Yhä harvempi ylioppilaaksi valmistunut jatkaa suoraan jatko-opintoihin. Ilmiö on yleistynyt koronavuosien jälkeen, ja välivuoden pitämisestä tai opiskelupaikan optimoinnista on tullut entistä yleisempää.
Pop-pankki pitää yleistyvää ilmiötä huolestuttavana.
– Ensihakijakiintiö voi johtaa halutuimpien alojen osalta turhaan taktikointiin ja aloituksen siirtymiseen. Tämä johtaa helposti siihen ilmiöön, että opiskelu ja valmistuminen siirtyy, kun ei tule valituksi. Tämä voi edelleen johtaa vakiintumisen ja perheiden perustamisen siirtymiseen sekä siihen, että myös mahdollisen omistusasunnon hankkiminen siirtyy. Näillä voi olla yhteiskunnan kannalta laajempiakin vaikutuksia tulevaisuudessa, summaa Pop-pankin johtaja Timo Hulkko tiedotteessa.
Useimmat valmistuneet hakivat jatko-opintopaikkaa jo valmistumisvuonnaan. Vuonna 2024 neljä viidestä eli hieman alle 80 prosenttia uusista ylioppilaista haki jatko-opintoihin heti lukion jälkeen. Osuus oli lähes sama naisilla ja miehillä.
Lähes puolet hakijoista suuntasi pelkästään yliopisto-opintoihin, 16 prosenttia haki sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin ja 12 prosenttia pelkästään ammattikorkeakouluihin.
Vuodesta 2003 lähtien yksinomaan yliopistoihin hakeneiden määrä on kasvanut noin 21 prosenttiyksikköä, kun taas sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin hakeneiden määrä on vähentynyt noin yhdeksän prosenttiyksikköä.
Vain kolmannes aloitti jatko-opinnot heti
Hakeminen ja opintojen aloittaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, ja moni siirtyy jatko-opintoihin vasta myöhempinä vuosina esimerkiksi välivuoden, työskentelyn tai uusien hakukertojen jälkeen. Vuonna 2024 uusista ylioppilaista vain noin 34 prosenttia aloitti jatko-opinnot heti valmistumisvuotenaan.
Jatko-opinnot aloittaneista yliopisto-opinnot aloitti 21 prosenttia ja ammattikorkeakouluopinnot 11 prosenttia valmistuneista. Miehistä noin 37 prosenttia jatkoi opintoihin heti valmistumisen jälkeen, kun naisilla vastaava osuus oli noin 31 prosenttia.
Moni löytää opiskelupaikan vasta myöhempinä vuosina
Vuosina 2015–2024 lukiosta valmistuneista keskimäärin 31 prosenttia opiskeli valmistumisvuotenaan. Vuosi valmistumisen jälkeen opiskelevien osuus nousi 55 prosenttiin, kahden vuoden jälkeen 69 prosenttiin ja kolmen vuoden jälkeen jo 74 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että vaikka jatko-opinnot eivät alkaisi heti, suurin osa löytää myöhemmin oman reittinsä koulutukseen.
– Vaikka otsikoissa on ollut erilaisia opiskelijoitakin koskevia leikkauksia, opiskeleminen parantaa tilastojenkin valossa työllistymismahdollisuuksia ja kartuttaa arvokasta henkistä pääomaa. Ilahduttavaa on, että jatko-opinnot houkuttelevat kyllä myöhemmin ja kolme vuotta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen huomattava määrä on kartuttamassa osaamistaan lisää, Hulkko toteaa.
LUE MYÖS:
Lukioon vai ammattikouluun? Älä tee tätä virhettä valinnassa