Verkkouutiset

Viro

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Viron suojelupoliisilta varoitus Venäjästä – ”toimintatapa on väkivaltaisempaa”

Venäjä jatkaa lähivuosina ponnistelujaan yhteiskunnallisten jännitteiden lietsomiseksi naapurimaissa. Venäjän voidaan odottaa käyttävän mitä tahansa toimenpiteitä, jotka eivät täytä Naton kollektiivista puolustuslauseketta, todetaan Viron suojelupoliisin Kapon tuoreessa vuosikatsauksessa.

Katsauksen mukaan Viron yhteiskunta on osoittautunut kestäväksi ​​operaatioita vastaan, ​​ja Venäjä ei ole saavuttanut maassa toivottuja tuloksia.

Raportin mukaan Kapo pidätti viime vuoden lopun ja tämän vuoden helmikuun välisenä aikana kymmenisen henkilöä, jotka olivat saaneet Venäjän turvallisuuspalvelulta käskyn syyllistyä erilaisiin rikoksiin. Kapon mukaan epäillyt suorittivat eri rooleissa koordinoituja tehtäviä Venäjän tiedustelu- tai turvallisuuspalveluille.

Kapon mukaan henkilöt keräsivät tietoa valmistautuakseen suorittamaan tehtäviä ja toteuttivat myös osan suunnitelluista tehtävistä. Raportin mukaan Kapolla on syytä epäillä, että Venäjän turvallisuuspalvelu antoi käskyn vandalisoida Viron sisäministerin Lauri Läänemetsin sekä uutisportaali Delfin venäjänkielisen osion päätoimittajan Andrei Shumakovin autoja sekä tuhoamaan kaksi Virossa olevaa muistomerkkiä.

Ilkivallasta vastuussa olevia henkilöitä lähestyttiin epäsuorasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Rekrytoidut henkilöt yrittivät kylvää hämmennystä ja herättää pelkoa Viron yhteiskuntaan naamioiden toimintansa tavalliseksi rikolliseksi toiminnaksi, mutta eivät Kapon mukaan saavuttaneet suurta menestystä.

– Vaikka ihmisten terveyttä ja turvallisuutta ei suoraan uhattu, tällainen toimintatapa on väkivaltaisempaa ja jyrkempää, kuin Venäjälle on aikaisemmin ollut tyypillistä, vuosikatsauksessa todetaan.

Myös Viron ulkomaantiedustelun päällikkö Kaupo Rosin varoitti taannoin saksalaisen T-onlinen haastattelussa, että Venäjän vaikuttamisoperaatioissa ulkomailla on Viron tiedustelun mukaan havaittavissa uusi vaarallinen ilmiö. Rosin nosti myös haastattelussa esiin Läänemetsin ja Shumakovin tapaukset.

– Nämä Venäjän kineettiset hyökkäykset ovat jotakin uutta. Olemme seuranneet tätä vuoden 2023 puolivälistä alkaen. Jos trendi jatkuu, ja oletamme sen jatkuvan, on vain ajan kysymys, kun ihmisiä tapetaan, tiedustelujohtaja arvioi haastattelussa.

Myös Suomen itärajalla viime syksynä alkanut hybridioperaatio noteerataan Kapon raportissa.

– Venäjä loi viime vuonna painetta Suomen rajalle. Osallisuuttaan salaamatta tai mainevaurioita pelkäämättä Venäjä lähetti avoimesti siirtolaisia ​​Viron ja Suomen rajoille. Venäjän rajavartijat usein opastivat, ohjasivat ja saattoivat siirtolaisryhmiä, katsauksessa kirjoitetaan.

Kapon mukaan ”siirtolaishyökkäykset” on suunniteltu rasittamaan vastaanottavan maan rajavartiolaitosta ja muita valtion instituutioita sekä herättämään levottomuutta yhteiskunnassa, yllyttämään ääriliikkeitä reagoimaan uutisiin ja lopulta jakamaan yhteiskuntaa.

Kapon vuosiraportin mukaan Virossa on suhteellisen alhainen terrorismin uhka ja terrori-iskua maahan pidetään epätodennäköisenä. Islamilaisen ääriliikkeen leviäminen Virossa on kuitenkin Kapon mukaan yhä huolestuttavampi ilmiö, koska maahanmuutto riskimaista kasvaa.

Viron ex-presidentti ihmettelee Saksan ammustuotannon hitautta: Yrittäkää vähän kovemmin

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ihmettelee viestipalvelu X:ssä Saksan Ukrainalle toimittamia ammusmääriä.

– Viro (1,3 miljoonaa asukasta) ja Tšekki (10,6 miljoonaa asukasta) löytävät kumpikin miljoona ammusta, mutta Saksa (82 miljoonaa asukasta) ei löydä yhtään, hän kirjoittaa.

Ilves viittaa Ukrainan digitalisaatioministerin neuvonantajana toimiva ukrainalais-virolainen Jaanika Merilon kirjoitukseen X:ssä, jossa hän kertoo Viron löytäneen lisää ammuksia Ukrainalle.

– Viron puolustusministeri Hanno Pevkur kertoi hallituksensa löytäneen yhteensä miljoona kappaletta 155mm kranaattia ja 152mm rakettia Ukrainalle, Merilon kirjoittaa.

Hän lainaa Postimees-lehden uutista, jonka mukaan Viron löytämät ammukset yhdistettynä Tsekin löytämiin ammuksiin voivat nostaa Ukrainalle toimitettavien tykistöammuksien määrän 2,5 miljoonaan tämän vuoden aikana.

Ilves myös ihmettelee sitä, että Saksa ei ole saanut ammustuotantoaan käynnistettyä. Hän myös huomauttaa, että Saksa ei ole tuottanut moderneja Taurus-risteilyohjuksia lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana.

– Yrittäkää vähän kovemmin, vaikkapa, hän sanoo viitaten Saksan tuotantoon.

Viron presidentti suomalaisille: Ajatuksemme ovat kanssanne

Viron presidentti Alar Karis on lähettänyt viestipalvelu X:ssä viestin kaikille suomalaisille.

– Haluan välittää syvimmät osanottoni Vantaan kouluampumisessa menehtyneen läheisille. Toivotan nopeaa toipumista loukkaantuneille ja kaikille, joita tämä kova koettelemus koskettaa. Ajatuksemme ovat kanssanne, presidentti Alexander Stubb ja kaikki suomalaiset, Viron presidentti kirjoittaa suomeksi viestipalvelu X:ssä.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoo esittäneensä osanottonsa pääministeri Petteri Orpolle (kok.).

– Erittäin surullista kuulla kouluampumisesta Vantaalla Suomessa. Ajatukseni ovat asianosaisten, heidän perheidensä, opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan parissa, Kristersson kirjoittaa X:ssä.

Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins kertoo olevansa järkyttynyt vantaalaiskoulun ammuskelusta.

– Syvimmät osanottoni viattoman uhrin omaisille ja voimia ja pikaista paranemista haavoittuneille lapsille, hän viestittää X:ssä.

 

 

Ex-kansanedustaja HBL:lle: Miehitetystä Virosta ei saanut puhua ääneen

Viron neuvostomiehityksestä ei Suomessa saanut puhua ääneen, muistelee menneitä vuosikymmeniä kirjailija ja ex-poliitikko Jutta Zilliacus Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Virolaistaustainen Zilliacus toimi rkp:n kansanedustajana Helsingistä vuosina 1975-1987. Hänen virolaiset vanhempansa pakenivat Venäjän vallankumousta Suomeen vuonna 1917, ja Helsingissä syntynyt Jutta sai Suomen kansalaisuuden vasta kymmenvuotiaana.

Zilliacus kertoo etelänaapurin olleen sotienjälkeisessä Suomessa ”näkymätön”. Hän myöntää itsekin pitäneensä vanhempiensa miehitettyä kotimaata menetettynä, eikä hän tästä syystä puhunut pojalleen äidinkieltään viroa. Illallisseurueissa Virosta ei Zilliacuksen kanssa keskusteltu. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa Zilliacuksen puheet Viron demokraattisesta menneisyydestä torpattiin ”roskapuheena”, hän kertoo. Virosta puhunut Zilliacus saataisiin vielä kuriin, uhosi edustajakollega.

Suomalaisten olisi Zilliacuksen mielestä pitänyt olla rohkeampia Viron suuntaan.

– Kyllä, mutta suomalaiset oli kasvatettu näin, se oli osa kuuluisaa suomettumista. Sanaa ”miehitys” ei saatu käyttää, ja narratiivi oli se, että Viro on ja pysyy neuvostotasavaltana. Se ajatus elää yhä, Zilliacus sanoo.

Zilliacus myöntää pelänneensä Venäjä aina talvisodasta alkaen. Hän ei uskonut Venäjän muuttuvan ja demokratisoituvan edes Neuvostoliiton romahdettua, hän kertoo.

– Riippumatta siitä, miten paljon rakastankaan venäläistä mentaliteettia ja venäläisiä ihmisiä, tosiasia on se että heillä on aina ollut väärät johtajat. Oli kyse sitten tsaareista, kommunisteista tai (Vladimir) Putinista, kesällä 99 vuotta täyttävä Zilliacus sanoo.

Viron ulkoministeri: Itsenäisyytemme olisi voinut olla uhattuna ilman Natoa

Viron itsenäisyys olisi voinut olla uhattuna, mikäli maa ei olisi hakeutunut Naton jäseneksi, arvioi maan ulkoministeri Margus Tsahkna Viron yleisradioyhtiö ERR:lle.

Tsakhnan mukaan Viro olisi jopa voinut ajautua sotaan ilman Naton luomaa turvaa. Ei olisi myöskään mahdotonta, että koko itsenäisyys olisi voinut olla vaarassa, jos Viro ei olisi liittynyt Natoon vuonna 2004.

– On mahdollista, että jos Viro olisi jäänyt niin kutsutulle harmaalle alueelle, nyt Ukrainassa nähtävät tapahtumat olisivat voineet toistua meidän maaperällämme, Tsahkna pohtii.

Viron Nato-jäsenyys täyttää tänään lauantaina 20 vuotta. Maa liittyi Natoon yhdessä Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian kanssa 29. maaliskuuta vuonna 2004.

Tie Nato-jäseneksi ei Tsahknan mukaan ollut kuitenkaan helppo.

– Tiemme liittoon ei ollut kitkaton ja selvä. Se toteutui kovan työn ja sattumien ansiosta, Tsahkna muistelee.

Esimerkiksi virolainen konkarikansanedustaja Martti Mihkelson on kirjoittanut, että hänen työskennellessään Moskovan kirjeenvaihtajina vuosina 1994-97 Venäjä uhkaili Viroa jatkuvasti seuraamuksilla, mikäli maa hakisi Naton jäsenyyttä.

– Minulle toistettiin kerta toisensa jälkeen, että jos Viro kehtaisi edes haikailla Nato-jäsenyyttä, meidät tuhottaisiin – tapettaisiin tai lähetettäisiin Siperiaan viimeistä virolaista myöten, Mihkelson muistelee.

Mihkelson oli myös varma, että jo muutamaa vuotta myöhemmin Nato-jäsenyys ei olisi ollut enää mahdollinen. Vuonna 2008 Ukraina ja Georgia hakivat Naton jäsenyyttä, mutta niiden jäsenyysaikeet estettiin.

Ulkoministerin mukaan Nato-jäsenyyden positiivista vaikutusta Viron turvallisuuteen, vaurauteen ja vakauteen ei voi yliarvioida. Seuraavaksi tavoitteena pitäisi olla Ukrainan saaminen liittokuntaan.

– Koska Nato on ainoa turvallisuustae jota Venäjä ymmärtää, odotamme, että Ukrainasta tulee liittokunnan jäsenmaa niin pian kuin mahdollista, Tsahkna linjaa.

Mitä rajan takana tapahtuu? Viron taivaalle ilmestyi outo näky

Viron ja Venäjän rajan molemmin puolin on ihmetelty outoja rinkuloita taivaalla, kertoo Postimees -lehti.

Venäjällä Pihkovan asukkaat ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa kuvia rengasmaisista kuvioista. Ne näyttävät olevan peräisin lentokoneesta, joka on kaarrellut tuntemattomasta syystä saman kohdan yläpuolella ja jättänyt pakokaasuvanat taivaalle.

Kone on liikkunut tiistaina Venäjän puolella rajan läheisyydessä, mutta jäljet näkyivät selvästi myös Viron puolella.

Alueella asuvat ovat esittäneet erilaisia teorioita koneen liikkeistä. Niiden mukaan kone on tehnyt havaintoja Pihkovan läheisyydessä syttyneestä maastopalosta. Toiset kommentoijat epäilevät salaista tiedustelu- ja sotilasoperaatiota. Virallista syytä koneen liikkeille ei ole annettu.

Lentoliikennettä seuraava Flightradar24 -sivusto ei näytä tuona ajankohtana yhtäkään konetta havaintopaikalla, joten venäläiskone on liikkunut alueella ilman seurantalaitteita.

Postimees on tehnyt mielenkiintoisen havainnon, että viime viikolla Viron ilmavoimien PZL-Mielec M-28 Skytruck -kone lensi Viron puolella saman alueen läheisyydessä ja teki useita kaarroksia ilmassa.

Poliisi poisti Viron ex-pääministerin koneesta Helsinki-Vantaalla

Poliisi poisti lauantai-iltana Viron entisen pääministeri Taavi Rõivaksen lentokoneesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, kertoo Postimees.

Rõivas oli osa virolaisyritysten edustajien valtuuskuntaa, jonka oli tarkoitus matkustaa Japaniin osana ulkoministeri Margus Tsahknan vierailua. Vierailun tarkoituksena oli tavata Japanin ulkoministeriä, digiministeriä sekä maan parlamentin edustajia.

Silminnäkijöiden mukaan ennen koneen lähtöä Helsinki-Vantaalta miehistö ilmoitti yhtäkkiä lähdön myöhästyvän. He kertovat myös nähneensä Rõivaksen väittelevän matkustamohenkilökunnan kanssa.

Postimees väittää lähteisiinsä perustuen, että Rõivas oli selvästi päihtynyt jo lentoasemalla.

Tilanne ratkesi, kun poliisi saapui paikalle ja vei Rõivaksen pois koneesta. Tilanteesta otetun kuvan perusteella Rõivasta saattoi koneesta pois neljä poliisia ja kaksi vartijaa. Lento pääsi lopulta lähtemään kohti Japania noin puoli tuntia myöhässä.

Viron ulkoministeriön mediasuhdeosaston päällikön Liisa Tootsin mukaan ulkoministeriöllä ei ole tietoa, miksi yksi valtuuskunnan jäsenistä poistettiin koneesta. Hän muistuttaa, että valtuuskunta ei ollut virallisesti osa ulkoministerin seuruetta, eikä Viron hallitus maksanut heidän lentojaan. Ulkoministeri ei myöskään matkustanut samalla lennolla Rõivaksen kanssa.

Rõivas itse kiistää olleensa humalassa ja kutsuu väitteitä kunnianloukkauksiksi. Hänen mukaansa väittely matkustamohenkilökunnan kanssa koski tietokoneen käyttöä lennon aikana.

Ex-pääministeri kertoo tehneensä kohtelustaan valituksen Finnairille.

– Olen lähettänyt Finnairille valituksen ja vaatinut korvauksia, Rõivas kertoo.

Kuvat järkyttävät: Tältä pommitettu Tallinna näyttäisi

Viron pääkaupunki Tallinnan katukuvaan ilmestyi helmikuussa isoja mainostauluja, jotka kuvaavat tuhoutunutta kaupunkia.

Kuvissa näkyy pommitettuja asuinrakennuksia, liikehuoneistoja ja jopa suomalaisen Nesteen tuhoutunut huoltoasema. Mustamäen, Õismäen ja Lasnamäen kaupunginosiin sijoitetut kuvat on sijoitettu niissä esiintyvien oikeiden rakennusten eteen.

Kyseessä on taiteilija Rebeca Parbusen ja Estookin julkisen tilan taidenäyttely Hetki. Kuvia löytyy myös taideprojektin verkkosivuilta.

Todentuntuiset kuvat ovat saaneet Tallinnassa ristiriitaisen vastaanoton. Joidenkin mielestä on hyvä, että Ukrainassa käytävästä sodasta muistutetaan katukuvassa. Toiset ovat sitä mieltä, että kuvat voivat järkyttää lapsia ja myös Ukrainasta paenneita sotapakolaisia.

– Luulen, että juuri tällaiset julisteet ja kuvat aiheuttavat ihmisissä entistä enemmän pelkoa, toteaa tallinnalainen Markus Postimees -lehdelle.

– Tiedän omakohtaisesti, mitä sota voi tuoda tullessaan. Ehkä se pitäisi näyttää, koska monet ihmiset asuvat täällä ajattelematta sitä, mitä voisi tapahtua, pohtii ukrainalainen sotapakolainen Ljubov.

 

Professori kehui Suomen Venäjä-linjaa, Viron ex-presidentti kuittasi Tarja Halosella ja Erkki Tuomiojalla

Amerikkalainen strategian professori, sotatieteilijä Phillips O’Brien kehuu viestipalvelu X:ssä Suomen ja Viron johtajien Venäjä-linjaa.

Hän on jakanut Viron pääministeri Kaja Kallaksen Stern-lehdelle antaman lausunnon.

– Meidän ei pitäisi pelätä omaa voimaamme eikä yliarvioida Venäjän voimaa. Eskalaation pelko saa meidät tekemään itsestämme pienempiä kuin olemme. Tämä on väärin, Kallas sanoi saksalaislehdelle.

Professori O’Brienin mukaan muiden länsimaisten johtajien pitäisi ottaa mallia Viron pääministeristä, joka ei rajoita tai säätele puheitaan Venäjän tai sodan eskaloitumisen pelon takia.

– Tämä on esimerkki poliittisesta johtajasta, joka ei toimi Venäjän refleksiivisen kontrollin alaisena. Erinomaisesti muotoiltu. Venäjän refleksiivinen kontrolli lännen eskalaatiohuolista tekee useista Ukrainan tutkijoista ”pienempiä” kuin he ovat, ja se saa Venäjän näyttämään voimakkaammalta, amerikkalaisprofessori toteaa.

Hänen mukaansa tilanteen pitäisi olla toinen. Hän haluaisi nähdä sen, että lännen johtajien sijaan Putin pelkäisi ”paniikissa” sodan eskaloitumista ja puolustusliitto Naton täydellistä sitoutumista Ukrainan voittoon.

O’Brienin nostaa viestiketjussa esille myös Suomen. Hän viittaa puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) Ylen Ykkösaamun haastatteluun, jossa Häkkänen kuvailee eskalaatiolla uhkailun olevan vanhaa neuvostoliittolaista taktiikkaa, jonka ei pitäisi pelästyttää Ukrainan tukijoita.

– Suomalaiset johtavat maailmaa siinä, kuinka vapauttaa itsensä Venäjän refleksiivisestä kontrollista, professori toteaa.

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei jaa viestiketjussa täysin O’Brienin näkemystä. Hän muistuttaa, että Suomen suhtautuminen Venäjään on muuttunut vastaa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Ilves toimi Viron presidenttinä vuosina 2006–2016 ja ulkoministerinä vuosina 1996–1998 ja 1999–2002. Hän muistuttaa presidentti Tarja Halosen ja entisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) Venäjä-linjauksista.

– Presidenttinä ja sitä ennen ulkoministerinä saamani luennot Haloselta ja Tuomiojalta olivat puhdasoppisia venäläisiä puhepointteja, Ilves kuittaa ja toteaa suomettumisen jatkuneen pitkään kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Viron ex-presidentti Ilves on arvostellut toistuvasti Halosen ja Tuomiojan toimintaa.

– Monien suomalaispoliitikkojen asenne Viroa kohtaan on ollut ylimielistä, ja Halonen yritti pilkkaamalla hiljentää meidät Venäjä-kysymyksessä vuonna 2008 Georgian sodan aikana. Se mitä hän teki, oli mahdotonta hyväksyä valtionpäämieheltä. Luonnehti ja vähätteli koko kansaa, se on täysin… Niin ei tehdä, Ilves totesi Eesti Ekspress -lehden haastattelussa.

Viro ja muut Baltian maat vaativat tuolloin Euroopan unionilta aiempaa tiukempaa Venäjä-politiikkaa.

– Lensin Tblisiin, mutta kun silloiselta Suomen presidentiltä (Tarja Halonen) kysyttiin, miksi Suomi ei sanonut mitään, vastasi hän: Viron kansakunta (!) kärsii neuvostovallan aiheuttamasta ”posttraumaattisesta stressisyndroomasta” ja tukee siksi Georgiaa. Tämä ei suoraan sanottuna herätä luottamusta, Ilves avasi Halosen toimintaa aikoinaan Twitterissä.

Ilves on muistellut aiemmin myös vuotta 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

– Kun pidin puheen Ukrainasta vuonna 2014, istuva ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) hyökkäsi julkisesti Viron istuvan presidentin kimppuun siitä, etten tunne oman maani historiaa (!). En rehellisesti sanottuna tiedä, voidaanko puhua herätyksestä todellisuuteen, Ilves kirjoitti Twitterissä.

LUE MYÖS:
Viron ex-presidentti ryöpyttää Suomea, nosti esiin Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan
Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Viron presidentin maailmankuva muodostui USA:ssa

 

Virolaisasiantuntija: 0,25 prosenttia lännen bkt:sta turvaisi voiton Ukrainassa

Jos länsi omistaisi 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan Ukrainan tukemiseen, riittäisi se sodan voittamiseen, arvioi Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kusti Salm Viron yleisradioyhtiö ERR:lle.

Salm varoittaa, että on mahdollista, että Venäjä voittaa Ukrainan sodan. Hänen mukaansa Euroopan olisikin otettava suurempi, vahvempi ja aggressiivisempi rooli Ukrainan avustamisessa.

– On yhä tärkeämpää, että sanomme sen ääneen. Ukrainan tappio sodassa olisi katastrofaalista Viron, Euroopan ja Naton turvallisuudelle, Salm varoittaa.

Kansliapäällikkö uskoo, että tilanne Ukrainassa tulee pahenemaan entisestään. Tämä johtuu ennen kaikkea katastrofaalisesta ammuspulasta. Vain kolmannes Ukrainalle annetusta tykistöstä on käytössä, koska ammuksia ei yksinkertaisesti ole.

Tilannetta ei auta se, että Ukraina ei ole kyennyt mobilisoimaan riittävästi sotilaita, ja myös heidän koulutuksessaan on puutteita. Tämä voi johtaa kasvaviin tappioihin ja aluemenetyksiin.

– Tosiasia on, että asiat menevät huonommin ennen kuin ne menevät paremmin. Sitten ne menevät entistä huonommin. Sitten me menevät täysin hulluksi. Ja vasta sen jälkeen ne menevät hitaasti paremmin, Salm tiivistää.

Salm arvioi ammuspulan johtuvan kyllä osittain logistiikasta ja tuotannosta, mutta ennen kaikkea rahasta.

– Poliittista tahtoa on paljon. Se, mitä puuttuu, on kykyä laittaa pöytään tarpeeksi rahaa, jotta Ukraina voittaa tämän sodan, Salm tiivistää.

Viro on laskenut, että jo neljännesprosentti bruttokansantuotteesta riittäisi takaamaan voiton sodassa. Käytännössä tämä olisi noin 120 miljardia euroa. Salm uskoo, että kaikilla mailla olisi tähän varaa.

Hän muistuttaakin, että pienellä sijoituksella saataistiin ratkaistua lännen suurin strateginen ongelma.

Yksi keino Salmin suunnitelman toteuttamiseen olisivat joukkovelkakirjat, joita EU on jo valmistellut. Syksyllä Viron pääministeri Kaja Kallas ehdotti, että EU:n tulisi laittaa jakeluun 100 miljardin euron arvosta Ukrainan puolustustaistelua rahoittavia joukkovelkakirjoja. Moni maa on kannattanut ajatusta.

Mikäli Euroopan maat pitävät kiinni lupauksistaan, on Ukrainalla tuliylivoima vuoden 2025 alkuun mennessä.

– Tiivistettynä, EU-joukkovelkakirjoja, 0,25 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ammuksia, ja Ukraina voittaa tämän sodan, Salm ehdottaa.

Outo tilanne Viron itärajalla: Ylittäjiä vaaditaan tukemaan sotaa

Venäjän ja Viron välisellä rajalla on havaittu tilanteita, jossa venäläis-virolaisia kaksoiskansalaisia pyydetään kirjallisesti vahvistamaan tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Asiasta uutisoi Viron yleisradioyhtiö ERR.

Rajaviranomaisten kerrotaan pyytäneen matkustajia täyttämään lomakkeita, joilla heidän odotetaan ilmaisevan tukevansa Venäjän toimia.

Lisäksi matkustajilta on kerätty henkilökohtaisia tietoja, puhelimen IMEI-koodi, tietoja mahdollisista suhteista Ukrainan asevoimiin ja mielipiteensä Euroopan unionin johtajuudesta.

Tietojen mukaan nämä tarkastukset alkoivat vuoden 2023 lopussa.

Jotkut rajan yli säännöllisesti matkustavat ovat oppineet, miten vastata kysymyksiin niin, ettei joutuisi vaikeuksiin. Esimerkiksi heidän on vältettävä käyttämästä sanaa ”sota” ja sen sijaan puhuttava ”sotilasoperaatiosta”.

Lisäksi heidän odotetaan ilmaisevan, että Krimin niemimaa kuuluu Venäjälle eikä Ukrainalle.

Suomessa koulutettu upseeri nimitettiin Viron puolustusvoimien komentajaksi

Viron puolustusvoimien seuraavaksi komentajaksi on nimitetty eversti Andrus Merilo. Hän astuu virkaan 1. heinäkuuta, kertoo Viron yleisradio ERR.

Tulevalla komentajalla on yhteys Suomeen, koska hän on Sõdur -lehden mukaan suorittanut Suomessa reserviupseerikurssin vuonna 1998. Lisäksi hän opiskeli vuosina 1998–2002 Suomen maanpuolustuskorkeakoulussa 85. kadettikurssilla. Merilo on opiskellut myös Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Vuonna 1973 syntynyt Merilo on palvellut Viron puolustusvoimissa vuodesta 1994 lähtien eri tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii 1. jalkaväkiprikaatin komentajana. Merilo on osallistunut rauhanturvaoperaatioon Libanonissa ja kansainvälisiin sotilasoperaatoihin Kosovossa, Afganistanissa ja Irakissa.

Viron presidentti Alar Karis ylentää eversti Merilon prikaatikenraaliksi 23. helmikuuta.

Venäjän erikoispalvelua syytetään Viron ministerin auton ikkunoiden rikkomisesta

Viron sisäministeri Lauri Läänemetsän ja virolaisen venäjänkielisen Delfi-uutissivuston päätoimittaja Andrei Šumakovin autojen ikkunat rikottiin viime vuoden joulukuussa.

Viron suojelupoliisi Kapo kertoo nyt yleisradio ERR:n mukaan ottaneensa kiinni kymmenen henkilöä, joiden epäillään toimineen Venäjän erikoispalvelun puolesta.

Tutkinnassa kerätyt tiedot viittaavaat siihen, että kyseessä oli Venäjän erikoispalvelun koordinoima hybridioperaatio. Sen tarkoituksena oli Kapon mukaan kylvää pelkoa ja luoda jännitteitä yhteiskunnassa.

Epäiltyt henkilöt toimivat Kapon mukaan Venäjän erikoispalveluiden ohjeiden mukaisesti. Autojen ikkunoiden rikkomisen lisäksi heitä kannustettiin häpäisemään muistomerkkejä.

Kapon ylijohtaja Margo Palloson varoittaa ihmisiä, joilla on houkutus lähteä Viron vastaiseen toimintaan.

– Ennemmin tai myöhemmin saamme kiinni ne, jotka yrittävät uhata Viron valtion turvallisuutta.

Pallosonin mukaan venäläiset erikoispalvelut ovat jo vuosia monin tavoin yrittäneet luoda jännitteitä Virossa. Yksittäisiä juoksupoikia laajempaa tukea toiminnalla ei hänen mukaansa Virossa ole.

– Venäjän erikoispalvelu ei välitä tekijöiden kohtalosta. Heitä käytetään niin sanottuna työkaluna, ja seuraukset ovat vain heidän harteillaan, hän varoittaa.

Palloson vahvisti, että epäillyistä oli värvätty sosiaalisessa mediassa. Hän kehottaa ilmoittamaan suojelupoliisille mahdollisesta värväystoiminnasta.

Suurlähettiläs torjuu puheet pelokkaista suomalaisista

Suomen Viron-suurlähettiläs Vesa Vasara kuvailee virolaiselle Maalehdelle suomalaisten mielialoja vaikeassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Suomessa ei hänen mukaansa ole merkkejä sotaväsymyksestä.

– Sellaista tunnetta minulla ei ole suomalaisista. Ukrainaan liittyviä uutisia luetaan paljon ja seurataan, kansan tuki on erittäin vahvaa. Ymmärrämme sen, että jos Ukraina ei pärjää, meillä on ylihuomenna suuri päänsärky jo oman maamme rajan takana, hän kertoo.

Haastattelussa Vasaralta kysytään, onko ilmassa pelkoa. Hänen mukaansa suomalaiset eivät ole pelokasta kansaa.

– Kun puhumme suomalaisista, niin pelko ei ole oikea sana. Puolustuksemme on erittäin vahva, ja ihmisten tuki ja yksimielisyys on erittäin vahvaa. Selvisimme toisesta maailmansodasta ja se voima on edelleen olemassa, kollektiivinen muisti on olemassa, suurlähettiläs kuvailee.

– Tietysti meillä on huolia ja tästä aiheesta puhutaan paljon, mutta pelko on huono sana. Suomi on suojattu. Meillä on nyt vahvoja liittolaisia ja olemme myös allekirjoittaneet kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Sotatekniikkamme on nykyaikaista, saamme USA:sta 64 H-35-hävittäjää noin 8,4 miljardilla eurolla. Turvallisuuden hinta on noussut ja nämä investoinnit ovat ehdottoman välttämättömiä. Taloutemme on suurissa vaikeuksissa ja Suomen velkataakka on suuri, mutta maanpuolustuksesta ei leikata.

Suurlähettiläs kertoo, että suomalaisilla on yhtäläinen näkemys puolustusliitto Naton jäsenyydestä.

– Natoon kuulumisen kannatus on meillä jopa noussut, tietysti se oli erittäin korkeaa ennenkin. Demokratiassa on kuitenkin aina niin, että kaikki eivät ole ratkaisuun tyytyväisiä, hän toteaa.

Vasara muistuttaa, että eduskunnan selvä enemmistä kannatti Natoon liittymistä. Hän toteaa, että ainoastaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hajaantui kysymyksessä.

– Ehkä se liittyi jonkinlaiseen USA:n vastaisuuteen, että kaikki sieltä tuleva on aina huonoa. Mielestäni tämä ei ole kovin perusteltu kanta.

Viron uudeksi komentajaksi esitetään Suomessa koulutettua upseeria

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur on esittänyt eversti Andrus Meriloa puolustusvoimien seuraavaksi komentajaksi. Lopullisen päätöksen tekee yleisradio ERR:n mukaan Viron hallitus ja parlamentin puolustusvaliokunta, mutta nimitystä virkaan pidetään käytännössä varmana.

Pevkur kertoo antaneen esityksensä presidentti Alar Karikselle, pääministeri Kaja Kallakselle, hallituspuolueiden puheenjohtajille ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle.

– Näiden tapaamisten perusteella olen vakuuttunut, että voin ehdottaa eversti Meriloa, puolustusministeri sanoo.

Ennen virkaan astumista eversti Merilo pitää vielä ylentää prikaatinkenraaliksi.

Vuonna 1973 syntynyt Merilo on palvellut Viron puolustusvoimissa vuodesta 1994 lähtien eri tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii 1. jalkaväenprikaatin komentajana. Merilo on osallistunut rauhanturvaoperaatioon Libanonissa ja kansainvälisiin sotilasoperaatoihin Kosovossa, Afganistanissa ja Irakissa.

Verkkouutiset löysi Viron puolustusvoimien Sõdur -lehden jutun, joka kertoo komentajaehdokkaan yhteydestä Suomeen.

Merilo on suorittanut Suomessa reserviupseerikurssin vuonna 1998. Lisäksi hän opiskeli vuosina 1998–2002 Suomen maanpuolustuskorkeakoulussa 85. kadettikurssilla.

Suomen lisäksi Merilo on opiskellut Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Viron puolustusvoimien nykyinen komentaja, kenraali Martin Herem jättää tehtävänsä 30. kesäkuuta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)