Kirjallisuus on kansanedustaja Marko Kilven (kok.) mukaan nostettava takaisin äidinkielen opetuksen ytimeen.
– Suomen kieli on kaunis, rikas ja vaalimisen arvoinen. Jotta kieli säilyy vahvana ja elävänä, on lapsille annettava aikaa lukea, kirjoittaa ja tutustua kirjallisuuteen. Siksi kirjallisuus on nostettava takaisin äidinkielen rinnalle, Kilpi sanoo tiedotteessa.
Tänään 6. heinäkuuta vietetään Eino Leinon sekä runon ja suven päivää. Lukemisen, kirjoittamisen ja kirjallisuuden ymmärtämisen on kansanedustajan mukaan oltava äidinkielen oppiaineen selkeä ydin.
Kirjallisuuden opetuksen tehtävän tulisi olla oppilaiden kiinnostuksen herättämisen kirjallisuutta kohtaan ja pohjan luomisen elinikäiselle lukuharrastukselle.
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen lisätyt muut tavoitteet, kuten vuorovaikutustaidot, ilmaisurohkeus ja monimediaisessa ympäristössä toimiminen ovat tärkeitä, mutta ne eivät Kilven mukaan saa syrjäyttää vahvan luku- ja kirjoitustaidon oppimista.
– Lukeminen antaa kyvyn ajatella, kuvitella, ymmärtää toista ihmistä ja jäsentää maailmaa. Kirjallisuus opettaa eläytymään toisen ihmisen kokemuksiin ja vahvistaa empatiakykyä. Se on taito, jonka merkitys vain korostuu ajassa, jossa lasten ja nuorten vakava väkivalta on lisääntynyt ja huoli kyvystä asettua toisen asemaan on kasvanut. Onko tulevassa tekoälyajassa mitään sen tärkeämpää taitoa?
Suomalaisten nuorten lukutaidon heikkeneminen on kansanedustajan mukaan huolestuttavaa. PISA 2022 -tulosten mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella, mutta Suomen pistekeskiarvo laski vuoden 2018 arviointiin verrattuna 30 pistettä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo vahvistanut perustaitoja lisäämällä äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia syksystä 2025 alkaen. Tavoitteena on, että oppilaat saavat enemmän opetusta ja oppivat syvällisemmin lukemisen ja kirjoittamisen taitoja.
Seuraava askel on varmistaa, että lisäaika ja opetussuunnitelman painotukset tukevat aidosti myös kirjallisuuden lukemista ja käsittelyä.
– Koulussa tärkeää on se, mille annetaan aikaa. Jos haluamme, että lapset lukevat, kirjallisuuden on näyttävä lukujärjestyksessä, luokkahuoneessa ja koulun arjessa. Kirjoja pitää lukea yhdessä, yksin, ääneen, keskustellen ja kirjoittaen, Kilpi sanoo.
Kansanedustajan mukaan kokoomus esittää, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta vahvistetaan edelleen peruskoulussa ja kirjallisuuden painoarvoa opetussuunnitelmassa kirkastetaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän aikaa lukemiselle, laajempaa kosketusta kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, vahvempaa yhteistyötä kirjastojen kanssa sekä selkeämpää painotusta kauno- ja tietokirjallisuuden lukemiseen eri vuosiluokilla.
– Kirjallisuus voi olla suuri lahja, osa eloa ja sen vaiheita. Eino Leinon sanoin: ”Ja minkä mä taidan, jos elämä tää, vain mulle on suuri runo, mihin saimme me Luojalta langat vaan ja Luojalta käskyn: puno!”