Verkkouutiset

Ukrainan sota

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Tähtää automaattisesti” – Ukrainan erikoisjoukot esittelevät uusia robotteja

Ukrainan erikoisjoukot esittelevät videolla kolmea testauksessa olevaa robottia, jotka ovat nimiltään Termite, Shablya ja Lyut 2.0.

Videon on jakanut viestipalvelu X:ssä virolaissyntyinen bloggari, käyttäjänimeltään WarTranslated (Dmitri).

Videolla näkyy, miten teloila varustettu kuljetusrobotti Termite kuljettaa haavoittunutta sotilasta turvaan. Robottia esittelevän sotilaan mukaan 300 kilogramman kapasiteetin kuljetusrobottia voidaan lisäksi käyttää ammusten kuljettamiseen ja siihen voidaan asentaa erilaisia moduuleja. Kuljetusrobotin toimintasäde ohjaajasta on 1,5 kilometriä, mutta jos matkustajalla on kauko-ohjain, hän voi ajaa robotilla jopa 20 tuntia.

Robotin etu- ja takakameroissa on pimeänäköominaisuus, se on hiljainen ja kulkee vaikeassakin maastossa.

Shablya on puolestaan kauko-ohjattava konekivääri.

– 7,62mm sähköisellä liipaisimella varustettua konekivääriä voidaan ohjata suojasta käsin tai WiFi-yhteydellä. 20 tuntia liikkuvaa operointia tai 120 tuntia paikallaan tuliasemassa, sotilas esittelee.

Robotissa on kaksi kameraa, joihin voidaan asentaa pimeänäkö- ja lämpöominaisuudet.

Robotti kykenee tähtäämään automaattisesti, mutta ei ammu ilman ohjaajan komentoa. Se voidaan asentaa maastoon tai edellä mainitun Terminite-kuljetusrobotin kyytiin, jolloin yksi sotilas ohjaa kuljetusrobottia ja toinen robottiasetta.

Shablyan toimintasäde ohjaajasta on 100 metriä ja sen on optimaallisillaan puolustusasemissa esimerkiksi vahtimassa tietä. Kokonsa ja värinsä puolesta se maastoutuu myös helposti.

Lyut 2.0. on pyörillä liikkuva robotti, joka on varustettu pyörivällä tykkitornilla. Se liikkuu ketterästi maastossa ja voi vetää jopa pientä vaunua. Robotti painaa yli 300 kiloa ilman konekivääriä ja ammuksia.

– Siinä on kaksi kameraa tähtäämiseen ja yksi lämpökamera. Siinä on etukamera ja yksi ajokamera. Yhdellä kauko-ohjaimella ohjataan molempia liikkeitä sekä tykkitornia, mutta se vaatii harjoitusta, sotilas kertoo.

Laite toimii hyvin vielä 800 metrin päässä, mutta noin sadan metrin etäisyys on optimaalisin. Robotti käyttää energiaa liikkuessaan, mutta paikoillaan sitä ei juuri kulu.

– Näillä kolmella robotilla voi sulkea täysin sektorin ja tuhota jalkaväkijoukkueen tai tulittaa ajoneuvoja, sotilas kertoo.

Ukraina pitää kynsin hampain kiinni tuhoutuneesta kaupungista

Ukraina pitää kiinni pienestä Vuhledarin kaupungista Itä-Ukrainassa, jota venäläiset ovat koittaneet vallata jo kahden vuoden ajan. Asiasta kertoo Ukrainan valtiollionen United24 -media.

1960-luvulla hiilikaivoksen ympärille perustetussa kaupungissa asui ennen sotaa yli 14 000 ihmistä. Nyt jäljellä on vain joitain kymmeniä, jotka elävät raunioiden keskellä. Kaupunkia puolustaa sinnikkäästi 72. jalkaväkiprikaati, jolle rauniokaupungista on tullut toinen koti.

Erään sotilaan mukaan kaupunki on muuttunut kahden vuoden aikana paljon. Kun yksikkö saapui Vuhledariin, oli kaupunki vielä enimmäkseen kunnossa ja siellä asui vielä siviilejä.

– Ja sitten melko nopeasti kaupunki täyttyi raunioista, hän kertoo.

Kaupunki koostuu pitkälti 60-70 -luvuilla rakennetuista elementtitaloista. Kaikki rakennukset ovat sittemmin vaurioituneet, ja mustat jäljet tulipaloista ja räjähdyksistä sotkevat siellä täällä pystyyn jääneitä harmaita betonipintoja. Puista on tykkitulen jäljiltä jäljellä vain kuolleita runkoja.

Pysäyttävin näky on kuitenkin kerrostalojen pihoilla seisovat puiset ristit. Asuinalueiden pihat ovat etulinjassa muuttuneet hautausmaiksi.

Toissa talvena Venäjä yritti vallata kaupungin massiivisella panssarihyökkäyksellä. Se kuitenkin epäonnistui: 130 panssariajoneuvoa, mukaan lukien 36 panssarivaunua, tuhoutui. Lähimmillään hyökkääjä pääsi 400 metrin päähän kaupungista

– Meidän piti siirtää kranaatinheittimemme kauemmas, sillä niiden minimietäisyys oli liian suuri iskeäksemme viholliseen, eräs sotilas kertoo.

Epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen venäläiset ymmärsivät, että vahvasti linnoitettua ja mäen päällä sijaitsevaa kaupunkia olisi erittäin vaikeaa vallata. Tämä johti muutokseen taktiikassa.

– He alkoivat pommittamaan meitä ilmasta, tuhoten kaikki rakennukset, hän kertoo.

Nykyään Vuhledarin puolustuksessa auttavat brittiläiset M777-haupitsit. Ne ovat ampuneet Vuhledarin laidoilta hyökkääviä venäläisiä joka päivä puolen vuoden ajan.

Tilannetta pahentaa kuitenkin se, että Venäjä on edennyt Vuhledarin koillispuolella Marijinkan suunnassa. Sen vuoksi kaupunki on nyt saarroksissa etelän lisäksi idästä. Kaupungin puolustajat eivät kuitenkaan halua luovuttaa.

– Olemme viettäneet täällä niin paljon aikaa, uhranneet niin paljon voimaamme ja terveyttämme ja menettäneet niin monia tovereitamme, että kaupungista ja asemistamme poistuminen ei tunnu soveliaalta, eräs sotilas tiivistää.

Virolaisupseeri: Ukrainan hyökkäys ei ole saavuttanut tavoitteitaan

Ukrainan hyökkäys Kurskin alueelle ei vielä ole onnistunut pakottamaan Venäjää siirtämään joukkoja Itä-Ukrainasta Kurskiin, arvioi Viron puolustusvoimien esikunnan apulaispäällikkö, everstiluutnantti Toomas Väli Viron yleisradioyhtiö ERR:lle.

Väli uskoo Ukrainan toivoneen, että hyökkäys Venäjän maaperälle pakottaisi Venäjän uudelleensijoittamaan joukkoja pois Donetskin alueelta, jossa käydään parhaillaan rajuja taisteluja. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

– Toivomme, että jossain kohtaa tällä hyökkäyksellä olisi se vaikutus, jota Ukrainan sotilasjohto todennäköisesti halusi, Väli sanoo.

Tilanne Donetskin alueella ja erityisesti Pokrovskin rintamalohkolla on Välin mukaan melko kriittinen. Venäjä on edennyt alueella kilometri kilometriltä jo puolen vuoden ajan.

– Toivomme, että heidän virtansa loppuisi jossain kohtaa. Pidämme sormet ristissä Pokrovskin puolustajien puolesta ja toivomme, että kaikki Ukrainan puolustuslinjat pitävät, Väli toteaa.

Keskimäärin Venäjä on järjestänyt Itä-Ukrainassa 195 hyökkäystä päivässä. Näistä kolmannes on kohdistunut Pokrovskin suuntaan.

Väli muistuttaa, että vaikka Pokrovskin suunnalla Venäjä etenee, Kurskissa venäläisjoukot ovat helisemässä. Alueen joukoilla ei ole yhtenäistä komentorakennetta, ja iso osa joukoista on sotilaita, jotka ovat juuri liittyneet armeijaan.

Venäjä on hyökkäysten lisäksi jatkanut iskujaan siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Ilmapuolustus onnistuu tällä hetkellä torjumaan noin neljä viidesosaa ohjusiskuista, mutta läpi pääsevä viidennes on silti aiheuttanut merkittävää tuhoa Ukrainan energiainfralle.

– Kyse on Kiovan vesivoimalaitoksesta sekä Rivnen ja Etelä-Ukrainan ydinvoimaloista, Väli tarkentaa.

Hän sanoo iskujen osoittavan, että Venäjä ei välitä kansainvälisestä oikeudesta.

– [Venäjä] tarkoituksellisesti jatkaa sotarikoksiaan siviiliväestöä kohtaan. Mitä muuta nämä kohdistetut ja toistuvat iskut energiainfrastruktuuriin ovat? Väli kysyy.

Tukea maataisteluun – näin F-16-hävittäjiä voidaan pian käyttää

Ukraina ilmoitti kuluvalla viikolla käyttäneensä länsimaiden toimittamia F-16-hävittäjiä ensi kertaa venäläisten räjähdedroonien ja ohjusten torjumiseen.

Moderni lentokalusto on toistaiseksi varattu maan ilmatilan suojaamiseen, mutta hävittäjistä voi olla jatkossa hyötyä myös Venäjän ilmavoimien liitopommi-iskujen torjumisessa. Tämä helpottaisi Ukrainan maavoimien tilannetta merkittävästi.

F-16-koneiden käyttöönotto on osoittautunut monella tavalla haastavaksi. Ne vaativat tuekseen täysin erilaisen huolto- ja ylläpitoverkoston verrattuna Ukrainan vanhaan neuvostokalustoon.

– Varustautuminen on äärimmäisen vaikeaa sota-aikana erityisesti siirryttäessä uuteen kalustoon. Tämä vaatii kokonaan uuden lähestymistavan taktiikkaan, suunnitteluun ja integrointiin vanhojen asejärjestelmien kanssa, Viron ulkomaantiedustelun entinen johtaja Rainer Saks sanoo yleisradioyhtiö ERR:lle.

Yhdysvaltain kerrotaan kehittäneen uusia elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, jotka on suunniteltu juuri Ukrainan tarpeisiin. Saksin mukaan uuden lentokaluston vaikutusta on vaikea lähteä ennakoimaan.

Venäjä käyttää lentokalustoaan huomattavasti varovaisemmin kuin sodan alkuvaiheessa. Koneet pysyttelevät yleensä kaukana vastapuolen ilmatorjuntajärjestelmistä.

– Venäjän ilmavoimien aiemmat tappiot olivat merkittäviä, mikä pakotti heidät luopumaan lentokoneiden massiivisesta, aktiivisesta ja riskialttiista käytöstä. Nyt he ovat varovaisempia. Venäjän sotilasjohto luultavasti muuttaa taktiikoitaan heti jos tappiot alkavat kasvaa, ex-tiedustelujohtaja sanoo.

Ukrainan odotetaan saavan käyttöönsä ainakin 20 F-16-hävittäjää vuoden loppuun mennessä. Tähän mennessä hävittäjiä on toimitettu vasta kymmenen kappaletta. Yksi niistä menetettiin maanantaina Venäjän ohjushyökkäyksen yhteydessä. Lentäjän kerrottiin tuhonneen kolme risteilyohjusta ja yhden droonin ennen maahansyöksyä.

BBC:n mukaan Ukrainalle on luvattu yhteensä 65 F-16-hävittäjää.

Uudet kohteet tähtäimessä: Näin nopeaa räjähdedroonia voidaan käyttää

Sosiaalisessa mediassa on julkaistu videoita Ukrainan uudesta pitkän kantaman Palianytsia-droonista.

Sen valmistuskustannukset ovat edulliset, minkä toivotaan lisäävän tuotantotahtia jo lyhyellä aikavälillä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti hiljattain Palianytsia-droonien tuhonneen Venäjän ammusvaraston lähellä rintamaa.

Räjähdelennokilla voidaan iskeä Venäjän lentotukikohtia ja muuta tärkeää infrastruktuuria vastaan.

Forces News -media huomauttaa, että Ukrainassa valmistettuja pitkän kantaman drooneja voidaan käyttää mitä tahansa venäläiskohteita vastaan. Länsimaat rajoittavat edelleen ATACMS-ohjusten ja Storm Shadow -risteilyohjusten kaltaisten asejärjestelmien käyttöä Venäjän alueella.

Palianytsia-droonin kantamaksi on kerrottu noin 600 kilometriä, mikä mahdollistaa iskut ainakin 20 Venäjän lentotukikohtaan. Suihkukäyttöisen lennokin etuna on suuri nopeus.

Osa asiantuntijoista uskoo, että 30 Palianytsian samanaikainen isku voi tuottaa suurempia vaurioita kuin hyökkäys kalliilla ATACMS-ohjuksella. Jos yksikin räjähdedrooni pääsee läpi ilmatorjunnasta, voi sen osuma sytyttää laajan tulipalon tai tuhota sotilaskoneen.

Puolustus murenee idässä – Ukrainan presidentin arvostelu kiihtyy

Kurskin operaation menestyksestä huolimatta Ukrainan sotilaallinen tilanne on edelleen vaikea maan itäosissa. Venäläisjoukkojen etenemisen arvioidaan kiihtyneen elokuun aikana Donetskin alueella.

Sotatilanne on herättänyt voimakasta arvostelua presidentti Volodymyr Zelenskyitä kohtaan, Financial Times kertoo. Monet sotilaat, poliitikot ja asiantuntijat ovat sanoneet, että kokeneiden joukkojen sitominen Kurskin operaatioon heikensi maan itäosien puolustusta ratkaisevalla hetkellä.

Kreml on joutunut siirtämään reservejä Kurskiin, mutta pystynyt ylläpitämään tärkeinä pitämiään hyökkäysoperaatioita Donetskin alueella. Venäläisjoukot ovat alle kymmenen kilometrin päässä Pokrovskista, joka on toiminut tärkeänä logistisena keskuksena Ukrainan joukoille.

Alivahvuiset Ukrainan yksiköt ovat joutuneet vetäytymään Pokrovskin itäpuolelle valmistelluista puolustusasemista. Kaupungin menetys voisi avata Donetskin muut osat venäläisjoukkojen hyökkäyksille.

Sotilasasiantuntija Oleksandr Kovalenko kuvailee Pokrovskin puolustusta täydeksi epäonnistumiseksi. Hän korostaa Telegram-päivityksessään, että syy ei ole ukrainalaissotilaissa.

– Ongelmana ovat he, jotka tekevät päätöksiä sotilaiden puolesta, Kovalenko toteaa.

Eräs 93. mekanisoidun prikaatin sotilas arvostelee viestipalvelu X:ssä asevoimien johtoa ja sanoo Pokrovskin tilanteen heikkenevän nopeasti. Hänen mukaansa kaupunki tullaan menettämään huomattavasti nopeammin kuin Bahmut, jonka venäläiset miehittivät viime vuoden alussa kuukausia kestäneen taistelun jälkeen.

– Suoraan sanottuna en ole nähnyt koskaan mitään tällaista. Kaikki on luhistumassa niin nopeasti, sotilas sanoo.

Panssariesteiden yli: Video näyttää Ukrainan läpimurron

Ukrainan asevoimien yksiköt tunkeutuivat 6. elokuuta rajan yli Kurskin alueelle ja yllättivät täysin sinne sijoitetut venäläisjoukot.

Tähän mennessä noin 600 venäläissotilasta on jäänyt sotavangiksi. Kremlin arvioidaan siirtäneen hätäisesti 30 000 sotilasta muilta alueilta vahvistamaan Kurskin puolustusta. Ukrainan asevoimat kertoo ottaneensa haltuun noin 1 300 neliökilometriä ja sata asutuskeskusta.

Ukrainan pioneerijoukot ovat julkaisseet uusia videoita läpimurrosta. Lennokin kuvaama video näyttää, kuinka miinakenttiin räjäytettiin väylä operaation ensihetkinä. Raja-alueelle pystytetyt betoniset panssariesteet eli ”lohikäärmeen hampaat” ohitettiin nopeasti.

Venäläisjoukkojen asemia moukaroitiin yön aikana pimeänäkölaitteilla varustetuilla lennokeilla. Ammusvarastojen ja puolustusasemien tuhoaminen lamautti Venäjän yksiköiden toimintakyvyn.

Kurskin operaation menestyksestä huolimatta Ukrainan tilanne on pysynyt vaikeana maan itäosissa. Venäjän joukot ovat jatkaneet viime päivinä etenemistään kohti Donetskin alueella sijaitsevaa Pokrovskin kaupunkia, jota käytetään lähialueen joukkojen huoltoon rautatieyhteyksiensä vuoksi.

Ukraina vaatii aserajoitusten poistoa – auttaisi lopettamaan sodan

Kansainvälisten kumppaneiden pitkän kantaman aseiden käyttöä koskevien rajoitusten poistaminen sotilaskohteisiin Venäjän sisällä auttaa Ukrainaa lopettamaan sodan mahdollisimman pian, Volodymyr Zelenskyi sanoi iltaisessa videopuheessaan, Ukrinform raportoi.

– Vaadimme edelleen, että – Ukrainan pitkän kantaman iskujen rajoitusten poistaminen nyt – auttaa meitä lopettamaan sodan mahdollisimman pian reilulla tavalla Ukrainan ja koko maailman kannalta. Elämän puolustamisella on sama merkitys kaikkialla, Zelenskyi sanoi.

Hän korosti, että kaikkien kansainvälisten kumppaneiden pitäisi olla aktiivisempia Venäjän terrorismin torjunnassa.

– Tästä terrorista ei saa koskaan tulla jonkinlaista uutta normaalia Euroopalle, presidentti sanoi.

Zelenskyin mukaan Ukrainan armeijan ylipäällikkö Oleksandr Syrskyi raportoi presidentille.

– Pokrovskissa ja muissa suunnissa Donetskin alueilla tilanne on äärimmäisen vaikea, venäläisten avainponnistelut ja niiden suurimmat voimat ovat keskittyneet sinne, ja jokaisen yksikkömme sitkeys, kykymme tuhota miehittäjä, ovat nyt erittäin tärkeitä, hän sanoi.

– (Oleksandr ) Syrskyi raportoi myös operaatiostamme Kurskin alueella. Jatkamme hallinnassamme olevan alueen laajentamista nimetyillä alueilla lähellä Ukrainan rajaa. Tämä on jotain, joka auttaa tuomaan monia ihmisiä kotiin Venäjän vankeudesta. Meidän on myös nyt ymmärrettävä, että kaikki Venäjälle siirtämämme paine tarkoittaa, että he eivät voi painostaa Donetskin aluetta enempää, Zelenskyi sanoi.

”Saavumme asemiin, he laukaisevat liitopommeja, piiloudumme”

Venäjän ilmavoimat on käyttänyt viimeisen vuoden aikana suuria liitopommeja etenemisensä tukena eri puolilla rintamaa. Vanhat neuvostopommit on varustettu siivekkeillä ja muutettu tuhoisiksi täsmäaseiksi. Kokonaiset kaupungit ovat samalla tuhoutuneet.

Toretskin kaupunkiin sijoitetut sotilaat kertovat New York Timesille tunteneensa ilmanpaineen muutoksen ja valtavat räjähdykset pommien iskeydyttyä läheiseen rakennukseen. Kukaan ei haavoittunut, koska pommi osui tällä kertaa noin 140 metrin päähän.

KAB- tai FAB-liitopommeja on Venäjän arsenaalissa 200-kiloisista aina yli 2 000 kilogrammaan asti. Yksi jättipommi voi tuhota betonibunkkerin tai romauttaa kokonaisen kerrostalon.

Venäjän joukot ovat päässeet etenemään viime kuukausina liitopommi-iskujen tukemina Donetskin alueella. Niitä on vaikea torjua, koska venäläiskoneet voivat laukaista ne kymmenien kilometrien päästä ilmatorjunnan kantaman ulkopuolelta. Ukrainalle toimitettujen F-16-hävittäjien toivotaan vaikeuttavan Venäjän ilmavoimien operointia ainakin jossain määrin.

Ukrainan 32. mekanisoidun prikaatin lennokkiyksikköä komentava alikersantti sanoo saman kuvion toistuvan joka päivä Toretskin rintamalla.

– Saavumme asemiin, he laukaisevat liitopommeja, me piiloudumme. Peitämme korvamme ja avaamme suumme, jotta emme saa aivotärähdystä, sotilas sanoo.

Venäläisjoukkojen kerrotaan olevan tällä hetkellä ylivoimaisia lukumäärällisesti ja tulivoiman suhteen itäisellä rintamalla. Liitopommien vuoksi edes kaikkein raskaimmista puolustusasemista ei pystytä pitämään kiinni.

Venäjän joukot ovat edenneet viime viikkoina Donetskin alueella. / deepstatemap.live

Erikoisjoukot iskivät taivaalta, hyökkääjän tärkeä järjestelmä tuhoutui

Ukrainan asevoimien erikoisjoukkojen sotilaat tuhosivat venäläisen elektronisen sodankäynnin Sapphire-järjestelmän Kurskin alueella.

Ukraina on vallannut alueita Venäjän maaperällä Kurskissa elokuun aikana.

Ukrainalaiset sotilaat löysivät ELSO-järjestelmän tiedustellessaan droneilla Venäjän hallinnassa olevaa aluetta.

X:ssä jaettu video näyttää, kuinka Ukrainan erikoisjoukkojen tiedusteludrone löytää ja paikantaa kohteen. Tämän jälkeen FPV-räjähdedrone lentää suoraan kohteeseen tuhoten sen. Samassa yhteydessä kuoli ja haavoittui venäläisiä sotilaita.

Sapphire-järjestelmä pystyy havaitsemaan miehittämättömän ilma-aluksen 30 kilometrin etäisyydeltä. Elektroniset vastatoimet alkavat viiden kilometrin etäisyydeltä dronen lähestyessä järjestelmää.

Sotilas raivoaa: Puolet eliittirykmentistä tuhottiin

Venäläinen Kupol-nimeä käyttävä sotilas ihmettelee sosiaalisessa mediassa julkaisemallaan videolla, miksi Venäjän alueilla taisteluita käyville ja kovia tappioita kärsiville venäläissotilaille maksetaan vähemmän (335 euroa kuukaudessa) kuin Ukrainassa taisteleville venäläissotilaille (1970 euroa kuukaudessa).

Hän sanoo kuuluvansa Moskovan alueen ”kuvernöörin rykmenttiin”.

Ukraina on vallannut alueita Venäjän maaperällä Kurskissa elokuun aikana. Ukrainan väitetään tehneen myös pienimuotoisia hyökkäyksiä Venäjän Belgorodin raja-alueella.

– Puolet eliittirykmentistämme tuhottiin Vovtshanskissa (Harkovan alueella). Ja nyt meidät on siirretty Kurskiin. Miksi v…..a saamme (vain) 335 euroa, jos osallistumme ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon”, Kupol kysyy vihaiseen sävyyn.

Hän kertoo olevansa ymmällään ja vaatii asiaan selvennystä sekä vastauksia.

Katastrofin ainekset: Moskovan joukkojen eteneminen kiihtyy

Ukrainan sotilaallinen tilanne jatkuu vaikeana maan itäosissa huolimatta Kurskin alueella tehdystä yllätysiskusta elokuun alussa. Venäjä on siirtänyt Kurskiin vahvistuksia, mutta jatkanut operaatioitaan Donetskin alueella.

Venäläisjoukot ovat tällä hetkellä vajaan kymmenen kilometrin päässä Pokrovskin kaupungista, joka on toiminut tärkeänä huoltokeskuksena Ukrainan joukoille. Ukraina joutui hiljattan vetäytymään Memrykin ja Kalynoven kylistä. Uusia hyökkäyksiä on torjuttu Donetskin eteläosissa Vuhledarin sivustoilla.

Avoimiin lähteisiin perustuvan seurannan perusteella Venäjän asevoimien etenemistahti on kiihtynyt heinäkuun jälkeen. Sotaa seuraavan ukrainalaisen Deepstate-sivuston mukaan venäläiset miehittivät kesällä keskimäärin viiden neliökilometrin kokoisen alueen kesällä, mutta lukema kolminkertaistui elokuun puolivälissä noin 15 neliökilometriin.

Tie kohti Pokrovskia avautui helmikuussa, jolloin venäläisjoukot valtasivat pitkän ja verisen taistelun jälkeen Donetskin kaupungin laitamilla sijaitsevan Avdijivkan. Vahvasti linnoitettu alue oli ankkuroinut Ukrainan puolustusasemat koko lähialueella.

Kremlin tavoitteena on edetä tappioista piittaamatta Pokrovsiin ja tämän jälkeen Donetskin muihin osiin. Rautatie- ja maantieyhteyksien vuoksi tärkeän kaupungin väkiluku ennen sotaa oli noin 60 000 ihmistä. Sen kautta huolletaan Ukrainan joukkoja lähes koko itäisellä rintamalla. Etenemisellä on myös poliittinen ulottuvuus, sillä Dnipron alueen raja sijaitsee vain 20 kilometriä Pokrovskin länsipuolella.

Sotaa seuraava suomalainen Black Bird Group -vapaaehtoisryhmä on huomauttanut Venäjän joukkojen etenemisen kiihtyneen. Ukraina on joutunut vetäytymään monista puolustusasemista, jotka rakennettiin nopealla aikataululla Avdijivkan menetyksen jälkeen. Puolustajien yksiköiden sanotaan olevan alivahvuisia.

– Huolet puolustusasemien puutteista Avdijivkan takana ovat todellisia. Suurempi ongelma on kuitenkin pula miesvoimasta ja aluetta puolustavista yksiköistä. Vahvoistakaan asemista ei pystytä pitämään kiinni, jos niiden puolustamiseen on vain 10–20 prosenttia tarvittavista sotilaista, Tatarigami-nimimerkillä sodasta kirjoittava ukrainalainen upseeri kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Arvostelijoiden mukaan Ukrainan operaatio Kurskin alueella on sitonut maan vähäisiä reservejä. Niitä olisi voitu käyttää tilanteen vakauttamiseksi Pokrovskin rintamalla. Kreml ei ole toistaiseksi siirtänyt pois merkittäviä määriä yksiköitä Donetskin alueelta, vaan on tyytynyt ylläpitämään passiivista puolustusta Kurskin alueella.

– Ukrainalla on olemassa eri vaihtoehtoja rintaman vakauttamiseksi. Alueelle voidaan siirtää uusia prikaateja, joukkoja voidaan siirtää Kurskin ja Harkovan alueilta, tai pataljoonia voidaan siirtää rintaman rauhallisemmista osista. Aika ei ole kuitenkaan puolustajien puolella, ja tällä hetkellä on olemassa riski vakavasta operatiivisesta katastrofista, upseeri varoittaa.

Ukraina esittelee USA:lle voiton suunnitelmansa

Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi The Kyiv Independentin mukaan, että ehdotus esitellään myös varapresidentti Kamala Harrisille ja entiselle presidentti Donald Trumpille.

Trump on väittänyt vaalikampanjansa aikana lopettavansa sodan 24 tunnin sisällä, jos hän tulee valituksi, mutta ei ole kertonut miten.

Puhuessaan Ukraina 2024 Independence -foorumissa Kiovassa tiistaina Zelenskyi sanoi, että meneillään oleva Kurskin hyökkäys on yksi tämän suunnitelman osista.

Muita ovat Ukrainan osallistuminen globaaliin turvallisuusinfrastruktuuriin, Venäjän painostaminen lopettamaan sota diplomaattisin keinoin sekä taloudelliset näkökohdat, Zelenskyi sanoi kertomatta yksityiskohtia.

Presidentti sanoi, että hän nostaa jatkuvasti esiin ne punaiset linjat, jotka Ukrainan länsiliittolaiset ovat asettaneet aseiden käytölle Venäjän alueella.

– He eivät halua puhua siitä, ja otan sen esiin. Olympialaiset ovat ohi, mutta pingistä pelataan yhä, hän vitsaili.

Kiova on pitkään todennut, että pitkän kantaman aseiden käyttörajoitukset haittaavat sen sotaponnisteluja. Länsimaiset kumppanit puolestaan uskovat, että Ukrainan iskut syvälle Venäjän alueelle voisivat olla syy sodan eskaloitumiseen.

Toukokuussa Yhdysvallat antoi Ukrainalle luvan käyttää HIMARS-raketinheittimiä, GMLRS-raketteja ja tykistöä Venäjän aluetta vastaan lähellä Ukrainan rajaa.

Yhdysvallat ja Britannia kieltävät edelleen Ukrainaa käyttämästä yhdysvaltalaisia ATACMS-ohjuksia ja brittiläisiä Storm Shadow -ohjuksia iskuihin syvemmälle Venäjän alueelle.

Ukraina on kiistää nämä väitteet ja lisännyt painetta kiellon poistamiseksi viime viikkoina Kurskin hyökkäyksen jälkeen.

Ukrainan rajalle ilmestyi Valko-Venäjän tankkeja, joihin on maalattu B-kirjain

Valko-Venäjältä on alkanut tihkua sosiaaliseen mediaan kuvia, joiden kerrotaan näyttävän Ukrainan rajan tuntumaan tuotua sotakalustoa. Tarkkailijoiden huomio on kiinnittynyt tankkien, panssariajoneuvojen ja sotilaskuorma-autojen yksityiskohtaan. Ajoneuvojen kylkiin ja oviin on nimittäin maalattu näkyvästi suuret valkoiset B-kirjaimet.

Venäjä on käyttänyt tunnetusti Ukrainassa kalustossaan vastaavasti maalattuja Z- ja V-tunnuksia.

Kuvia on julkaissut muun muassa Venäjän asevoimien toimintaa Ukrainassa seuraava suosittu Milinfolive-tili Telegramissa.

Valko-Venäjän on kerrottu keskittäneen suuria määriä sotilaita ja kalustoa Ukrainan rajalleen. Syyksi on virallisesti tarjoiltu sotaharjoitusta Homelin alueella. Joukkojen siirtoja havaittiin ensimmäistä kertaa jo yli kaksi viikkoa sitten. Tuolloin syyksi kerrottiin vastaaminen Ukrainan väitettyihin provokaatioihin. Valko-Venäjän asevoimat esitti tuolloin myös vahvistamattomia väitteitä alas ampumistaan Ukrainan lennokeista.

Asiantuntijat ovat pitäneet Valko-Venäjän suoria sotatoimia Ukrainaa vastaan varsin epätodennäköisinä. Todellisena huolena on pidetty pienimuotoisia operaatioita raja-alueilla. Ne voisivat sitoa Ukrainan jo ennestään tiukilla olevia joukkoja.

Puolan ohjusjoukkojen ex-komentaja: On ammuttava alas välittömästi

Puolan ilmatilan loukkaus, jonka venäläinen drooni teki maanantaina massiivisen ilmahyökkäyksen aikana Ukrainaan, on Puolan ilmapuolustusjärjestelmien testaus ja yritys pelotella länttä. Näin sanoo Puolan maavoimien ohjusjoukkojen ja tykistön entinen komentaja Jaroslaw Kraszewski Ukrinformille.

– Uskon, että se oli provokaatio Venäjän puolelta.

Kraszewski toteaa, että venäläinen Shahed tuskin poikkesi reitiltään Ukrainan alueelle sattumalta. Venäläiset testasivat todennäköisesti Puolan ilmapuolustusjärjestelmiä ja Naton toiminta-algoritmia.

Hänen mielestään tämä askel voi olla myös Venäjän yritys pelotella Puolaa ja Natoa, jotta ne eivät auttaisi aktiivisesti Ukrainaa.

Kraszewski on vakuuttunut siitä, että jos tällainen kohde ilmestyy Ukrainan ilmatilaan, se ”on ammuttava alas välittömästi”. Muuten Venäjä todennäköisesti jatkaa näitä toimia.

Hänen mielestään Puolan pitäisi ampua alas tällaisia kohteita sekä Puolan että Ukrainan ilmatilassa.

– Jos sellainen esine ammutaan alas Ukrainan yllä, se ei osu lastensairaalaan, voimalaitokseen, vedenkäsittelylaitokseen tai putkilinjaan. Tätä ukrainalaiset tarvitsevat, Kraszewski sanoi.

Hän huomautti, että ilmakohteen ampuminen alas Ukrainan yläpuolella Puolan ilmapuolustuksen avulla sisältää mahdollisen loukkaantumisriskin maassa oleville henkilöille, koska ohjusjätteet putoavat taivaalta. Kraszewski uskoo kuitenkin, että riski on huomattavasti pienempi kuin ohjelmoidun venäläisen ohjuksen tai kamikazedroonin suora osuma Ukrainassa sijaitsevaan kohteeseen.

Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaa vastaan maanantaina 26. elokuuta yksi venäläinen drooni lensi Puolan kautta. Kohde oli Puolan ilmapuolustuksen tutkassa puoli tuntia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)