Artikkelit: Näkökulmat

Yli 25 prosentin tulovero pitäisi kirjoittajan mielestä kieltää lailla.
Ääriliikehdinnän tutkimus on Suomessa vähäistä muihin Pohjoismaihin verrattuna, jihadismiasiantuntija Juha Saarinen sanoo.
Oppositiossa on hankala palvella isänmaata, mutta kannatusta siellä voi vahvistaa.
Vasemmistopuolueet hyökkäsivät nopeasti suuna päänä rakentamaan viholliskuvia.
Miltä kuulostaisi ”sensitiivisyyslukija” Päivi Räsänen, jolle annettaisiin valta ohjata kirjojen tekstejä?
Lännen on nostettava aseapunsa aivan uudelle tasolle. Jos Ukraina ei pääse murtautumaan ulos kulutussodasta, ovat seuraukset vakavampia kuin osaamme ajatellakaan.
Olennaista on kysyä, ketä vuoden 1940 sopimus palvelee ja kykeneekö Suomi sen artikloihin enää sitoutumaan.
Vaalien jälkipyykistä erottuvat puheenjohtajien eroilmoitukset ja avoin, mutta puutteellinen itsekritiikki.
Ruotsissa listat lyödään lukkoon jo vajaa vuosi ennen vaaleja ja uusille tulokkaille ei ole juuri sijaa.
Uudeksi apulaispormestariksi tarvitaan laaja-alainen ja verkottunut osaaja.
Voisiko ihmisten vapauden vahvistamisesta tulla yhteinen arvo suomalaisessa politiikassa, pohtii Jari Ehrnrooth näkökulmakirjoituksessaan.
Kaupunkien kukoistus ei ole muilta pois ja ihmiset ovat Helsingin pormestarin mukaan tuottavampia, kun he ovat lähellä toisiaan.
SDP:n kantava voima antaa palttua kotimaan politiikalle ennen kuin vaalien tulosta on edes vahvistettu.
SDP sulki pois yhteistyön perussuomalaisten kanssa, mutta rikkoi välit myös vihreisiin ja vasemmistoliittoon.
Asioiden lisäksi riitelevät myös ihmiset, esimerkiksi Sanna Marin ja Riikka Purra.
Juttujen perusteeton paisuttelu voi johtaa siihen, että epäolennaisuudet peittävät kokonaisuuden.
Ivan Puopolon vieraina kenraalimajuri evp Pekka Toveri ja Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuro.
Ulkopoliittisessa keskustelussa on kaksi tyylisuuntaa ja halu tukkia tutkijoiden suut.
Pähkähullu esitys on vaalitemppu, mutta kertoo SDP:n sokeasta pykäläuskosta.
Hyvinvointialueiden menot ovat kasvamassa melkein seitsemällä miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä.
Suomi on kireän verotuksen ja heikkenevän huoltosuhteen pieni reunatalous.
Nato-kantojen muuttuminen on hienoa. Se vain tapahtui hämmentävän myöhään.
Jos Suomi menee ennen Ruotsia Natoon, valtiolliset oharit ovat tasan.
Velan kahmiminen oli ideologinen valinta, joka tehtiin suorastaan oikeistoa ja talousvirkamiehiä ivaten.
Vaalitulokset vaikuttavat siihen, kuinka innokkaita puolueet ovat kajoamaan valtioelinten toimivaltasuhteisiin.
SDP:n ja kokoomuksen kannanotot hallituspohjaan vahvistavat äänestäjän kuluttajansuojaa.
Jotta valtion menot pysyisivät jatkossa kurissa, tarvitaan uudenlaista ajattelua. Mallia voisi ottaa kirjoittaja Juhana Vartiaisen mukaan vaikka Ruotsista.
Journalismi ja Wille Rydman pelastivat kokoomuksen toiselta mainehaitalta. Rydman puolustautui juridiikalla, vaikka kohussa on kyse luottamuksesta, totuudesta ja moraalista.
Poliittisesti motivoitu yritys vaikuttaa arkikieleen on alkanut levitä myös läntisiin demokratioihin.
Vasemmistojohtajat ovat pärjänneet parhaiten politiikan imagokisassa. Keskustassa ja kokoomuksessa pystytään nykyistä parempaan.
Emmanuel Macronia pidetään Kremlin ymmärtäjänä. Tästä linja asiantuntijan mukaan johtuu.
Puolueen kuihtumista on aikaisemminkin ennustettu monta kertaa.
Keskustan kannattajista vain reilu kolmannes pitää puheenjohtajaansa parhaimpana vaihtoehtona pääministeriksi.
Avoimuuden periaatteet ovat koetuksella, kun lehdet tekevät juttuja vaikeuksistaan.
Nyt voidaan kirjoittajan mukaan kysyä, miten maan valitsema käytäntö onnistui.
Kirjoittaja löytää velkamanian syyn pääministeripuolue SDP:n periaatejulistuksesta.
Jopa ilmastonmuutos on heitetty riitelevien maakuntien pelastusrenkaaksi.