Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos sanoo, että lukukausimaksut eivät ratkaise Suomen koulutustason nostoa.
Vuornoksen mukaan aloituspaikkoja on jo nyt riittävästi sitä varten, että 60 prosenttia nuorista saavuttaisi korkeakoulututkinnon, mutta aloituspaikat ovat väärissä paikoissa ja väärillä aloilla.
Taloustieteilijä Vesa Vihriälä ehdotti Helsingin Sanomissa, että korkeakoulut perisivät esimerkiksi 2000 euron maksun vuodessa. Tämä ei Vihriälän mukaan kaataisi kenenkään koulutushalukkuutta, mutta tuottaisi noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
– Suomalaisten nuorten koulutustason suhteellinen romahtaminen on Suomen keskeisimpiä ongelmia. Jos Suomen koulutustaso jää Chilen tai Kolumbian tasolle, se tarkoittaa pitkällä aikavälillä myös elintason jäämistä näiden vertailumaiden tasolle. Nuorten koulutustaso pitäisi saada nousemaan Ruotsin ja Norjan tasolle, noin 60 prosenttiin ikäluokasta, sanoo Vuornos tiedotteessa.
– Suomalainen tarina siitä, että nuoremmat sukupolvet ovat edellisiä koulutetumpia, on rikki. Tällä hetkellä työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle koulutetumpi sukupolvi kuin nuorista työmarkkinoille tulee. Koulutuksen merkitys tekoälyn ajassa ei tule laskemaan, vaan päinvastoin nousemaan.
Vuornoksen mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja tulisi nykyistä vahvemmin allokoida alueellisesti sinne, missä nuoria on. Korkeakoulujen aloituspaikoissa tulisi huomioida myös nykyistä vahvemmin työmarkkinakysyntä ja opiskelijoiden hakutoiveet eli niin sanotut hakupainealat.
– Tällä hetkellä korkeakoulujen aloituspaikat eivät vastaa alueellisesti nuorten määriä. Erityisesti Uudellamaalla on huutava pula aloituspaikoista suhteessa nuorten määrään. Aloituspaikkojen vahvempi kohdentaminen nuorten asuinpaikkojen mukaan parantaisi koulutuksen saavutettavuutta, hän toteaa.
Vuornos korostaa myös lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Jos nuorten koulutustasoa halutaan nostaa, täytyy ensin nostaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja lukion suorittaneiden määrää.
– Vuoden 2026 yhteishaussa 55 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista haki lukioon. Mikäli haluamme nostaa korkeakoulutettujen osuuden 60 prosenttiin, tulisi lukiokoulutuksen suorittaneiden osuutta nostaa merkittävästi nykyistä korkeammalle, sanoo Vuornos.
– Suomen vahvuus on aina ollut korkea osaaminen. Se on asia, josta kannattaa pitää kiinni. Jos emme kilpaile korkealla osaamisella, vaihtoehto on kilpaileminen halvoilla hinnoilla. Se on tie, joka tuskin johtaa suomalaisten elintason nousuun.