Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 149 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 58 900 eli 40 prosenttia hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 33 000 ja yliopistoon 25 900 hakijaa.
Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla yli 56 000 aloituspaikkaa. Aloituspaikkoja on nyt 1 000 enemmän kuin viime vuonna.
Aloituspaikojen lisääminen on osa Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan perustuvaa koulutustason nostamisen toimenpidekokonaisuutta.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneille tarjolla oleviin yliopistojen kandidaatin tai kandidaatin ja maisterin tutkintoon sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin haki kevään toisessa yhteishaussa 129 900 hakijaa. Maisteritason tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tason koulutuksiin haki 23 00 hakijaa.
Opiskelupaikan saaneista 53 prosenttia pääsi ensimmäisenä hakutoiveenaan olevaan koulutukseen. Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 39 prosenttia ja yliopistoihin hakeneista 30 prosenttia.
Hieman yli 70 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista oli tämän kevään toisessa yhteishaussa varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaisten osuus hakijoista oli 72 prosenttia ja hyväksytyistä 80 prosenttia.
Tämän kevään ylioppilaista korkeakoulupaikkaa haki 86 prosenttia ja 46 prosenttia hakeneista hyväksyttiin.
Hakijat saavat tällä viikolla tiedon kevään toisen yhteishaun tuloksista. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa viimeistään torstaina 9.7. klo 15. Varasijalta voi vielä tulla hyväksytyksi 4.8. saakka.
Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille heinä-elokuussa.
Korkeakoulupaikkaa voi keväisin hakea kahdessa erillisessä yhteishaussa. Ensimmäisessä yhteishaussa haettavina olivat vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston koulutukset sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutus.
Syksyn yhteishaussa, joka järjestetään 31.8.–10.9.2026, haetaan tammikuussa alkaviin koulutuksiin.
Mikäli korkeakoulupaikka ei auennut, voi opintoja suorittaa opintosetelikokeilun avulla. Opintoseteliin ovat oikeutettuja 1.12.2025‒31.7.2028 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet nuoret, jotka ovat hakeneet korkeakoulujen yhteishaussa, mutta eivät ole saaneet tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa.
Opintoseteliä voi käyttää yhteensä 30 opintopisteen laajuisiin suomen- tai ruotsinkielisiin avoimen korkeakouluopetuksen opintoihin ja se on voimassa kaksi vuotta.