Verkkouutiset

Verotus

Yleishyödyllisten yhteisöjen verokohteluun esitetään muutosta

28.11.2023 | 14:40

Kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla on tehnyt lakialoitteen yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan eriarvoisen verokohtelun poistamisesta.

Pääomasijoittajat ry, Suomen startup-yhteisö ja Säätiöt ja rahastot ry kertovat yhteisessä tiedotteessaan kannattavansa aloitetta, joka läpi mennessään auttaisi kanavoimaan lisää kasvurahaa suomalaisille startup- ja kasvuyrityksille.

Järjestöt muistuttavat, että pääomasijoittajat rahoittavat startup- ja kasvuyrityksiä, ja aktiivisina omistajina tukevat kohdeyrityksiään niiden kasvupolulla, mikä johtaa tutkitusti verrokkiyrityksiä moninkertaisesti nopeampaan kasvuun. Suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin sijoittaminen tarjoaisi yleishyödyllisille yhteisöille, kuten säätiöille, mahdollisuuden sijoittaa varallisuuttaan hajautetusti talouskasvua, innovaatioita ja työpaikkoja luoviin yrityksiin.

Suomalaiset yleishyödylliset yhteisöt eivät kuitenkaan tällä hetkellä voi sijoittaa kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin veroneutraalisti, toisin kuin esimerkiksi ulkomaisiin rahastoihin tai suoraan osakkeisiin. Säädösesteen vuoksi vain pieni osa suomalaisten säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta kanavoituukin kotimaisille startup- ja kasvuyrityksille.

Nyt kommandiittiyhtiöiden verotusta koskevaan tuloverolain 16 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5. momentti, jonka mukaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä saatu tulo-osuus olisi veronalaista silloin, kun sama tulo olisi suoraan saatuna veronalaista. Vastaava veromuutos on tehty ulkomaalaisten sijoittajien kohdalla jo vuonna 2019.

Säädösmuutoksessa ei ole kyse huojennuksesta vaan eriarvoisen verokohtelun poistamisesta. Muutos ei vähentäisi valtion verotuloja, mutta se voisi lisätä niitä pääomasijoittamisen kasvun ja yritysten menestyksen myötä.

Järjestöjen mukaan se olisi myös linjassa hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen kanssa luoda edellytyksiä maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymiselle.

– Tuoreiden tilastojemme mukaan ulkomaiset pääomasijoitukset suomalaisiin yrityksiin ovat vähentyneet merkittävästi vuoden 2023 alkupuoliskolla. Kotimaisten pääomasijoitusrahastojen merkitys startup- ja kasvuyritysten rahoittamisessa ja tukemisessa korostuu etenkin haastavina aikoina. On ensisijaisen tärkeää poistaa turhat esteet kotimaisen kasvun tukemisen tieltä, kommentoi Anne Horttanainen, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja tiedotteessa.

– Kotimaisen pääoman aktivointi on tärkeää, jotta startupit ja kasvuyritykset saavat enemmän polttoainetta luodakseen uusia innovaatioita, talouskasvua ja tuottavia työpaikkoja Suomeen, kommentoi Riikka Pakarinen, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja.

– Säädösmuutoksen kerrannaisvaikutukset olisivat suuria, kun säätiöillä olisi mahdollisuus tukea kotimaista kasvua pääomasijoitusrahastojen kautta, ja sen jälkeen rahoittaa sijoitustuotoillaan kotimaista tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä, kommentoi Liisa Suvikumpu, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja.

Ensi vuoden verokortit ilmestyvät ensimmäisille asiakkaille tänään

27.11.2023 | 07:20

Ensi vuoden verokorttien valmistuminen on alkanut, ja ensimmäisten asiakkaiden verokortit löytyvät nyt OmaVerosta. Verokortit valmistuvat kaikille asiakkaille vaiheittain 13. joulukuuta mennessä OmaVeroon.

– Kaikkien verokortit eivät valmistu samaan aikaan, sillä tehtävänä on verokortti peräti 4,9 miljoonalle asiakkaalle. Kannattaa siis odottaa rauhassa, vaikka oma verokortti ei valmistuisikaan ensimmäisten joukossa, sanoo ylitarkastaja Päivi Ylitalo Verohallinnosta.

Paperinen verokortti tulee kotiin vasta sen jälkeen, kun verokortti on valmistunut OmaVeroon. Vuoden 2024 verokortin käyttöön ottamisella ei ole kiirettä, sillä tammikuussa käytetään vielä vuoden 2023 verokorttia.

Kun uusi verokortti on saapunut, kannattaa tarkistaa siihen määritelty tuloraja. Tuloraja on tarkoitettu ajanjaksolle 1.2.2024–31.12.2024, ei siis koko kalenterivuodelle.

Ensi vuoden verokortin tuloraja perustuu joko vuoden 2022 verotustietoihin tai vuonna 2023 tehdyn muutosverokortin tietoihin. Jos arvioi saavansa vuonna 2024 enemmän tai vähemmän tuloja kuin Verohallinto on laskenut, kannattaa tehdä uusi verokortti OmaVerossa.

Tulonhankkimismenot eivät siirry suoraan uudelle verokortille

Uusi verokortti kannattaa hakea myös, jos arvioi saavansa ensi vuodelta verovähennyksiä ja haluaa veroedut käyttöönsä heti. Kun verovähennykset on ilmoittanut verokorttihakemuksessa, esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen on aikanaan suoraviivaisempaa.

Verokorttihakemukseen voi ilmoittaa esimerkiksi kotitalousvähennyksen, tulonhankkimismenot tai matkakuluvähennyksen.

Aiemmasta poiketen tulonhankkimismenot ei siirry automaattisesti edellisvuoden verokortilta uudelle verokortille.

– Harvalla meistä tulonhankkimisesta aiheutuneet menot, kuten työhuonevähennys tai työkaluista syntyvät kustannukset pysyvät vuodesta toiseen samanlaisina. Uuden verokortin saamisen jälkeen on hyvä hetki arvioida, millaisia tulonhankkimismenoja ensi vuonna syntyy, Ylitalo sanoo.

Työmatkakulut sen sijaan siirtyvät uudelle verokortille, jos ne on ilmoittanut verokortille edellisvuonna. Työmatkakulujen suuruus pitää tarkistaa itse.

Suurin osa työnantajista saa verokortin suoraan Verohallinnolta

Tarkistamisen ja mahdollisen muokkaamisen jälkeen uusi verokortti pitää toimittaa tulojen maksajalle tai varmistaa, että maksaja saa verokortin automaattisesti Verohallinnon järjestelmästä.

Suurimmalle osalle työnantajista verokortti siirtyy suoraan, mutta on työnantajan vastuulla ilmoittaa, miten omalla työpaikalla toimitaan.

Esimerkiksi Kelaan ja eläkeyhtiöille verokortit siirtyvät automaattisesti. Poikkeuksena ovat uusien eläkeläisten verokortit: useimmissa eläkeyhtiöissä tuoreen eläkeläisen täytyy toimittaa verokortti eläkkeen maksajalle.

Kun uusi verokortti ilmestyy OmaVeroon, siitä lähtee sähköpostilla tai mobiilisovelluksessa ilmoitus Suomi.fi-viestejä käyttäville asiakkaille. Suomi.fi-käyttäjiä on lähes 1,2 miljoonaa. He saavat verokortin ja muunkin veroasioita koskevan postin ainoastaan sähköisessä muodossa.

Muut kuin Suomi.fi-viestien käyttäjät saavat sähköisen verokortin lisäksi myös paperisen verokortin. Paperiset verokortit kolahtavat postilaatikkoon aikaisintaan 1. joulukuuta, mutta viimeistään loppiaiseen mennessä.

Asiantuntijoiden mukaan kokonaisveroasteen nosto pienentäisi verokertymää

25.11.2023 | 13:37

Kokonaisveroaste on finanssipolitiikan tervehdyttämisen mittarina harhaanjohtava – varsinkin, jos sen korottamiseen pyritään ansiotuloverotusta kiristämällä, kirjoittavat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Kirjoittajien mukaan verotuksella tehdään paljon hyvää, mutta sen haitat ovat Suomessa jokseenkin tabu. Verotuksen kritisoiminen mielletään herkästi rikkaiden suosimiseksi.

– Jos verotuksen haittoihin ei usko, julkisen talouden sopeuttaminen hyvätuloisten verotusta kiristämällä on pelkästään solidaarisuutta. Paremmin tienaavat saadaan mukaan talkoisiin ilman, että se kostautuu talouden heikkoutena. Verotuksen keventäminen puolestaan on paremmin tienaavien suosimista, Kangasharju ja Kuusi kirjoittavat.

Ideaalista on kirjoittajien mkaan ollut helppo pitää kiinni, sillä verotuksen taloutta kangistava vaikutus jää helposti piiloon tutkijoiden suosimissa yksilötason ja lyhyen aikavälin tarkasteluissa.

– Ansiotulojen veroprogression jyrkentäminen näyttää vähentävän työtunteja niin vähän, että haittoja pidetään pieninä, he kirjoittavat.

Ansiotulojen korkeat rajaveroasteet voivat aiheuttaa suuria kannustinvaikutuksia myös yksilötasolla.

– Kun 500 euron bruttopalkan korotuksesta jää käteen 200 euroa, kannustaa se ennemmin periksi antamiseen kuin työuralla etenemiseen, he kirjoittavat.

Kirjoittajien mukaan kokonaisveroaste näyttäytyy ongelmallisena talouspolitiikan mittarina, sillä veroasteet vaikuttavat verokertymään sen mukaan, mitä veroja kiristetään.

– Ansiotulojen rajaveroasteiden kiristykset kääntyisivät todennäköisesti itseään vastaan. Veroprosenttien kiristämisestä huolimatta euromääräinen kokonaisverokertymä pienenee, koska taloudellinen aktiviteetti vähenee, he arvioivat.

Verotulot kasvaisivat sen sijaan korkeinta rajaveroastetta alentamalla taloudellisen aktiviteetin lisääntyessä.

Suurin osa nuorista aikuisista maksaa veroja mielellään

22.11.2023 | 07:26

Nuorista aikuisista 82 prosenttia maksaa verot mielellään tai suhtautuu verojen maksamiseen neutraalisti.

Myönteisimmin verojen maksamiseen suhtautuivat vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat, kielteisimmin keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Kaikkein kielteisimmin verojen maksamiseen suhtautuivat nuoret aikuiset, jotka eivät äänestä.

– Nuoret aikuiset suhtautuvat verotukseen hieman kriittisemmin kuin väestö keskimäärin, mutta asenteet tasoittuvat iän myötä. Nuorten aikuisten asenteisiin vaikuttavat ennen kaikkea ympäristö ja mielikuvat, sillä useasti heillä on verrattaen pienet tulot, joista maksetaan melko vähän veroja, sanoo asiakaskokemuspäällikkö Janne Myyry Verohallinnosta.

Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon teettämästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin 18–29-vuotiaiden näkemyksiä verotuksesta ja Verohallinnosta. Kyselyyn vastasi reilu tuhat nuorta aikuista nettipaneelin välityksellä lokakuussa.

Verorahojen käyttökohteet kiinnostavat

Nuoret aikuiset ovat myös kiinnostuneita siitä, mihin verorahojaan käytetään. Vain neljä prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteen ”Olen kiinnostunut siitä, mihin verorahoja käytetään” kanssa. 24–29-vuotiaat ovat kiinnostuneempia verorahojen käyttökohteista kuin 18–23-vuotiaat.

– On ymmärrettävää, että mitä vakiintuneemmin on työelämässä, sitä enemmän kiinnostaa, mihin veroeurot menevät, Myyry sanoo.
Verohallinto selvitti nuorten aikuisten veronmaksuasenteita viimeksi vuonna 2021, jolloin käytössä oli eri tutkimusmenetelmä. Vaikka tutkimustulokset eivät ole vertailukelpoisia, suuria eroja nyt toteutetussa ja edellisessä tutkimuksessa ei ole.

– Mittaamme säännöllisesti kaikkien suomalaisten ajatuksia ja asenteita veroista ja verojen maksamisesta. Nuoremman kaartin elämäntilanteet ja ajatukset poikkeavat vanhemmista, ja siksikin meille on tärkeää pysyä kärryillä hieman tarkemmin heidän ajatuksistaan, Myyry toteaa.

Tutkimus toteutettiin osana kolmevuotista viestintähanketta, joka on suunnattu erityisesti nuorille ja työelämään tuleville. Viestintähankkeen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä verojen maksamisesta sekä veroluontoisista maksuista ja vähentää harmaata taloutta.

Vuoden 2023 lopussa päättyvä viestintähanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

Kuntavero kiristyy yli 200 kunnassa

17.11.2023 | 15:28

Kunnat ovat päättäneet vuoden tauon jälkeen tuloveroprosenteistaan, minkä tuloksena kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa ensi vuonna.

Suuri osa muutoksista johtuu veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen. Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta.

Valtaosa näistä kunnista on pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suurempia kaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Kouvola.

Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin kuluvan vuoden alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman.

Korotusten taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi.

– Poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ensi vuonna voimakkaasti. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu ja kiihtyy entisestään, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

– Kuntien verotuspäätökset osoittavat, että kuntien rahoitusjärjestelmän laaja-alainen uudistaminen on kunnille ja kuntataloudelle ensiarvoisen tärkeää. Kuntien toiminnasta valtaosa rahoitetaan kuntien omilla vero- ja toimintatuotoilla, joten uuden rahoitusjärjestelmän tulee olla ennustettava ja vakaa, ja sen tulee perustua uuden kunnan lakisääteisiin tehtäviin, hän jatkaa.

Kunnilta poistui sote- ja pelastustoimen tehtävät vuoden 2023 alusta, ja ne saavat hoitaakseen työllisyyden ja elinvoiman edistämisen tehtävät vuoden 2025 alusta.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51.

Kuntaveroprosenttia alentaa 97 kuntaa

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan kunnassa (10,8 %) ja matalin Kauniaisissa (4,4 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on näin 6,4 prosenttiyksikköä.

Manner-Suomessa suurimman korotuksen kuntaveroonsa tekee Valkeakosken kaupunki (korotus 1,29 prosenttiyksikköä) ja eniten kuntaveroa laskee Tervola (lasku 0,46 prosenttiyksikköä).
Kuntavero laskee yhteensä 97 kunnassa ja näistä 42 teki päätöksen pyöristystä suuremmasta laskusta.

– Veroa laskevissa kunnissa kunnan taloudelliset tunnusluvut näyttävät tällä erää riittävän hyviltä ja kuntalaisten ostovoimaa halutaan tukea. Perinteisesti veroprosentin laskuja on perusteltu myös imagosyillä, Punakallio tiivistää veroalennusten syitä.

Kiinteistöverotuksessa paljon korotuksia

Kiinteistöverotuksessa muutoksia aiheuttaa poikkeuksellisesti uuden veroprosentin lanseeraaminen, kun maapohjat erotetaan rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin sisällä. Hallitus kohdensi verorasitusta maapohjille nostamalla veroprosentin vaihteluvälin alarajaa.

Manner-Suomen kunnista 245 korottaa tämän takia kiinteistöveroaan. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on 248.

– Hallituksen päätös maapohjan verotuksen kiristyksestä ohjaa korotusta kunnissa. Selvässä enemmistössä kuntia yleinen kiinteistöveroprosentti oli asetettu tuon uuden alarajan alapuolelle, toteaa erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta.

– Monet kunnat ovat seuranneet rakennusten verotuksessa maapohjan noussutta alarajaa eli pitäneet yleisen kiinteistöverotuksen samalla tasolla, ja kiinteistöverotus nousee pelkästään hallituksen päätöksen vuoksi.

Graafi paljastaa: Suomessa hyvätuloisia verotetaan Ruotsiakin kireämmin

13.11.2023 | 15:45

Suomessa hyvätuloisten marginaaliverotus on jopa Ruotsiakin kireämpää, Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää huomauttaa.

Hän on jakanut viestipalvelu X:ssä graafin, jossa vertaillaan eri maiden korkeimpia rajaveroasteita vuonna 2022. Toisin sanoen graafi havainnollistaa sen, kuinka suuren osan marginaaliverotus vie henkilön tienaamista lisätuloista.

Laskelmista ilmenee, että Suomessa hyvätuloisen marginaaliverotus voi korkeimmillaan olla jopa 59,4 prosenttia. Se on korkeampi kuin millään muulla vertailussa olevalla maalla.

Muut vertailussa mukana olevat maat ovat Tanska (55,5), Ruotsi (52,2), Britannia (47,7), Saksa (47,5), Norja (47,4) ja Viro (8,7 prosenttia).

Vertailussa on huomioitu myös sosiaaliturvamaksut.

Kujanpään jakama graafi on vastaus Mustread-verkkolehdessä julkaistulle vertailulle, jonka mukaan suurituloisten marginaalivero olisi Ruotsissa Suomea kireämpää. Vertailun on laatinut ekonomisti Roger Wessmann.

Kujanpää huomauttaa, että hyvätuloisimpien kohdalla näin ei ole.

– Kun katsotaan hyvätuloisimpien marginaaliveroja, väite siitä, että Ruotsi verottaa kireämmin kuin Suomi on virheellinen, Kujanpää toteaa.

Kujanpään ja Wessmannin erilaiset tulkinnat johtuvat siitä, että Wessmannin laatimassa vertailussa on huomioitu työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen lisäksi myös työnantajien maksamat maksut.

Asiantuntija ihmettelee iloisia veronmaksajia – ”Veroruuvit ovat niin kireällä, että korvissa soi”

13.11.2023 | 12:07

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) johtaja Emilia Kullas ihmettelee Iltalehdessä julkaistussa kolumnissaan sitä, kuinka suomalaiset miljonäärit ovat kertoneet maksavansa mielellään suuria määriä veroja.

Esimerkkinä Kullas mainitsee Woltin perustajaosakkaan Juhani Mykkäsen, joka maksoi 12 miljoonan euron tuloista veroja yhteensä neljä miljoonaa euroa.

– Ei yhden pitäisi näin paljon saada. Siksi neljän miljoonan euron tilisiirto verottajalle tuntui erittäin oikealta. Yksilön onni koituu muiden muidenkin hyväksi, Kullas siteeraa Mykkästä.

Vastaavanlaisia kommentteja on viime aikoina kuultu myös muilta suomalaismiljonääreiltä. Toinen Woltin perustajaosakas Mikko Kuusi perusteli suurta verokertymää pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpidolla.

Kullaksen mielestä on hienoa, että Suomeen on syntynyt Woltin kaltainen alustatalouden yritys. Hän huomauttaa, että Wolt tuottaa miljoonia paitsi perustajilleen, tuo myös massiivisesti verotuloja Suomeen. Lisäksi se tuo paljon työpaikkoja. Silti miljonäärien ”onnen kyyneleet” veronmaksun yhteydessä ovat Kullaksen mukaan ärsyttäviä.

– Miljoonia tienanneelle verokarhun kouraisu ei tunnu arjessa mitenkään. Muille tuntuu. Kaikki arjen kulut ovat kallistuneet asuntolainasta alkaen.

Analyysi hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä iloisella, pikkuisen kiristetyllä verorasituksella on hänen mukaansa paitsi ärsyttävä, myös väärä.

– Suomessa on erittäin pienet tuloerot. Tasaamme tuloja kireällä verotuksella ja tulonsiirroilla toiseksi eniten OECD-maista. Miljoonatuloihin yltänyt maksaa miljoonia, sairaanhoitaja tuhansia. Näin sen pitääkin mennä: verorasituksen kuuluukin kasvaa tulojen myötä.

– Mutta nyt meillä on joka ikinen veroruuvi niin kireällä, että korvissa soi, Kullas jatkaa.

Hänen mukaansa tarvitsemme matalampaa työn verotusta, jotta aivan kaikille töitä tekeville jäisi palkasta enemmän käteen.

– Etenkin tarvitsisimme keski- ja suurituloisten työn verotuksen keventämistä.

Kullas huomauttaa, että noin viisi prosenttia kaikkein hyvätuloisimmista suomalaisista maksaa noin 30 prosenttia koko ansiotuloverokertymästä.

– Korkean tuottavuuden töissä satasen palkankorotuksesta veroihin menee 60 euroa. Keskituloiseltakin eli kolmen tonnin kuukausipalkalla satasen palkankorotuksesta puolet vie verottaja.

Hänen mukaansa Suomen vaihtoehto verottaa ”pikkuisen enemmän” on ollut käytössä vuosikymmeniä.

– Sillä ei Suomen suuntaa käännetä. Meistä jokaisen pitää penätä veroeurojemme mahdollisimman tehokasta käyttöä. Tarvitsemme jokaisen kykenevän kotimaisen käsiparin töihin. Sen lisäksi tarvitsemme lisää työntekijöitä ulkomailta.

Kullaksen mukaan Suomen suunta käännetään vain sillä, että vakuutamme kotimaiset ja ulkomaiset yrittäjät siitä, että tänne kannattaa investoida.

– Ja että täällä kannattaa tehdä töitä, myös kovapalkkaisia töitä.

AL: Veronpalautukset voivat jäädä historiaan

12.11.2023 | 13:36

Veronpalautukset ja jäännösverot voivat kohta olla historiaa, uutisoi Aamulehti.

Tulevaisuudessa suomalaiset voisivat säätää veroprosenttiaan pitkin vuotta verottajan suosituksesta, kertoo Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikkura lehdelle. Heikkuran visiossa verottaja olisi veronmaksajaan yhteydessä tekstiviestitse tai sähköpostitse, mikäli veroprosenttia olisi syytä muuttaa. Veronmaksaja voi joko hyväksyä verottajan esittämän muutoksen, jolloin veroprosentti korjaantuu automaattisesti, tai sitten evätä sen OmaVerossa.

Verokortin veroprosenttia on mahdollista muuttaa aina tarvittaessa jo nyt, mutta Heikkuran esitys helpottaisi hänen mukaansa niin veronmaksajan elämää kuin Verohallinnon työtä. Verottaja saa nyt vuosittain noin 700 000 veroprosentin muutoksiin liittyvää puhelua, ja uudistuksen myötä monen palkka- ja eläketuloja saavan suomalaisen verotus osuisi paremmin kohdalleen.

Myös kuntien ja valtion kassavirta muuttuisi ennustettavammaksi, kun veronpalautuksia ei tarvitse maksaa takaisin.

Tekniikka mahdollistaisi Heikkuran mukaan jo järjestelmän uudistamisen, mutta myös lakeja on muutettava vision toteuttamiseksi.

– Isot lainsäädäntöhankkeet vievät yleensä noin kaksi ja puoli vuotta aikaa. Jos halutaan olla optimistia ja toiveikkaita, niin nämä voisivat olla voimassa vuonna 2027, hän sanoo lehdelle.

Kaikki vuorineuvokset maksavat veroja Suomeen – katso lista

11.11.2023 | 14:00

Kaikki Suomen elossa olevat vuorineuvokset maksavat veroja Suomeen, käy ilmi Verkkouutisten julkisista verotiedoista kokoamassa selvityksessä.

Aihepiiri herätti alkuvuodesta keskustelua, kun silloinen pääministeri Sanna Marin (sd.) syytti kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa siitä, että kokoomus haluaa alentaa vuorineuvosten veroja.

Verkkouutiset selvitti julkisista verotiedoista 70 elossa olevan vuorineuvoksen arvonimen saaneen henkilön viime vuoden julkiset kokonaisansiot veroineen. Mukana on kaksi henkilöä, jotka saivat arvonimen tänä vuonna sekä kaksi tämän vuoden puolella edesmennyttä vuorineuvosta. Kaiken kaikkiaan tiedot kattavat 72 henkilöä.

27,6 miljoonan veropotti

72 vuorineuvoksen viime vuoden verotettavat kokonaisansiot olivat 61,3 miljoonaa euroa. Tästä potista ansiotulojen osuus oli vajaat kaksi kolmannesta eli 39,2 miljoonaa euroa ja pääomatulojen osuus reilu kolmannes eli 22,1 miljoonaa euroa.

Vuorineuvokset maksoivat tuloistaan veroa yhteensä 27,6 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että veropotti on 45 prosenttia henkilöiden verotettavista kokonaisansioista. Kuusi vuorineuvosta maksoi veroja yli miljoona euroa.

Vuorineuvosten kokonaisveropotti on merkittävä. Sitä voi verrata pienehkön kaupungin vuoden verotuottoihin. Esimerkiksi yli 6000 asukkaan Parkanossa ja Kristiinankaupungissa vuoden aikana kertyneet verotuotot olivat viime vuonna noin 25 miljoonaa euroa.

Koska vuorineuvoksen arvonimi myönnetään vain erittäin ansioituneesta urasta yrityselämän palveluksessa, valtaosa vuorineuvoksista on jo eläkeläisiä. Vain neljä vuorineuvosta toimii tällä hetkellä päätoimisina yritysjohtajina. He ovat Keskon pääjohtaja Mikko Helander, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä, Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine ja Saarioisten toimitusjohtaja Matti Karppinen. Laine ja Karppinen ovat myös eläköitymässä lähikuukausina.

Useilla vuorineuvoksilla on eläkkeellä ollessaan edelleen hallituspaikkoja ja vastaavia tehtäviä, joista karttuu myös sivutuloja.

Helander tulokärki

Suurimmat verotettavat kokonaistulot keräsi viime vuonna Mikko Helander, noin 5 miljoonaa euroa. Hänellä oli myös joukosta korkeimmat verotettavat ansiotulot, noin 4,6 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena Helander maksoi myös eniten veroja, yhteensä lähes 2,5 miljoonaa euroa.

Pääomatulojen osalta kärjessä olivat Maarit Toivanen noin 3 miljoonan euron ja Stig Gustavson noin 2,9 miljoonan euron tuloilla. Toivanen on perheyritys Conficap Oy:n suuromistaja ja toimitusjohtaja. Gustavson on puolestaan nostureita valmistavan Konecranesin suuromistaja, entinen toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja.

Toivanen on ainoa elossa oleva nainen, jolle on myönnetty vuorineuvoksen arvonimi.

Portugalin verosopimus irtisanottiin

Julkisuudessa käytiin viime vuosikymmenen puolivälissä keskustelua, kun selvisi että useita vuorineuvoksia oli muuttanut eläköityessään ulkomaille, etenkin Portugaliin, huokeamman verotuksen perässä. Aiemmin käytäntönä oli, että Portugaliin muuttavien työeläkettä ei veroteta maassa ensimmäisen kymmenen asuinvuoden aikana. Lopulta Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuonna 2019.

Verovapaita eläketuloja ehti nauttia esimerkiksi Keskon entinen pääjohtaja Matti Halmesmäki, Rautaruukin entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminen ja Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran. Selvityksen mukaan kolmikko maksoi viime vuonna Suomeen veroja lähes 650 000 euroa.

Kymmenellä ei pääomatuloja

Vuorineuvosten välillä on suuria eroja tulojen jakaumassa, mutta selvästi valtaosa vuorineuvoksista saa suurimman osan tuloistaan ansiotuloina.

Vuorineuvosten keskimääräinen verotettava kokonaistulo oli viime vuonna noin 850 000 euroa, josta potista he maksoivat veroa keskimäärin 383 500 euroa henkilöä kohti.

Kymmenellä vuorineuvoksella ei julkisten verotietojen mukaan ollut viime vuoden aikana verotettavia pääomatuloja Suomessa. Viidellätoista henkilöllä verotettavat kokonaisansiot ylittivät miljoona euroa.

Vuorineuvos on tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu ensimmäiseen eli korkeimpaan arvonimiryhmään yhdessä valtioneuvoksen kanssa. Vuorineuvoksen arvonimen saamisesta pitää suorittaa valtiolle 48 400 euron leimavero. Vuorineuvoksen arvonimiä myönnetään harvakseltaan. Arvonimi on Suomen itsenäisyyden aikana myönnetty hieman yli 300 henkilölle.

Tämän vuoden aikana vuorineuvoksista ovat edesmenneet Kemiran pitkäaikainen toimitusjohtaja Jari Rosendal ja Nesteen pitkäaikainen pääjohtaja Jaakko Ihamuotila. Matti Karppinen ja Timo Lappalainen puolestaan saivat arvonimen tänä vuonna.

 

Vuorineuvos Kokonaisansiot Ansiotulot Pääomatulot Vero-% Maksetut verot
Mikko Helander 4 996 764 4 639 717 357 046 49 % 2 462 220
Maarit Toivanen 3 778 122 790 502 2 987 620 37 % 1 404 676
Stig Gustavson 2 993 736 89 753 2 903 983 34 % 1 012 963
Ole Johansson 2 916 029 644 704 2 271 324 38 % 1 103 405
Ilkka Hämälä 2 907 369 2 809 099 98 270 50 % 1 441 938
Pasi Laine 2 681 676 2 494 588 187 088 50 % 1 337 475
Ilpo Kokkila 2 349 562 198 766 2 150 796 35 % 818 677
Kari Jordan 2 116 718 1 345 892 770 825 46 % 972 601
Timo Lappalainen 1 792 130 1 254 339 537 790 45 % 814 600
Krister Ahlström 1 708 441 396 820 1 311 620 38 % 642 374
Jari Paasikivi 1 660 519 279 419 1 381 100 36 % 598 224
Matti Kavetvuo 1 504 207 340 630 1 163 577 37 % 562 893
Jari Rosendal 1 422 478 1 306 543 115 935 48 % 685 388
Olli Reenpää 1 399 915 246 536 1 153 379 37 % 513 281
Matti Kähkönen 1 294 083 1 036 621 257 462 49 % 636 550
Jukka Härmälä 927 460 909 253 18 207 55 % 508 475
Harri Kerminen 887 421 573 520 313 900 46 % 408 872
Pekka Paasikivi 864 952 147 092 717 859 36 % 311 221
Reijo Karhinen 812 230 812 230 0 53 % 432 185
Taavi Heikkilä 762 271 528 203 234 068 46 % 351 201
Juha Rantanen 758 986 736 605 22 381 52 % 394 440
Juha Niemelä 714 556 668 589 45 966 56 % 401 793
Lasse Kurkilahti 707 827 684 022 23 804 56 % 393 732
Jorma Eloranta 676 967 576 579 100 387 49 % 335 065
Lasse Aho 647 897 601 909 45 988 49 % 320 180
Göran Ehrnrooth 641 360 146 882 494 477 34 % 215 059
Timo Peltola 606 588 511 099 95 488 49 % 297 657
Jaakko Rauramo 580 304 580 304 0 54 % 312 641
Jaakko Eskola 576 182 544 260 31 922 47 % 267 982
Georg Ehrnrooth 561 909 325 304 236 604 43 % 244 118
Matti Sundberg 541 291 441 920 99 370 47 % 256 938
Hannu Isotalo 531 965 87 907 444 057 35 % 184 222
Jyrki Juusela 524 695 524 374 320 53 % 276 250
Risto Rinne 520 529 493 416 27 113 53 % 277 902
Antti Oksanen 515 464 502 662 12 802 53 % 272 735
Jaakko Ihamuotila 504 853 278 402 226 451 44 % 220 287
Kim Gran 499 420 481 842 17 578 54 % 270 328
Antti Remes 494 454 494 454 0 53 % 262 569
Simo Palokangas 493 796 489 180 4 615 58 % 284 774
Keijo Suila 491 686 472 862 18 824 52 % 257 095
Carl-Gustaf Bergström 472 132 273 361 198 771 45 % 213 389
Reino Hanhinen 459 445 384 919 74 526 48 % 221 874
Timo Vikström 450 232 169 294 280 937 37 % 167 280
Kari Neilimo 435 410 429 812 5 597 54 % 233 594
Matti Karppinen 435 295 435 295 0 51 % 221 733
Jukka Viinanen 430 612 428 678 1 933 53 % 227 581
Heikki Hakala 423 519 349 812 73 706 49 % 205 652
Simo Vuorilehto 402 031 402 031 0 53 % 214 305
Matti Halmesmäki 396 561 370 962 25 598 54 % 212 225
Matti Honkala 388 764 348 303 40 460 50 % 192 718
Timo U. Korhonen 356 777 287 085 69 691 44 % 158 282
Tauno Matomäki 351 058 298 706 52 351 47 % 166 729
Mikko Kivimäki 350 170 313 251 36 918 48 % 169 160
Björn Mattsson 338 530 276 481 62 048 50 % 167 604
Eero Utter 290 205 286 232 3 972 51 % 147 740
Martin Saarikangas 287 898 284 611 3 287 51 % 147 595
Pertti Voutilainen 283 959 283 959 0 52 % 146 252
Kari O. Sohlberg 271 411 258 555 12 856 52 % 140 800
Juhani Ahava 270 329 254 327 16 002 49 % 131 680
Heimo Karinen 266 547 248 490 18 057 48 % 128 812
Sakari Tamminen 264 469 264 469 0 62 % 163 808
Iikka Haka 253 464 251 636 1 827 49 % 124 849
Kurt Nordman 236 116 230 151 5 964 49 % 116 301
Matti Salminen 225 960 225 960 0 49 % 110 003
Tor Bergman 225 827 224 654 1 172 50 % 113 351
Pekka Luhtanen 220 219 140 164 80 055 43 % 93 796
Ebbe Sommar 208 274 194 992 13 282 50 % 104 322
Seppo Paatelainen 188 196 188 196 0 52 % 97 964
Henry Fagerström 183 762 166 083 17 678 47 % 86 103
Esko Muhonen 175 602 175 602 0 47 % 83 293
Matti Lievonen 174 503 124 005 50 497 40 % 70 258
Juhani Pesonen 170 754 122 177 48 576 40 % 68 437
YHTEENSÄ 61 254 843 39 179 052 22 075 757 45 % 27 612 476

 

”Yksikään maa ei ole vaurastunut verottamalla”

08.11.2023 | 14:25

Kokoomuksen kansanedustajan ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan Ville Valkosen mukaan Suomessa on ensimmäistä kertaa neljään vuoteen hallitus, joka on valmis keventämään työn verotusta. Valkosen mukaan hallituksen veropolitiikan linja on hyvin palkansaajamyönteistä.

– Yksikään maa ei ole vaurastunut verottamalla. Tarvitsemme lisää menestyviä yrityksiä ja ennen kaikkea työtä, ja siksi sen verotusta kannattaa keventää. Jo hallituksen ensimmäisessä budjetissa kevennetään palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. Tämä tarkoittaa, että palkansaajalle jää palkasta entistä enemmän rahaa käteen. Hallituksen veropolitiikka tukee suomalaisten ostovoiman parantumista ja parantaa työnteon kannustimia, Valkonen sanoo tiedotteessa.

Valkosen mukaan hallituksen veropolitiikan linja on kokonaisuudessaan tasapainoinen. Vaikeassa talouden tilanteessa on Valkosen mukaan tärkeää tehdä kasvua ja kotimaista kysyntää tukevaa veropolitiikkaa.

– Hallituksen veropolitiikan kokonaislinja on neutraali. Verotuksen painopistettä siirretään vihdoin työnteon verotuksesta talouskasvulle vähemmän haitallisiin veroihin. Ansiotuloverotuksen kevennystä ei tehdä velaksi. Toisaalta kokonaisveroastetta ei nosteta, Valkonen jatkaa.

Valkonen peräänkuuluttaa myös opposition veropoliittisen vaihtoehdon perään. Valkosen mukaan oppositiosta on kuulunut alustavia puheita veronkorotuksien tuomisesta pöydälle.

– Olen huolissani siitä, jos oppositio on valmis ehdottamaan veronkorotuksia suomalaisille työssäkäyville. Kiristykset heikentäisivät työnteon kannustimia. Suomi kuuluu jo maailman kireimpiin verottajiin, joten veronkiristyksillä kurssia ei saada muutettua, Valkonen päättää.

TE: Näin vihreiden esitys näkyisi eläkeläisten kukkarossa

08.11.2023 | 13:55

Eläkeläisille esitetyt veronkiritykset kiristäisivät eläkeläisten toimeentuloa jopa 80 eurolla kuukaudessa, ilmenee Veronmaksajien keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen Talouselämälle tekemästä laskelmasta.

Oppositiopuolue vihreät on esittänyt hyvätuloisten eläkeläisten työeläkkeiden verotuksen kiristämistä 0,52 prosenttiyksikköä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Kuukausille jaettuna se tarkoittaa 1 125 euroa kuussa.

Laskelman perusteella 50 000 euroa vuodessa bruttoeläkettä saava joutuisi maksamaan vuodessa eläketulon lisäveroa ja toimenpidealoitteessa ehdotettua veronlisäystä yhteensä 366 euroa vuodessa, eli runsaat 30 euroa kuukausitasolla.

60 000 euron bruttoeläkkeen kohdalla nykyinen eläketulon lisävero ja ehdotettu lisäys olisi yhteensä noin tuhat euroa, eli kuukausitasolla noin 84 euroa. 80 000 euron bruttoeläkkeestä niitä joutuisi laskelman perusteella maksamaan yhteensä noin 2 280 euroa, mikä on noin 190 euroa kuukaudessa.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei pidä esitystä verotuksen kiristämisestä vakavasti otettavana.

– Eläkeläisten verotuksen pitää olla johdonmukaista ja vakaata. En ole ajamassa siihen kevennystä, mutta ei sitä saa näin kiristääkään, Lehtinen kommentoi TE:lle.

Verottaja vie puolet palkankorotuksesta jo 3000 euron palkalla

08.11.2023 | 12:30

Suomessa korkea marginaaliverotus koskettaa jo keskituloisia, Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) huomauttaa.

Marginaalivero tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätulosta.

Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla sadan euron palkankorotuksesta menee veroihin ja veroluontoisiin maksuihin noin 50 euroa.

Marginaaliverotus muuttuu sitä kireämmäksi, mitä korkeammat tulot palkansaajalla on. Esimerkiksi 5 000 euroa kuukaudessa tienaavalta sadan euron palkankorotuksesta verotetaan yli puolet (53 prosenttia) ja 7 800 euroa tienaavalta 59 prosenttia.

– IMF [kansainvälinen valuuttarahasto] on suositellut Suomelle korkeimpien marginaaliverojen alentamista, EVA muistuttaa viestipalvelu X:ssä.

Korkeaan marginaaliverotukseen ottaa kantaa myös EVA:n johtaja Emilia Kullas.

Hän myös nostaa esiin esimerkin, miten korkea verotus vähentää kannustinta lisätöiden tekemiseen.

– Kun asuntolainan korko pomppasi, moni mietti, voisiko lisätöillä hakea helpotusta talouteensa. Valitettavasti lisätöistä verottaja vie valtaosan, jo kolmen tonnin tuloilla.

EVA kumoaa myös yleisen harhaluulon, että tuloerot vain jatkaisivat Suomessa kasvuaan. Todellisuudessa näin ei ole.

– Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna matalat tuloerot, jotka eivät ole kasvaneet lainkaan koko 2000-luvun aikana.

Elinkeinoelämän valtuuskunta huomauttaa myös, että Suomen verojärjestelmä tasaa tuloeroja OECD-maiden toiseksi eniten. Tuloja tasaa esimerkiksi progressiivinen tuloverotus, jonka vuoksi hyvätuloisimmat maksavat tuloistaan prosentuaalisesti enemmän veroja.

LUE MYÖS:
”Tarvitsemme lisää tuottavaa työtä, emme kireämpää verotusta”
”Hyvätuloiset eivät osallistu talkoisiin” – Oikeasti hyvätuloisin viisi prosenttia väestöstä maksaa kolmanneksen tuloveroista
Graafi paljastaa: Hyvätuloiset maksavat suurimman osan tuloveroista

”Tarvitsemme lisää tuottavaa työtä, emme kireämpää verotusta”

08.11.2023 | 12:12

Suomen Ekonomien pääekonomistin Elias Erämajan mukaan veropäivänä kiitos kuuluu kaikille veronmaksajille.

Hän myös muistuttaa, että noin neljännes veronmaksajista tulouttaa kaksi kolmasosaa kaikista ansiotuloverokertymistä. Tällä Erämaja tarkoittaa sitä neljännestä, joka tienaa eniten.

Ilmiö johtuu progressiivisesta tuloverotuksesta.

– Palkansaajan veroprogressio on Pohjoismaiden jyrkin. Tarvitsemme lisää tuottavaa työtä, emme kireämpää verotusta, Erämaja kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Suomen jyrkkään progressiiviseen tuloverotukseen ovat tällä viikolla ottaneet kantaa myös Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ja Veronmaksajien keskusliitto.

 

Taloustieteilijä ihmettelee: Ehkä päättömin peruste verojen nostamiselle

08.11.2023 | 10:09

Suomessa on OECD-alueen viidenneksi korkein veroaste. Taloustieteilijä Sixten Korkman kirjoitti Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan, että verotusta voisi siitä huolimatta yhä valikoivasti korottaa.

– Suomen veroaste ei ole kohtuuttoman korkea, ja nykynäkymin se on alenemassa tuntuvasti. Olosuhteet huomioon ottaen verotusta tulisi lähivuosina valikoivasti kiristää. Tätä linjaa tukee myös luterilainen moraalimme, joka korostaa yhteisvastuuta. Korkeat verot ovat sivistyksen hinta, Korkman kirjoitti HS:ssä.

Suomen Pankin entinen ekonomisti ja taloustieteen tohtori Juha Itkonen hämmästelee Korkmanin näkemystä.

– Ehkä päättömin peruste verojen nostolle on se, että Suomessa verotus ei ole vielä maailman kireintä (ollaan vasta noin top 5), Itkonen toteaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) toimitusjohtaja Aki Kangasharjun sanoi Verkkouutisten haastattelussa, että Suomen kokoisella maalla ei ole varaa kiristää verotusta.

– Ansiotuloverojen progressio ja marginaalivero ovat niin korkeat, että niitä kiristämällä saataisiin todennäköisesti vähemmän rahaa kassaan, koska työnteko vähenisi paljon. Toisaalta Korkman kirjoittaa, että rikkaat pitäisi ottaa mukaan talkoisiin. Mutta mistä otetaan sellainen vero, josta rikkaat kärsivät mutta köyhät eivät, jos marginaaliverosta ei sitä oteta, Kangasharju totesi.

He maksoivat eniten veroja – katso Top 5

08.11.2023 | 08:53

Woltin toimitusjohtaja ja Slush-tapahtuman perustaja Mikko Kuusi maksoi Suomessa eniten veroja viime vuonna, ilmenee verohallinnon tänään julkistamista verotiedoista.

Yhteensä Kuusi maksoi veroja 27 048 668 eli yli 27 miljoonaa euroa. Kuusen kokonaistulot olivat 79 468 540 euroa. Ansiotuloja niistä oli 283 501 euroa ja pääomatuloja 79 185 038 euroa.

Toiseksi eniten veroja maksoi Versowoodin hallituksen puheenjohtaja ja entinen toimitusjohtaja Pekka Kopra, 18 337 828 eli yli 18,3 miljoonaa euroa. Kopran kokonaistulot olivat 55 889 295 euroa, joista ansiotuloja 248 523 euroa ja pääomatuloja 53 640 772 euroa.

Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja ja perustaja Ilkka Paananen maksoi veroja 11 578 113 eli yli 11,5 miljoonaa euroa. Paanasen kokonaistulot olivat 28 891 201 euroa. Niistä ansiotuloja oli 9 989 337 euroa ja pääomatuloja 18 901 864 euroa.

Neljänneksi suurin verokertymä oli tietoturvayhtiö Stonesoftin perustajalla ja entisellä toimitusjohtajalla Hannu Turusella, 8 804 512 eli 8,8 miljoonaa euroa. Turusen kokonaistulot olivat 25 909 924 euroa, joista ansiotuloja oli 11 250 euroa ja pääomatuloja 25 898 674 euroa.

Viidenneksi eniten veroja maksoi peliyhtiö Small Giant Gamesin perustaja Tommi Vallisto. Hän maksoi veroja yhteensä 8 227 584 eli 8,2 miljoonaa euroa. Valliston kokonaistulot olivat 24 348 230 euroa, joista ansiotuloja oli 90 035 euroa ja pääomatuloja 24 258 194 euroa.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

Kiitos mielelläni!

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)