Ukraina saamassa F-16-hävittäjiä kesällä

Ukraina on toistuvasti todennut, että länsimaiset hävittäjät saattavat muuttaa tilannetta taistelukentällä, sillä Venäjällä on tällä hetkellä ilmaylivoima.

Ulkoministeri Dmytro Kuleba totesi, että Ukrainan on määrä vastaanottaa F-16-hävittäjät aiemmin laadittujen suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti, uutisoi Euromaidanpress.

– Alun perin suunniteltiin, että F-16:t ilmestyisivät Ukrainan ilmatilaan kesän puolivälissä. Tänään kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tämä on kuitenkin todella monimutkainen asia, joten et koskaan tiedä, miten asiat voivat muuttua. Mutta toistaiseksi aikataulu on tämä, Kuleba muotoili.

Ministeri totesi, että hänen tietojensa mukaan lentäjien koulutus sujuu hyvin. Hän korosti myös ukrainalaisten  insinöörien koulutusta.

– Tietenkin tarvitaan lisää koulutusta, ei vain lentäjille vaan myös insinööreille ja tekniselle henkilökunnalle, sillä siirtyminen neuvostotyyppisistä koneista länsimaisiin lentokoneisiin vaatii vakavia muutoksia kaikessa – koulutuksessa, logistiikassa ja ilmataistelufilosofiassa.

Tanska ja Alankomaat olivat ensimmäiset maat, jotka lupasivat antaa F-16-hävittäjiä Ukrainalle jo vuonna 2023, mutta sitoivat tämän ukrainalaisten lentäjien koulutuksen loppuun saattamiseen. Siitä lähtien useat länsimaat ovat kouluttaneet ukrainalaisia lentäjiä.

Helmikuuta 14. päivänä pidetyn Ramstein-kokouksen jälkeen Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov totesi, että ”kaikki sujuu aikataulun mukaisesti kaikkien kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa”.

Alankomaiden pääministeri Mark Rutte totesi tuolloin, että hävittäjät voitaisiin toimittaa aikataulussa lisäten, että Ukrainalle ”annettavia koneita tulee olemaan peräti 24”.

Ukraina iski kolmanteen vihollisen maihinnousualukseen

Ukraina kerroo tehneensä jälleen onnistuneen iskun Venäjän Mustanmeren laivastoa vastaan ilmoittaen, että maihinnousualus Konstantin Olshanskyyn on osunut Neptunus-ohjus.

Ukrainan laivaston tiedottaja Dmytro Pletenchukin mukaan aluksen vaurioita selvitetään edelleen, uutisoi The Kyiv Independent.

Pletenchuk sanoi, että isku alusta vastaan tapahtui jo 23. maaliskuuta, samana päivänä, kun kaksi venäläistä Ropucha-luokan maihinnousualusta, Jamal ja Azov, saivat osumia.

Vuonna 1985 rakennettu Konstantin Olshansky siirrettiin Ukrainan laivastolle vuonna 1996, kun Neuvostoliiton laivasto jaettiin.

Se oli yksi monista ukrainalaisista aluksista, jotka Venäjän joukot takavarikoivat Krimin liittämisen yhteydessä vuonna 2014.

– Tämän aluksen piti olla Ukrainan käytössä, joten päätettiin tuhota tämä yksikkö Neptunuksellamme, Pletentshuk totesi.

Ukrainan asevoimien strateginen viestintäkeskus raportoi, että helmikuun 2024 alussa kolmannes Venäjän mustanmeren laivaston aluksista on poistettu käytöstä tai upotettu – kaikkiaan mukaan 24 alusta ja yksi sukellusvene.

The 🇺🇦 defense forces successfully struck the reconnaissance ship “Ivan Khurs” and the large landing ship “Kostyantyn Olshansky” – the updated information about the attack on March 24 by @UA_NAVY.

As we reported before, during the attack, the large landing ships “Yamal” and… pic.twitter.com/BvGnTTOqrj

— Defense of Ukraine (@DefenceU) March 26, 2024

Ukrainan sotilastiedustelu: Venäjän maihinnousualus vaurioitui kriittisesti

– Yksi venäläisistä maihinnousualuksista, joihin iskettiin äskettäisen ohjuksilla miehitetyllä Krimillä vaurioitui kriittisesti, Ukrainan sotilastiedustelu GUR kertoo The Kyiv Independentin mukaan.

GUR sanoo, että lähes sata metriä pitkä Jamal kärsii ”reiästä yläkannella, joka sai sen kallistumaan oikealle kyljelleen”.

Ukraina on viime kuukausina tehostanut hyökkäyksiään miehitetylle Krimille.

– Miehittäjät pumppaavat jatkuvasti vettä aluksesta. Muita yksityiskohtia hyökkääjän menetyksistä Ukrainan turvallisuus- ja puolustusvoimien ohjushyökkäyksen seurauksena terroristi-Venäjän sotilaslaitoksia vastaan selvitetään, GUR sanoo.

Ukraina iski kahteen venäläiseen Ropucha-luokan maihinnousualukseen – Jamaliin ja Azoviin – miehitetyllä Krimillä myöhään lauantaina. Ukrainan asevoimat vahvistivat iskun sunnuntaina.

Jamalissa on 98 miehistö ja Azovissa on 87 miehistö. Molemmat alukset ovat noin sadan metrin mittaisia.

Ukrainan asevoimien strateginen viestintäkeskus raportoi helmikuun alussa, että kolmannes Venäjän Mustanmeren laivastosta on poissa pelistä.

Great news 🔥
-2 russian ships.
Overnight, the Ukrainian Air Force successfully struck "Yamal" and "Azov" Ropucha-class landing ships in temporarily occupied Sevastopol.
In addition, the russian Black Sea Fleet's communications center and several infrastructure facilities were… pic.twitter.com/EdGhK18nxf

— Defense of Ukraine (@DefenceU) March 24, 2024

Puolet Harkovan asukkaista edelleen ilman sähköä

Yli puolet Harkovan kaupungin kotitalouksista on edelleen ilman sähköä perjantaina tapahtuneen laajan ohjushyökkäyksen jäljiltä, kertoo Ukrainska Pravda.

Kaupungin voimalaitoksia ja merkittävä osa sähkömuuntajista tuhoutui iskuissa. Myös vesivoimala vaurioitui iskussa.

Noin 40 prosenttia Harkovan kotitalouksista on palautettu kiinni sähköverkkoon. Kaukolämpöverkkoon kuuluvista asunnoista yli puolet on saatu takaisin lämmönjakelun pariin. Juokseva vesi toimii jo lähes kaikissa kotitalouksissa.

Harkovassa on otettu lähes 200 000 asukasta koskeva sähkön säännöstely sähköverkon vaurioitumisen vuoksi. Voimalaitosten ja sähkösiirtoverkon vaurioitumisen vuoksi sähkönjakelua ei voida taata koko kaupungin alueella.

Kenraali varoittaa: Venäjä luo uutta 100000 miehen joukkoa

Venäjä luo uutta sadantuhannen miehen joukkoa, varoittaa Ukrainan asevoimien maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Oleksandr Pavliuk. Asiasta uutisoi ukrainalaismedia Militarnyi.

– Venäjän suunnitelmat eivät ole meille täysin selviä. Tiedämme vain heidän datansa, mitä he luovat. He luovat yli sadan tuhannen sotilaan joukkojen ryhmittymää. Se ei välttämättä ole hyökkäys. Ehkä he täydentävät yksikköjään, jotka menettävät taistelukykynsä, Pavliuk sanoo.

Komentajan mukaan ei ole poissuljettua, että Venäjä käynnistäisi uuden hyökkäysoperaation kesän alussa.

– Teemme kaikkemme aiheuttaaksemme mahdollisimman paljon tappioita viholliselle, jotta kaikki heidän muodostamansa resurssit ovat mukana taistelussa tällä hetkellä. Mutta valmistaudumme tilanteen erilaiseen kehitykseen, Pavliuk sanoo.

Ukrainassa on yli 128000 sotarikoksen uhria

Ukraina on kerännyt esitutkintaa yli 128 000 sotarikosten uhrista, Valtakunnansyyttäjänviraston uhrien ja todistajien tukikoordinointikeskuksen johtaja Veronika Plotnikova sanoi The Kyiv Independentin mukaan.

Sotarikoksia ovat sellaiset teot kuin tahalliset hyökkäykset siviilejä vastaan, hyökkäykset kulttuurikohteisiin tai hoitolaitoksiin, kidutus ja karkotukset.

Vaikka koordinointikeskus työskentelee tällä hetkellä 170 sotarikosten uhrin kanssa, ”avun tarpeessa olevien ihmisten todellinen määrä on paljon suurempi”, sillä kansalliseen esitutkintarekisteriin on tallennettu tiedot yli 128 000 sotarikosten uhrista, Plotnikova sanoi.

– Koordinointikeskus tarjoaa sillan uhrien ja apua tarjoavien välillä, hän lisäsi.

Plotnikovan mukaan koordinointikeskuksen henkilökuntaa on koulutettu käyttämään ymmärrettävää kieltä kertomaan sotarikosten uhreille ja todistajille, mitä menettelyjä on meneillään, ja saattamaan heitä oikeusistuntoihin samalla kun varotaan, etteivät uhrit traumatisoidu uudelleen.

– Olemme luomassa tuen ekosysteemiä, koska mikään hallintoelin, mikään organisaatio ei pysty huolehtimaan niin monista uhreista.

Ukrainan valtakunnansyyttäjä Andrii Kostin sanoi viime marraskuussa, että Ukraina oli tuolloin kerännyt todisteita 109 000 Venäjän sotarikoksesta Ukrainassa.

– Sitoumuksemme on dokumentoida ja nostaa syyte jokaisesta tapauksesta, koska jokaisella sotarikostapauksella on uhrinsa, hän totesi.

Ukrainan tiedustelupäällikkö: Venäläiset vapaaehtoisjoukot edustavat jo melkoista voimaa

Viime päivinä Venäjän maaperällä taisteluoperaatioita käyneet venäläinen vapaaehtoisjoukko ja Venäjän vapauslegioona edustavat jo nyt merkittävää voimaa ja saavat tulevaisuudessa yhä enemmän poliittista vaikuttavuutta, arvioi Ukrainan sotilastiedustelu GUR:n päällikkö, kenraalimajuri Kyrylo Budanov sanoi Ukrinformin mukaan.

– Sikäli kuin tiedämme, he eivät aio lopettaa lähitulevaisuudessa ja tekevät kaiken, mihin heillä on voimaa. Ja kuten näemme, heillä on tarpeeksi voimaa saavuttaa – sanotaan – joitain rajoitettuja tavoitteita. Katsotaan, mitä tapahtuu seuraavaksi, Budanov muotoilee.

Hän korostaa, että ponnistelut ovat täysin sitä, että venäläiset ratkaisevat sisäisiä ongelmiaan.

Koskien Venäjän vapauslegioonan tiedottajan lausuntoa, jonka mukaan he ovat valmiita ”vaihtamaan” Kurskin alueella sijaitsevan Tiotkinon kylän väliaikaisesti miehitetyn Melitopolin vapauttamiseen, Budanov vastasi, että hän olisi ”iloinen” nähdessään sen. Hän kuitenkin lisäsi, että on liian aikaista keskustella tästä.

Hän korosti myös, että Venäjän vapaaehtoisjoukot ja Venäjän vapauslegioona ovat saamassa poliittista painoarvoa, koska niitä ei voida enää pitää pikkuryhminä.

Budanovin mukaan Venäjän demokraattisen tulevaisuuden puolesta taistelevien määrä tulee kasvamaan, kun voimat yhdistyvät eri oppositioliikkeiden kanssa sekä Venäjän sisällä että sen ulkopuolella.

GUR:n päällikön mukaan venäläiset vapaaehtoiset ovat taistelleet Ukrainan puolella täysimittaisesta hyökkäyksestä lähtien ja ovat olleet monissa ”kuumissa paikoissa” eri puolilla Ukrainaa, joten he ovat jo saaneet kokemusta. Hän lupasi myös ”yrittää auttaa heitä niin paljon kuin voimme”.

Näin Ukraina rakentaa uudelleen laivastoaan

Ukraina on jälleenrakentamassa omaa laivastoaan Venäjän hyökkäyssodan tuhottua sen pitkälti kokonaan. Laivat rakennetaan Ukrainan rajojen ulkopuolella, eivätkä ne välttämättä tule lainkaan käyttöön nykyisessä sodassa. Turkki on jälleenrakentamisessa keskeisessä roolissa. Asiasta kertoo Radio Free Europe / Radio Liberty.

Istanbulissa Turkissa sijaitsee telakka, jossa Ukrainan uusia sotalaivoja rakennetaan. Lokakuussa 2022 valmistui ja laskettiin vesille alus nimeltään Hetman Ivan Mazepa. Hetman oli Ukrainan kasakka-sotilaskomentajien arvonimi erityisesti 1600- ja 1700-luvuilla.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky vieraili Istanbulin telakalla tänä vuonna 8. maaliskuuta ja hänelle esiteltiin toinen Turkissa rakenteilla oleva sotalaiva. Vierailun aikana Zelensky nimitti keskeneräisen aluksen Hetman Ivan Vyhovskyksi. Nimi on peräisin 1600-luvun komentajalta, joka taisteli Ukrainan säilyttämiseksi Moskovan vaikutuspiirin ulkopuolella.

– Tämäntyyppiset korvetit ovat erikoistuneet sukellusveneiden torjuntaan; se on niiden päätarkoitus, Defense Expressin puolustusasiantuntija Volodymyr Zablotskiy kertoi RFE/RL:lle.

– Niissä on helikoptereita, hydroakustiikkaa ja elektronisia havaintojärjestelmiä, jotka osaavat luokitella vedenalaisia ääniä. Kyseessä on alus, joka tietää, missä sukellusvene on ja miten sitä vastaan tulisi hyökätä.

Ukraina aikoo valmistaa massatuotantona robotteja taistelukentälle

Ukraina aikoo valmistaa massatuotantona mobiilirobotteja, jotka pystyvät miinoitukseen, miinanraivaukseen, evakuoimaan haavoittuneita ja kuljettamaan ammuksia, ministeri Mykhailo Fedorov sanoi The Kyiv Independentin mukaan.

– Miehittämättömien maa-ajoneuvojen ensisijainen tarkoitus on pitää ihmisten osallistuminen taistelukentällä minimissä, mikä vähentää kuolleiden tai loukkaantuneiden sotilaiden määrää, Fedorov sanoi.

– Se on epäsymmetrinen vastaus vihollisen numeeriseen ylivoimaan, hän totesi.

Kiovalla on myös kriittinen ammuspula, koska 61 miljardin dollarin rahoitus Yhdysvalloista on edelleen jumissa kongressissa. Venäjä puolestaan valmistaa tänä vuonna lähes kolme kertaa enemmän tykistöammuksia kuin Yhdysvallat ja Eurooppa.

– Robotit ovat osoittautuneet menestyksekkäästi harjoituskentällä, muutaman kuukauden kuluttua ne ovat taistelukentällä, Fedorov kertoi.

Ministeri kuvaili tekniikkaa ”tämän sodan seuraavaksi pelin tekijäksi”, samalla tavalla kuin lennokit jo ovat.

Fedorovin mukaan puolustusteknologian koordinointialustalla Brave1:llä on tällä hetkellä rekisteröitynä 140 robottijärjestelmää, ja niistä 96 on testattu onnistuneesti.

– Brave1 tekee kaikkensa lisätäkseen robottien tuotantoa, ja hallitus alkaa ostaa niitä massa, kuten Ukrainan hallitus teki lennokeilla, Fedorov sanoi.

Vaikka tekniikkaa vielä kehitetään, sekä Ukrainan että Venäjän armeijat käyttävät jo taistelukentällä kauko-ohjattua teknologiaa.