Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren mukaan kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia.
Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Suomi poikkeaa asian suhteen muista Pohjoismaista ja monista muista maista, sillä meillä ei käytetä kansallisia standardoituja kokeita peruskoulun eri vaiheissa.
Laboren mukaan kansallisten kokeiden avulla voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa oppilaiden osaamisesta ja tukea opetuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämistä. Samalla ne tarjoavat välineen arvioinnin yhdenvertaisuuden ja lasten oikeuksien toteutumisen tarkasteluun.
Tutkimusten välillä on huomattavia eroja siinä, mitä niiden perusteella voidaan päätellä kokeiden vaikutuksista. Aiemmassa katsauksessa suuri osa tutkimuksista käsitteli opettajien kokemuksia ilman varsinaista verrokkiryhmää.
– Kokemukset eivät ole sama asia kuin vaikutukset. Haastattelu- ja kyselytutkimukset voivat kertoa, miten kansalliset kokeet koetaan, mutta niiden perusteella ei voida päätellä, mitä kokeet aiheuttavat. Vaikutusten arviointi edellyttää tutkimusasetelmaa, jossa syy ja seuraus voidaan uskottavasti erottaa toisistaan. Tästä vallitsee nykytiedeyhteisössä laaja yhteisymmärrys, tutkimusohjaaja Hannu Karhunen toteaa tiedotteessa.
Vahvin tutkimusnäyttö osoittaa, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Tanskassa kansallisten kokeiden käyttöönotto paransi lukutuloksia, ja vaikutus säilyi vielä neljän vuoden kuluttua.
Hyödyt olivat suurimpia heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ja maahanmuuttajataustaisilla oppilailla. Sen sijaan uskottavaa tutkimusnäyttöä siitä, että kansalliset kokeet heikentäisivät oppilaiden hyvinvointia tilapäistä koestressiä laajemmin, on Laboren mukaan hyvin vähän.
Suomalaisessa keskustelussa kansallisten kokeiden haitat ovat korostuneet, vaikka vahvempi tutkimusnäyttö osoittaa myös merkittäviä mahdollisia hyötyjä. Laboren mukaan tämä voi osaltaan selittää, miksi kansalliset koejärjestelmät ovat käytössä laajasti Suomen verrokkimaissa.
Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että mikä tahansa koejärjestelmä toimisi: vaikutukset riippuvat siitä, miten kansalliset kokeet suunnitellaan ja miten niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään eri tasoilla.
– Tietopohjamme peruskoulun toiminnasta, saati yhdenvertaisuuden toteutumisesta, on paljon heikompi kuin yleisesti ajatellaan, Karhunen sanoo.
LUE MYÖS:
Ekaluokkalaisten määrä romahti – täällä pudotus on suurin (VU 28.7.2026)