Tilanne Ukrainan itärintamalla heikentynyt – vihollinen työntyy kohti Tšasiv Jaria

– Venäläisjoukot yrittävät vallata Ivanivsken kylän ja Bohdanivkan esikaupunkeja murtautuakseen kohti Tšasiv Jarin kaupunkia, sanoi Hortytsjan operatiivisen ja strategisen joukkojen ryhmittymän tiedottaja Nazar Voloshyn Ukrinformin mukaan.

Bahmut-akselilla ukrainalaiset torjuivat Voloshynin mukaan 16 hyökkäystä Zolotarivkan, Spirnen, Vyimkan, Tšasiv Jarin, Ivanivsken, Klishchiivkan ja Andrijivkan lähellä.

– Hyökkääjät yrittävät kaikin keinoin valloittaa Ivanivsken kylän ja Bohdanivkan esikaupungit ja murtautua kohti Tšasiv Jaria, missä sotilaamme ovat titaanisten ponnistelujen kustannuksella pystyneet pidättelemään vihollista yli 24 tuntia ja vakauttamaan tilanteen alueella, tiedottaja sanoi.

Voloshyn totesi, että tilanne itärintamalla on hieman huonontunut, mutta ei nähnyt suuria muutoksia viime päivinä.

– Kuumimmat paikat ovat tällä hetkellä Bahmut, Avdijivka ja Novopavlivka. Tilanne on monimutkainen, mutta meidän hallinnassamme. Tietyillä alueilla ja suunnissa vihollinen ei lakkaa yrittämästä hyökätä puolustajiemme asemiin käyttämällä tykistöä, panssarivaunuja, lennokkeja ja ilmavoimia.

Voloshynin mukaan aseet ja varusteet, joiden pitäisi saapua pian kansainvälisiltä kumppaneilta, vaikuttavat tilanteeseen koko rintamalla.

– Tämä antaa mahdollisuuden parantaa ja muuttaa tilannetta sekä Bahmutin akselilla että Avdiivkan ja Novopavlivkan alueilla. Tämä vaikuttaa myös muutoksiin koko taistelulinjalla, koska se auttaa saavuttamaan teknologisen edun viholliseen verrattuna. Erityisesti korkean teknologian aseiden osalta kyse on ennen kaikkea edellytysten luomisesta strategisen aloitteen saavuttamiseen, Voloshyn sanoi.

Ukrainan pääesikunnan mukaan Venäjän kokonaistaistelutappiot olivat nousseet 23. huhtikuuta mennessä 461 060 kaatuneeseen ja haavoittuneeseen sitten sodan alun.

Aikooko Kreml pommittaa miljoonakaupungin maan tasalle?

Kun Venäjän ilmaiskut Harkovaan kiihtyvät, Ukrainan toiseksi suurin kaupunki on vaarassa muuttua ”toiseksi Aleppoksi”. Näin arvioi kaupungin pormestari Ihor Terehov brittiläiselle Guardianille. Vertauksellaan hän viittaa parin miljoonan asukkaan syyrialaiskaupunkiin, jonka Venäjän ja Syyrian ilmavoimat pommittivat maan sisällissodassa käytännössä maan tasalle.

– Itä-Ukrainassa lähellä rintamaa, vain kolmenkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta sijaitseva kaupunki on ollut ensisijainen kohde Venäjän uudelle ilmahyökkäykselle, jonka tarkoituksena näyttää olevan laajojen Ukrainan osien autioittaminen, Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson toteaa artikkelissaan.

Joidenkin läntisten arvioiden mukaan Kremlin tavoitteena on, että Harkovan siviili-infrastruktuuriin ja asuinalueisiin kohdistetut iskut tekisivät kaupungista pitkäaikaisesti elinkelvottoman.

– Toistaiseksi suurin osa Harkovan asukkaista näyttää pysytelleen paikoillaan. Ellei tilanne lähikuukausina parane, edessä voi olla joukkopako ennen talvikauden alkua. Monet pelkäävät, että ilman ilmapuolustuksen tehostamista olosuhteet kaupungissa voivat muuttua sietämättömiksi jo paljon aikaisemminkin, Dickinson sanoo.

Vaikka Harkovan tuhoaminen olisi törkeä sotarikos, se ei Dickinsonin mukaan suinkaan olisi ensimmäinen lajissaan.

– Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin suunnitelmallinen autioittaminen olisi päinvastoin hyvin linjassa niiden Venäjän käyttämien tuhotaktiikoiden kanssa, joita Venäjä on Ukrainaa vastaan yli kaksi vuotta sitten aloittamansa täysimittaisen hyökkäyssodan kuluessa käyttänyt, hän sanoo.

– Mariupolista Bahmutiin Venäjän armeija on raunioittanut ison joukon ukrainalaisia kaupunkeja. Vaikka uhrien lukumäärää Venäjän miehittämillä alueilla ei voida tarkasti määritellä, pelkästään Mariupolissa uskotaan menehtyneen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia siviilejä, hän toteaa.

Kaupunkeihin kohdistettujen pommitusten kiihtyminen juuri nyt viittaa hänen mukaansa siihen, että Kreml pyrkii hyödyntämään Ukrainan ilmapuolustuksen kasvavia aukkoja.

– Yhdysvaltain kongressi on viivytellyt elintärkeän avustuspaketin käsittelyä yli puoli vuotta. Ukrainan armeija kärsii tällä hetkellä monista puutteista, joiden vuoksi rintamakomentajilla ja ilmapuolustuksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säännöstellä hupenevia ampumatarvikevarastojaan.

Myös Ukrainan tärkein satamakaupunki ja kansainvälisen meriliikenteen solmukohta Odessa on ollut viime kuukausina Venäjän asevoimien raskaiden hyökkäysten kohteena. Myös iskut Kiovaan ovat entisestään kiihtyneet.

Ukraina on pyytänyt läntisiä tukijoitaan nopeuttamaan kehittyneiden ilmapuolustusjärjestelmien, kuten Patriotin, toimituksia siviilikohteiden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Vastakaiku on jäänyt Dickinsonin mukaan joitakin Saksan ja Alankomaiden myönteisiä reaktioita lukuun ottamatta laimeaksi.

– Monet tutkijat uskovat, että ilmapuolustuksen parantaminen ei riitä ja että Vladimir Putinin terroripommitusten torjumiseksi Ukrainalle olisi annettava tarvittavat pitkän kantaman aseita venäläisiä laukaisupaikkoja vastaan, Dickinson sanoo.

– Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että Ukrainan kumppanit voittaisivat hyvin todennetun pelkonsa eskalaatiosta ja kumoaisivat pitkäaikaisen kiellon länsimaisten aseiden käyttämisestä iskuihin Venäjän alueelle. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan merkkejä siitä, että niin tapahtuisi, hän toteaa.

– Ellei Ukrainan ilmapuolustusta kohenneta pian merkittävästi, maata uhkaa humanitaarinen katastrofi, joka saattaa määrittää sodan tulevan kulun. (Vladimir) Putin ei ole kyennyt lyömään Ukrainaa ratkaisevasti taistelukentällä, mutta hänen pommituskampanjansa saattaa vielä onnistua murtamaan Ukrainan vastarinnan pakottamalla miljoonat siviilit pakenemaan pimentyneistä kodeistaan ja tuhoutuneista kaupungeistaan, Dickinson varoittaa.

Venäjän isku tuhosi täysin Trypilskan lämpövoimalaitoksen – videolla valtava tulipalo

Venäjän ohjusisku torstaiyönä tuhosi Trypilskan lämpövoimalaitoksen ja kaikki sen generaattorit. Energiayhtiö Centrenergo kertoo Ukrinformin mukaan, että turbiinihallissa syttyi laajamittainen tulipalo.

– Kaikki pommitusten aikana vuorossa olleet työntekijät ovat elossa, kertoo Centrenergon hallintoneuvoston puheenjohtaja Andriy Gota.

Zmijivskan voimalaitoksen tuhon ja Vuhlehirskan voimalaitoksen miehityksen vuoksi Centrenergo on menettänyt nyt kaiken sähköntuotantokapasiteettinsa.

Venäjän hyökkäys vaurioitti myös Ukrenergon sähköasemia ja voimalaitoksia viidellä alueella. Erityisesti kahden DTEK-lämpövoimalaitoksen laitteet vaurioituivat.

❗❗❗The russians hit the Trypilska Thermal Power Plant in the Kyiv region.

The plant supplies electricity to the Kyiv, Cherkasy, and Zhytomyr regions. pic.twitter.com/jdEG1lCT09

— Maria Drutska 🇺🇦 (@maria_drutska) April 11, 2024

Ulkoministeri Patriot-järjestelmien anelusta: Kiltti ja hiljainen diplomatia ei toimi

Diplomaattiset neuvottelut kumppanien kanssa, joiden aikana Ukraina pyysi heitä toimittamaan sille lisää Patriot-järjestelmiä, eivät ole toimineet edes Venäjän toistuvien ballististen ohjusten iskujen edessä.

– Kiltti ja hiljainen diplomatia ei toimi, Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoo Ukrinformin mukaan.

Kiova sai ensimmäiset Patriotinsa viime kesänä, mutta niitä on vain kolme. Ne eivät riitä puolustamaan koko maata Venäjän kiihtynyttä ilmapommitusta vastaan.

Kuleba on korostanut toistuvasti, että hän ja Ukraina ovat kiitollisia monien maiden jo antamasta turvallisuusavusta, mutta hän on myös alkanut ilmaista julkisesti turhautumista tuen jatkuvista rajoituksista.

Kuleba sanoi, että hänen tiiminsä on tunnistanut yli sata saatavilla olevaa Patriotia – joissakin naapurimaissa on useampi kuin yksi patteri vartioimassa satamaa tai lentokenttää.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että Ukraina tarvitsee 26 patteria luodakseen kilven koko Ukrainan ylle, mutta Kuleba keskittyy aluksi saamaan edes seitsemän mahdollisimman nopeasti.

Äskettäisessä kokouksessa Brysselissä Naton 75-vuotisjuhlan kunniaksi Kuleba sanoi suoraan läsnäolijoille: ”Olen pahoillani, että pilaan syntymäpäiväjuhlat, mutta kuka voi uskoa, että maailman mahtavin sotilasliitto ei löydä seitsemää Patriot-patteria ainoaan maahan maailmassa, joka taistelee ballistisia hyökkäyksiä vastaan päivittäin?”

Saman asian on todennut myös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

– Pitäisi olla käsittämätöntä, että emme pystyneet toimittamaan niitä, vaikka läntisillä (Euroopan) armeijoilla on noin sata Patriot-patteria. Ja silti emme pysty tarjoamaan niistä seitsemää, jota he epätoivoisesti pyytävät, Borrell ihmetteli keskiviikkona.

Kuleba toteaa, että hän arvostaa Washingtonin jo toimittamia aseita, mutta sanoi, että ”uskotteko vilpittömästi, että koko Yhdysvaltain armeijalla ei ole yhtä Patriot-patteria, joka ei ole taistelutehtävissä, ja jota ei voida antaa Ukrainalle?

– Minä en, hän vastasi kysymykseensä.

Kuleba sanoi olevansa varma, että Ukraina saa lopulta lisää Patriot-järjestelmiä, mutta viivästykset maksavat ukrainalaisia ihmishenkiä.

Venäjä on viime viikkoina lisännyt hyökkäyksiään Ukrainan kriittistä infrastruktuuria vastaan aiheuttaen sähkökatkoja joissakin kaupungeissa, mukaan lukien Harkovassa.

Kiova on keskittänyt pyyntönsä Patriotiin, koska se on ainoa ase, joka pystyy torjumaan venäläisiä ballistisia ohjuksia, kuten Kinzhaleja.

Massiivinen ohjusisku repi Ukrainaa – tärkeä voimala liekeissä videolla

Venäjä on tehnyt massiivisen ilmahyökkäyksen Ukrainaan yöllä 11. huhtikuuta, joka kohdistui kriittiseen infrastruktuuriin useilla alueilla.

Hyökkäykset vaurioittivat energiakohteita, mukaan lukien sähköasemia, Harkovan, Kiovan, Zaporižžjan, Odessan ja Lvivin alueilla, uutisoi The Kyiv Independent.

Insinöörit kunnostavat vaurioituneita kohteita, energiaministeri Herman Halushtshenko sanoo.

Ukrainan armeijan mukaan Venäjä oli laukaissut lennokeja, risteilyohjuksia Tu-95-pommikoneista ja Kinzhal-yliääniohjuksia eri alueille.

Räjähdyksistä raportoitiin Harkovissa noin kello 5 aamulla paikallista aikaa. Harkovan alueen kuvernööri Oleh Syniehubovin mukaan alueelle iskettiin ainakin kymmenen kertaa, mikä aiheutti vahinkoa kriittiselle infrastruktuurille.

Harkovan pormestari Ihor Terekhov kertoi lehden mukaan, että sähkökatkoksia on odotettavissa, ja että metro on poissa käytöstä useita tunteja. Hätäsähkörajoitukset otettiin käyttöön alueella kello 6.31.

Yli 200 000 tilaajaa Harkovan alueella jäi ilman sähköä.

Venäjä on tehostanut hyökkäyksiä Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia vastaan ja kohdistunut iskuja kriittiseen infrastruktuuriin ja asuinalueisiin ohjuksilla, liitopommeilla ja lennokeilla. Terekhov sanoi jo 1. huhtikuuta, että Venäjän hyökkäykset olivat tuhonneet ”melkein kaiken” kaupungin energiainfrastruktuurin.

Toisessa laajamittaisessa ohjushyökkäyksessä keskiviikkoiltana käytettiin 82 erityyppistä ammusta, joista 57 ammuttiin alas.

Paikallisten raporttien mukaan Kiovan kaupungin eteläpuolella sijaitseva Trypilskan lämpövoimalaan osui Kinzhal-ohjus ja laitos on kärsinyt vakavia vaurioita. Laitos toimittaa sähköä Kiovan, Tsherkassyn ja Žytomyrin alueille.

❗❗❗The russians hit the Trypilska Thermal Power Plant in the Kyiv region.

The plant supplies electricity to the Kyiv, Cherkasy, and Zhytomyr regions. pic.twitter.com/jdEG1lCT09

— Maria Drutska 🇺🇦 (@maria_drutska) April 11, 2024

Another large-scale missile attack on Ukraine last night. 82 munitions of various types were used, 57 were shot down.

According to local reports, Trypilska Thermal Power Plant, south of the city of Kyiv was hit by a Kinzhal aeroballistic missile and has taken severe damage. pic.twitter.com/eFXijoyBSA

— Jimmy Rushton (@JimmySecUK) April 11, 2024

Ukraina kertoo 450000 venäläisen kaatuneen tai haavoittuneen

Ukrainan mukaan noin 450 080 vihollisen sotilasta on kuollut tai haavoittunut sitten hyökkäyksen alun helmikuussa 2022. Maan pääesikunnan mukaan listaan lisättiin maanantaina 830 miestä.

Pääesikunta kertoo myös muun muassa 22 maanantaina tuhotusta panssarivaunusta, 47 panssaroidusta miehistönkuljetusvaunusta, 67 muusta sotilasajoneuvosta ja 18 erilaisesta tykistöaseesta.

Kaikkiaan Ukraina sanoo hyökkääjän menettäneen sodan aikana 7 132 panssarivaunua, 13 667 panssaroitua ajoneuvoa, 11 404 tykistöasetta, 15 248 muuta sotilasajoneuvoa, 1 040 raketinheitintä, 753 ilmatorjuntayksikköä ja 1 876 kappaleesta erilaista erikoiskalustoa.

Hyökkääjän sotilaskoneita olisi ammuttu alas tai tuhottu muutoin 347 kappaletta ja 325 helikopteria. Lennokkeja on ammuttu alas 9 070 ja risteilyohjuksia 2 067.

Lisäksi Ukraina kertoo upottaneensa 26 erilaista sota-alusta ja tuhonneensa yhden sukellusveneen.

"The most effective way to do it, is to do it."
Amelia Earhart

The combat losses of the enemy from February 24, 2022 to April 10, 2024. pic.twitter.com/q1hVKskEkU

— Defense of Ukraine (@DefenceU) April 10, 2024

Ukrainalaisten usko voittoon on vahva

Tuoreen tutkimuksen mukaan ukrainalaisten vahva enemmistö uskoo, että heidän maansa voittaa Venäjän ja suhtautuvat tulevaisuuteen ennemmin optimistisesti kuin pessimistisesti, kertoo Euromaidanpress.

Kansainvälisen republikaanisen instituutin (IRI) Insights in Survey Research keskuksen tekemä kysely mukaan ukrainalaisten näkemykset ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan sodan aikana. He pysyvät enimmäkseen luottavaisina maansa voittoon ja valitsevat liiton mieluummin lännen kanssa Venäjän ja Valko-Venäjän sijaan, vaikka Naton ja EU:n hyväksyntä on hieman laskenut edellisen vaalikauden jälkeen.

IRI:n kyselyn mukaan 88 prosenttia vastaajista uskoo Ukrainan voittavan sodan Venäjän kanssa, ja 80 prosenttia sanoi, että heidän maansa tulevaisuus näyttää ”melko lupaavalta”.

Nämä prosenttiosuudet kuitenkin putosivat vastaavasta huhtikuussa 2022 tehdystä tutkimuksesta, jolloin 97 prosenttia uskoi voittoon ja 95 prosenttia ukrainalaisista piti Ukrainan tulevaisuutta melko lupaavana.

– Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin Ukrainan kansan horjumattoman uskon lopulliseen voittoon Venäjästä yli kaksi vuotta kestäneen täysimittaisen sodan jälkeen, IRI:n Euraasian johtaja sanoo Stephen Nix.

Ukrainalaisista 37 prosenttia uskoo, että sota päättyy 1-2 vuodessa, ja 26 prosenttia uskoo sen päättyvän alle vuodessa.

Kun kysyttiin, kuinka pitkälle tulevaisuuteen he voivat suunnitella elämäänsä, kaksi suurinta prosenttiosuutta vastauksissa jakautuivat alle kuukauden (24 %) ja yli vuoden suunnittelun (23 %) kesken. Vastaajista 15 prosenttia ei osaa suunnitella tulevaisuutta lainkaan.

Ukrainalaisista 45 prosenttia uskoo, että maa säilyttää kaikki alueet vuonna 1991 määriteltyjen kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä.

Kysely tehtiin 17.-21.2.2024 tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla (CATI) satunnaisotannalla. Otos oli 2 000 vähintään 18-vuotiasta ukrainalaista, lukuun ottamatta niitä, jotka asuvat Krimin ja Donbasin miehitetyillä alueilla, ja jotka eivät tällä hetkellä ole Ukrainassa. Tutkimusta rahoitti Yhdysvaltain kansainvälinen kehitysjärjestö USAID.

Ukrainan hakkerit tuhosivat suuren datakeskuksen

Mahdollisesti liittyivät Ukrainan turvallisuuspalveluun (SBU) liittyvät hakkerit tuhosivat Venäjän sotilas-, energia- ja televiestintäteollisuuden käyttämän datakeskuksen, SBU:n lähteet kertoivat The Kyiv Independentille maanantaina.

Lähteiden mukaan yli 10 000 Venäjän sotateollisuuteen osallistuvaa tahoa tallensi tietonsa OwenCloud.ru-pilvipalveluun.

Mukana oli tiettävästi Venäjän öljy- ja kaasutuotannon, metallurgian ja ilmailuteollisuuden yrityksiä sekä suuria tietoliikennejättiläisiä, kuten Rubin, Ural Plant Spectechniks, Gazprom, Transgaz, Lukoil, Rosneft, Nornickel, Rostelecom ja MegaFon.

Lähteiden mukaan operaation toteuttivat yhdessä ukrainalainen hakkeriryhmä Blackjack ja SBU:n kyberturvallisuusosasto.

Lehden mukaan OwenCloud.ru-sivustolla näkyy Blackjack-hakkeriryhmän oletettavasti jättämä viesti, jossa sanotaan, että keskuksen ”IT-infrastruktuuri on tuhoutunut”.

”Työskentelet Venäjän puolustusministeriön etujen mukaisesti – olet laillinen kohde”, viestissä todetaan.

Lähteiden mukaan iskussa tuhoutui yli 300 teratavua dataa. Tämä sisälsi lähteiden mukaan 400 virtuaalista ja 42 fyysistä palvelinta, jotka tallensivat sitä käyttävien tahojen sisäisiä asiakirjoja, varmuuskopioita ja ohjelmia, joiden kautta asiakkaat etähallitsivat yritystensä tuotantoa.

Ukraina kehittää omia ilmatorjunta-aseita

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi haastattelussa lauantaina, että maa on kehittämässä omia ilmatorjunta-aseitaan, raportoi Ukrinform.

Ukraina on kärsinyt ammuspulasta alkuvuonna 2024, ja sen suurimpana ongelmana on ollut erityisesti vaje ilmatorjuta-ohjuksista. Tämä on aiheuttanut Ukrainan ilmatorjunnalle vaikeuksia Venäjän kiihdyttäessä iskujaan.

– Ukrainaa suojaavat täsmäaseilta eri päällekkäiset järjestelmät, ja puolustusvoimat ovat onnistuneet torjumaan tehokkaasti vihollisen lentokoneet ilmatilassamme. Tämä onkin pakottanut vihollisen mukautumaan, ja laukaisemaan ohjuksensa kauempaa.

Venäjä on sen ohjusvaraston huvetessa pyrkinyt mukauttamaan taistelutapaansa, ja välttääkin nyt Ukrainan ilmatorjunnan kantaman sisällä operoimista.

Venäjä on alkanut suosimaan iskuissaan enenevissä määrin modernisoituja liitopommeja, joilla on pidempi kantama, ja ne voidaan laukaista Ukrainan ilmapuolustusverkon ulkopuolelta.

– Meidän on lisättävä pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmiemme määrää, koska ne pelottavat Venäjää eniten.

Zelenskyin mukaan Ukrainan ilmapuolustuksen tilanne tulee paranemaan merkittävästi F-16 hävittäjien saapuessa.

Hävittäjien määrä ei ole kuitenkaan tarpeeksi suuri, että ne voisivat auttaa suojaamaan koko Ukrainaa täsmäaseilta.

Tämän vuoksi Ukraina kehittääkin myös omia pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmiään, maan pyrkiessä kehittämään kotimaista puolustusteollisuuttaan lännen tuen näyttäess yhä epävarmemmalta.