Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee Uuden Suomen blogitekstissään drooni-iskua Romaniaan.
– Se on vakava turvallisuuspoliittinen signaali, jota on arvioitava sekä Romanian, Naton että Suomen näkökulmasta, Limnell sanoo.
Hänen mukaansa tapahtuma osoittaa ennen kaikkea sen, ettei Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan pysy Ukrainan rajojen sisällä.
– Kun drooni päätyy jäsenmaan alueelle ja osuu asuintaloon, kyse ei ole enää vain sotateknisestä harhautumisesta tai yksittäisestä vahingosta. Kyse on siitä, että Venäjän toiminta tuottaa suoraa vaaraa myös liittokunnan alueella asuville siviileille.
Limnellin mukaan Naton 4. artiklan mukaiset toimet olisivat tällaisessa tilanteessa selkeä ja normaali reaktio.
– Artikla 4 tarkoittaa, että liittolaiset kokoontuvat arvioimaan tilannetta yhdessä, kun jonkin jäsenmaan alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus koetaan uhatuksi. Se ei ole ylireagointia. Se on liittokunnan perustoimintaa.
Hänen mukaansa Venäjä seuraa tarkasti sitä, miten Nato reagoi.
– Venäjä ei seuraa vain sitä, mitä Romania sanoo. Se seuraa, miten Nato reagoi. Se arvioi, pidetäänkö Naton rajoja aidosti loukkaamattomina myös tilanteessa, jossa isku ei välttämättä ole ollut tarkoituksellinen hyökkäys Romaniaa vastaan, mutta sen seuraus on silti vakava.
Limnell korostaa, ettei tahallisuuden arviointi poista vastuuta.
– Jos tällaisen toiminnan seurauksena drooni päätyy Nato-maan alueelle ja vahingoittaa siviilejä, vastuu on Venäjällä.
Hänen mukaansa myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin kommentit sopivat samaan kokonaisuuteen.
– Hän pyrkii kyseenalaistamaan droonin alkuperän ja vetämään keskusteluun myös Suomen. Kreml pyrkii aina hämärtämään vastuuta silloin, kun sen toiminta joutuu liian kirkkaaseen valoon.
Limnellin mukaan olennaista on se, mitä tapaus kertoo Euroopan turvallisuusympäristöstä.
– Droonit ovat nyt osa Naton arkipäiväistä turvallisuusympäristöä. Ne eivät ole enää vain kaukaisen taistelukentän aseita, vaan välineitä, joiden vaikutukset voivat ulottua rajojen yli, kaupunkeihin, koteihin ja siviilien elämään.
Samalla jäsenmaiden on hänen mukaansa vahvistettava omaa puolustus- ja varautumiskykyään.
– Suomen kannalta tämä on erityisen tärkeää. Olemme Venäjän naapurimaa ja Naton etulinjan maa. Turvallisuutemme ei rakennu vain siihen, että liittokunta reagoi kriisin hetkellä, vaan siihen, että olemme itse vahvoja ennen kriisiä.
Limnell arvioi, että Naton 5. artiklaa voidaan tulevaisuudessa testata myös harmaan alueen keinoilla.
– Drooneilla, rajaloukkauksilla, kyberiskuilla, häirinnällä, sabotaasilla ja informaatiovaikuttamisella. Siksi jokainen tapaus on arvioitava tarkasti, mutta ei sinisilmäisesti.
Hänen mukaansa Venäjän toimintatapa perustuu usein rajojen koetteluun pala kerrallaan.
– Tässä tilanteessa ei pidä provosoitua, mutta ei myöskään vähätellä. Vakavuus ja kylmäpäisyys eivät ole toistensa vastakohtia.
Limnellin mukaan Romanian droonitapaus muistuttaa siitä, että Naton rajojen loukkaamattomuus on konkreettinen turvallisuuskysymys.
– Kyse on koko liittokunnan uskottavuudesta ja Euroopan turvallisuuden suunnasta.
Suomen johtopäätös on hänen mukaansa selvä.
– Venäjä testaa reaktioita. Siksi jokaisella reaktiolla on merkitystä.