Verkkouutiset

Ukrainan sota

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tshekin tykistöammusaloite Ukrainan auttamiseksi saattaa olla vaarassa

Tshekin viranhaltijoilla on eriäviä näkemyksiä siitä, miten maan johdon aloite tykistöammusten hankkimiseksi Ukrainalle etenee.

Maan ensimmäisen varapuolustusministerin František Šulcin toukokuun puolivälissä Slovakian Bratislavassa IDEB – International Defense Exhibition 2024:ssä Defense Newsille antaman haastattelun mukaan aloite etenee vakaasti: ensimmäisten 180 000 ammuksen erän pitäisi saapua kesäkuussa.

Hänen mukaansa Tshekin johto on aktiivisesti yhteydessä aloitteessa mukana oleviin yli 15:een EU- ja Nato-maahan lisärahoituksen ja ”vakaana jatkuvan ammusten toimittamisen” varmistamiseksi Ukrainaan tulevina kuukausina.

Helmikuussa presidentti Petr Pavel kertoi, että he ovat löytäneet EU:n ulkopuolelta 155 mm:n ammuksia puoli miljoonaa ja 122 mm:n ammuksia 300 000 kappaletta.

Toukokuun alussa saksalaismedia Tagesschaun haastattelussa Pavel sanoi  kuitenkin, että aloite ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Syy on osittain siinä, että Venäjän hallitus on saanut tietoa operaation yksityiskohdista.

Pavelin mukaan mitä useampi tietää aloitteesta, sitä enemmän syntyy kilpailua. Toisaalta oli välttämätöntä tehdä aloitteesta julkinen, jotta sille saataisiin tukea muista maista, mutta toisaalta siinä paljastettiin kortit, mitä Venäjä tietenkin nyt hyödyntää pyrkien tavalla tai toisella estämään hankinnat tai ainakin hankaloittamaan niitä.

Läpinäkyvyyden ja salassapidon rajanveto on ollut haastavaa Ukrainan tukijoille. Sen jälkeen, kun Saksan ilmavoimissa käyty puhelinneuvottelu Taurus-risteilyohjusten toimitusmahdollisuuksista Ukrainaan vuoti julkisuuteen, huolta on herättänyt se, miten paljon Ukrainaan liittyvien hankintaponnistusten operatiivisia yksityiskohtia Venäjä pystyy saamaan haltuunsa.

Šulcin mukaan yksi haasteista on ollut tarve tilata ammuksia Euroopan puolustusteollisuuden ulkopuolelta, mikä tarkoittaa neuvottelua kumppanimaiden kanssa niin riittävästä rahoituksesta kuin kolmansien maiden sääntelytilanteestakin. Myös Ukrainan asevoimien turvallisuus- ja erityisvaatimusten täyttäminen vie hänen mukaansa paljon aikaa.

IDEB-messujen isäntämaa Slovakia on kieltäytynyt osallistumasta aloitteeseen, vaikka maan kansalaiset ovat keränneet yksityisellä varainkeruukampanjalla jo 1,5 miljoonaa euroa.

Edustajainhuoneen puhemies: Ukrainan pitäisi saada itse päättää aseiden käytöstä

Yhdysvaltain edustajainhuoneen republikaaneja edustava puhemies Mike Johnson sanoi Ukrinformin mukaan keskiviikkona, että Ukrainan tulisi itse päättää, miten sotaa käydään.

Hänen mukaansa Ukrainalle pitäisi ”sallia käydä sotaa parhaaksi katsomallaan tavalla”.

Sekä republikaanien että demokraattien kongressiedustajien ryhmä, Yhdysvaltain edustajainhuoneen pysyvän tiedusteluvaliokunnan jäsenet, pyysivät keskiviikkona kirjeessään puolustusministeri Lloyd Austinia sallimaan Ukrainan käyttää Yhdysvaltojen toimittamia aseita iskeäkseen kohteisiin Venäjän alueella.

– Ukrainan liittolaisemme pyytävät lupaa käyttää tiettyjä Yhdysvaltojen toimittamia aseita operaatioiden suorittamiseen strategisiin kohteisiin Venäjällä ja Venäjän hallitsemalla alueella. Politicon 14. toukokuuta julkaiseman raportin mukaan (Joe) Bidenin hallinnon nykyinen politiikka rajoittaa Ukrainan kykyä torjua Venäjän joukkoja lähellä Harkovaa Yhdysvalloista peräisin olevilla aseilla, kirjeessä todetaan.

Tiedusteluvaliokunnan jäsenet toteavat, että ”Ukrainan viranomaiset ovat seuranneet viikkoja, kun venäläiset joukot ovat hyökänneet ukrainalaisia asutuskeskuksia vastaan Venäjän alueelta rankaisematta”.

– Ukrainalaiset eivät ole pystyneet puolustamaan itseään hallinnon nykyisen politiikan vuoksi. On välttämätöntä, että Bidenin hallinto antaa Ukrainan sotilasjohtajille mahdollisuuden suorittaa koko kirjon operaatioita, jotka ovat tarpeen vastauksena Venäjän provosoimattomaan hyökkäykseen heidän suvereenia maataan vastaan, kirje jatkuu.

Yli 52 000 ukrainalaista on kadonnut sitten sodan alkamisen

Ukrainan sisäasiainministeriön mukaan 24.2.2022 lähtien kadonneeksi on vahvistettu 52 673 henkilöä, joista noin 37 000 erityisolosuhteissa eli sotatilalain mukaan. Samaan aikaan katosi 3 676 lasta ministeriön tietojen mukaan, kertoo Ukrinform.

Ukrainan parlamentin oikeusasiamies Dmytro Lubinets korostaa, että täysimittaisen sodan olosuhteissa kaikki tieto, joka voi auttaa kadonneiden omaisia löytämään heidät, on kriittistä.

Hän kertoo, että avoimen datan ansiosta Ukrainan kansalaisia löydetään ulkomailta tai vankeudesta kansainvälisten ja humanitaaristen järjestöjen avulla.

– Valtion instituutiot, kansalaisjärjestöt ja yleisö tekevät yhteistyötä. Kadonneiden henkilöllisyystodistusten väärennökset paljastetaan ja Venäjän rikokset on dokumentoitu, Lubinets sanoo.

– Suurin suru, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on tuonut mukanaan, ovat ihmistappiot. Meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme terroristivaltio vastuuseen jokaisesta tuhotusta ihmishengestä.

”Elämme vuotta 1938 – vuosi 1939 voitaisiin vielä välttää”

Ukrainalla on ollut arvostetun yhdysvaltalaisen historiantutkijan, professori Timothy Snyderin mukaan useaan eri otteeseen keskeinen rooli suurvaltojen välisessä kamppailussa, ja niin on hänen mukaansa myös nyt.

Ukrainan puolustussota imperialistista Venäjää vastaan ei ole hänen mielestään olennainen vain siksi, että Vladimir Putinin tavoitteena on kansanmurha keskellä Eurooppaa, vaan myös koska se muistuttaa, että kansainvälistä oikeutta on aika ajoin noustava puolustamaan.

Padotessaan Putinin aggressiota Ukraina käy yksin ja valtavin uhrauksin sellaista sotaa, jota varten Naton on olemassa – näin siitä huolimatta, että Ukrainan talous on kooltaan vain 1/250 Naton jäsenmaiden talouksien yhteenlasketusta koosta, Yalen huippuyliopiston historian professorina toimiva Snyder sanoi lauantaina päättyneessä kansainvälisessä Lennart Meri -konferenssissa Tallinnassa.

Kysyttäessä, eletäänkö nyt ikään kuin uudelleen surullisenkuuluisan Münchenin konferenssin vuotta 1938 vai toisen maailmansodan syttymisvuotta 1939, Snyder kallistuvansa vuoden 1938 kannalle.

– Tämä on kuin 1938, jolloin Tšekkoslovakia oli päättänyt taistella. Se oli epätäydellinen demokratia, Euroopan itäisin demokraattinen valtio silloin. Se ei ollut täydellinen, sillä oli monenlaisia ongelmia, Snyder totesi.

Kyse pitkälti bluffista

Kun Adolf Hitlerin johtama natsi-Saksa uhkasi vuonna 1938 Tšekkoslovakiaa, maa oli valmistautunut puolustamaan suvereniteettiaan.

– Sellaisessa maailmassa, jossa Tšekkoslovakia olisi niin tehnyt, toista maailmansotaa ei olisi tullut. Tšekkoslovakialla oli hyvä armeija, se olisi voinut pysäyttää Saksan. Kyse oli pitkälti Saksan bluffista. Jos Tšekkoslovakia olisi taistellut, ja jos ranskalaiset, britit ja lopulta myös amerikkalaiset olisivat tulleet apuun, olisi ollut kyse konfliktista, mutta ei toisesta maailmansodasta, Snyder sanoi.

Münchenin konferenssin seurauksena Britannian ja Ranskan painostama Tšekkoslovakia päätyi kuitenkin antamaan periksi Hitlerin vaatimuksille.

– Saksan hyökätessä Puolaan vuonna 1939 sillä olikin sitten hallussaan tšekkiläinen puolustusteollisuus, joka oli silloin maailman paras, sen riveissä oli slovakkisotilaita, ja hyökkäys tapahtui maantieteellisistä lähtökohdista, jotka Saksa oli saavuttanut vain koska Tšekkoslovakiaa ei enää ollut, Snyder totesi.

”Jos haluamme välttää suursodan”

Jos ukrainalaiset luovuttaisivat – tai jos länsi pettäisi Ukrainan – seuraavaan sotaansa Venäjä kävisi Snyderin mukaan merkittävästi nykyistä vahvempana.

– Silloin vastassamme olisi Venäjä, jolla on käsissään ukrainalainen teknologia, ukrainalaisia joukkoja ja uudenlainen maantieteellinen positio. Silloin oltaisiin vuodessa 1939, hän sanoi.

– Olemme vuodessa 1938 vielä nyt. Se mitä ukrainalaiset puolestamme tekevät, on itse asiassa vuoden 1938 pitkittämistä. He auttavat meitä välttämään joutumisen vuoteen 1939. Ukrainalaiset antavat meille tilaisuuden, ja meidän on syytä tarttua siihen, jos haluamme välttää uuden suursodan, hän varoitti.

Liitopommit kylvävät pelkoa – asiantuntijat huolissaan

Venäjä turvautuu hyökkäyssodassaan Ukrainassa yhä useammin tuhoa kylväviin liitopommeihin, uutisoi BBC. Pelkästään maaliskuun aikana Ukrainaan pudotettiin presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan 3000 liitopommia, ja nyt asiantuntijat pelkäävät pommien vahvistavan Venäjän tämänhetkistä momentumia rintamalla. Liitopommien kerrotaan muun muassa olleen ratkaisevassa osassa Venäjän valloittaessa Avdijivkan kaupungin helmikuussa.

Venäjä käyttää Ukrainassa vanhoja neuvostoliittolaisia pommeja, joihin on lisätty navigointijärjestelmä ja itsestään avautuvat siivet. Liitopommi on hyökkääjälle halpa vaihtoehto, samalla kun Ukrainan on vaikea puolustautua Venäjän pommituskampanjoilta.

– Ei ole sanoja kuvata liitopommi-iskun jälkiä. Saavut paikalle nähdäksesi ihmisten lojuvan siellä, riekaleiksi revittyinä, kertoo Vovtshankin kaupungin poliisipäällikkö Oleksii Kharkivskyi.

Venäläiset ovat moukaroineet Vovtshankia sadoilla liitopommeilla.

BBC:n haastattelemat asiantuntijat ovat huolissaan liitopommien uhasta. Pommien räjähdysvoima on valtava, sillä tavallisin FAB-1500-liitopommi painaa jopa 1,5 tonnia. Pommit koettelevat Ukrainan puolustusstrategiaa, sillä Venäjä voi jatkaa Ukrainan asemien pommittamista käytännössä keskeytyksettä.

– Venäjä voi pyyhkiä pois Ukrainan puolustuslinjat käyttämättä tykistöään. Liitopommeilla on avain toisenlainen vaikutus kuin tykistötulella tai jopa ohjusiskuilla, ukrainalainen analyytikko Mariia Zolkina kertoo.

Liitopommit ovat jo nakertaneet ukrainalaisten moraalia, hän sanoo.

– Sotilaat eivät tunne olevansa turvassa koska heidän linnoituksensa eivät suojele heitä, kun taas Harkovassa siviilit, jotka ovat tottuneet elämään tulituksen alla, eivät pääse pakoon pommia, joka pystyy tuhoamaan jopa seitsemänkerroksisen rakennuksen.

George Barros yhdysvaltalaisesta ISW-ajatushautomosta kertoo Venäjän mahdollisesti rakentavan uutta pommitehdasta noin 400 kilometrin päähän Moskovasta. Tämän tehtaan tuotantolinja saattaa tulevaisuudessa tuottaa jopa kolmen tonnin painoisia liitopommeja, joiden vaikutus niin Ukrainan puolustukseen kuin taistelutahtoon olisi pahimmillaan merkittävä.

Lähde: Ukraina iski Viipuriin

Ukrainan sotilastiedustelu on Viipurin viimeöisen räjähdyksen takana, kertoo lähde Ukrainska Pravda-lehdelle. Iskussa tuhottiin räjähteillä polttoainesäiliöitä, lehdelle kerrotaan. Viipurin viimeöinen räjähdys ja öljyvaraston tulipalo ovat jo ehtineet herättää runsaasti spekulaatioita sosiaalisessa mediassa, ja venäläisviranomaiset ehtivät kiistää räjähdyksen johtuvan Ukrainan lennokki-iskusta.

Lähde Ukrainan sotilastiedustelusta kertoo maan jatkavan iskuja Venäjän öljyntuotantoa vastaan niin kauan kun Venäjä käyttää energia-alaansa sotilaallisiin tarkoituksiin tai jatkaa sotaansa Ukrainassa.

– Venäjän aggression hinta Kremlille tulee yhä nousemaan, ja vaikuttaa jo nyt Venäjän kykyyn toimittaa polttoainetta kotimarkkinoille. Jatkoa luvassa, sotilastiedustelusta luvataan.

Ukrainan iskun Viipuriin on huomioinut myös kansainvälistä politiikkaa seuraava Ruotsin ex-pääministeri Carl Bildt, joka englanninkielisellä X-tilillään kertoo kansainvälisille seuraajilleen kaupungin olleen historian saatossa niin ruotsalainen kuin suomalainen.

Ukraina kertoo tuhonneensa Venäjän miinanraivaajan

Ukraina kertoo tuhonneensa viime yönä Venäjän Mustanmeren laivastoon kuuluneen miinanraivaajan, Project 266M Kovrovetsin. Asiasta kertoo Ukrainan puolustusministeriö viestipalvelu X:ssä.

Ukrainan puolustusministeriö kertoi X:ssä myöhään lauantai-iltana 110. mekanisoidun prikaatin pudottaneen venäläisen Su-25 -hävittäjän Donetskin alueella.

– Se on neljäs 110. mekanisoidun prikaatin tuhoama hävittäjä sitten toukokuun alun, puolustusministeriö kertoo.

Puolustusministeriön mukaan Ukraina on sodan kuluessa tuhonnut muun muassa 354 Venäjän lentokonetta, 326 helikopteria ja jopa 10 155 miehittämätöntä lennokkia.

Sotalaivoja sekä veneitä on tuhottu 26 kappaletta sekä yksi sukellusvene.

Miestappioita hyökkääjälle Ukraina kertoo aiheuttaneensa liki 500 000 venäläisen edestä.

 

Hyökkääjä valmistautuu operaation toiseen vaiheeseen Harkovan alueella

Venäjän valmistautuu todennäköisesti hyökkäyksensä toiseen vaiheeseen Pohjois-Harkovan alueella, kertoo ISW:n tuore raportti. Hyökkäyksen odotetaan tapahtuvan Vovtšanskin kaupungin valtauksen jälkeen.

Kaupungin valtaaminen on ensimmäisen vaiheen taktinen tavoite. Kaupunki on suurin rajan lähellä oleva asutuskeskus, josta Venäjä voi valmistella ja käynnistää hyökkäyksen toisen vaiheen.

On epäselvää, keskittyisikö hyökkäyksen toinen vaihe laajentamaan puskurivyöhykettä rajalla vai pyrkiikö se tuomaan Venäjän joukot tykistön kantaman päähän Harkovan kaupungista.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi perjantaina, että venäläiset joukot etenivät 5–10 kilometriä Pohjois-Harkovan alueella ennen kuin Ukrainan joukot pysäyttivät ne. Venäjän joukot suorittavat useita hyökkäysaaltojen sarjoja alueella.

Zelenskyin mukaan Venäjän joukoilla ei ole tarpeeksi voimaa Harkovan kaupungin valtaamiseen, joten joukot yrittävät hitaasti edetä kohti kaupunkia pakottaakseen Ukrainan joukot vetäytymään.

Venäjän joukot ovat suorittaneet hyökkäysoperaatioihin rajallisilla joukoilla, jotka ovat jo kärsineet tappioita.

Venäjä pyrkii tuomaan lisää joukkoja alueelle, ja tiedustelutietojen mukaan noin 35 000 sotilasta on sijoitettu alueelle. Tavoitteena on kasvattaa joukkojen määrää 50 000-75 000 sotilaaseen.

Ukrainan tukemista läntisin joukoin pidetään yhä todennäköisempänä

Lännen Ukraina-strategia on ollut Naton entisen apulaispääsihteeri Stefanie Babstin mielestä yhdistelmä sekalaista sotilaallista tukea, Venäjälle asetettuja heikkoja talouspakotteita ja rituaalista poliittista vakuuttelua avun jatkumisesta. Valittu strategia ei ole hänen mukaansa estänyt Vladimir Putinia edistämästä sairasta hankettaan Ukrainan alistamiseksi ja tuhoamiseksi.

– Jos läntiset liittolaiset haluavat aidosti kääntää tilanteen Ukrainassa, niiden on siis käytettävä muita keinoja. Tämän Baltian ja Pohjoismaiden, Puolan ja ehkä jopa Ranskankin hallitukset näyttävät nyt ymmärtävän, strategisena neuvonantajana nykyisin toimiva saksalaistohtori Babst sanoo Strategic Europe -verkkolehdessä.

Koska sen enempää Naton kuin EU:n piirissä ei päästä yhteisymmärrykseen strategian muuttamisesta, tarvitaan Babstin mukaan niin sanottu halukkaiden koalitio, johon osallistumisesta kukin maa päättää erikseen.

Koalitioon sitoutuvat maat voisivat lähettää Ukrainaan joukkoja esimerkiksi koulutus-, logistiikka- ja huoltotehtäviin sekä miinanraivaukseen ja kyberpuolustukseen.

– Ensisijaisena tavoitteena olisi vapauttamaan näihin tehtäviin sidottuja ukrainalaisjoukkoja ja auttaa suojelemaan Ukrainan ihmishenkiä, infrastruktuuria ja sotilaskohteita, Babst toteaa.

Joukkojen lähettäminen selustan tukitehtäviin sisältäisi hänen mukaansa riskejä, mutta ne olisivat vähäisempiä kuin saavutettavat strategiset hyödyt.

”Ei pidä sulkea pois”

Jos Venäjä saavuttaisi merkittävän läpimurron kohti Kiovaa, Global Public Policy Institute -ajatushautomoa johtava Thorsten Benner pitää ilmeisenä, että Yhdysvallat ja tietyt eurooppalaiset liittolaiset liittyisivät puolustustaisteluun Ukrainan maaperällä.

– Eräs amerikkalaiskollega huomautti taannoin, että huippupäättäjät saattavat olla vielä tietämättömiä siitä, että he tällaiseen ratkaisuun päätyisivät, Benner sanoo. Asiaan vaikuttaa hänen mukaansa sekin, että Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin on kyettävä näyttämään vahvalta ennen tulevia presidentinvaaleja.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron toimii Centre for European Reform -ajatushautomon apulaisjohtajan, suurlähettiläs Ian Bondin mielestä viisaasti korostaessaan kevään kuluessa useaan otteeseen, että länsijoukkojen lähettämistä Ukrainaan ei pitäisi sulkea pois.

– Macron on oikeassa, vaikka se tekisi hänestä epäsuositun. Eurooppalaisten on ymmärrettävä, mitä on vaakalaudalla, jos Venäjä voittaa Ukrainan. Silloin myös muiden Venäjän naapurivaltioiden turvallisuus olisi vakavasti uhattuna. Moldova on jo nyt altis Venäjän horjuttamistoimille, mutta se on suojassa suoremmalta hyökkäykseltä, koska Ukraina erottaa sen Venäjästä. Jos Putin miehittäisi Ukrainan Mustanmeren rannikon ja Odessan, Moldova olisi puolustuskyvytön, Bond toteaa.

– Eurooppalaisten joukkojen lähettäminen taisteluihin Ukrainaan olisi kauheaa, mutta taisteleminen venäläisjoukkoja vastaan Naton alueella olisi vielä sitäkin pahempaa, Bond jatkaa.

Puolustusministeri: Vladimir Putin haluaa edelleen Ukrainan katoavan

Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerovin mukaan Vladimir Putinin tavoite ei ole koskaan muuttunut.

– Hän haluaa Ukrainan katoavan itsenäisenä suvereenina maana. Hän haluaa ukrainalaisten katoavan etnisenä ryhmänä, eikä hän halua meidän olevan osa Natoa. Siksi hän ei muuta suunnitelmiaan. Hän haluaa avata toisen rintaman hajottaakseen joukkojamme, Umerov sanoo Ukrinformin mukaan.

Hänen mukaansa Ukraina pystyy puolustamaan itseään.

– Meillä on selkeä suunnitelma. Strateginen tavoitteemme on saavuttaa vuoden 1991 rajat. Ja yritämme suojella kansaamme. Yritämme torjua heidän hyökkäyksensä.

Umerovilta kysyttiin myös paljon aiempaa laajemmasta mobilisaatiosta ja asevelvollisuuden iän alentamisesta maassa. Hän totesi, että Ukrainan viranomaiset pyrkivät tuomaan lisää joukkoja rintamalle.

– Avaamme myös rekrytointikeskuksia ja järjestämme koulutusta. Tämä on sota, joka meidän on voitettava. Siksi tarvitsemme lisää joukkoja.

Viron presidentti: Paluuta hyökkäystä edeltäneeseen maailmaan ei ole

Läntisten demokratioiden tulisi Viron presidentin Alar Karisin mukaan ymmärtää, että turvallisuusympäristö on olennaisesti muuttunut, ja sopeuttaa omat toimensa sen mukaisesti. Kehitysbiologin koulutuksen saanut Karis vertaa läntistä maailmaa metsään – toisiinsa kytkeytyneiden kokonaisuuksien muodostamaan ekosysteemiin, joka yrittää selviytyä uusissa olosuhteissa.

– Muutokseen johti Vladimir Putinin röyhkeä hyökkäys Ukrainaa – suvereenia valtiota – vastaan. Kyse oli myös toisesta ja toistaiseksi hävyttömimmästä hyökkäyksestä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vallinnutta transatlanttista turvallisuusjärjestystä vastaan, Karis sanoi vuosittaisen kansainvälisen Lennart Meri -turvallisuuskonferenssin avajaisillallisilla Tallinnassa.

– Olemme painaneet liian monta kertaa torkkukytkintä reagoidessamme Venäjän aggressioon naapureitaan vastaan, joten käynnissä olevasta sodasta on tullut meille testi. Autoritaariset hallinnot eri puolilla maailmaa arvioivat nyt demokraattisen maailman todellista vahvuutta tai heikkoutta, hän totesi.

Ukraina on autettava voittoon

Sopeutuminen uuteen tilanteeseen edellyttää Karisin mukaan määritelmällisesti muutoksia omassa toiminnassa ja ennen kaikkea ajattelussa. Vaikka jotkin länsimaat ovat heränneet muuttuneeseen todellisuuteen hitaammin kuin toiset, ymmärretään hänen mukaansa yleisesti, että paluuta vuotta 2022 edeltäneeseen maailmaan ei enää ole.

Olennainen osa ajattelun muutosta olisi Karisin mielestä se, että pelko Venäjän provosoitumisesta lakkaisi rajoittamasta aseapua Ukrainalle.

– Venäjä on se, joka eskaloi joka päivä – Ukrainassa ja sen ulkopuolella. Meidän pelkomme eskalaatiosta siis paradoksaalisesti rohkaisee Venäjää, Karis sanoo.

– Euroopassa on tapahtunut laaja herääminen. Puolustusmenojen lisäämistä pidetään nyt poliittisesti hyväksyttävänä ja jopa välttämättömänä. Kaikkialla Euroopassa puhutaan tarpeesta lisätä puolustusteollisuuden tuotantoa. Ajatus sadan miljardin euron puolustusrahastosta, joka kolme vuotta sitten olisi saattanut kuulostaa utopistiselta, näyttää nyt ainoalta mahdollisuudelta edetä, hän toteaa.

– Ensimmäinen tehtävämme on tietenkin auttaa Ukrainaa voittamaan sota. Pysyvä rauha voi syntyä vain, jos Ukraina voittaa ja Venäjän aggressio kukistetaan. Kyse on itsenäisyystaistelusta. Venäjä on pakottanut Ukrainan epäoikeudenmukaiseen sotaan, mutta kukaan ei voi pakottaa Ukrainaa epäoikeudenmukaiseen rauhaan, presidentti Karis painottaa.

Arvio Venäjän operaatiosta: Ukraina ei ollut valmis

Venäjän uutta hyökkäystä Ukrainan koillisrajan yli oltiin osattu odottaa jo kuukausien ajan, mutta siitä huolimatta se näyttää tulleen ukrainalaisille puolustajille yllätyksenä, uutisoi The Washington Post. 

Materiaalivajeesta ja uupumuksesta kärsivien ukrainalaisjoukkojen valituksista huolimatta Kiova on ollut hidas mobilisoimaan joukkoja, minkä seurauksena jotkin etulinjan alueet ovat kriittisen alimiehitettyjä.

Samaan aikaan venäläishyökkääjät ovat ottaneet opiksi kokemuksistaan ja sopeutuneet tilanteeseen. Myös teknologia ja elektroninen sodankäynti ovat kehittyneet.

Venäjän eteneminen Harkovassa sekä Donetskin alueella ovat herättäneet kysymyksiä Ukrainan puolustuksen kestävyydestä ja siitä, kykeneekö Venäjä pian valtaamaan lisää alueita. Ammuspulasta kärsivä Ukraina ei ole aina kyennyt vastaamaan hyökkääjän tuleen.

Asiantuntijoiden mukaan Harkovan operaatiossa vaikuttaa olevan kyse puskurivyöhykkeen luomisesta Venäjän Belgorodin alueen suojaksi Ukrainan iskuilta. Koko aluetta ei ole tarkoitus vallata ainakaan kerralla.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin mainitsi perjantaina Kiinan vierailunsa yhteydessä, että operaation tarkoituksena on ainoastaan puskurivyöhykkeen luominen Belgororin suojaksi Ukrainan toistuvien iskujen takia.

Asiantuntijan mukaan Venäjä vaikuttaa käyttävän Harkovan hyökkäyksessään uusien yksikköjen sotilaita, eikä esimerkiksi Donetskissa olevia joukkoja ole siirretty sinne.

– Harkovan alueella taistelevat venäläisjoukot vaikuttavat tulevan uusista yksiköistä, joita on joko perustettu tai uudelleensijoitettu Venäjällä. Venäjän prioriteettina on edelleen Donetskin alueen hallinta, sanoo Venäjään ja Euraasiaan perehtynyt vanhempi tutkija Dara Massicot Carnegie Endowment for International Peace:sta.

Ukraina puolestaan on joutunut siirtämään joukkojaan Donetskin ja Luhanskin alueilta Harkovan suojaksi.

IS: Asiantuntija epäilee, onko Venäjällä punaista viivaa

Venäjän edetessä miljoonakaupunki Harkovan suuntaan maailmalla pelätään jo Ukrainan rintamalinjojen totaalista murtumista. Venäjän on esimerkiksi arveltu pyrkivän sitomaan Ukrainan resursseja Harkovan seudulle, jolloin eteneminen muualla olisi helpompaa. Ilta-Sanomille tilanteen kehitystä arvioineet asiantuntijat ovat silti varovaisia.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi IS:lle, että Ukrainan täysi murtuminen on mahdollinen, mutta “epätodennäköinen” skenaario. 

– Suurin uhkakuva on se, että koko Ukrainan puolustustahto sortuu, hän toteaa.

Myös everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa luottaa toistaiseksi Ukrainan kykyihin. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että jos Venäjä onnistuisi piirittämään Harkovan, tilanne olisi vakava.

– Se johtaa tilanteeseen, missä Harkova pitäisi evakuoida jollain tavalla. Se on kuitenkin miljoonakaupunki edelleen tällä hetkellä, Pihlajamaa kommentoi IS:lle.

Vaikka asiantuntijat suhtautuvat pidättäytyvästi siihen mahdollisuuteen, että Ukrainaan lähetettäisiin eurooppalaisjoukkoja, sitäkään ei voi sulkea pois. Useat Euroopan johtajat ja ministerit, muun muassa Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), ovat väläytelleet mahdollisuutta. 

Pihlajamaa ja Forsberg huomauttavat, että pelot eskalaatioista Ukrainan tukemisen myötä ovat osoittautuneet bluffiksi. Pihlajamaan mukaan vaikuttaa siltä, että länsi on sodan aikana rajoittanut itseään jopa tarpeettomasti:

– Aiemmin mietittiin, voiko sinne viedä panssarivaunuja, ja ajateltiin, ettei voi. Sitten niitä kuitenkin vietiin, eikä Venäjä reagoinut periaatteessa mitenkään.

Tämä on Vladimir Putinin strategia sodassa

Carnegie-keskuksen Venäjän ja Euraasian yksikön vanhempi tutkija Tatjana Stanovaja arvioi viestipalvelu X:ssä, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoitteena ole vallata Odessaa, Kiovaa eikä edes Harkovaa.

Stanovajan mukaan Putinilta ensinnäkin puuttuu armeija tähän. Toisekseen hän ei halua ryhtyä laajan mittakaavan taisteluihin. Sen sijaan keinona on Ukrainan kuluttaminen sodassa.

– Hänen strategianaan on Ukrainan sotilaallinen painostaminen, sotilaallisen infrastruktuurin heikentäminen sekä paikallisten pelottelu pakottaakseen Kiovan antautumaan ja hyväksymään Venäjän vaatimukset, Stanovaja kirjoittaa.

Asiantuntijan mukaan Putin ottaa sen, minkä uskoo saavansa pienemmällä sotavoiman käytöllä ja odottamalla Ukrainan kaatumista.

Stanovaja arvioi Putinin olevan halukas neuvottelemaan, mutta tiukasti Venäjän sanelemin ehdoin. Putinia huolettaa, että länsi ja Ukraina hyödyntäisivät mahdollisen tulitauon Ukrainan uudelleen aseistamiseen.

Putin ei myöskään ole halukas neuvottelemaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa, sillä hän ei usko Zelenskyin suostuvan Venäjän vaatimuksiin. Lisäksi Moskova on jo kuukausien ajan pyrkinyt viestimään länteen, että Zelenskyi on vaihdettava. Neuvottelukanava voi kuitenkin aueta Zelenskyinkin kaudella, jos hän tekee riittävästi myönnytyksiä.

Asiantuntijan mukaan Venäjän vaatimukset riippuvat etenkin siitä, mitä Yhdysvallat tekee Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen. Kyse on siitä, jääkö Ukraina Naton ulkopuolelle, ja mitä muita takeita neutraliteetista annetaan.

Toisekseen Putin haluaa Kiovaan itselleen myötämielisen hallinnon, jonka myötä Putin voi mahdollisesti joustaa aluevaatimuksistaan.

Jos näillä osa-alueilla ei tapahdu Venäjän haluamaa kehitystä, se jatkaa asiantuntijan mukaan hyökkäystään niin pitkään kuin katsoo tarpeelliseksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Tehokkain aseemme” – näin Ukrainan Vampyyri-drooni iskee hyökkääjää vastaan

Ukrainan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Oleksandr Pavliuk on vahvistanut, että keskipitkän ja lyhyen kantaman iskudroonit tappavat nyt enemmän sotilaita molemmilla puolilla Ukrainan sotaa kuin mikään muu ase. Erityisesti yksi Vampyyri-nimeä kantava drooni aiheuttaa pelkoa venäläisten hyökkääjien keskuudessa. Asiasta kertoo The Times.

– Suurimmat tappiot viholliselle aiheuttavat droonimme, se on tehokkain aseemme, Pavliuk kertoo.

– Myös Ukrainan puolella on sama tilanne. Suurin osa tappioistamme aiheutuu venäläisistä drooneista, seuraavaksi eniten heidän tykistöstään ja sitten ilmavoimista.

Kustannukset, kestävyys ja tykistöammusten puute olivat kaikki tekijöitä, jotka ajoivat Ukrainan viime vuonna isku-droonien kehityksen kärkeen. Yksi drooni on halvimmillaan muutaman sadan euron tuote kun taas modernit ohjautuvat ohjukset voivat nousta yli 50 000 euron kappalehintaan. Tehokkuuspotentiaali on ilmeinen.

Kesäyön pimeydessä Vampyyri-droonien etäoperaattorit seuraavat tarkkaa ohjesarjaa ennen kuin pudottavat pomminsa vihollisen jalkaväkeen. Venäläissotilaat pelkäävät niitä. Vampyyri, joka tunnetaan Baba Yagana slaavilaisen kansanperinteen noidan mukaan, oli alun perin rakennettu maanviljelijöille. Nyt se toimii keskipitkän kantaman pommikoneena erityisesti yönaikaisissa operaatioissa.

Vampyyrin koko, voima ja iskujen tarkkuus ovat ansainneet sille kovan maineen venäläisen jalkaväen keskuudessa.

– Tiedämme siepattujen viestien perusteella, että jotkut venäläiset sotilaat pelkäävät Baba Yagaa niin paljon, että he luulevat joidenkin mallien olevan varustettu mekaanisilla kynsillä, sanoi Maksym, Vampyyri-droonien yksi operaattoreista.

– He luulevat, että sitä käytetään haavoittuneiden sotilaiden sieppaamiseen tieteellisiä kokeita varten laboratorioissa.

Vampyyri voi kuljettaa optimaalisesti 12 kilogramman kuorman ja sitä voidaan käyttää myös kranaattien, veden ja jopa lääkintätarvikkeiden toimittamiseen.

Pelko Vampyyreistä on niin suuri, että jotkut venäläiset ovat ryhtyneet äärimmäisiin toimenpiteisiin välttääkseen ne. Eräs jalkaväkisotilas, jonka he huomasivat kuopassa ilman kivääriä, veti esille veitsen ja viilsi kurkkunsa auki heidän drooninsa leijuessa hänen yläpuolellaan.

– Näimme hänen kuolevan, toinen operaattori Bohdan kertoo.

– Hän toivoi pääsevänsä kärsimyksestään nopeasti, mutta hänen kesti noin tunnin kuolla. Hän ansaitsi kuolla tuolla tavalla, tunkeutuessaan maahamme.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)