Elina Valtonen: Venäjän hyökkäyssota voi saada uudenlaisia muotoja

Ulkoministerin mukaan suunnan on oltava kohti eurooppalaisempaa Natoa.
Ulkoministeri, kokoomuksen Elina Valtonen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 5. toukokuuta 2026. Istunnossa käsiteltiin valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Ulkoministeri, kokoomuksen Elina Valtonen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 5. toukokuuta 2026. Istunnossa käsiteltiin valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän hyökkäyssota voi jatkua vielä pitkään tai saada uudenlaisia muotoja. Valtonen nosti asian esiin esittelypuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin ajankohtaisselontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta.

– Euroopan turvallisuustilanne on vaikea. Suurimman uhan muodostaa Venäjä, joka jatkaa aggressiivista ja imperialistista toimintaansa sekä asevoimiensa kehittämistä. Samalla Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa on lisääntynyt. Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaaminen säilyy prioriteettina. Venäjän hyökkäyssota voi jatkua vielä pitkään tai saada uudenlaisia muotoja. Rauhansopimuskaan itsessään ei takaa turvallisuustilanteen paranemista. Varaudumme erilaisiin kehityskulkuihin kansallisesti ja osana NATOa ja Euroopan unionia, Valtonen sanoi.

Ulkoministeri korosti myös, että poliittinen muutos Yhdysvalloissa ”asettaa liittolaiset uuteen tilanteeseen”.

– Kovenevasta retoriikasta on kuitenkin pystyttävä erottamaan käytännön yhteistyö. Yhdysvallat säilyy Suomen tärkeänä liittolaisena. Vahvuutemme tunnetaan maassa ja monin tavoin yhteistyömme on läheisempää kuin koskaan. Hyvä suhde mahdollistaa keskustelut myös asioista, joissa näkemyksemme eroavat. Yhdysvaltojen ulkopoliittiset painopisteet ovat liikkeessä ja siten myös transatlanttinen toimintaympäristö muutoksessa.

Valtonen painotti puheessaan, että suunnan on ”nyt oltava kohti vahvempaa Euroopan unionia ja eurooppalaisempaa NATOa” ja tämä on jo pitkään ollut Suomen tavoite.

– Intresseissämme on pitää Yhdysvallat sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen. Samalla Euroopan tulee ottaa vahvempi rooli maanosamme turvallisuuden takaamisessa yli suhdanteiden ja poliittisten painotusten.

Kyse on Paul Goblen mukaan jopa yli miljoonan neliökilometrin laajuisen alueen hallinnasta.
Asiantuntija muistuttaa Venäjän kiusanteolla olevan synkät motiivit.
Muut kumppanuudet eivät riitä tasapainoittamaan Kiinan vaikutusvaltaa.
Mainos