Peruskoululaisten koulupoissaolot ovat kääntyneet laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin, kertoo Uutissuomalainen.
Viime vuonna jokainen peruskoulun oppilas oli pois koulusta keskimäärin 52,4 tuntia. Vielä kaksi vuotta aiemmin poissaoloja kertyi liki 60 tuntia oppilasta kohti. Muutos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n kouluilta kokoamista tiedoista.
Koulupoissaolojen määrä kasvoi vuodesta 2017 alkaen joka kyselykerralla ja nousi erityisesti koronavuosien jälkeen. Nyt tapahtunut käänne on siis tässä valossa merkittävä.
Opetusneuvos Jukka Vetoniemi Opetushallituksesta arvioi USU:lle, että yksi selitys myönteiselle kehitykselle voi olla vuonna 2023 voimaan tullut lakimuutos, jolla opetuksen järjestäjät velvoitettiin aiempaa tiukemmin seuraamaan poissaoloja ja niiden syitä. Lisäksi velvoitettiin pohtimaan keinoja poissaolojen ehkäisemiseen.
Poissaolot sisältävät luvalliset poissaolot, kuten sairauspoissaolot tai ulkomaanmatkat, joihin on lupa sekä luvattomat poissaolot, kuten lintsaamiset.
Yläkouluissa kehitys kulkee toiseen suuntaan
Alakoulujen ja yläkoulujen kehitys eriytyy. Alakouluissa poissaolotuntien määrä putosi kahdessa vuodessa noin kahdeksalla tunnilla oppilasta kohti. Myös yhtenäiskouluissa poissaolojen määrä laski, joskin maltillisemmin.
Yläkouluissa kehitys kulkee toiseen suuntaan. Poissaolojen määrä nousi hieman verrattuna vuoteen 2023.
Viime vuonna jokainen oppilas oli pois koulusta keskimäärin 95 tuntia. Vetoniemen mukaan muutos voi johtua osittain poissaolojen seurannan tiukentumisesta. Tarkkaa syytä on hänen mukaansa vielä liian varhaista arvioida.
Alle sadan oppilaan kouluissa poissaoloja oli viime vuonna 46–47 tuntia oppilasta kohti. Yli 500 oppilaan kouluissa niitä oli 67 tuntia. Tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. Pienemmissä kouluissa oppilaat ja aikuiset tuntevat usein toisensa paremmin, mikä voi helpottaa poissaoloihin puuttumista.
LUE MYÖS:
Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin