Arttu Rintanen
07.04.2024 | 23:57
Iso-Britannia ei ole valmistautunut mahdollisen sodan puhkeamiseen, varoittavat entiset puolustusministerit Telegraphille.
Ministeri Ben Wallacen mukaan liian moni toimija hallituksessa toivoo, että nykyinen epävakaa maailmantila vain katoaisi.
– On aika pyyhkiä pölyt kylmän sodan aikaisista dokumenteista, jotka määrittelivät miten Britanniaa johdettaisiin sodan aikana, Wallace linjasi.
Maaliskuussa eronnut ministeri James Heappey taas totesi, että Ukrainan sodan myötä Britannia on siirtynyt sotaa edeltävään aikaan. 43-vuotiaan Heappeyn mukaan Britannia ei ole ottanut sodan uhkaa tosissaan sen jälkeen, kun hän oli itse alakouluikäinen.
Kylmän sodan päättymisen myötä maanpuolustus vajosi prioriteettilistalla, ja huomio keskittyi kriisinhallintaoperaatioihin Irakissa ja Afganistanissa. Puolustuspolitiikka ei enää kattanut kaikkia osa-alueita, vaan jäi yksinomaan puolustusministeriön vastuulle.
Heappey nostaa esimerkiksi hänen suunnittelemansa harjoituksen, johon kaikkien ministeriöiden ja virastojen oli määrä osallistua. Tarkoituksena oli valmistaa eri toimijat työskentelemään bunkkerissa, josta Britanniaa johdettaisiin sodan aikana.
Bunkkerissa olisi tilat monille ministereille ja tärkeille toimijoille.
– Lopulta, aika masentavalla tavalla, vain puolustusministeri, sotilasjohto ja puolustusministeriön virkamiehet osallistuivat, Heappey toteaa.
Ex-puolustusministerin mukaan olisi ollut hyödyllistä kaikille toimijoille harjoitella, miten maata johdetaan kaikista uhkaavimmissa tilanteissa. Harjoitus olisi todennäköisesti myös paljastanut puutteita nykyisissä toimintatavoissa.
Puutteita todennäköisesti myös on. Heappey kertoo itse havainneensa ministerinä, että iso osa sotatilassa toimimiseen valmistavista ohjeistuksista oli vanhentuneita.
Sekä Heappey ja Wallace painottavat, että nykytila edellyttää kokonaisvaltaista muutosta.
– Kasvava Britanniaan ja liittolaisiimme kohdistettu epävakaus ja turvattomuus tarkoittavat, että koko yhteiskunnan on otettava askel ja tunnustettava, että ydintehtävämme on turvata puolustuskykymme ja resilienssimme, Wallace linjaa.
Näkemys jaetaan myös Britannian puolustuspiireissä Nimettömän puolustusministeriötä lähellä olevan lähteen mukaan kaksi ministeriä ovat oikeassa siitä, että hallituksen huomio on kylmän sodan jälkeen kääntynyt väärään suuntaan.
– Kiinnitämme enemmän huomiota moninaisuuteen ja inklusivisuuteen sen sijaan, että valmistautuisimme uhkiin, jotka voivat potentiaalisesti tuhota koko maamme, lähde kommentoi.
Ukrainan sodan myötä hallitus terästäytyi, mutta muutos oli lyhytaikainen. Esimerkiksi puolustuskapasiteetin nostamisen suhteen on vitkasteltu. Hyvät kehitysideat joko hukkuvat pääministerin kanslian byrokratian kitaan tai ulkoministeriöön, jossa ei haluta myöntää kansainvälisen tilanteen muuttuneen.
Muutosta on kuitenkin luvassa. Monet kansanedustajat ovat vaatineet puolustusbudjetin kasvattamista, ja maavoimien komentajan Patrick Sandersin mukaan Britannian asevoimien tulisi pystyä kouluttamaan ”kansalaissotilaita”. Entisen MI6:n johtajan Alex Youngerin mukaan Britannian olisi taas harkittava Ruotsin kaltaista valikoivaa asevelvollisuutta.
Britannian hallitus on osoittanut puolustukseen ylimääräiset 25 miljardia puntaa (noin 29 miljardia euroa) vuosille 2020-2025. Nähtäväksi kuitenkin jää, onnistuuko Britannia saamaan aikaan laajempaa muutosta puolustusajattelussaan.
– Sota koskee koko kansakuntaa, ja rehellisesti sanottuna, Britanniassa lähdemme pitkältä takamatkalta, Heappey tiivistää.