Kaksi Ukrainan asevoimissa palvelevaa suomalaista vapaaehtoistaistelijaa pitää suomalaista sotilaskoulutusta erittäin ammattitaitoisena ja hyvätasoisena.
Heidän mielestään Suomen puolustusvoimat on myös ottanut oikeita askeleita varautuessaan vanhoihin ja uusiin uhkiin, joita Venäjän käymä raaka hyökkäyssota Ukrainassa heijastaa EU:n ja Naton itärajalle.
Kaksikko kuitenkin korostaa, että Suomessa ja muissa Nato-maissa ei olla täysin valmiita näihin haasteisiin, jotka ilmenevät Ukrainan taistelukentällä teknologisen murroksen ja modernin sodankäyntitavan muodoissa.
Ukrainan 3. rynnäkköprikaatin miehittämättömien maa-ajoneuvojen Nova-yksikössä palvelevan ”Finnon” mielestä suomalaisesta sotilaskoulutuksesta on hyötyä taistelukentällä.
Hänen mielestään oikea taistelutilanne muistuttaa osittain Puolustusvoimien järjestämiä suurempia taisteluharjoituksia.
– Harjoitukset jäljittelevät tarkasti, miten todellinen taistelu etenee, Finno sanoo Verkkouutisille videohaastattelussa.
Hän katsoo suomalaisen sotilaskoulutuksen valmentavan hyvin taisteluun, mutta siihen pitää tehdä melkoisesti muutoksia.
– Sotilaat eivät voi liikkua vapaasti (rintama-alueella), vaikka he olisivat 20 kilometrin päässä etulinjasta. Sotilaiden on oltava maan alla. Teltoissa ei voi nukkua, ja ulkona ei voi oleskella. Muuten tiedustelulennokit huomaavat heidät välittömästi, koska niitä on ilmassa niin paljon.
Myös ”Hobbit” kertoo, että Suomessa saadusta koulutuksesta on hyötyä. Yksittäisen sotilaan taistelutaidot ja kyky toimia osana joukkoa ovat tärkeitä asioita.
– Pelkästään se, että olen edelleen elossa ja toimin kouluttajana 3. armeijakunnassa, todistaa sen.
– Aina kun jouduin (venäläisten) rakettitulen kohteeksi tai minun piti avata tuli ja hyökätä vihollista vastaan, en jähmettynyt vaan toimin. Tämä on osaksi suomalaisen koulutuksen ansiota, koska se oli jo lihasmuistissa, Hobbit sanoo.
Verkkouutiset sai miesten haastattelut 3. armeijakunnan viestintäosaston kautta.
Itärajalta puuttuu puolustuslinja
Droonit ja lennokit määrittelevät yhä enemmän nykyaikaista sodankäyntiä Ukrainassa. Pitkän kantaman tiedustelulennokit pystyvät havaitsemaan pienimmänkin liikkeen. Kun kohteet on havaittu, pommittajadroonit tai valokuitukaapeliin kytketyt radiohäirinnälle immuunit räjähdedroonit hyökkäävät niitä vastaan.
Droonit ulottavat taistelukentän 20 kilometrin etäisyydelle rintamalinjasta molempiin suuntiin. Tämä niin sanottu tappovyöhyke laajenee nopeasti. Droonien sanotaan aiheuttavan jopa 80 prosenttia venäläisten tappioista taistelukentällä.
Puolustusvoimat kehittää droonikykyjään kiivaasti. Panssariprikaatin johtamassa Mighty Arrow 26 -harjoituksessa käytettiin ensimmäistä kertaa miehittämättömiä lentolaitteita niin tiedusteluun, tulenkäytön johtamiseen kuin iskuihin. Pääpaino oli FPV-droonien integroinnissa osaksi joukkojen taistelua. FPV-toiminnan kehittämiseen osallistui myös 3. armeijakunnan ukrainalainen FPV-ryhmä.
Finno pitää Puolustusvoimien toimintaa oikeansuuntaisena, mutta muistuttaa samalla hänen mielestään vakavasta ongelmasta – itärajalla ei ole tarpeeksi linnoitteita ja suoja-asemia.
– Suurin ongelma on se, että itäraja on hyvin tyhjä. Siellä ei ole valmisteltuja asemia, kuten bunkkereita tai muita maanalaisia henkilösuojia.
– Joten sotatilanteessa droonit jyräisivät asemat melko nopeasti. Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset FPV-droonit iskevät ilmasta, ei ole enää aikaa alkaa rakentaa linnoitteita ja suoja-asemia. Tarvitaan valmiiksi rakennettu puolustuslinja.
Hobbit nostaa esille aiemmin Suomeen harhautuneet muutamat ukrainalaiset droonit ja korostaa, että Suomessa ei ole tällä hetkellä valmiutta droonien laaja-alaisten ilmahyökkäysten torjuntaan. Myös perjantaina Suomea kohti lensi drooneja.
– Sanoisin, että Suomen maastossa lojuu ehdottomasti enemmän (ukrainalaisia drooneja).
Myös Suomen viranomaiset pitävät mahdollisena, että harhautuneita drooneja voi löytyä maastosta edelleen.
– Tämä olisi ehkä otettava huomioon enemmän. Jos muutamat Venäjän elektronisen sodankäynnin vuoksi harhautuneet droonit muodostuvat niin suureksi ongelmaksi, niin olisi hyvä miettiä, miten voidaan vastata sadoista tai jopa tuhansista drooneista ja ohjuksista koostuvaan koordinoituun ilmahyökkäykseen, Hobbit toteaa.
– Kevään tapahtumat ovat osoittaneet, että Suomessa ei ole tällä hetkellä valmiutta siihen. Joten ehkä asialle pitäisi tehdä jotain. Ja olen varma, että näin myös toimitaan. Uskon täysin, että asialle ollaan tekemässä jotain.
Kaksikon mukaan myös miehittämättömät maa-ajoneuvot, eli maadroonit, ovat erittäin tärkeässä roolissa. Maadrooneja on jo testattu ja käytetty Ukrainan asevoimien pienemmissä operaatioissa.
Niitä käytetään haavoittuneiden evakuoimiseen, ammusten, veden ja ruoan toimittamiseen sekä tiedusteluun ja suoriin hyökkäyksiin.
Venäläisille ihmishenki ei merkitse mitään
Niin sanotuilla lihahyökkäyksillä tarkoitetaan Venäjän jalkaväen hyökkäyksiä, joita tehdään ihmisaaltoina ukrainalaisten asemia kohti. Tämä johtaa aina hyökkääjän koviin tappioihin. Tällaisia hyökkäyksiä ei kuitenkaan tapahdu päivittäin.
– Venäläisille ihmishenki ei merkitse mitään. He vain tulevat aaltoina kimppuusi, kunnes puolustajalta loppuvat ammukset tai sotilaat. Sitten he valtaavat asemat, Finno kertoo.
– Nykyään Venäjän joukot käyttävät paljon drooneja. He pyrkivät näännyttämään vastustajan asemiinsa, joiden ympärillä ja yläpuolella lentää drooneja vuorokauden ympäri. Silloin huolto- ja tarviketäydennysten saaminen sekä haavoittuneiden evakuoiminen on erittäin vaikeaa.
Hobbit on samoilla linjoilla. Venäjän joukkojen tapa taistella ei juurikaan eroa neuvostoajoista. Tykinruoaksi kelpaavia sotilaita ja kalustoa riittää.
– Heillä on tosin nykyään parempaa teknologiaa, kuten drooneja. He käyttävät samaa teknologiaa kuin me. Mutta ihmishengellä ei ole vieläkään mitään arvoa. Resursseja ei käytetä lainkaan tehokkaalla tavalla.
Vihollista ei pidä kuitenkaan aliarvioida.
– Venäläisillä on taitavia ja päteviä yksiköitä, jotka eivät ole ehtyneet niin pahasti tässä sodassa. Suurin osa Venäjän kaatuneista koostuu pakkovärvätyistä ja tuoreeltaan rekrytoiduista sotilaista ja yksiköistä, Hobbit sanoo.
Hän muistuttaa, että puolustusta rintamalla ei voida rakentaa pelkästään droonien varaan. Tappovyöhykkeellä toimiva jalkaväki on edelleen kaiken perusta.
– Ilman jalkaväkeä häviäisimme sodan Ukrainassa. Jalkaväki tekee vaikeimman työn ja on syy siihen, miksi maa on edelleen olemassa.