiin euroon.

Osa kaupungeista on päättänyt leikkauksista, jotka koskevat myös perusopetusta. Ministeri pitää tätä vääränä suuntana.

– Todella ikävää, jos kunnat leikkaavat perusopetuksesta. Hallitus tähtää siihen, että kunnilla olisi laittaa enemmän rahaa koulutukseen, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa perusopetus ja kuntien valtionosuudet liittyvät toisiinsa.

– Tästä tulemme keskustelemaan, kun mennään kohti kehysriihtä. Tänä vuonna ei vähennetä kuntien valtionosuuksia.

”Akateemisen maailman sekopäinen muoti-ilmiö” – sisältövaroitukset yleistyivät koulussa

Kansanedustaja Atte Kaleva (kok.) ottaa kantaa yleistyneeseen ilmiöön sisältövaroituksista.

– Kallion ilmaisutaidon lukiossa nuoret suojelevat omia ja muiden tunteita liittämällä tekemäänsä taiteeseen sisältövaroituksia. Ettei kukaan joutuisi kohtaamaan omasta mielestään ikäviä asioita eikä kenellekään tulisi koskaan paha mieli, Kaleva sanoo X-alustalla viitaten Helsingin Sanomien juttuun.

HS:n mukaan helsinkiläisessä lukiossa on havaittu yhteisöllisen ja rohkaisevan ilmapiirin heikentyneen, kun kaikki opiskelijat eivät halua kohdata opetuksessa eteen tulevia aiheita tai keskustella niistä.

Oppilastöiden yhteyteen lukiolaiset liittävät entistä useammin ja laveammin sisältövaroituksia, kuten esimerkiksi SV: kuolema, SV: homofobia, SV: muistisairaus, SV: veri ja SV: poliittinen sisältö.

– Hesarin jutussa pohditaan, mahtaisiko tämä ilmiö johtua koronasta. Voin kertoa: ei johdu. Se johtuu Amerikasta sellaisenaan kopioidusta, akateemisen maailman sekopäisimpiin kuuluvasta muoti-ilmiöstä, jota kutsutaan wokeksi. Siinä yksilön tunne on nostettu keskiöön, kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi, Kaleva kirjoittaa päivityksessään.

– Mitähän mahtaa tapahtua, kun nämä pumpulilla itsensä ympäröineet nuoret joutuvat jossain vaiheessa kohtaamaan elämän realiteetit? Isku voi olla aika kova, kun sen käsittelyyn ei ole rakentunut minkäänlaisia valmiuksia, vaan pikemminkin päinvastoin.

Kaleva korostaa, että ilmiö ei ole nuorten syytä.

– Syy on puhtaasti tässä punavihreässä, intersektionalistisessa woke-kultissa, jossa yksilö pelkistetään viiteryhmänsä edustajaksi ja kuviteltuja etuoikeuksia ja sorron muotoja pitää jokaisen olla koko ajan pyytämässä anteeksi, Kaleva katsoo.

Kallion lukio on saanut Opetushallitukselta rahaa keskusteluilmapiirin parantamiseen. Projektin avulla on tarkoitus kehittää HS:n mukaan opiskelijoiden sekä myös opettajien resilienssiä.

Yli 63000 haki korkeakoulujen yhteishaussa, näillä aloilla on kovin kilpailu paikoista

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli 63 800 hakijaa, opetushallitus kertoo tiedotteessa. Hakijamäärä nousi edellisestä vuodesta noin kolme prosenttia.

Kevään 2024 ensimmäinen yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 17. tammikuuta. Haettavana oli noin 8 300 aloituspaikkaa 412 hakukohteesta. Hakukohteista reilu puolet oli yliopistojen ja loput ammattikorkeakoulujen koulutuksia.

Haettavana olivat syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston opiskelupaikat sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutusohjelmat.

Taideyliopiston koulutuksiin haki yhteensä yli 4 400 hakijaa ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutusohjelmiin reilu 1 000 hakijaa. Korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin haki yhteensä yli 60 000 hakijaa, joista valtaosa oli muita kuin EU- tai ETA-alueen kansalaisia.

Määrällisesti eniten hakijoita oli edellisvuosien tapaan kauppa-, hallinto- ja oikeustieteiden sekä tietojenkäsittely- ja tietoliikennealojen koulutuksiin.

Korkeakouluissa kovin kilpailu aloituspaikoista, eli eniten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin, käydään opetushallituksen mukaan taide- ja kulttuurialoilla (noin 23 hakijaa/aloituspaikka), palvelualoilla (noin 19 hakijaa/aloituspaikka) ja yhteiskunnallisilla aloilla (noin 16 hakijaa/aloituspaikka).

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on taas tekniikan aloilla (noin 9 hakijaa/aloituspaikka), ja humanistisilla aloilla (11 hakijaa/aloituspaikka).

Tällä hetkellä korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Kevään ensimmäisen yhteishaun valintojen tuloksia julkaistaan tammi-helmikuun vaihteesta alkaen. Kaikki tulokset julkaistaan viimeistään 31. toukokuuta.

Suomalaiset hakijat voivat seurata opiskelijavalintansa tilannetta Oma opintopolku -palvelussa. Kaikki opiskelijaksi hyväksytyt saavat automaattisesti tiedon valinnasta sähköpostilla.

Kevään toinen yhteishaku järjestetään 13. maaliskuuta – 27. maaliskuuta 2024. Tällöin haetaan korkeakoulujen syksyllä alkavaan suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Kaikkiin koulutuksiin haetaan opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolku-palvelussa.

Yle: Opettajat tyrmäävät kesälomien siirron

Opettajat eivät kannata koulujen kesälomien siirtämistä myöhemmäksi, opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo Ylelle.

– Yksittäisiä mielipiteitä toki on, se on selvä. Mutta kokonaisnäkemys on, että sille ei ole tarvetta.

Kuusi kansanedustajaa jätti eduskunnalle tammikuussa toimenpidealoitteen, jolla halutaan siirtää koululaisten kesälomia. Kesäloma alkaisi ehdotuksen mukaan viikolla 24, kun se nykyään alkaa viikolla 22.

Aloitteessa koulujen kesälomien siirtämistä kahdella viikolla perusteltiin erityisesti matkailunäkökulmilla.

Salo huomauttaa, että muutos nykysysteemiin olisi massiivinen ja se olisi ajettava läpi koko koulutusjärjestelmän korkeakouluja myöten. Hänen mukaansa aloituksessa ei ole huomioitu sitä, kuinka suuret vaikutukset sillä olisi.

Muutos vaikuttaisi esimerkiksi toisen asteen yhteisvalintaan sekä ylioppilaskirjoituksiin. Jos ylioppilastutkinto viivästyy, siirtyisivät myös korkeakouluvalinnat ja lukukauden alku.

– On helppo heittää, että kokeillaanpas uudistusta vaikka jossain päin Suomea. Näin se ei kuitenkaan mene, sillä muutos ei ole mikään pikkujuttu, Salo toteaa Ylelle.

Professori ennusti matematiikan osaamisen romahduksen jo 15 vuotta sitten, nyt hänellä on uusi varoitus

Voiko matematiikan PISA-tulosten heikkeneminen liittyä jotenkin opettajankoulutukseen? Tuskin, sillä suomalainen opettajankoulutus kyllä kestää kansainvälisen vertailun.

Toisaalta: kaikki kivet on käännettävä, jotta nuorten osaamistason luisu saadaan edes loivenemaan.  Siksi pitää miettiä myös opettajankoulutuksen tulevaisuutta. Ja se on asia, jossa Suomen ei pidä lähteä Ruotsin tielle, sanoo Luulajan Teknillisen yliopiston professori Timo Tossavainen.

Tossavainen on iloinen siitä, että Ruotsin hallitus on päättänyt kieltää kännyköiden käyttämisen kouluissa ja myöntää lisävaroja perinteisten paperikirjojen hankkimiseen. Mutta sikäläistä opettajankoulutusta Tossavainen katsoo hiukan huolissaan.

Vertaillaanpa naapuruksia.

Suomessa yläkoulun ja lukion opettajalta vaaditaan tietty minimimäärä opetettavan aineen yliopisto-opintoja, joiden lisäksi pitää suorittaa useita pitkiä kasvatustieteen kursseja ja viikkoja kestävä opetusharjoittelu.

Verkkouutiset on haastatellut useita opettajaopiskelijoita. Moni heistä kritisoi kovasanaisesti  pedagogiikkaan, tunnekasvatukseen ja sosiaalipuoleen liittyvien opintojen suurta painoarvoa tutkinnossa. ”Mihin tarvitaan tällaista määrää sanahelinää ja hölynpölyä”, kysyy eräs opettajaksi opiskeleva diplomi-insinööri.

Professori Tossavainen on siitä harvinainen opetuksen asiantuntija, että hän on taustaltaan aito matemaatikko – siis väitellyt nimenomaan matematiikasta. Ennen Luulajaan siirtymistään Tossavainen johti Savonlinnan opettajankoulutusyksikköä kaksikymmentä vuotta. Mitä hän sanoo insinööritaustaisen opiskelijan puuskahdukseen?

– Pidän suomalaista opettajankoulutusta laadukkaana, mutta pysyisin hereillä sen suhteen. Ruotsissa aineenopettajaopinnoissa painopiste on pikku hiljaa siirtynyt substanssista – tässä tapauksessa matematiikasta  – erilaisiin ”keskustellaan matematiikasta” -kursseihin. Toisin sanoen puhutaan esimerkiksi matemaattisesta ongelmanratkaisemisesta mutta ei kuitenkaan ratkaista matemaattisia ongelmia, Tossavainen sanoo.

– Tosiasia nyt kuitenkin on, että matematiikkaa ei voi oppia matematiikasta keskustelemalla, siitä esseitä kirjoittamalla tai matematiikkaan liittyviä tunteita pohtimalla, hän jatkaa.

Tossavainen on kollegoineen julkaissut jo vuosia sitten avoimen kirjeen päättäjille, joka löytyy verkosta edelleen. Siinä ruoditaan kriittisesti myös aineenopettajakoulutusta. Viestin perillemenoa vaikeuttanee se, että vaatii melkoista matemaattista asiantuntemusta huomata pienet sävyerot opintovaatimuksissa ja niiden suoritustavoissa.

”Varoitimme digiloikasta viisitoista vuotta sitten”

Timo Tossavainen kuuluu siihen tutkijoiden ja asiantuntijoiden joukkoon, joka varoitti päättäjiä muun muassa ylimitoitetusta digiloikasta, avoimista oppimistiloista ja ilmiöopetusinnosta jo viisitoista vuotta sitten.

Tossavaisen ja kollegoiden ennustus matematiikan osaamistason romahduksesta on valitettavasti toteutunut, mikä näkyy muun muassa tuoreimmissa PISA-tuloksissa.

– Ei, emme ole iloisia siitä, että ennustimme oikein, sanoo Tossavainen  nyt.

Hän muistuttaa myös siitä, että Suomessa matematiikan alasajo alkoi jo 1980-luvulla, kun tasokurssit poistettiin.

– Siitä iloitsen, että täällä Ruotsissa on nyt päätetty siirtyä ”från skärm till pärm”, ja oppilaat ottavat taas kynän käteen. Oppimistulosten  korjaantumiseen menee kuitenkin vuosia, ehkä kymmeniä vuosia.

Tossavainen palaa vielä Suomeen. Hän harmittelee sitä, että luokanopettajakoulutukseen ei mahdu nykyistä enempää matematiikan kursseja.

– Luokanopettajat ovat kuitenkin päävastuussa peruskoulun matematiikan opetuksesta, koska selvästi yli puolet koko peruskoulun matematiikan opetuksesta ajoittuu vuosiluokille 1–6. Tämän takia luokanopettajilta pitäisi voida odottaa vahvaa perusmatematiikan osaamista,  mutta myös ymmärrystä peruskoulun jälkeisen matematiikan tavoitteista ja sisällöistä.

Soittokierros opettajainhuoneisiin paljastaa, että korjattavaa saattaisi löytyä myös opettajien täydennyskoulutuksesta.

On silmiinpistävää, että opettajille tarjotaan jos jonkinlaista vuorovaikutuskurssia, tunnetaitopajaa, vaihtoehtopedagogiikkaa ja kohtaamissessiota, mutta tarjonta työajalla tehtävistä substanssiopinnoista – vaikkapa juuri matematiikan kertauksesta tai syventämisestä – on niukkaa, ellei olematonta.

Yliopistonlehtori Ylelle: Tutkimuksissa ajetaan ideologiaa, roskaa esitetään tieteenä

Lapin yliopiston kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Arto Selkälä kritisoi tieteellisten kriteerien löystymistä yhteiskuntatieteissä. Asiasta uutisoi Yle.

Selkälän mukaan ilmiö on kiihtynyt viimeisen 10-15 vuoden aikana ja on nähtävissä ihmistieteissä sekä etenkin yhteiskunta- ja politiikkatieteissä. Juurisyyt yliopistonlehtori jäljittää 1960-70 luvuilla syntyneeseen postmoderniin tieteeseen.

– Suurin ongelma tällä hetkellä on se, että monissa tutkimuksissa ajetaan jotakin agendaa tai ideologiaa, Selkälä tiivistää.

Ongelmaksi Selkälä nostaa myös äärisubjektiivisuuden, jossa omia kokemuksia yleistetään laajemmiksi ilmiöiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on elokuvaohjaaja Lauri Törhösen hiljattain hylätyn väitöskirja, joka perustui autoetnografiseen eli omien kokemusten varaan rakentuvaan tutkimusmetodiin.

Selkälä näkee, että tällainen äärisubjektiivisuus heikentää koko tieteen uskottavuutta laajemmassa yhteiskunnassa.

– Kun katsotaan, mitä roskaa esitetään tieteen nimissä, uskottavuus alkaa rapautua, Selkälä harmittelee.

Luottamuksen heikentyminen korostui koronapandemian aikana, kun yhä useampi ihminen ei enää luottanut lääketieteeseen. Tiedeyhteisö kaipaisikin nyt Selkälän mukaan sisäistä ja yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä voidaan hyväksyä tieteeksi.

Tieteilijöitä hän taas kehottaa katsomaan peiliin, kun keskustellaan miksi moni ei enää usko tieteeseen.

Selkälä ei usko, että Törhösen tapaus on yksittäinen poikkeus, vaan osa laajempaa ilmiötä. Se on hänen mukaansa osoitus tieteen laadun heikkenemisestä.

– Suomessa ja laajasti myös länsimaissa on suuntaus, jota ei voi pitää enää uskottavana tieteenä, Selkälä tiivistää.

Törhösen nostamista tikunnokkaan Selkälä kuitenkin paheksuu. Vaikka Törhösen väitöskirja edustikin hänen arvionsa mukaan äärimmäistä autoetnografista suuntausta, on vastaavia väitöskirjoja hyväksytty kymmeniä. Tällaisissa väitöskirjoissa on muun muassa tutkittu ja analysoitu omia unia.

Yliopistonlehtori perääkin tiedeyhteisöltä johdonmukaisuutta. Jos Törhösen väitöskirja hylätään, niin vastaavasti pitäisi hylätä monia muitakin. Nyt taiteiden tiedekunnassa kriteerejä on muutettu lennosta.

Kriteerejä olisikin Selkälän mielestä tiukennettava laajasti, jotta vastaavia väitöskirjoja ei enää jatkossa pääsisi seulasta läpi.

– Se on subjektiivista tajunnan virtaa, minä-puhetta, Selkälä linjaa.

Isä AL:lle: Lapset näkevät kahakat ja poliisin väliintulon osana kouluarkea

Tampereen seudulla on raportoitu tänä vuonna lukuisista kouluväkivaltatapauksista. Erään oppilaan isä uskoo tilanneen edenneen siihen pisteeseen, että lapset näkevät kahakat ja poliisin väliintulon normaalina osana kouluarkea. Asiasta uutisoi Aamulehti.

Kuluneen vuoden aikana väkivaltatapauksia on raportoitu ainakin neljässä koulussa. Haastatellun mukaan yhdessä Lielahden koulussa sattuneessa tapauksessa hänen oma lapsensa oli sekä uhri että tekijä. Isä esiintyy anonyymina lapsen henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Väkivaltatapauksen johdosta paikalle kutsuttiin poliisi.

Isä kritisoi erityisesti koulun tiedottamista. Koulu lähetti isälle yhden Wilma-viestin, mutta siirsi vastuun muilta osin poliisille. Poliisilla taas ei ollut tietoa, mitä itse asiassa oli tapahtunut.

– Olimme täysin lapsemme kertoman varassa. Jäi todella epäselväksi, mitä oli tapahtunut, poliisi oli todennut.

Lielahden koulun apulaisrehtorin Sami Jaakkolan mukaan koulun tulisi olla aina yhteydessä huoltajaan, mikäli paikalle on kutsuttu poliisi. Nyt käsillä olevassa tapauksessa prosessi ei ole sujunut moitteettomasti. Rehtori Tiina Haanpään mukaan huoltajaa ainakin yritetään aina tavoitella.

Väkivallanteot kertovat isän mukaan huolestuttavasta ilmiöstä, jossa väkivalta nähdään normaalina osana koulunkäyntiä.

– Kahakoita normalisoidaan, eikä edes ymmärretä välttämättä, mitä rauhallinen koulunkäynti on, isä kommentoi.

Jaakkola myöntää, että viimeisen parin vuoden aikana väkivallan määrä koulussa on kasvanut. Tappeluiden lisäksi kouluissa on ollut nähtävissä myös yllytystä väkivaltaan sekä kuvaamista.

Tänä syksynä on noussut esiin myös huolestuttava ilmiö, jossa oppilaat haluavat tapella toisiaan vastaan juurikin kouluissa. Katujen tappelukulttuuri on siirtynyt Jaakkolan arvion mukaan kouluihin.

Negatiivisista ilmiöistä huolimatta Jaakkola kokee, että kouluilla on kuitenkin hyvät valmiudet tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi yhteiset säännöt siitä, missä vaiheessa poliisi kutsutaan paikalle, on koettu toimiviksi.

Oppilaan isä taas toivoo, että kouluihin saataisiin jämäkämpää kuria.

– Opettajilla on kyllä keinoja, mutta onko niin, että niitä ei uskalleta käyttää ja asiat ulkoistetaan muille viranomaisille, kun tilanne on jo mennyt pahaksi, isä pohtii.

IL: Näistä oppilaista pitäisi olla erityisen huolissaan

Peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa on yksi oppilasryhmä, joista tulisi olla matemaattisten aineiden kouluttajan ja Matemaattisten aineiden opettajien liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan Martta Hakamiehen mukaan erityisen huolissaan. Asiasta uutisoi Iltalehti.

Kyseinen ryhmä koostuu nuorista, jotka yrittävät tehdä mahdollisimman vähän. He pääsevät läpi ”armovitosilla”, jolloin osaamistaso jää erittäin heikoksi.

Tämä on Hakamiehestä valtava karhunpalvelus oppilaalle.

– Pahinta on, jos koulun aikuiset eivät haasta näitä lapsia ja nuoria, Hakamies harmittelee.

Tyypillisessä suomalaisessa koululuokassa on Hakamiehen mukaan joitakin hyvin fiksuja ja uteliaita oppilaita, joiden tiedonjanoa ei saa sammumaan ja jotka pärjäävät joka tapauksessa. Toisessa ääripäässä on ryhmä, joille koulunkäynti on vaikeaa ja joihin on vaikeaa vaikuttaa mitenkään.

Näiden välissä on suuri massa oppilaita, joille opettajalla on suuri merkitys. Jos opetuksen laatu kärsii levottomien oppilaiden kaitsemisesta, juuri tämä ryhmä kärsii siitä eniten.

Hakamies pitääkin hankalana sitä, että käytöshäiriöisiä lapsia tuodaan tavallisiin luokkiin ilman tarvittavia lisäresursseja.

– Jos käytöshäiriöisen lapsen mukana ei tule aikuista, joka pystyy rauhoittelemaan häntä luokassa, se on ongelma, Hakamies kommentoi.

Hakamiehen mukaan lasten ja nuorten osaamistaso on laskenut, ja se heijastuu myös Pisa-tuloksiin. Hän ei kuitenkaan pidä syyllisenä avokonttorikouluja tai muuttuneita opetussuunnitelmia. Hän muistuttaa, että tulokset alkoivat laskemaan jo ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja avokonttorikouluja on vain murto-osakouluista.

Todellinen syy löytyy Hakamiehen arvion mukaan älypuhelimista, elämän viihteellistymisestä sekä yhteiskunnan polarisaatiosta. Peruskoulu ei pysty tasaamaan oppimiseroja yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin.

Erityisen suureksi oppimiserot repeävät matematiikassa, musiikissa ja liikunnassa. Ensimmäisellä luokalla erot voivat olla kahden vuoden luokkaa, ja seuraavat kuusi vuotta eroja koitetaan pienentää. Pienimmillään oppimiserot ovat kuudennella luokalla, mutta seitsemännestä luokasta lähtien ne repeävät uudelleen.

– Yksi opettajakollegani esitti teorian, että alakoulussa luokanopettaja jarruttaa nokkelimpien oppilaiden kehitystä, jotta hitaammat oppilaat ehtivät saada heitä kiinni, mutta sitten jarrutus päättyy ja nokkelat alkavat oppia vauhdilla, Hakamies pohtii.

Hakamies haluaisikin, että tulevaisuudessa myös huippuoppilaille annettaisiin tarvittavat eväät saavuttaa huipputaso.

– Toivon, että he, joilla olisi mahdollisuus kehittyä huipuiksi, saisivat valmennusta ja voisivat kehittyä täyteen potentiaaliinsa, Hakamies linjaa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)