Ukrainan sota

Rintamalla leimahti: Venäjä hyökkää useista kohdista

Venäjän joukot ovat käynnistäneet useita hyökkäysoperaatioita  hyvin haastavista talven sääolosuhteista huolimatta. Asiasta kertoo sotaa seuraavan tutkimuslaitos ISW:n tuore raportti.

Venäjän joukot suorittivat hyökkäysoperaatioita useilla rintamasektoreilla. Lumisista, jäisistä ja mutaisista olosuhteista huolimatta Venäjän joukot ovat jatkaneet hyökkäysoperaatioitaan Harkovan ja Luhanskin alueen rajalla, lähellä Bahmutia ja kohti Avdiivkaa.

Jatkuvia maahyökkäyksiä on toteutettu myös Zaporizhian alueen länsiosissa voimakkaista tuulista huolimatta.

ISW:n mukaan näyttää siltä, että vaikeat sääolosuhteet eivät tule pysäyttämään taisteluja talvella. Taistelut todennäköisesti vain jonkin verran hidastuvat olosuhteiden pakosta.

Venäjän joukot ovat valinneet aloitteen ottamisen ja hyökkäysoperaatioiden aloittamisen marras-joulukuun vaihteessa.

Tämä viittaa ISW:n mukaan siihen, että Venäjän joukoilla on paineita ottaa ja säilyttää aloite ensi vuoden alkupuolelle asti, ennen maaliskuun 2024 presidentinvaaleja.

Venäjä saattaa myös tavoitella sitä, että Ukrainan vastahyökkäys saataisiin päätökseen tai pyrkiä varmistamaan, ettei Ukrainan hyökkäyksellä olisi mahdollisuutta jatkua talven aikana.

ISW:n mukaan on kuitenkin epäselvää, onnistuuko Venäjän tuore hyökkäysoperaatio saavuttamaan sille merkittäviä voittoja. Vaikeat olosuhteet lisäävät myös tappioita, hidastavat etenemistä ja heikentävät sotilaiden taistelumotivaatiota.

Ukraina näyttää keskittyvän parhaillaan resurssien säästämiseen. Ukrainan joukot ovat jääneet puolustaviin asemiin, perustaen ja vahvistaen puolustusasemia alueilla, joilla eivät aktiivisesti suorita vastahyökkäyksiä.

Tutkijan synkkä arvio: Ukraina ei ole enää erityinen lännen silmissä

Hetkenä jolloin Ukraina on epätoivoisesti suuressa avun tarpeessa, on tuen nykymuotoinen jatkuminen epävarmaa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopan unionissa, kirjoittaa Financial Times. Ukrainan puolustustaistelun tukemisesta vallitsi pitkään laaja poliittinen yhteisymmärrys lännessä, mutta tämä yksimielisyys on nyt tullut tiensä päähän, arvioivat lehden haastattelemat asiantuntijat.

German Marshall Fund-ajatushautomon tutkija Jacob Kirkegaardin mukaan Vladimir Putinin viivytysstrategia on kaikesta huolimatta kantamssa hedelmää.

– Ukraina ei enää ole erityinen. Sen ei enää katsota olevan entisen mittaluokan kansallisen turvallisuuden kysymys EU:lle, Natolle tai Yhdysvalloille. Sillä jos se olisi, sen kustannuksella ei tehtäisi politiikkaa, Kirkegaard sanoo.

Putinin strategia yrittää sinnitellä pidempään kuin Ukrainan tukijat vaikuttaisi toimivan, tutkijan toteaa. Tilanne on Ukrainalle kauhea, hän sanoo.

Ukraina-apu on kohdannut vastustusta niin Euroopassa kuin Washingtonissa. EU:ssa etenkin Unkari on ilmoittanut estää unionin yhteiset avustuspaketit sekä Ukrainan EU-jäsenyyden etenemisen, Yhdysvalloissa taas republikaanit ovat kongressissa pyrkineet sitomaan Ukrainan tukemisen sisäpoliittisiin hankkeisiin, kuten rajaturvallisuuden vahvistamiseen.

EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis korostaa FT:lle Ukrainan tukemisen tärkeyttä. EU:n kaavaileman 50 miljardin euron taloudellisen tukipaketin tulevaisuudesta on tarkoitus keskustella ensi viikolla, ja Dombrovskisin mukaan päätöksellä on kiire. Venäjällä eletään jo sotataloudessa, hän toteaa.

Ukraina on paraikaa tiukan taloudellisen paineen alla. Paitsi sotilaallista tukea, kaipaa maa myös apua yhteiskunnallisten toimintojensa ylläpitämisessä. Mikäli kaavaillut tukipaketit eivät toteudu alkuvuoden aikana, voi Ukrainan keskuspankki pahimmassa tapauksessa joutua painamaan lisää rahaa menojen kattamiseksi. Tämä voi taas aiheuttaa hyperinflaation ja muuta epävakautta.

Ukraina-avun tuntuva heikentyminen huolestuttaa Joe Bidenin hallintoa ja sen liittolaisia kongressissa, FT kertoo. Ukrainan tutkijat pelkäävät avun vaarantumisen heikentävän paitsi Ukrainaa, myös Yhdysvaltojen johtaja-asemaa maailmanpolitiikassa.

– Tiedämme tiedusteluyhteisömme arvioista, että Putin uskoo Ukrainan kaatumisen olevan vain kuukausien kysymys ilman Yhdysvaltojen tukea. Miksi me nyt todistaisimme hänen olevan oikeassa, senaatin tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Mark Warner sanoo.

Venäjä saattaa kärsiä Ukrainassa tappioita samaa tahtia kuin se luo uusia joukkoja

Institute for the Study of War -ajatushautomo kertoo, että Venäjän joukot saattavat kärsiä Ukrainassa tappioita samaa tahtia, kuin se luo uusia joukkoja. Venäjän joukot suorittavat parhaillaan massiivisia jalkaväen hyökkäyksiä Avdijivkan valtaamiseksi. Venäjän tavoitteena on ilmeisesti säästää panssaroituja ajoneuvoja huolimatta suurten miestappioiden riskistä.

Venäjän sotilaskomento on tehnyt kiireessä vastaperustettuja ja alivahvuisia muodostelmia Ukrainaan rintaman osia vahvistamaan, joka on haitallista Venäjän tavoitteille pitkällä tähtäimellä, ISW kertoo.

ISW arvioi, että suuret venäläisjoukkojen tappiot estävät Venäjän joukkoja täydentymästä kokonaan, mikäli Venäjä jatkaa uusien joukkojen luomista nykyiseen tahtiin. Venäjä näyttää ISW:n mukaan kestävän hävittyjen joukkojen korvaamista uusilla niin kauan kuin presidentti Vladimir Putin on valmis kestämään seuraukset kotimaassa.

Yhdysvallat ja Ukraina laajensivat yhteistyötä – tavoitteena Ukrainan NATO-kelpoisuus

Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti 6. joulukuuta uudesta avustuspaketista Ukrainalle, jonka arvo on enintään 175 miljoonaa dollaria. Avustuspaketti sisältää muun muassa AIM-9M- ja AIM-7-ohjuksia, nopeita antiradiaatio-ohjuksia, Javelin- ja AT-4- panssarintorjuntaohjelmia sekä tykistöammuksia.

Yhdysvallat ja Ukraina allekirjoittivat aiesopimuksen, joka mahdollistaa Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin mukaan Ukrainalle varaosien valmistamisen Yhdysvalloista saatavaan sotilaskalustoon. Aiesopimus nopeuttaa korjattujen laitteiden palauttamista rintamalle.

Valkoinen talo kertoo, että Yhdysvallat lähettää neuvonantajan Ukrainan strategisen teollisuuden ministeriöön auttamaan Ukrainaa tavoitteessaan päästä yhteensopivaksi NATO:n jäseneksi. Neuvonantajan avulla pyritään lisäksi torjumaan korruptiota ja houkuttelemaan maahan ulkomaista investointia.

Venäjä ja Iran syventävät yhteistyötään

ISW:n mukaan Vladimir Putin ja Iranin presidentti Ibrahim Raisin tapasivat Moskovassa 7. joulukuuta. Putin ilmoitti, että Venäjän ja Iranin kauppa kasvoi 20 prosenttia vuonna 2023 ja ylsi yli viiteen miljardiin dollariin.

Putinin mukaan Venäjä ja Iran rakentavat rautatielinjaa Venäjältä Iranin kautta Intian valtamerelle. Putin ilmoitti myös, että hän ja Raisi aikovat allekirjoittaa sopimuksen vapaakauppa-alueen perustamisesta Iranin ja Euraasian talousyhteisön (EAEU) välille vielä tämän vuoden aikana.

Ukrainan joukot jatkaneet hyökkäystä kahteen suuntaan

– Melitopolin suunnassa Ukrainan puolustusvoimat aiheuttavat edelleen miehitysvoimille mies- ja kalustomenetyksiä, mikä heikentää vihollista koko rintamalla. Puolustusvoimat torjuivat kahdeksan vihollisen hyökkäystä Verboven ja Robotynen länsipuolella Zaporizhzhian alueella, kertoi Ukrainan pääesikunnan tiedottaja Andri Kovalev Ukrinformin mukaan.

– Puolustusvoimat jatkavat myös hyökkäysoperaatioita Bahmutin eteläpuolella Donetskin alueella aiheuttaen viholliselle mies- ja kalustomenetyksiä sekä vakiinnuttamalla asemiaan. Bahmutin suunnassa Ukrainan joukot torjuivat 24 vihollisen hyökkäystä Bohdanivkan, Ivanivsken alueella, Klishchiivkassa ja Andrijivkassa Donetskin alueella, jatkoi Kovalev.

Hänen mukaansa vihollinen yrittää jatkuvasti piirittää Avdijivkan.

– Sotilaamme pitävät lujasti linjasta ja aiheuttavat viholliselle merkittäviä tappioita. Puolustusvoimat torjuivat onnistuneesti 30 vihollisen hyökkäystä Novobakhmutivkan, Avdijivkan, Tonenken eteläpuolella ja Pervomaiskijan itäpuolella Donetskin alueella.

Marinkan suunnassa puolustusvoimat jatkavat tiedottajan mukaan vihollisen torjumista Donetskissa Marinkan ja Novomykhailivkan alueilla. Täällä ukrainalaiset joukot torjuivat 14 hyökkäystä.

Pääesikunta kertoo lähes tuhannen venäläisen kaatunenn torstain taisteluissa.

”Päivittäinen ohjusterrorismi on tärkeä osa kansanmurhan politiikkaa”

Ukrainan pysyvä edustaja YK:ssa Sergi Kyslytsyan mukaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen Ukrainan alueella on dokumentoitu yli 114 000 tapausta sodan lakien ja tapojen rikkomisesta, kertoo Ukrinform.

Hän kertoi kokouksessa, että 2. joulukuuta sosiaalisessa mediassa ilmestyi video, jossa Venäjän joukot teloivat kaksi ukrainalaista sotilasta heidän antautuessaan sotavankeina.

– Tämä ei ole ensimmäinen ukrainalaisten sotavankien teloitus ja olemme jo kiinnittäneet turvallisuusneuvoston huomion muihin hirvittäviin rikoksiin, mukaan lukien vangittujen ukrainalaisten sotilaiden tappaminen julman ja epäinhimillisen kidutuksen jälkeen, Kyslytsya painotti.

Hän muistutti Olenivkan terrori-iskusta, jossa kuoli yli 50 ukrainalaista sotavankia heinäkuussa 2022.

– Vähemmän epäilyksiä jää siitä, että heidän perimmäisenä tavoitteenaan on Ukrainan valtion ja Ukrainan kansakunnan tuhoaminen. Päivittäinen koko maahan vaikuttava ohjus- ja lennokkiterrori on tärkeä osa tätä tietoista kansanmurhapolitiikkaa, Ukrainan pysyvä edustaja painotti.

Hänen mukaansa Venäjä on marraskuun 25. päivän jälkeen laukaissut 262 dronea ja 21 Kh-59- ja S-300-ohjusta Ukrainaan.

– Ilmapuolustuksemme teki uskomatonta työtä ja ampui niistä alas 81 prosenttia. Loput 20 prosenttia aiheuttivat kuitenkin kuolemaa ja tuhoa ukrainalaisille, heidän kodeilleen ja siviili-infrastruktuurille, Kyslytsya sanoi.

Hänen mukaansa kuluvan vuoden 11 kuukauden aikana rekisteröitiin 59 000 asuinalueille kohdistettua iskua 24 Ukrainan alueella. Suurin osa hyökkäyksistä raportoitiin Zaporižžjan, Hersonin, Donetskin, Harkovan, Sumyn ja Tshernihivin alueilla, joissa kuoli 2 000 ihmistä ja 11 000 loukkaantui.

Ukraina sanoo yli 335000 venäläisen kaatuneen

Ukrainan armeijan pääesikunta kertoo X-viestipalvelussa, että hyökkääjiä olisi kaatunut noin 335 110 sitten sodan alun, joista tiistaina 1270.

Myös Venäjän kalustotappiot kasvavat edelleen. Ukraina ilmoittaa tuhonneensa tähän mennessä 5 600 Venäjän panssarivaunua, 10 456 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, joista peräti 40 tiistaina. Muita sotilasajoneuvoa Ukraina kertoo tuhonneensa 10 532, joista tiistaina 49.

Lisäksi Venäjän kerrotaan menettäneen 324 lentokonetta, 324 helikopteria, 6 083 lennokkia ja dronea, 605 ilmatorjuntayksikköä, 8 024 erilaista tykistöasetta ja 919 raketinheitintä.

Risteilyohjuksia Ukraina kertoo ampuneensa alas 1 570.

Lisäksi Ukraina sanoo tuhonneensa 22 vihollisen sotalaivaa ja yhden sukellusveneen.

"Life is only meaningful when we are striving for a goal."
Aristotle

The combat losses of the enemy from February 24, 2022 to December 6, 2023. pic.twitter.com/zUIQQz2Tis

— Defense of Ukraine (@DefenceU) December 6, 2023

Brittitiedustelu arvioi Venäjän kokonaistappioksi 290000-350000 miestä

24. helmikuuta 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana Venäjän viralliset joukot kärsivät todennäköisesti 180 000–240 000 haavoittuneen ja noin 50 000 kuolleen miehen tappiot. Wagner-ryhmän palkkasoturit kärsivät todennäköisesti noin 40 000 haavoittuneesta ja 20 000 kuolleesta, arvioi Britannian puolustusministeriö.

Siksi kaiken kaikkiaan Venäjä on todennäköisesti kärsinyt noin 220 000-280 000 haavoittuneen ja noin 70 000 kuolleen tappiot. Tämä tarkoittaisi arviolta 290 000-350 000 venäläisuhrien kokonaismäärää. Arvioitu mediaani on 320 000 kokonaistappiot.

Brittitiedustelu huomauttaa, että jopa venäläisten viranomaisten keskuudessa on todennäköisesti alhainen ymmärrys uhrien kokonaisluvuista, koska armeijassa on pitkään vakiintunut epärehellinen raportoinnin kulttuuri.

Ukrainan puolustusvoimien pääesikunta kertoo, että Venäjä olisi menettänyt kaatuneina lähes 333 000 sotilasta.

Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine – 4 December 2023.

Find out more about Defence Intelligence's use of language: https://t.co/YagSaiekzW

🇺🇦 #StandWithUkraine 🇺🇦 pic.twitter.com/AkQ44Nj5Yj

— Ministry of Defence 🇬🇧 (@DefenceHQ) December 4, 2023

Tämä on Ukrainan iskujen uusi päämaali

Hyökkääjän ilmatorjuntajärjestelmät ovat yksi Ukrainan tärkeimmistä maaleista, arvioi Britannian puolustusministeriö katsauksessaan.

Ministeriön X:ssä julkaisemassa katsauksessa kerrotaan, että Venäjän ilmatorjuntajärjestelmien rooli on kriittinen Ukrainan lennokki-iskujen torjunnassa. Ilmatorjuntajärjestelmiä lamauttamalla Ukraina kykenee käyttämään lennokkejaan tehokkaammin.

Erityisesti lyhyen kantaman SA-15 Tor -ilmatorjuntajärjestelmän merkitys on brittitiedustelun mukaan Venäjälle suuri.

– SA-15 -järjestelmän enimmäiskantama on 15 kilometriä, ja sitä käyttävät Venäjän armeijan ilmapuolustusyksiköt. Se on suunniteltu suojaamaan maajoukkojen etulinjaa, ministeriö kirjoittaa katsauksessaan X:ssä.

Järjestelmän suurimmaksi rajoitteeksi brittitiedustelu arvioi sitä käyttävän henkilökunnan väsymisen. SA-15 -järjestelmä vaatii kolmen hengen miehistön, eikä valmiustilan ylläpitäminen kellon ympäri ole ministeriön arvion mukaan helppoa.

Vastaavasti myös Ukrainan ilmatorjuntajärjestelmät ovat brittitiedustelun mukaan Venäjän iskujen prioriteettilistan yläpäässä.

Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine – 3 December 2023.

Find out more about Defence Intelligence's use of language: https://t.co/zdC12U25Sp

🇺🇦 #StandWithUkraine 🇺🇦 pic.twitter.com/NPUXvUXHxQ

— Ministry of Defence 🇬🇧 (@DefenceHQ) December 3, 2023

Ukrainan mukaan lähes 1300 vihollista kuollut torstain taisteluissa

Ukrainan armeijan pääesikunta kertoo, että venäläisiä olisi kaatunut torstaihin mennessä noin 330 040 sitten Venäjän hyökkäyksen alun 24. helmikuuta 2022.

Venäjän panssarivaunuja sanotaan tuhotun koko sodan aikana 5 564, panssaroitua miehistönkuljetusvaunua 10 372 ja 10 399 muuta sotilasajoneuvoa.

Venäjän kerrotaan menettäneen lisäksi 323 lentokonetta, 324 helikopteria, 5 976 lennokkia, 602 ilmatorjuntayksikköä, 7 931 erilaista tykistöasetta ja 912 raketinheitintä. Risteilyohjuksia Ukraina kertoo ampuneensa alas 1 567.

"Winter forms our character and brings out our best."
Tom Allen

The combat losses of the enemy from February 24, 2022 to December 1, 2023. pic.twitter.com/9iBoC509pB

— Defense of Ukraine (@DefenceU) December 1, 2023

Spoofing on vaarallista – lentoja haittaava gps-häirintä lisääntynyt

Venäjän aloittama sota Ukrainassa häiritsee siviililentoliikennettä ja satelliitteja. Massiivisen satelliittiohjattujen droonien, täsmäohjusten ja -pommien käytön takia elektroninen sodankäynti eli elso on ollut erityisen raivokasta Ukrainassa. Nyt häiriöitä on alettu havaita myös Lähi-idässä, jossa Israel käy sotaa terroristijärjestö Hamasia vastaan, ja Israel on myös antanut häirinnästä varoituksia siviililiikenteelle.

Lisäksi häiriöitä on havaittu kaukanakin aktiivisilta sota-alueilta.

Elson takia siviililiikenteen lentäjät ovat havainneet koneidensa gps-järjestelmien lisääntyviä toimintahäiriöitä kymmenien tai jopa satojen kilometrien päässä sota-alueilta. Sen lisäksi, että gps-satelliittien signaali katoaa kokonaan, havaitaan yhä enemmän väärää sijaintia näyttäviä valesignaaleja, joilla sotilaskäytössä pyritään johtamaan vihollista tai sen laukaisemia aseita harhaan. Tästä huijaavasta sodankäyntitavasta käytetään nimeä spoofing.

Toistaiseksi häirintätapaukset eivät ole johtaneet vakaviin ongelmiin, koska suurilla liikennekoneilla on vähintään kuusi vaihtoehtoista navigointijärjestelmää, mutta pienet liikelentokoneet ovat alttiimpia spoofingille. Häirintähyökkäysten seurauksina koneiden järjestelmät antavat ohjaamomiehistölle vääriä sijaintitietoja tai paikkaansa pitämättömiä varoituksia. Pahimmillaan kone voi ajautua pois reitiltään.

Airbusin koneissa havaittiin viime vuonna 50 000 gps-häirintätapausta, joka oli neljä kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Häiriöitä havaittiin jopa 300 kilometrin päässä sota-alueilta, eniten reiteillä, jotka kulkevat Mustallamerellä Turkista Azerbaidžaniin, Välimerellä Kyprokselta Libyaan, Itämerellä Puolan ja Latvian alueilla sekä Suomen ja Norjan Lapissa.

Häirintähyökkäykset ovat paljastaneet olennaisen vian lentokoneiden avioniikassa, joka perustuu oletukselle gps-signaalin luotettavuudesta. Viimeaikaisten tapahtumien pitäisikin herättää valmistajat suojaamaan elektroniikkaa häirinnältä tai muokkaamaan sitä sellaiseksi, että se tunnistaisi väärät signaalit.

Raskaat taistelut jatkuvat, mutta venäläiset eivät ole edenneet Avdijivkassa

Institute for the Study of War-ajatushautomona analyytikoiden mukaan Venäjän joukot eivät 27. marraskuuta tehneet vahvistettuja edistysaskeleita.

Kovaa taistelua käydään lähellä Avdijivkan koksitehtaan Koillis-Avdijivkassa ja teollisuusvyöhykkeellä Avdijivkasta kaakkoon.

Venäläiset lähteet toistivat väitteen, että sen joukot ovat valloittivat koko teollisuusalueen Avdijivkasta kaakkoon ja saavuttivat kaakkoisen esikaupunkialueen.

Ukrainan pääesikunta ilmoitti, että Ukrainan joukot torjuivat yli 30 venäläisten hyökkäystä eri puolilla Avdijivkan ympäristön asutuskeskuksissa.

Ukrainan Tavria-joukkojen tiedottaja eversti Oleksandr Shtupun totesi, että Venäjän joukot jatkoivat maahyökkäystä 10-20 hengen ryhmissä. Hän lisäsi, että venäläiset joukot hyökkäävät kuuteen suuntaan Avdijivkan alueella.

Lisäksi venäläiset sotabloggaajat väittivät, että venäläiset joukot etenivät määrittelemättömästi lähellä Kruta Balkaa (5 km Avdiivkasta itään) ja Avdiivkan koksitehtaan lähellä, vaikka ISW ei ole havainnut vahvistusta näille väitteille.

Ukrainan pääesikunta ilmoitti myös, että Ukrainan joukot jatkoivat hyökkäyksiä Bahmutin eteläpuolella maanantaina, mutta eivät saavuttaneet vahvistettua etenemistä.

Myös Venäjän joukot jatkoivat paikallisia hyökkäysoperaatioita lähellä Bahmutia, mutta eivät saavuttaneet vahvistettuja voittoja. Pääesikunnan mukaan Ukrainan joukot torjuivat ainakin 26 Venäjän hyökkäystä.

Britannian puolustusministeriön mukaan viimeisen kuuden viikon aikana Venäjän uhriluvut ovat todennäköisesti olleet toistaiseksi korkeimpia. Suuret tappiot ovat suurelta osin aiheutuneet Venäjän hyökkäyksestä Avdijivkan kaupunkia vastaan. Britannian mukaan venäläisten uhriluku on ollut marraskuussa keskimäärin 931 miestä päivässä.