Mediaseuranta- ja analyysitoimisto Retrieverin analyysin mukaan lukio ja ammatillinen koulutus saavat suomalaisessa mediassa hyvin erilaiset kehykset. Lukio yhdistyy uutisissa useammin menestykseen, nuoruuteen ja yhteisöllisyyteen, kun taas ammatillinen koulutus näkyy useammin työelämän, resurssipulan ja koulutusjärjestelmän ongelmien kautta.
Analyysi perustuu suomalaisesta toimituksellisesta mediasta kerättyyn aineistoon ajalta 1. kesäkuuta 2024–31. toukokuuta 2026. Mukana oli noin 114 684 verkko-, printti-, radio- ja tv-juttua, joissa käsiteltiin lukiota tai ammatillista koulutusta.
Lukio keräsi tarkastelujaksolla lähes 80 000 mediaosumaa. Ammatillinen koulutus mainittiin noin 35 000 kertaa. Ero näkyi Retrieverin mukaan lähes kaikissa suurissa medioissa koko tarkastelujakson ajan.
Retrieverin media-analyytikon Tuomo Myllykankaan mukaan kyse ei ole vain näkyvyyden määrästä, vaan siitä, millaisena koulutusmuodot mediassa näyttäytyvät.
– Median rakentamat mielikuvat vaikuttavat siihen, millaisina eri koulutuspolut näyttäytyvät nuorille ja heidän läheisilleen. Jos lukio yhdistyy julkisuudessa toistuvasti menestykseen ja mahdollisuuksiin, mutta ammatillinen koulutus useammin ongelmiin ja leikkauksiin, sillä on vaikutusta myös koulutusmuotojen vetovoimaan, arvioi Myllykangas tiedotteessa.
Ammatillinen koulutus näkyy järjestelmäkysymyksenä
Laadullisen tarkastelun mukaan ammatillisesta koulutuksesta uutisoidaan suhteellisesti kielteisempään sävyyn kuin lukiosta. Ero näkyy erityisesti siinä, mihin negatiivinen julkisuus kohdistuu.
Ammatillisen koulutuksen kohdalla kielteiset uutiset käsittelevät usein koulutusleikkauksia, resurssipulaa, lähiopetuksen vähenemistä ja huolta koulutuksen laadusta. Lukioon liittyvä kielteinen julkisuus koskee useammin opiskelijoiden kuormitusta, arviointia, suorituspaineita ja hyvinvointia.
– Merkittävä havainto on se, että lukion kielteinen julkisuus liittyy useammin opiskelijoiden kokemuksiin, kun taas ammatillisen koulutuksen kielteinen julkisuus kohdistuu koko koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Keskustelussa korostuvat esimerkiksi resurssit, koulutuksen laatu ja poliittinen päätöksenteko, Myllykangas toteaa.
Positiivisessa julkisuudessa lukio yhdistyy analyysin mukaan ylioppilaisiin, opiskelijamenestykseen ja henkilökohtaisiin saavutuksiin. Ammatillinen koulutus näyttäytyy myönteisissä jutuissa useammin väylänä työhön, osaamiseen, ammattiylpeyteen ja yritysyhteistyöhön.
Samat mediat, eri näkökulmat
Retrieverin mukaan näkyvimmät mediat olivat molempien koulutusmuotojen kohdalla pitkälti samoja. Erot syntyivät siitä, millaisista näkökulmista koulutuksesta kirjoitettiin. Lukio liitettiin useammin kulttuuriin, nuorten kokemuksiin ja urheiluun. Ammatillinen koulutus kytkeytyi useammin työelämään, talouteen ja koulutuspolitiikkaan.
Aineiston perusteella keskustelu on vahvasti koulutuspoliittista. Näkyvimpiä henkilöitä olivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Orpo esiintyi erityisesti hallituksen koulutuslinjaa, Adlercreutz toisen asteen uudistuksia ja Purra koulutuksen rahoitusta ja säästöjä käsittelevässä keskustelussa.
Ammatillisen koulutuksen ympärillä korostuivat oppilaitokset ja koulutushallinto, kuten ammattiopistot, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Lukion ympärillä näkyivät useammin yliopistot, ylioppilastutkintoon liittyvät instituutiot ja laajemman uutisjulkisuuden henkilöt.
Analyysi ei kuitenkaan kerro, mistä erot median kehystyksissä johtuvat tai missä määrin toimitusten omat taustat vaikuttavat koulutusmuodoista syntyviin mielikuviin.
Retrieverin mukaan havainto herättää kysymyksen siitä, ohjaavatko median rakentamat mielikuvat nuoria pitämään lukiota laajempana mahdollisuuksien väylänä kuin ammatillista koulutusta. Kysymys on ajankohtainen, kun nuoret tekevät koulutusvalintojaan ja Suomessa keskustellaan samaan aikaan työllistymisestä, oppivelvollisuudesta ja koulutuksen arvostuksesta.
LUE MYÖS:
Lukioon vai ammattikouluun? Älä tee tätä virhettä valinnassa