Verkkouutiset

Ukrainan sota

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainan mukaan vihollinen kärsi hurjia tappioita Hortytsjan alueella

Lisäksi Hortytsjan alueen komennon mukaan sen joukot tuhosivat 20 vihollisen panssarivaunua, 33 panssaroitua taisteluajoneuvoa, 490 lennokkia ja muuta aseistusta, Ukrinform raportoi.

Venäjän hyökkäysarmeijan kokonaistappiot itäakselilla olivat maanantaina 1 037 miestä, 20 panssarivaunua, 33 panssaroitua taisteluajoneuvoa, raketinheitinjärjestelmä, 24 tykistöjärjestelmää ja kranaatinheitintä, ilmatorjuntajärjestelmä, 19 ajoneuvoa, kaksi sähköistä sodankäyntijärjestelmää, 490 miehittämätöntä ilma-alusta, 24 korsua ja kaksi ammusvarastoa, Hortytsjan alueen komento toteaa.

Venäjän kokonaistappiot sitten sodan alun ovat nyt pääesikunnan mukaan 468 720 miestä, mukaan lukien 1 250 viimeisen 24 tunnin aikana.

Lisäksi ukrainalaiset kertovat tuhonneensa 7 307 vihollisen panssarivaunua (+22 kuluneen vuorokauden aikana), 14 046 panssaroitua taisteluajoneuvoa (+39), 12 011 tykistöjärjestelmää (+26), 1 053 raketinheitinjärjestelmää (+2), 779 ilmapuolustusjärjestelmää (+1), 348 lentokonetta, 325 helikopteria, 9 531 miehittämätöntä ilma-alusta (+3), 2 126 risteilyohjusta (+2), 26 sotalaivaa, yksi sukellusvene ja 16 142 muuta ajoneuvoa ja säiliöautoa (+33).

USA:n ex-ministeri: Ukrainalla on uskottava mahdollisuus

Se, että Yhdysvaltojen Ukrainalle myöntämä runsaan 60 miljardin dollarin tukipaketti kuukausia kestäneen pattitilanteen lauettua vihdoin toteutui, voi USA:n entisen apulaisulkoministerin, suurlähettiläs Daniel Friedin mukaan merkitä käännekohtaa Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Presidentti Joe Bidenin hallinnon tulisi hänen mukaansa tarttua tilaisuuteen todistaakseen, että toisin kuin Kremlin propagandistit ja Vladimir Putinin hallinnon länsimaiset myötäilijät väittävät, Ukraina ei suinkaan ole tuhoon tuomittu.

– Euroopan ja Yhdysvaltojen riittävällä tuella Ukrainalla on itse asiassa uskottava mahdollisuus menestyä, Fried sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Jos Ukrainan asevoimille toimitetaan riittävästi ampumatarviketäydennyksiä, venäläisjoukkojen odotettavissa oleva maahyökkäys olisi amerikkalaisarvioiden mukaan torjuttavissa. Riittävä määrä uusia ilmapuolustusjärjestelmiä loisi ukrainalaisille edellytykset rajoittaa asutuskeskuksiin ja kriittiseen infrastruktuuriin suunnattujen iskujen aiheuttamia vahinkoja. Pitkän kantaman asejärjestelmillä Ukraina voisi heikentää entisestään Venäjän tukikohtia, huoltoyhteyksiä ja viime kädessä myös otetta Krimistä.

– Bidenin hallinnon olisi lakattava vastustamasta Ukrainan iskuja legitiimeihin kohteisiin Venäjällä. Kun on enemmän ja parempia aseita, mutta vähemmän rajoituksia, venäläistappiot voivat kasvaa, kuten myös sodan vastustus, joka on Venäjällä piilevää mutta ilmeistä, Fried arvioi.

Suurlähettiläs Friedillä on takanaan 40-vuotinen ura Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon eri tehtävissä muun muassa yhtenä Naton aiempien laajentumiskierrosten keskeisistä valmistelijoista. Maansa apulaisulkoministerinä hän toimi 2005–2009.

Samaan aikaan, kun aseapua Ukrainalle lisätään, olisi Venäjään kohdistettuja pakotteita Friedin mukaan kiristettävä.

– Yhdysvaltojen ja Euroopan johdolla asetetut pakotteet olivat tehokkaita Venäjän aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan ensimmäisen vuoden aikana, mutta niitä pitää tehostaa porsaanreikien tilkitsemiseksi ja niiden kolmansien maiden ja yritysten rankaisemiseksi, jotka auttavat Venäjää kiertämään pakotteita, Fried sanoo.

– Jos Yhdysvallat ja sen liittolaiset tukevat Ukrainaa sotilaallisesti ja painostavat Venäjää taloudellisesti, Naton heinäkuiseen Washingtonin-huippukokoukseen mennessä Ukrainan taistelukentän tilanne voi olla parempi ja Venäjä ajettu puolustuskannalle sekä sotilaallisesti että taloudellisesti, hän toteaa.

Myös synkempi skenaario on kuitenkin edelleen mahdollinen, sillä Yhdysvaltojen viimeisimmän apupaketin viivästyminen kuukausilla on käynyt Ukrainalle kalliiksi. Lukuisat raportit varoittavat sotilaallisen tilanteen heikkenemisestä etulinjassa ja Venäjän valmistautumisesta suurhyökkäykseen. Välttääkseen pahimmat seuraukset Bidenin hallinnon ja sen eurooppalaisten liittolaisten on toimittava etupainotteisesti Ukrainan tukemiseksi kautta linjan, painottaa Fried.

Ukrainalaiset testaavat paholaisrauskun näköistä sukellusvenettä

Ryhmä Arabiemiraateissa asuvia ukrainalaisinsinöörejä testaa parhaillaan aseistettavaa sukellusvenettä, jonka he väittävät pystyvän lamauttamaan suurikokoisen pinta-aluksen yhdellä kuudesta Leonardo Black Scorpion -torpedostaan. Ketterän näköinen Kronos-sukellusvene pystyy väitetysti tekemään täyskäännöksen täydessä vauhdissa, mihin mikään muu sukellusvene ei pysty.

– Jos joku laukaisee torpedon meitä kohti, Kronos pystyy väistämään sitä pelkän liikehtimiskykynsä ja pienen kokonsa ansiosta, väitti sukellusveneen suunnitelleen Highland Systemsin yhtiön tiedottaja Fast Companylle.

Sähkökäyttöinen sukellusvene pystyy yhtiön mukaan toimimaan tarvittaessa aina 250 metrin syvyydessä asti, mutta voi toimia myös hyvin matalissa, jopa vain 15 metrin syvyisissä vesissä. Sen huippunopeus sukelluksissa on korkeampi kuin useimmissa moderneissa sukellusveneissä, 50 kilometriä tunnissa.

Kronoksen operatiiviseksi toimintasäteeksi ilmoitetaan 1 000 kilometriä ja toiminta-ajaksi 54 tuntia yhdellä latauksella. Siihen mahtuu ohjaajan lisäksi kahdeksan sukeltajaa, ja se toimii myös kauko-ohjauksella.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan kannusti Highland Systemsin perustajaa, insinööri Alexander Kuznetsovia suunnittelemaan uudelleen sotilaskäyttöön tarkoitetun sukellusveneen, jota oli kehittämässä. Hänen alkuperäinen ajatuksensa oli kehittää aluksesta kaksi versiota: yhden, joka voisi kuljettaa työntekijöitä vedenalaisten infrastruktuurien korjaamiseksi, ja toisen superrikkaiden huvimatkustusta varten.

Piirrettyään 36 versiota kehittäjät valitsivat paholaisrauskua muistuttavan aerodynaamisen muodon, joka poikkeaa täysin klassisesta sikarimuodosta.

Kronoksen sähkömoottori ja kaikuluotaimen pulssimuotoisia äänisignaaleja absorboiva pintamateriaali tehostavat sen häiveominaisuuksia, jotka mahdollistavat ”hit and run” -tyyppiset operaatiot, kuvailee yksi kehittäjistä Fast Companylle antamassaan haastattelussa.

Torpedojen laukaisun lisäksi vene voi hiipiä vihollisaluksen alle kiinnittämään sen runkoon magneettisia miinoja, jotka se voi sitten räjäyttää turvallisen etäisyyden päästä. Miinoja pystytään kuitenkin asettamaan vain hitaasti eteneviin tai ankkuroituneisiin aluksiin, julkaisun haastattelema asiantuntija täsmentää.

Yli 1300 hyökkääjän kerrotaan kaatuneen tai haavoittuneen yhden päivän aikana

Pääesikunta kertoo Venäjän menettäneen sunnuntaina 1 320 miestä kaatuneina tai haavoittuneina.

Lisäksi hyökkääjän tappioiksi ilmoitetaan sunnuntaina kuusi panssarivaunua, 16 panssaroitua ajoneuvoa, 44 muuta ajoneuvoa, 37 erilaista tykistöasetta, yhden raketinheittimen, kaksi ilmatorjuntayksikköä ja 21 lennokkia.

Kaikkiaan Ukrainan armeijan pääesikunnan mukaan Venäjä olisi menettänyt viime viikon aikana 6 620 sotilasta kaatuneina tai haavoittuneina sekä muun muassa 50 panssarivaunua ja 95 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 229 erilaista tykistöjärjestelmää, 280 ajoneuvoa ja neljä raketinheitintä.

Koko sodan aikana Ukrainan mukaan Venäjä olisi menettänyt yli 467 000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina.

Myös kalustotappiot ovat olleet suuria. Panssarivaunuja Ukraina kertoo tuhonneensa sunnuntaihin mennessä 7 285, panssaroitua ajoneuvoja 14 007, muita ajoneuvoja 16 109, tykistöaseita 11 985, raketinheittimiä 1 051 ja ilmatorjuntayksikköjä 778.

Venäjä moukaroinut Ukrainan lämpövoimaloita jo 180 kertaa

Venäjä on iskenyt Ukrainan lämpövoimaloihin lähes 180 kertaa täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen vuonna 2022, Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön DTEK:n toiminnanjohtaja Dmytro Saharuk sanoo The Kyiv Independetille.

Moskova on kiihdyttänyt ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainan kriittistä infrastruktuuriin ja tehnyt laajamittaisia hyökkäyksiä energialaitoksiin eri puolilla Ukrainaa 22. maaliskuuta, 29. maaliskuuta, 11. huhtikuuta ja 27. huhtikuuta.

DTEK ilmoitti huhtikuussa, että se tarvitsee vähintään 350 miljoonaa dollaria palauttaakseen lämpövoimaloihin tehtyjen hyökkäysten aiheuttaman menetetyn kapasiteetin.

Saharukin mukaan DTEK arvioi parhaillaan 27. huhtikuuta tehdyn hyökkäyksen vahinkoja. Sakharukin mukaan neljä lämpövoimalaa vaurioitui pahasti.

Venäjän iski energialaitoksiin Dnipropetrovskin, Ivano-Frankivskin ja Lvivin alueilla 27. huhtikuuta tehdyssä 34 ohjuksella.

11. huhtikuuta hyökkääjä iski Trypillian lämpövoimalaan Kiovan alueella, joka on Kiovan, Zitomirin ja Tšerkassyn alueiden tärkein sähköntoimittaja.

Ukrainan valtion energiayhtiö Centerenergo puolestaan ilmoitti, että Venäjän hyökkäys sen voimalaa vastaan johti yhtiön tuotantokapasiteetin tuhoutumiseen sataprosenttisesti. Venäjä tuhosi 22. maaliskuuta Centerenergon Zmijivin lämpövoimalan Harkovan alueella.

Maaliskuun lopulla Venäjä käynnisti myös suuren hyökkäyksen, joka vahingoitti merkittävästi toista Zaporižžjan Dnipron padon kahdesta voimalaitoksesta.

”Ukrainan sota on ollut Pohjois-Korealle kultakaivos”

Pohjois-Korean ja Venäjän väliset suhteet ovat tiivistyneet Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, kertoo FT.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-Un on viimeisen vuoden aikana huolestuttanut monia ilmoittaessaan, ettei maa enää tavoittelisi rauhanomaista yhdistymistä Etelä-Korean kanssa. Samalla maan armeijalle on asetettu kunnianhimoinen tehtävä: Seuraavan 10 vuoden aikana maan jokaiseen 200 piirikuntaan on rakennettava tehdas.

– Alueellinen taloustilanne on surkea, Kim kommentoi syytä uudelle projektille.

Kimin poikkeuksellinen halukkuus asettaa konkreettinen tavoite heijastaa asiantuntijoiden mukaan hänen kasvanutta itsevarmuuttaan, jota Ukrainan sota ja sen myötä tiivistynyt suhde Venäjän kanssa on tuonut.

Viime kuussa Venäjä käytti YK:ssa veto-oikeuttaan rampauttaakseen Pohjois-Korealle asetettuja pakotteita valvovan elimen. Viime kuussa taas paljastui, että pohjoiskorealaiset tankkerialukset hakevat Venäjältä kymmenientuhansien tynnyrien edestä öljyä ja öljytuotteita vastineena ammuksista, joita Pohjois-Korea toimittaa Venäjälle.

Viime kuukausina Pohjois-Koreaan on matkannut myös yhä enemmän venäläisiä turistiryhmiä, ja helmikuussa Pohjois-Korean Venäjän suurlähettiläs totesi, että maiden välille on suunnitteilla raide-, lautta- ja tieyhteyksiä.

– Ukrainan sota on ollut Pohjois-Korealle kultakaivos, tiivistää eteläkorealaisen Sejong-instituutin tutkija Peter Ward.

Etelä-Korean puolustusministeri Shin Won-sik jakaa näkemyksen.

– Pohjois-Korean taloudellinen tilanne on parantunut merkittävästi venäläisten ruoka-, raaka-aine- ja öljytoimitusten myötä, Shin kommentoi.

Kehityksestä huolimatta Pohjois-Korean talouden ei silti voida sanoa olevan koreassa kunnossa.

Arvioiden mukaan maan bruttokansantuote on vain 1 123 dollaria – kolmaskymmenesosa etelänaapurinsa tasosta. Talous perustuu hiilen, betonin ja muovituotteiden tuotantoon ja on vahvasti riippuvainen Kiinasta tuodusta ruoasta, polttoaineesta ja lannoitteista. Lisäksi erilaiset rikolliset operaatiot kuten kryptovaluuttahuijaukset tuovat rahaa Pjongjangin rahaholveihin.

Kimin tehdassuunnitelmien takana voi olla myös huoli liiallisesta Kiina-riippuvuudesta. Tähän asti maakuntien on odotettu pärjäävän omin avuin, kun valtion resurssit on kohdistettu Pjongjangiin. Nyt maakunnat halutaan irti Kiinasta tuoduista hyödykkeistä.

Stimson Center -ajatuspajan tutkijan Rachel Minyoungin mukaan suunnitelma on linjassa myös Kimin halujen kanssa valmistaa maata tulevaan konfliktiin.

– Jos Pohjois-Korea saa vahvistettua maakuntien taloustilannetta omavaraisemmaksi, se vapauttaa keskushallinnolta resursseja oikeisiin prioriteetteihin, kuten sotilaallisen valmiuden vahvistamiseen ja Pjongjangin eliittien palveluun, Minyoung toteaa.

Minyoungin mukaan suunnitelman on myös tarkoitus vakuuttaa pohjoiskorealaiset siitä, että Kim välittää heistä. On tärkeää, että väestö olisi uskollinen ja motivoitunut mahdollisessa konfliktissa.

Kim uskoo myös, että hän pystyy hyötymään kilpailuttamalla Venäjää ja Kiinaa toisiaan vastaan, aivan kuten kylmän sodan aikana.

Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, onnistuuko Kimin kunnianhimoinen tehdassuunnitelma. Iso osa olemassaolevista tehtaista toimii jo nyt vajaakäytöllä, ja jää nähtäväksi, onnistuuko maa tuottamaan väestölle perustarpeita kuten saippuaa ja paperia, jotka on tähän asti täytynyt tuoda Kiinasta.

Asevoimien komentaja: Tilanne on kärjistynyt, Venäjä hyökkää koko rintaman mitalla

– Tilanne rintamalla on kärjistynyt. Yrittäessään tarttua strategiseen aloitteeseen ja murtautua rintaman läpi, vihollinen keskitti suuret ponnistukset useille sektoreille, mikä loi heille merkittävän voima- ja keinoedun. He hyökkäävät aktiivisesti koko etulinjaa pitkin, Oleksandr Syrskyi sanoi Ukrinformin mukaan.

– Joillakin sektoreilla saavutettiin taktisia voittoja. Tilanne muuttuu dynaamisesti, kun jotkut paikat siirtyvät kädestä toiseen useita kertoja päivässä, mikä luo epäselvää käsitystä tilanteesta, komentaja jatkoi.

Viime viikolla kovat taistelut ovat jatkuneet koko tuhat kilometriä pitkällä etulinjalla. Syrksyin mukaan tilanne muuttui dynaamisesti, sillä vihollinen menestyi taktisesti joillakin sektoreilla, ja joillakin muilla alueilla oli mahdollista parantaa Ukrainan joukkojen taktista asemaa.

– Luhanskin alueella vihollinen yrittää hyödyntää ilmaylivoimaansa sekä ylivoimaansa ohjuksissa että tykistökranaateissa. Vihollisen päätehtävänä on saavuttaa Luhanskin alueen hallinnollinen raja, Syrskyi sanoi.

Hänen mukaansa tärkeimmät alueet, joissa vihollisen ponnistelut keskittyvät Kupianskin akselille, ovat Stelmakhivkan ja Berestoven kylät.

– Vihollinen saavutti siellä osittaisia voittoja, mutta Ukrainan yksiköiden toimet pysäyttivät sen. Venäjän armeija jatkoi myös hyökkäystään Ternyn kylään Lymanin sektorilla yrittäen työntää Ukrainan armeijaa Tšornyi Zherebets -joen taakse, mutta ei siinä onnistunut, Syrskyi kertoi.

Siversk-sektorilla vihollinen etenee Bilohorivkan ja Rozdolivkan alueella yrittäen murtautua eteenpäin luodakseen olosuhteet hyökkäyksen jatkamiselle Slovjanskiin.

– Vihollinen ei menestynyt, ja sen edistymisensä tällä alueella pysähtyi, Syrskyi totesi.

Hänen mukaansa Kramatorsk-sektorilla Ivanivske ja Tshasiv Jar ovat edelleen kuumimmat paikat.

– Vihollinen yrittää myös saada Klishchiivkan hallintaansa ja saavuttaa linjan Siverskyi Donets-Donbas -kanavaa pitkin.

Ylipäällikkö kertoo, että vaikein tilanne on Pokrovskin ja Kurakhoven sektoreilla, joissa taistelut jatkuvat.

– Vihollinen on kohdistanut jopa neljä prikaatia näillä sektoreilla ja yrittää kehittää hyökkäystä Avdijivkasta ja Marinkasta länteen, Pokrovskiin ja Kurakhoveen.
Ukrainan puolustusvoimien yksiköt siirtyivät uusille puolustuslinjoille Berdychin, Semenivkan ja Novomykhailivkan kylistä länteen.

– Yleensä vihollinen saavutti näillä alueilla tiettyjä taktisia menestyksiä, mutta ei voinut saada operatiivisia etuja. Ukrainan joukot aiheuttavat viholliselle maksimaalisia tappioita sekä joukkojen että kaluston osalta, Syrskyi lisäsi.

Tilanne edelleen kireä etelässä Zaporižžjan ja Hersonin alueilla

– Novopavlivka-akselilla vihollinen yrittää edetä lähellä Staromaiorskea, Orihivin akselilla – lähellä Robotynea ja Verbovea ja Hersonin akselilla. He toivovat edelleen ajavansa Ukrainan joukot Krynkystä. He eivät saavuttaneet menestystä mihinkään suuntaan. Ennen sitä Hersonin sektorilla ukrainalaiset yksiköt onnistuivat etenemään Veletensken alueella ja saamaan Nestryhan saaren hallintaansa.

– Ukrainan puolustusvoimat onnistuivat myös parantamaan taktista asemaansa lähellä Synkivkaa (Kupianskin akseli) ja Serebriansken metsätaloutta (Lymanin akseli), Syrskyi totesi.

Pohjois-Ukrainassa vihollinen jatkoi Sumyn ja Tshernihivin alueiden raja-asutusten pommittamista sekä sabotaasi- ja tiedusteluoperaatioita.

– Samalla seuraamme vihollisjoukkojen määrän kasvua ja ryhmittymistä uudelleen Harkovan sektorilla. Uhatuimmissa suunnissa joukkojamme on vahvistettu tykistö- ja panssarivaunuyksiköillä, ylipäällikkö sanoi.

Syrskyi lisäsi, että Ukrainan sotilasyksiköiden kierto on käynnissä, jotta sotilashenkilöstö voi levätä ja palauttaa taistelukykyään.

Ukrainan armeijan pääesikunnan mukaan Venäjä olisi menettänyt viime viikon aikana 6 620 sotilasta kaatuneina tai haavoittuneina sekä muun muassa 50 panssarivaunua ja 95 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 229 erilaista tykistöjärjestelmää, 280 ajoneuvoa ja neljä raketinheitintä.

Evp-kenraalin mukaan Ukraina tarvitsee lisää ilmatorjuntaohjuksia

Ukraina tarvitsee huomattavasti lisää ilmatorjuntaohjuksia suojellakseen siviilejä ja joukkojen huoltolinjoja Venäjän ilmahyökkäyksiltä, sanoo Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti (evp.) Mark Hertling.

CNN:n Youtube-kanavalla julkaistussa haastattelussa Hertling painottaa, että Ukraina tarvitsee huomiota herättäneiden Patriot-ohjusten ohella myös muihin ilmatorjuntajärjestelmiin sopivia ammuksia.

Ukraina tarvitsee hänen mukaansa myös kokonaisia ilmatorjuntajärjestelmiä sekä pitkälle kantavia tykistöjärjestelmiä.

Lisäksi Ukrainan tulee Hertlingin mukaan toteuttaa liikekannallepano. Hänen mukaansa nyt taistelevat joukot ovat olleet rintamalla jo kauan.

– He ovat olleet taistelukentällä kaksi ja puoli vuotta, hän sanoo.

Juoksuhaudoissa oleminen on Hertlingin mukaan äärimmäisen väsyttävää.

Hertling arvioi, että Venäjä saattaa kyetä hyödyntämään Ukrainan joukkojen väsymystä ja ammuspulaa.

Harvinainen havainto rintamalla – Venäjän Su-57-häivekone ampui ohjuksia

Venäjän Su-57-häivekoneen kerrotaan ampuneen ohjuksia, kirjoittaa FPRI-tutkimuslaitoksen sotilasasiantuntija Rob Lee viestipalvelu X:ssä.

Leen viestin yhteydessä on Ukrainska Pravdan uutinen, jonka mukaan venäläinen Su-57-häivekone ampui 25. huhtikuuta Kh-59 tai Kh-69 -ohjuksen Kryvyi Rihiin.

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä pyrkii epätoivoisesti piilottelemaan häivehävittäjäänsä Ukrainan ilmatorjunnalta.

– Venäläiset ovat jo käyttäneet Su-57-hävittäjiä, mutta he pyrkivät pitämään ne turvallisella etäisyydellä, koska he tietävät, että ne voisivat joutua ilmatorjuntamme kohteiksi.  Se on heille ainutlaatuinen ja kallis lelu, Illia Yevlash Ukrainan ilmavoimista sanoo.

Verkkouutiset uutisoi Su-57-häivekoneiden käytöstä tammikuussa. Tulloin koneiden kerrottiin laukaisevan ohjuksia Ukrainaan vain sen ilmapuolustuksen ulottumattomissa, eikä häiveominaisuuksia vaikutettu hyödynnettävän. Näin ollen koneen vaikutus sodankäyntiin on tähän mennessä ollut sama kuin muillakin hävittäjillä sillä erolla, että häivekoneen valmistaminen maksaa reippaasti enemmän. Lisäksi kone vaatii oman logistiikkansa ja sen ylläpito on monimutkaista, mikä vie aikaa.

USA:n Nato-suurlähettiläs: Kiina ei ole enää puolueeton Ukrainassa

Kiina auttaa Venäjää edistämään tavoitteitaan Ukrainassa myymällä sille sotatarvikkeita kuten droonien komponentteja ja ammiksien raaka-aineita, kertoo Yhdysvaltain NATO-suurlähettiläs Julianne Smith Politico-lehden haastattelussa.

– Vaikka Kiina yrittääkin esittää itsensä Ukrainan sodan neutraalina, kolmantena osapuolena, ei se ole enää täysin uskottavaa.

Smithin mukaan Kiinan tuki Venäjälle on kasvanut merkittävästi, ja Venäjälle viedyt kaksikäyttötuotteet ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä Putinin sotaponnisteluille.

Vaikka Kiinan ei ole vielä todistettu vievän Venäjälle ”tappavaa avustusta” kuten aseita tai niiden osia, Smithin alleviivaa että myös siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvien kaksikäyttötuotteiden vienti auttaa Venäjää kiertämään pakotteita, ja jatkamaan sotaponnisteluitaan.

– Kaksikäyttötuotteiden virta Venäjälle mahdollistaa sen käymän hyökkäysodan Ukrainassa. Jos Kiina ei myisi tiettyjä komponentteja ja tarvikkeita Venäjälle, se olisi hyvin erilaisessa tilanteessa nyt, ja Venäjän asevoimille olisi vaikeampaa olla hyökkäyskannalla Ukrainassa.

Venäjälle on viety esimerkiksi työstökoneita, mikroelektroniikkaa, droonien osia, sekä mm. räjähteissä ja ammuksissa käytettävää ruudin raaka-ainetta nitroselluloosaa.

Kiina onkin yksi maailman suurimmista aseteollisuudelle tärkeän nitrosellulluloosan tuottajista, johon liityvät huoltovarmuuskysymykset ovat olleet tapetilla. Nyt Suomessa tutkitaankin, olisiko sen valmistaminen mahdollista myös kotimaisesta sellusta.

Kiinan Venäjän kanssa käymä kauppa on keskeinen kiistanaihe maan ja lännen välillä, ja se oli myös yksi keskeisimmistä neuvottelujen kohteista Yhdysvaltojen ulkoministeri Anthony Blinkenin viimeviikkoisella Kiina-vierailulla.

Blinken alleviivasi keskusteluissaan Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa, että Kiinaa uhkaavat pakotteet, jos se jatkaa Venäjän sotateollisuuden tukemista.

Mutta vaikka Kiina myöntääkin julkisesti käyvänsä kauppaa Venäjän kanssa, se kieltää sen viennin tärkeyden sodalle Ukrainassa. Kiina on tuominnut Yhdysvaltojen sille antaman kritiikin ”normaaliin ulkomaankauppaan Venäjän ja Kiinan välillä kohdistuvina perättöminä syytöksinä.”

Huolimatta Venäjän ja Kiinan syventyneistä suhteista Ukrainan sodan alettua, Kiina pyrkiikin edelleen aleviivaamaan julkisesti olevansa konfliktin neutraali osapuoli, ja purkien kuvaamaan itsensä mahdollisena rauhanvälittäjänä Ukrainan sodassa.

Järisyttävä arvio Venäjän tappioista julki: Jopa 450000 kuollutta ja haavoittunutta

Britannian arvion mukaan Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita vuonna 2022 käynnistämänsä hyökkäyssodan aikana.

– Arvioimme, että noin 450 000 venäläistä sotilasta on saanut surmansa tai haavoittunut ja kymmeniätuhansia on karannut konfliktin alkamisen jälkeen, brittiministeri Leo Docherty kertoi uutissivusto Uk Defence Journalin mukaan.

Palkkasotilasjoukkojen kärsimien tappioiden määrä on Dochertyn mukaan epäselvä.

Hänen mukaansa Venäjä on menettänyt yli 10 000 panssaroitua ajoneuvoa, joista 3000 on taistelupanssarivaunuja.

Lisäksi hänen mukaansa Venäjän ilmavoimat ovat kärsineet myös merkittäviä tappioita. Dochertyn mukaan Venäjä on menettänyt yhteensä 109 lentokonetta, 136 helikopteria ja 346 miehittämätöntä ilma-alusta.

Venäjä on brittiarvion mukaan menettänyt myös yli 1500 tykistöasetta ja 23 laivaston alusta.

 

Ukraina jatkaa iskujaan Venäjän öljyntuotantoa vastaan

Ukraina jatkoi lauantain vastaisena yönä iskujaan Venäjän öljyntuotantoinfrastruktuuria ja sotilaslentokenttiä vastaan maan läntisessä osassa, raportoi Ukrinform.

Isku on osa laajempaa Ukrainan asevoimien kampanjaa, joka pyrkii lamauttamaan raakaöljyn tuotannon ja polttoaineen jakelun Venäjällä, tavoitteenaan tyrehdyttää maan hallinnon suurin tulovirta, sekä estää polttoaineen saanti venäjän joukoille Ukrainassa.

Ukrainan asevoimat ovat iskeneet vuoden 2024 alusta lähtien kolmeentoista öljyntuotantolaitokseen yhdeksällä Venäjän alueella.

Lähteiden mukaan iskut ovat vaikuttaneet merkittävästi Venäjän energiainfrastruktuuriin, ja tällä hetkellä jopa noin kymmenen prosenttia maan raakaöljyn tuotantokapasiteetista on edelleen pysähdyksissä, vaikka Venäjä on onnistunut korjaamaan joissain määrin Ukrainan aiheuttamia vaurioita.

Yhdysvallat on kuitenkin kritisoinut voimakkaasti Ukrainan iskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Maan puolustusministeri Lloyd Austin kehottikin huhtikuun alussa puolustusvoimia keskittymään sotilaskohteisiin.

Asiantuntijoiden mukaan presidentti Joe Bidenin hallinto pelkää mahdollista raakaöljyn hinnan voimakasta nousua, joka saattaisi vaikuttaa merkittävästi niin hitaasti palautuvaan maailmantalouteen kuten myös dollarin inflaatioon ja polttoaineen hintaan. Tämä olisikin myrkkyä Bidenin kannatusluvuille, erityisesti marraskuisten presidentinvaalien näkyessä jo horisontissa.

Huolimatta kuitenkaan varoituksista Ukraina ei aio lopettaa iskujaan Venäjän öljyntuotantolaitoksia vastaan, kertovat lähteet maan hallinnossa.

– SBU (Ukrainan turvallisuuspalvelu) tulee jatkamaan Venäjän armeijaa Ukrainassa tukevan infrastruktuurin ja logistiikan tuhoamista. Nämä (öljyntuotantolaitokset) ovat hyväksyttäviä kohteita iskuille, ja tulevat pysymään sellaisina.

Ukrainan iskut myös purevat. Yksi selvä merkki tästä on Venäjän maaliskuussa asettama puolen vuoden polttoaineen vientikielto, joka kestää elokuun loppuun asti.

Kielto voidaan nähdä merkkinä, kuinka merkittävästi Ukraina on onnistunut lamauttamaan Venäjän polttoaineen jakelua, pakottaen sen priorisoimaan polttoaineen saanti kotimaassa.

 

Belgia saattaa toimittaa F-16-hävittäjiä Ukrainalle jo tämän vuoden aikana

Belgia saattaa toimittaa ensimmäiset F-16-hävittäjät Ukrainalle jo tämän vuoden aikana.

Asiasta uutisoi ukrainalaislehti Kyiv Independent.

Belgian puolustusministeri Ludivine Dedonderin mukaan hävittäjien toimittamista on nopeutettu.

– Koordinoidusti F-16-kumppaneidemme kanssa teemme kaikkemme toimitusten nopeuttamiseksi, mahdollisesti jo tämän vuoden aikana, Dedonderin sanoo.

Viime vuoden lopulla Belgia ilmoitti toimittavansa määrittelemättömän määrän F-16-hävittäjiä Ukrainalle. Toimituksiin sisältyy myös ukrainalaislentäjien koulutus.

Arvioiden mukaan F-16-hävittäjien avulla Ukraina kykenisi vahvistamaan ilmapuolustustaan merkittävästi.

Tilanne Ukrainan itärintamalla heikentynyt – vihollinen työntyy kohti Tšasiv Jaria

– Venäläisjoukot yrittävät vallata Ivanivsken kylän ja Bohdanivkan esikaupunkeja murtautuakseen kohti Tšasiv Jarin kaupunkia, sanoi Hortytsjan operatiivisen ja strategisen joukkojen ryhmittymän tiedottaja Nazar Voloshyn Ukrinformin mukaan.

Bahmut-akselilla ukrainalaiset torjuivat Voloshynin mukaan 16 hyökkäystä Zolotarivkan, Spirnen, Vyimkan, Tšasiv Jarin, Ivanivsken, Klishchiivkan ja Andrijivkan lähellä.

– Hyökkääjät yrittävät kaikin keinoin valloittaa Ivanivsken kylän ja Bohdanivkan esikaupungit ja murtautua kohti Tšasiv Jaria, missä sotilaamme ovat titaanisten ponnistelujen kustannuksella pystyneet pidättelemään vihollista yli 24 tuntia ja vakauttamaan tilanteen alueella, tiedottaja sanoi.

Voloshyn totesi, että tilanne itärintamalla on hieman huonontunut, mutta ei nähnyt suuria muutoksia viime päivinä.

– Kuumimmat paikat ovat tällä hetkellä Bahmut, Avdijivka ja Novopavlivka. Tilanne on monimutkainen, mutta meidän hallinnassamme. Tietyillä alueilla ja suunnissa vihollinen ei lakkaa yrittämästä hyökätä puolustajiemme asemiin käyttämällä tykistöä, panssarivaunuja, lennokkeja ja ilmavoimia.

Voloshynin mukaan aseet ja varusteet, joiden pitäisi saapua pian kansainvälisiltä kumppaneilta, vaikuttavat tilanteeseen koko rintamalla.

– Tämä antaa mahdollisuuden parantaa ja muuttaa tilannetta sekä Bahmutin akselilla että Avdiivkan ja Novopavlivkan alueilla. Tämä vaikuttaa myös muutoksiin koko taistelulinjalla, koska se auttaa saavuttamaan teknologisen edun viholliseen verrattuna. Erityisesti korkean teknologian aseiden osalta kyse on ennen kaikkea edellytysten luomisesta strategisen aloitteen saavuttamiseen, Voloshyn sanoi.

Ukrainan pääesikunnan mukaan Venäjän kokonaistaistelutappiot olivat nousseet 23. huhtikuuta mennessä 461 060 kaatuneeseen ja haavoittuneeseen sitten sodan alun.

Aikooko Kreml pommittaa miljoonakaupungin maan tasalle?

Kun Venäjän ilmaiskut Harkovaan kiihtyvät, Ukrainan toiseksi suurin kaupunki on vaarassa muuttua ”toiseksi Aleppoksi”. Näin arvioi kaupungin pormestari Ihor Terehov brittiläiselle Guardianille. Vertauksellaan hän viittaa parin miljoonan asukkaan syyrialaiskaupunkiin, jonka Venäjän ja Syyrian ilmavoimat pommittivat maan sisällissodassa käytännössä maan tasalle.

– Itä-Ukrainassa lähellä rintamaa, vain kolmenkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta sijaitseva kaupunki on ollut ensisijainen kohde Venäjän uudelle ilmahyökkäykselle, jonka tarkoituksena näyttää olevan laajojen Ukrainan osien autioittaminen, Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson toteaa artikkelissaan.

Joidenkin läntisten arvioiden mukaan Kremlin tavoitteena on, että Harkovan siviili-infrastruktuuriin ja asuinalueisiin kohdistetut iskut tekisivät kaupungista pitkäaikaisesti elinkelvottoman.

– Toistaiseksi suurin osa Harkovan asukkaista näyttää pysytelleen paikoillaan. Ellei tilanne lähikuukausina parane, edessä voi olla joukkopako ennen talvikauden alkua. Monet pelkäävät, että ilman ilmapuolustuksen tehostamista olosuhteet kaupungissa voivat muuttua sietämättömiksi jo paljon aikaisemminkin, Dickinson sanoo.

Vaikka Harkovan tuhoaminen olisi törkeä sotarikos, se ei Dickinsonin mukaan suinkaan olisi ensimmäinen lajissaan.

– Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin suunnitelmallinen autioittaminen olisi päinvastoin hyvin linjassa niiden Venäjän käyttämien tuhotaktiikoiden kanssa, joita Venäjä on Ukrainaa vastaan yli kaksi vuotta sitten aloittamansa täysimittaisen hyökkäyssodan kuluessa käyttänyt, hän sanoo.

– Mariupolista Bahmutiin Venäjän armeija on raunioittanut ison joukon ukrainalaisia kaupunkeja. Vaikka uhrien lukumäärää Venäjän miehittämillä alueilla ei voida tarkasti määritellä, pelkästään Mariupolissa uskotaan menehtyneen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia siviilejä, hän toteaa.

Kaupunkeihin kohdistettujen pommitusten kiihtyminen juuri nyt viittaa hänen mukaansa siihen, että Kreml pyrkii hyödyntämään Ukrainan ilmapuolustuksen kasvavia aukkoja.

– Yhdysvaltain kongressi on viivytellyt elintärkeän avustuspaketin käsittelyä yli puoli vuotta. Ukrainan armeija kärsii tällä hetkellä monista puutteista, joiden vuoksi rintamakomentajilla ja ilmapuolustuksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säännöstellä hupenevia ampumatarvikevarastojaan.

Myös Ukrainan tärkein satamakaupunki ja kansainvälisen meriliikenteen solmukohta Odessa on ollut viime kuukausina Venäjän asevoimien raskaiden hyökkäysten kohteena. Myös iskut Kiovaan ovat entisestään kiihtyneet.

Ukraina on pyytänyt läntisiä tukijoitaan nopeuttamaan kehittyneiden ilmapuolustusjärjestelmien, kuten Patriotin, toimituksia siviilikohteiden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Vastakaiku on jäänyt Dickinsonin mukaan joitakin Saksan ja Alankomaiden myönteisiä reaktioita lukuun ottamatta laimeaksi.

– Monet tutkijat uskovat, että ilmapuolustuksen parantaminen ei riitä ja että Vladimir Putinin terroripommitusten torjumiseksi Ukrainalle olisi annettava tarvittavat pitkän kantaman aseita venäläisiä laukaisupaikkoja vastaan, Dickinson sanoo.

– Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että Ukrainan kumppanit voittaisivat hyvin todennetun pelkonsa eskalaatiosta ja kumoaisivat pitkäaikaisen kiellon länsimaisten aseiden käyttämisestä iskuihin Venäjän alueelle. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan merkkejä siitä, että niin tapahtuisi, hän toteaa.

– Ellei Ukrainan ilmapuolustusta kohenneta pian merkittävästi, maata uhkaa humanitaarinen katastrofi, joka saattaa määrittää sodan tulevan kulun. (Vladimir) Putin ei ole kyennyt lyömään Ukrainaa ratkaisevasti taistelukentällä, mutta hänen pommituskampanjansa saattaa vielä onnistua murtamaan Ukrainan vastarinnan pakottamalla miljoonat siviilit pakenemaan pimentyneistä kodeistaan ja tuhoutuneista kaupungeistaan, Dickinson varoittaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)