Ruotsalaisten 15-vuotiaiden Pisa-tulokset ovat pudonneet alimmalle tasolleen koko mittaushistorian aikana. OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicherin mukaan ongelmien ytimessä on heikentynyt lukutaito.
Ruotsin nousu vuoden 2012 Pisa-shokin jälkeen on käytännössä pyyhkiytynyt pois, Schleicher arvioi Dagens Nyheterille. Erityisen huolestuttavaa on nuorten vaikeus selviytyä tehtävistä, joissa tekstiä pitää arvioida, pohtia ja yhdistellä eri tietoja.
Ruotsalaisten lukutulos putosi Pisa 2025 -tutkimuksessa 21 pistettä edellisestä mittauksesta 466 pisteeseen. Matematiikassa laskua tuli 18 pistettä ja tulos oli 464 pistettä. Molemmat ovat Ruotsin heikoimmat tulokset sen jälkeen, kun Pisa-mittaukset aloitettiin vuonna 2000.
Tapaukset, joissa oppilaat kiirehtivät tekstin läpi ja antavat nopeasti väärän vastauksen, ovat lähes kaksinkertaistuneet.
– Lukeminen on muiden taitojen perusta, Andreas Schleicher sanoo DN:lle.
Hän arvioi, että sosiaalisen median silmäily ja jatkuva nopea tiedonkäsittely ovat voineet heikentää juuri niitä kykyjä, joita nuoret tarvitsevat tekoälyn aikakaudella.
Pitkät tekstit tuottavat vaikeuksia
Ruotsin tuloksissa näkyy laajempi muutos nuorten lukemisessa. Eniten ovat heikentyneet suoritukset tehtävissä, joissa oppilaan pitää käsitellä pidempää tekstiä ja ylläpitää keskittymistä. Tehtävissä, joissa tekstistä tarvitsee löytää vain yksittäinen tieto, kehitys ei ole ollut yhtä heikkoa.
OECD:n mukaan tulosten kansainväliselle laskulle ei voida osoittaa yhtä yksittäistä syytä. Kaikki Pohjoismaat saivat Pisa 2025 -tutkimuksessa tähänastisen historiansa heikoimmat tulokset.
Myöskään koronapandemia ei yksin selitä muutosta. Ruotsin peruskoulut pysyivät pandemian aikana avoinna, mutta tulokset ovat siitä huolimatta laskeneet.
Schleicher kiinnittää huomiota tekoälyn nopeaan yleistymiseen koulutyössä. Lähes puolet ruotsalaisista 15-vuotiaista kertoo käyttävänsä tekoälysovelluksia koulutyöhön vähintään kerran viikossa. Niitä käytetään esimerkiksi uusien aiheiden selvittämiseen, tekstien tiivistämiseen ja kirjoitustehtävien luonnosteluun.
– Kun tekoäly auttaa oppilaita näkemään enemmän vaivaa parempien kysymysten esittämiseksi, se voi nopeuttaa oppimista. Kun tekoäly antaa valmiit vastaukset ja tekee asioista helpompia, se heikentää heidän oppimistaan, hän sanoo.
Myös Suomessa Pisa-tulokset ovat heikentyneet, ja heikosti pärjäävien oppilaiden osuus on kasvanut. Suomessa tuoreiden tulosten on arvioitu herättävän huolta myös osaamisen vaikutuksista maan tulevaan kilpailukykyyn.
Ruotsissa tilanteesta tekee erityisen huomattavan se, että vuoden 2012 Pisa-romahduksen jälkeen alkanut pitkä nousu on nyt menetetty kokonaan.
Schleicher korostaa, ettei oppimista voida korvata teknologialla. Hän vertaa sitä kuntoiluun, sillä kuntoon ei päästä katsomalla urheilua vaan liikkumalla. Samalla tavalla oppiminen vaatii hänen mukaansa aina omaa kognitiivista ponnistelua.
LUE MYÖS:
Nuorten heikko osaaminen vaarantaa jo Suomen kilpailukykyä
Pisa-tulokset: Heikosti pärjäävien oppilaiden määrä kasvaa