Verkkouutiset

Verotus

Vältä mätkyt ja korot – hae lisäennakkoa

Verohallinnon mukaan kun verojaan täydentää tammikuun loppuun mennessä, niistä ei tarvitse maksaa korkoa. Lisäennakkoa kannattaa hyödyntää, jos on esimerkiksi saanut voittoja osakkeiden tai virtuaalivaluuttojen myynnistä.

Kaikkiaan 42 000 henkilöä täydensi viime vuoden verotustaan maksamalla lisäennakkoa. Määrä on pieni verrattuna siihen, että noin 850 000 henkilöä sai jäännösveroja eli mätkyjä vuodelta 2021. Suomalaiset saivat viime vuodelta ennätyksellisen paljon mätkyjä, koska pääomatuloja maksettiin poikkeuksellisen paljon.

Nyt lisäennakkoa voivat hakea kaikki, jotka eivät tämän vuoden kuluessa ole maksaneet tuloistaan riittävästi veroja, ja jotka epäilevät saavansa sen vuoksi vuoden 2022 verotuksessa mätkyjä. Pienin lisäennakko, jolla verojaan voi täydentää, on 170 euroa.

– Mätkyjä voi olla tulossa, jos on esimerkiksi saanut luovutusvoittoja arvopapereiden tai virtuaalivaluuttojen myynnistä. Lisäennakkoa kannattaa harkita myös, jos on saanut työsuhdeoptioita tai saanut palkkansa vain luontoisetuina, joista ei ole maksettu ennakonpidätystä, sanoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho.

Myös yrittäjät voivat täydentää maksamiaan ennakkoveroja lisäennakolla.

Koroilta välttyy, kun verojaan täydentää tammikuun aikana

Lisäennakkoa pitää ensin hakea OmaVerossa. Yksityishenkilöt ja toiminimiyrittäjät voi hakea lisäennakkoa 7. joulukuuta 2022 alkaen.

OmaVerossa lisäennakon eräpäivän voi ilmoittaa itse vuodelle 2023. Koko lisäennakko pitää maksaa yhdessä erässä.

Kun lisäennakon maksaa tammikuun 2023 aikana, siitä ei tarvitse maksaa huojennettua viivästyskorkoa. Helmikuun alusta alkaen lisäennakolle alkaa kertyä kahden prosentin huojennettua viivästyskorkoa.

– Jos haluaa välttyä huojennetulta viivästyskorolta, on tärkeää määritellä lisäennakon eräpäivä tammikuulle. Lisäennakkoa voi toki maksaa myöhemminkin, aina oman verotuksen päättymiseen saakka, eli heinä-lokakuuhun asti, Selkäinaho kertoo tiedotteessa.

Ensimmäiset ensi vuoden verokortit OmaVerossa

Kiirettä uuden verokortin käyttöön ottamiseen ei ole, sillä tammikuussa käytetään vielä tämän vuoden verokorttia.

Verohallinto tekee verokortin joulukuussa noin 4,9 miljoonalle asiakkaalle.

– Kaikkien verokortit eivät valmistu samaan aikaan, mutta jokainen saa verokorttinsa kyllä ajoissa. OmaVerosta verokortin saa nopeimmin − jos asiakkaalla on käytössä Suomi.fi-viestit, hän saa joko sovellukseen tai sähköpostiin herätteen, kun verokortti on nähtävissä OmaVerossa. Ne, joilla ei Suomi.fi-viestit ole käytössä, saavat verokortin lisäksi postissa viimeistään tammikuun puolivälissä, Ylitarkastaja Päivi Ylitalo sanoo.

Vuoden 2023 verokortin käyttöön ottamisella ei ole kiirettä, sillä tammikuussa käytetään vielä vuoden 2022 verokorttia. Ylitalo muistuttaakin, että nyt asiakkaille tehtävissä verokorteissa tuloraja on ajalle 1.2.2023–31.12.2023.

− Koska verokortti tulee voimaan vasta helmikuun alussa, sillä näkyvään tulorajaan lasketaan tulot helmikuun alusta joulukuun loppuun, lomarahat mukaan lukien. Tämä kannattaa muistaa, kun verokortin tulorajaa tarkistaa, Ylitalo sanoo.

Toimi näin, kun saat uuden verokortin

– Kun saat verokortin vuodelle 2023, tarkista siihen määritelty tuloraja. Tuloraja perustuu vuoden 2021 verotustietoihin, tai jos olet tehnyt muutosverokortin vuonna 2022, tuloraja määräytyy sen tietojen perusteella.
– Jos arvioit saavasi vuonna 2023 enemmän tai vähemmän tuloja kuin verokortille on merkitty, kannattaa tehdä uusi verokortti OmaVerossa. Uuden verokortin voi tehdä 14.12. alkaen.
– Voit ilmoittaa uudelle verokortille myös mahdolliset vähennykset kuten työmatkakulut tai kotitalousvähennyksen. Kun ilmoitat vähennykset verokortille, saat veroedun saman tien käyttöösi, ja tiedot välittyvät valmiiksi seuraavan vuoden esitäytetylle veroilmoitukselle.
– Muista toimittaa uusi verokortti tulojen maksajalle tai varmista, saako maksaja verokorttisi automaattisesti Verohallinnon järjestelmästä. Osalle työnantajista verokortti siirtyy suoraan, mutta on työnantajan vastuulla ilmoittaa, miten omalla työpaikalla toimitaan.
– Kelaan ja eläkeyhtiöille verokortit siirtyvät automaattisesti. Poikkeuksen tekevät uusien eläkeläisten verokortit, jotka asiakkaiden täytyy toimittaa eläkkeen maksajalle.
– Jos tulosi muuttuvat oleellisesti vuoden aikana, tee uusi verokortti.

USU: Sähkövoiton lisävero tulossa pikavauhtia

Asiasta kertoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) Uutissuomalaiselle. Vero valmistellaan nopeasti. Neuvottelut asiasta ovat käynnissä hallituksessa, ja esitys verosta on määrä tuoda eduskuntaan ennen joulua.

Sähkövoiton lisäveroksi kutsutun veron on tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa, ja sitä on määrä kerätä ensi vuoden ajan. Lisäveroprosentista ei ole vielä linjausta, koska valmistelu on kesken.

Uuden veron taustalla on EU:n energiaministereiden syksyinen päätös siitä, että sähkömarkkinoilta saatavaa voittoa on rajoitettava.

– EU-tasolta tuli velvoite kansalliselle sovellutukselle, ja nyt Suomen ratkaisu on löytymässä, Saarikko sanoo Uutissuomalaiselle.

Hän toteaa, ettei verolla ”missään nimessä” haluta vaarantaa energiayhtiöiden normaalia toimintaa ja esimerkiksi kykyä investoida uusiutuvaan energiaan.

–  Siksi vero rajataan koskemaan aikaisempia vuosia suurempia voittoja, Saarikko perustelee.

Hänen mielestään on oikeudenmukaista, että valtio puuttuu ylisuuriin voittoihin kriisitilanteessa.

– Energiakriisi on tuottanut yhtäältä ansaitsemattomia voittoja ja toisaalta ansaitsematonta kärsimystä. Syntyy kohtuuttomia laskuja sekä kotitalouksille että yrityksille, mutta syntyy myös ansaitsemattomia, erittäin suuria voittoja energiayhtiöille, Saarikko kommentoi Uutissuomalaiselle.

Pimeää työtä tehdään vuosittain jopa 1,4 miljardin euron edestä

Suomessa tehdään pimeää työtä vuosittain arviolta vähintään 900 miljoonan euron ja jopa 1,4 miljardin euron edestä. Tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreista selvityksistä.

– Pimeä työ aiheuttaa mittavia menetyksiä verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää melko hyvin, mutta ilmiö on meilläkin merkittävä ja sen torjuntaan pitää kiinnittää huomiota jatkossakin. On hyvä, että meillä on nyt entistä tarkempaa tietoa pimeän työn määrästä, jotta viranomaiset voivat tehokkaasti kohdistaa valvontatoimia oikeisiin paikkoihin, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen verohallinnon tiedotteessa.

Pimeän työn ja pimeiden palkkojen suuruutta arvioitiin sekä palkansaajien että yrittäjien keskuudessa. Yrittäjien osuus pimeästä työstä on lähes kolme neljäsosaa ja palkansaajien osuus noin yhden neljäsosan.

Pimeän työn yleisyyttä on aikaisemmin kartoitettu lähinnä kyselytutkimuksilla. Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreet selvitykset pohjautuivat muun muassa verotus- ja verotarkastustietoihin sekä Tilastokeskuksen aineistoihin, joiden pohjalta ilmiön laajuutta on arvioitu usealla menetelmällä.

Pimeitä palkkoja eniten matalapalkka-aloilla, joilla työvoimaa käytetään paljon

Selvityksen mukaan yrityssektorilla työntekijöille maksetaan pimeitä palkkoja arviolta 240–400 miljoonaa euroa vuodessa. Pimeänä maksetuista palkoista aiheutuu valtiolle vuosittain 130–210 miljoonaan euroa verotulojen ja eläkemaksujen menetyksiä.

Palkansaajille maksettujen pimeiden palkkojen osuus kaikista yrityssektorin maksamista palkoista on alle prosentti.

Tyypillinen pimeää palkkaa maksava työpaikka on rakennus-, ravintola-, kuljetus-, varastointi- tai vähittäiskaupan alan yritys.

Näillä toimialoilla työvoimaa tarvitaan paljon, palkkataso on alhainen ja käteisen käyttö on tavallista.

– Verohallinto valvoo jatkuvasti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennusalaa. Taksiala on juuri ollut erityisseurannassamme, ja seuraavaksi valvomme tehostetusti ravintola-alaa. Verovalvonnan kohteeksi nousee toki tapauksia alalta kuin alalta, sanoo Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaava apulaisjohtaja Tarja Valsi.

Yrittäjien pimeistä tuloista satojen miljoonien eurojen veronmenetykset

Selvityksissä arvioitiin, että osakeyhtiöiden osakkaat nostavat yrityksistään vuosittain pimeästi palkkaa noin 430–590 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä aiheutuu vuosittain noin 110–150 miljoonan euron verovaje.

Osakeyhtiöiden osakkaiden palkoista arviolta 10 prosenttia muodostuu pimeästä työstä.

Osakkaat nostavat tyypillisesti pimeitä palkkoja samoilla aloilla, joissa pimeää palkkaa maksetaan työntekijöille.

– Jos yritys maksaa työntekijöilleen pimeästi palkkoja, on melko todennäköistä, että myös osakas nostaa pimeää palkkaa, Marttinen sanoo.

Toiminimiyrittäjät eli elinkeinonharjoittajat eivät maksa itselleen palkkaa, joten heidän kohdallaan pimeä työ on tyypillisesti sitä, että elinkeinotoiminnan tulos esitetään veroilmoituksessa liian pienenä.

Selvityksen mukaan toiminimiyrittäjien pimeän työn määrä on vuosittain noin 220–400 miljoonaa euroa, mistä aiheutuu noin 70–120 miljoonan euron verotulojen menetys. Toiminimiyrittäjien elinkeinotoiminnan tuloksista arviolta reilut 10 prosenttia on pimeää työtä.

Pimeää työtä ja harmaata taloutta valvotaan Suomessa tehokkaasti viranomaisyhteistyönä. Vuodesta 1996 alkaen yhteistyötä on ohjannut kansallinen harmaan talouden torjunnan ja talousrikollisuuden vastainen strategia sekä toimenpideohjelma.

– Nyt julkaistujen selvitysten perusteella on ilmeistä, että Suomen tulee jatkaa pitkäjänteistä työtä harmaan talouden torjumiseksi. Tarvitsemme jatkossakin viranomaisyhteistyötä ohjaavan strategian ja toimenpideohjelman, jotta pystymme mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä torjumaan pimeää työtä ja muita haitallisia ilmiöitä, Valsi sanoo.

Moni kunta laskee kiinteistöveroa

Sote-uudistuksen rahoituslaki määrää, että Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit laskevat ensi vuonna 12,64 prosenttiyksikköä ja vastaava summa siirtyy valtion verotukseen.

Manner-Suomen kunnat eivät voi siis muuttaa vuoden 2023 kunnallisveroprosenttejaan. Tuloveroprosentteihin ei tehty muutoksia myöskään Ahvenanmaalla.

Manner-Suomessa kunnallisveroprosentit vaihtelevat ensi vuona 4,36–10,86 prosentin välillä. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 7,38. Kunnallisveron arvioidaan tuottavan kunnille ensi vuonna tuloveroa noin kymmenen miljardia euroa, joka on noin 11,6 miljardia vähemmän kuin tänä vuonna.

– Ahvenanmaan kuntien tehtävät eivät muutu uudistuksessa, joten niidenkunnallisveroprosentteja ei leikata. Terveydenhuoltopalvelut ovat jo pidemmän aikaa olleet Ahvenanmaan maakunnan hallituksen vastuulla, kertoo asiantuntija Benjamin Strandberg.

Kiinteistöveroprosenttia laskee 19 kuntaa

Sote-uudistuksesta johtuvat rajoitukset eivät ulotu kiinteistöverotukseen, joten kunnat saavat muuttaa myös vuonna 2023 kaikkia kiinteistöveroprosenttejaan lain mahdollistamissa rajoissa.

Vakituisen asunnon kiinteistöveroa laski 15 kuntaa ja 12 kuntaa muutti yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Näistä laskijoita on puolet. Valtaosa veromuutoksia tehneistä kunnista on pieniä kuntia.

– Kiinteistöveromuutosten vähäisyys ja runsas laskijoiden määrä yllätti! Vaikka tulevaisuus on sumuinen, kunnat haluavat veropäätöksillään tukea asukkaitaan, kun asumisen ja elämisen kustannukset nousevat vauhdikkaasti. Verokevennykset suunnataan erityisesti vakituisen asunnon kiinteistöveroon. Taustalla vaikuttaa myös kuntien vahva muu verokehitys koronaelpymisen pohjilta, kertoo pääekonomisti Minna Punakallio.

– Kuntien ensi vuoden verotulot näyttävät poikkeuksellisen hyviltä. Tämä johtuu siitä, että kunnille kertyy vuonna 2023 aiempien vuosien korkeammilla veroprosenteilla laskettuja verotuloja, sanoo erityisasiantuntija Pekka Montell.

Kiinteistöveroa muuttavat kunnat

Yleinen kiinteistöveroprosentti

Nostajat 6 kpl: Alavus, Kontiolahti, Tervo, Siikajoki, Keitele, Raahe
Laskijat 6 kpl: Salla, Vehmaa, Lieto, Loppi, Paimio, Pelkosenniemi

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti

Nostajat 4 kpl: Alavus, Kontiolahti, Keitele, Raahe
Laskijat 15 kpl: Kittilä, Mäntsälä, Rautjärvi, Salla, Siikajoki, Teuva, Vaasa, Vehmaa, Kruunupyy, Laihia, Simo, Taipalsaari, Tervola, Pyhäjoki, Pelkosenniemi

Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti

Nostajat 5 kpl: Alavus, Kolari, Miehikkälä, Keitele, Raahe
Laskijat 3 kpl: Kaavi, Loppi, Pelkosenniemi

Veronmaksajat laittaisi julkisen talouden kuntoon menosäästöillä

Veronmaksajain Keskusliiton mielestä vaalikaudella 2023-2027 verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa, kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä.

– Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Julkista taloutta on sopeutettava menosäästöillä. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen saattamista kuluvan vaalikauden kriisien jälkeen uudelleen kestävän kasvun tielle.

Samalla sitkeästi alijäämäinen valtiontalous on saatava huomattavasti nykyistä parempaan hallintaan.

– Luottamus valtiontalouden huolelliseen hoitoon on heikentynyt. Suunnan on nyt muututtava ja menokehysten uskottavuus palautettava, Lehtinen toteaa tiedotteessa.

– Valtiontalouden suuri alijäämä on aikaansaatu menoja paisuttamalla, joten menosäästöt ovat oikea tapa palata kohti parempaa tasapainoa.

Verotuksessa yleisenä tavoitteena tulee olla laajan veropohjan yhdistyminen tasoltaan kohtuulliseen verotukseen. Kannustava, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuullinen veropolitiikka ei voi perustua verotuksen yleiseen kiristämiseen.

– Verotuksen tasoa kiristämällä ei kestävää kasvua rakenneta, Lehtinen toteaa.

Veronmaksajien Talous- ja veropolitiikan linjat vaalikaudelle 2023–2027 -ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta veronmaksajat.fi/ (.pdf)

Salakuljetti nuuskaa Suomeen – vältetyt verot 700 000 euroa

Tulli on tutkinut ammattimaista nuuskan salakuljetusta ja välitystä Ruotsista Suomeen. Ajoneuvoilla ja veneillä rajan yli salakuljetettu nuuska on päätynyt pääosin Etelä-Suomeen. Vältettyjen verojen määrän arvioidaan Tullin tiedotteen mukaan olevan noin 700 000 euroa.

Viime talvena poliisin liikennevalvonnan yhteydessä Pohjois-Suomessa havaittiin henkilöauton olevan lähes täynnä nuuskaa. Tulli takavarikoi nuuskan ja aloitti esitutkinnan. Tutkinnassa selvisi, että ajoneuvon kuljettaja oli vuoden aikana tuonut laittomasti nuuskaa Ruotsista Tornion kautta maahan ja välittänyt sitä edelleen pääasiassa Etelä-Suomeen yhteensä noin 1 500 kiloa.

– Toiminta on ollut ammattimaista. Esitutkinnassa olleessa rikoskokonaisuudessa nuuska on tuotu ensin rajan yli Suomeen ja levitetty edelleen useiden rikoskumppaneiden avustuksella Etelä-Suomen markkinoille. Nuuskaa on tuotu ajoneuvoilla maanteitse rajanylityspaikkojen kautta sekä veneillä Perämeren pohjukan yli, kertoo tutkinnanjohtaja Pekka Jauhola tiedotteessa.

Laittomasti maahantuodun ja kulutukseen välitetyn nuuskan vältettyjen verojen määrä on noin 700 000 euroa. Asiaa tutkittiin törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena.

Juhana Vartiainen HU:lle helsinkiläisten vero-osuudesta: Liikaa on liikaa

Pääkaupunki Helsinki maksaa suuren osan valtion tuloveroista, kertoo Helsingin Uutiset. Helsinkiläiset maksoivat vuonna 2020 valtion tuloveroa noin 1,3, miljardia ja pääomatuloveroa 06, miljardia euroa. Helsinkiläisten veronmaksajien osuus valtion tuloverosta on siten 23 prosenttia ja pääomatuloverosta 20 prosenttia.

Nyt Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) toivoo Helsingin voivan käyttää nykyistä suurempaa osaa verotuloista.

– Helsinki vetää mielellään mukanaan muuta Suomea ja rahoittaa sitä, mutta liika on liikaa. Olisi koko valtakunnalle eduksi, että Helsinki voisi käyttää enemmän verotuloista, Vartiainen sanoo HU:lle.

Kaupungin pormestarina vuodesta 2021 toiminut Vartiainen tietää, mihin hän käyttäisi ylimääräiset rahat.

– Kouluihin ja päiväkoteihin, nuorten harrastuksiin ja mielenterveyspalveluihin. Helsingistä tehtäisiin entistä houkuttelevampi kaupunki maahanmuuttajille ja joukkoliikenneinfraa parannettaisiin nopeammin – sen sijaan, että tuettaisiin alueita, joilta väki muuttaa pois.

Pormestarin mukaan valtio voisi muiden pohjoismaiden tapaan tukea myös pääkaupungin joukkoliikenneinfraa. Lisäksi Vartiainen ihmettelee, että pääkaupunkiseudun osuus korkeakoulujen aloituspaikoista laskee.

– On absurdia lisätä opiskelupaikkoja muualle, kun meillä täällä on ongelma saada henkilökuntaa, hän sanoo.

Kokoomusedustaja: Verotuksen alentamiselle noin miljardilla eurolla olisi tilausta

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo näkee verojen alennuksen lääkkeenä kohonneisiin arjen kustannuksiin.

Keskisuomalaisen kolumnissa Wallinheimo näkee, että rohkeampi veropolitiikka helpottaisi suomalaisten kykyä selviytyä arjen kustannuksista.

– Se, että verottaja veisi ahkeran suomalaisen rahoja ensi keväänä vähemmän, toisi moneen kotitalouteen hieman taloudellista väljyyttä ja loisi uskoa tulevaan.

Edustajan näkee, että kokoomuksen syksyn avaukset toisivat vakautta ja toivoa kasvavaan epävarmuuteen.

– Moni meistä on jo nyt vähentänyt niin asunnon lämpötilaa, autoilua kuin kaupassa käyntiä, jotta rahat riittäisivät pidempään. Kukaan ei voi olla pysyvästi säästöliekillä. Raja tässäkin tulee vastaan.

Edustajan mukaan toimi auttaisi myös hillitsemään mahdollista talouden taantumaa ja mahdollistaisi kotimaisen kysynnän, työllisyyden ja talouskasvun ylläpidon.

Verokärjen yllätysnimi MTV:lle: Näin ”näppäilyvirhe” tapahtui

Tänään julkaistujen verotietojen kärjessä oleva ohjelmistoyhtiö Goofy Unicornin toimitusjohtaja Juhapekka Piiroinen kertoo MTV Uutisille, että hänen ylisuuriksi ilmoitetut tulonsa johtuvat hänen itsensä tekemästä ”näppäilyvirheestä”.

Verohallinnon tänään julkaisemien tietojen mukaan Piiroinen tienasi Suomessa eniten vuonna 2021. Piiroisen kokonaistulot viime vuonna olivat 133,75 miljoonaa euroa. Pääomatuloja niistä oli 133,70 miljoonaa euroa ja ansiotuloja noin 46 000 euroa. Samalla hänelle on tietojen mukaan tulossa maksettavaksi jäännösveroa eli mätkyjä yli 46 miljoonaa euroa.

Pian tietojen julkisuuteen tulon jälkeen Piiroinen kommentoi Helsingin Sanomille, että kyseessä on virhe ja hänen oikeat tulonsa ovat huomattavasti pienemmät.

Piiroinen kertoo MTV:lle, että taustalla on hänen virtuaalivaluutoilla käymänsä kauppa. Virhe on sattunut siinä vaiheessa, kun hän on ilmoittanut tuloja verottajalle. Piiroisen mukaan hän on saanut pääomatuloja käymällä kauppaa virtuaalivaluutoilla, mutta hänen pääomatulot eivät yltäneet todellisuudessa lähellekään 133,70 miljoonan euron tuloja.

– Tässä on käynyt itsellä virhe tietoja syöttäessä. Olen leikkinyt järjestelmässä numeroilla ja ajatuksissa näemmä postannut sen eteenpäin, Piiroinen kommentoi.

Piiroinen on ilmoittanut tekevänsä verottajalle oikaisupyynnön virheellisistä verotiedoista.

Verottaja HS:lle: Tulojen ilmoittaminen yläkanttiin voi johtaa vaikeuksiin

Liiallisten tulojen ilmoittaminen verottajalle voi johtaa vaikeuksiin, Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura toteaa Helsingin Sanomille.

Tänään julkaistujen verotietojen mukaan viime vuonna eniten tienannut suomalainen on ohjelmistoyhtiö Goofy Unicornin toimitusjohtaja Juhapekka Piiroinen, jonka kokonaistulot olivat viime vuonna 133,75 miljoonaa euroa. Lisäksi verottajan tietojen mukaan hänelle on tulossa noin 46 miljoonan euron jäännösvero eli ”mätkyt”.

Piiroinen on kertonut HS:lle kyseessä olevan ”näppäilyvirhe”, ja hänen tulonsa olisivat todellisuudessa pienemmät. Verohallinnon mukaan kyseessä ei ole heidän virheensä. Toistaiseksi on epäselvää, onko Piiroinen ilmoittanut itse tulonsa yläkanttiin.

Työnantaja ilmoittaa ansiotulot suoraan verottajalle, mutta sivutulot ovat henkilön omalla vastuulla.

– Esimerkiksi tulot kryptovaluutoista ovat oman ilmoituksen varassa. Niistä voi ilmoitella ennakkoon mitä vain ja toisaalta tehdä myös näppäilyvirheitä, Heikura sanoo HS:lle.

HS:n haastattelema Heikura ei suosittele liiallisten tulojen ilmoittamista kenellekään. Liiallisten tulojen ilmoittaminen johtaa jäännösveroihin, jotka menevät maksuun ja maksamattomina lopulta ulosottoon. Hän ei myöskään löydä järkevää syytä sille, miksi kukaan ilmoittasi tulonsa tahallaan väärin yläkanttiin.

– Sinänsä henkilöillä on oikeus muutosverotukseen viiden vuoden ajan. Tässä muutosverotuksessa menee kuitenkin helposti puolisen vuotta aikaa, Heikura sanoo.

Heikuran tiedossa ei ole, että verottajan järjestelmissä olisi ollut ongelmia, jotka selittäisivät virheen tulotiedoissa.

He maksoivat eniten veroja – katso TOP 5

Viime vuonna eniten veroja Suomessa maksoi ohjelmistoyhtiö Goofy Unicornin toimitusjohtaja Juhapekka Piiroinen Uudeltamaalta. Verohallinnon tänään julkaisemien tietojen mukaan hän maksoi veroja yhteensä 45,47 miljoonaa euroa. Piiroisen kokonaistulot viime vuonna olivat 133,75 miljoonaa euroa. Pääomatuloja niistä oli 133,70 miljoonaa euroa.

Piiroinen itse kertoo Helsingin Sanomille, että hänen verotiedoissaan on näppäilyvirhe eivätkä hänen tulonsa ole todellisuudessa niin suuret. Verohallinto kiistää tiedoissa olevan näppäilyvirhettä.

Toiseksi eniten veroja maksoi peliyhtiö Supercellin perustaja Ilkka Paananen Uudeltamaalta, 21,86 miljoonaa euroa. Paanasen kokonaistulot olivat 58,68 miljoonaa euroa, joista ansiotuloja oli 10,77 miljoonaa ja pääomatuloja 47,91 miljoonaa euroa.

Kolmanneksi eniten veroja maksoi peliyhtiö Reworksin perustaja Ilkka Teppo Uudeltamaalta. Hän maksoi viime vuonna veroja yhteensä 15,74 miljoonaa euroa. Hänen kokonaistulonsa olivat 46,31 miljoonaa euroa, joista valtaosa (46,24 miljoonaa euroa) oli pääomatuloja.

Seuraavaksi eniten veroja maksoi Qt Groupin toimitusjohtaja Juha Varelius Uudeltamaalta, joka maksoi 13,78 miljoonaa euroa. Vareliuksen kokonaistulot olivat 27,86 euroa, joista ansiotuloja 27,18 miljoonaa ja pääomatuloja 0,67 miljoonaa euroa.

Viidenneksi eniten veroja maksoi peliyhtiö Reworksin perustaja ja it-alan yritys Capture Monkeyn toimitusjohtaja Jarno Heikkinen Keski-Suomesta. Hän maksoi veroja yhteensä 10,78 miljoonaa euroa. Heikkisen kokonaistulot olivat 31,73 miljoonaa euroa, joista valtaosa (31,67 miljoonaa euroa) oli pääomatuloja.

Heikkinen on viidestä eniten veroja maksaneista ainoa, joka ei asu verotietojen perusteella Uudellamaalla.

Edit 9.11. kello 10.33: Lisätty artikkeliin tieto, että listan kärjessä oleva Juhapekka Piiroisen mukaan hänen verotiedoissaan on näppäilyvirhe. Verohallinto kiistää virheen olemassaolon.

LUE MYÖS:
Tulolistan kärkeen noussut yllätysnimi HS:lle: “Näppäilyvirhe”

 

”Nyt kannattaa harkita kahdesti” – Verottajan ohje alkoholin tilaamisesta ihmetyttää

Verottajan ohje alkoholin nettitilaamisesta ihmetyttää. Tästä löytyvällä usein kysyttyä -sivulla kerrotaan viranomaisen kantoja erilaisiin kysymyksiin alkoholin nettitilaamisesta. Tulli ja verottaja ovat aloittaneet  marraskuussa alkoholin nettikaupan tehovalvonnan.

– Nyt kannattaa harkita kahdesti, kannattaako ulkomaisesta verkkokaupasta ylipäänsä tilata alkoholia, sillä tehovalvonta pidentää juomien toimitusaikoja, todetaan kohdassa, jossa vastataan kysymykseen, ”miten alkoholin nettikaupan tehovalvonta vaikuttaa tavalliseen asiakkaaseen”.

Verottajan vastauksessa jatketaan, että jos tilauksen verot ovat maksamatta ja vastuu veroista kuuluu viranomaistietojen mukaan myyjälle, juomat pysähtyvät Tulliin siihen saakka, kunnes myyjäyritys on maksanut juomista verot.

Jos taas verot ovat maksamatta ja ne kuuluvat ostajan vastuulle, ostaja saa kyllä tilauksensa selvittelyiden jälkeen, mutta Verohallinto lähettää myös jälkikäteen verotuspäätöksen maksamattomista veroista, verottaja kertoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ihmettelee ohjetta Twitterissä.

– Hei @Verouutiset oikeastiko?, hän kysyy, suunnaten sanansa verottajan viralliselle tilille.

Wallinheimo jätti syyskussa yhdessä keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen alkoholin etämyynnin oikeustilasta ja Valviran toiminnasta asiassa. Kärnä ja Wallinheimo kysyivät samaa asiaa myös vuonna 2020.

LUE MYÖS:
Verottaja vaatii saksalaiselta alkoholin nettikaupalta 40 miljoonaa euroa
Mitä viraston linjauksista alkoholin etämyyntiin tulee noudattaa?
Näkökulma: Alkoholin etämyyntisotku on viranomaisen törkeyden huippu
Ministeriössä suunniteltiin, millaisia alkoholin nettimyyntijuttuja pitää saada oikeuteen

Tuloveroja kerättiin viime vuonna yli 42 miljardia euroa

Vaikka koronapandemia jatkui viime vuonna, tuloveroja kerättiin selvästi enemmän kuin edellisvuonna ja ennen korona-aikaa. Vuoden 2021 tuloverojen määrä oli yhteensä 42,4 miljardia euroa, eli 4,7 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020.

Henkilöiden tuloveroja eli ansio- ja pääomatuloveroja kerättiin viime vuonna 35,1 miljardia euroa, eli 2,8 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020 (+8,7 %).

Pääomatuloista kerättyjen verojen määrä oli viime vuonna ennätyksellisen korkea, 4,4 miljardia euroa (+42,7 %). Pääomatuloista kertyneiden verojen määrä on herkkä suhdannevaihteluille, ja vuonna 2021 pörssikurssit olivat korkealla.

– Hyvän pörssikehityksen vuoksi suomalaiset saivat viime vuonna merkittävästi aikaisempia vuosia enemmän luovutusvoittoja myymistään arvopapereista. Pääomatuloja kertyi aikaisempaa enemmän myös muun omaisuuden, kuten asunto-osakkeiden, kiinteistöjen ja virtuaalivaluuttojen myynnistä sekä yrityskaupoista, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta.

Ansiotuloverojen määrä kasvoi viime vuonna 1,5 miljardia yhteensä 30,7 miljardiin euroon (+5,1 %). Kasvua edellisvuoteen verrattuna selittää osaltaan se, että vuonna 2020 palkkatulojen määrä väheni hieman lomautusten ja irtisanomisten vuoksi.

Myös eläkkeistä kerättiin viime vuonna jonkin verran edellisvuotta enemmän verotuloja.

Yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroa viime vuonna 7,3 miljardia euroa (+33,9 %). Yhteisöjen tuloveroa on tilastojen mukaan kertynyt euromääräisesti tätä enemmän vain yhden kerran, vuonna 2000.

– Koronasta huolimatta maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa meni vuonna 2021 lujaa. Isossa kuvassa yritykset tekivät kautta linjan hyvää tulosta, mikä näkyi kasvaneina yhteisöverotuottoina, Luokkanen sanoo.

Suomalaisille ennätysmäärä mätkyjä vuodelta 2021

Verohallinto on saanut vuoden 2021 tuloverotuksen päätökseen. Kauniaislaisilla on sekä suurimmat keskimääräiset jäännösverot että suurimmat keskimääräiset veronpalautukset vuodelta 2021.

Henkilöasiakkaille tulee maksettavaksi jäännösveroja, eli mätkyjä, viime vuodelta yhteensä 1,8 miljardia euroa. Jäännösverojen määrä on kasvanut poikkeuksellisen paljon edellisvuoteen verrattuna, 45,5 prosenttia. Jäännösveroja tulee kaikkiaan 850 000 henkilölle.

– Keskeinen syy jäännösverojen kasvulle on pääomatulojen reipas kasvu vuonna 2021. Moni pääomatuloja saanut ei maksanut lisäennakkoa verovuoden aikana tai pian sen jälkeen, jolloin verot tulevat maksettavaksi jäännösverona, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta selittää.

Verohallinto puolestaan maksaa henkilöasiakkaille veronpalautuksia, eli liikaa maksettuja tuloveroja, takaisin vuodelta 2021 yhteensä 2,4 miljardia euroa. Palautusten määrä väheni 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Palautuksia saa lähes 3,5 miljoonaa henkilöä.

Kuntien välillä suuret erot

Keskimääräinen jäännösvero henkilöasiakasta kohden koko Suomessa on 2 117 euroa. Kuntien välillä on suuria eroa: Kauniaisissa keskimääräiset jäännösverot ovat yli kahdeksankertaiset verrattuna Pyhärantaan.

Keskimääräinen veronpalautus koko Suomessa on puolestaan 704 euroa. Myös keskimääräisissä palautuksissa on eroja eri kunnissa: Kauniaisten keskimääräiset veronpalautukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna Varkauteen.

– Kauniaisten luvuissa näkyy, että sen asukkailla on monipuolisesti erilaisia tuloja, kuten viime vuonna reippaasti kasvaneita pääomatuloja. Tällöin oikean veron määrän ennakointi ja maksaminen jo verovuoden aikana voi olla vaikeampaa, mistä voi seurata jäännösveroja ja palautuksia. Listan toisessa päässä olevissa kunnissa puolestaan on paljon eläkeläisiä ja muita sellaisia henkilöitä, joiden tulot ja verotus ovat helpommin ennakoitavissa, ja joiden verotus menee kohdilleen jo verovuoden aikana, Luokkanen kertoo tiiedotteessa.

Yhteisöille jäännösveroja puolestaan tulee maksuun 924 miljoonaa euroa, eli 28,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Veronpalautuksia maksettiin yhteisöille 627 miljoonaa euroa, mikä on 12,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

– Jäännösverojen suuri määrä kertoo siitä, että monella yrityksellä ennakkoverojen taso on verovuoden aikana ollut liian matala, Luokkanen arvioi.