Verkkouutiset

Verotus

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Huomattava osa sijoittajista jättää tulonsa virtuaalivaluutoista ilmoittamatta

Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutoista saatuja tuloja ilmoitettiin viime vuodelta verotukseen 58 miljoonaa euroa, mikä on 38 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Virtuaalivaluuttatuloja tai -tappioita ilmoittaneiden henkilöiden määrä väheni viidenneksellä. Verohallinnon mukaan huomattava osa sijoittajista jättää edelleen virtuaalivaluuttatulonsa kokonaan ilmoittamatta verotukseen.

Alustavien tietojen mukaan noin 7 400 henkilöä ilmoitti verotukseen vuonna 2023 saamistaan virtuaalivaluuttatuloista tai -tappioista. Vuonna 2022 vastaava luku oli noin 10 000.

– Virtuaalivaluuttojen kurssit kääntyivät vuonna 2023 nousuun suuren pudotuksen jälkeen. Osa sijoittajista on kuitenkin saattanut odottaa kurssinousun vielä jatkuvan eivätkä he siksi ole myyneet omistuksiaan vuonna 2023, sanoo veroasiantuntija Mika Siivonen Verohallinnosta.

Ilmoitettujen voittojen määrä laski 63 prosenttia

Virtuaalivaluutoista saatuja voittoja ilmoitettiin vuodelta 2023 noin 58 miljoonaa euroa, kun vuodelta 2022 niitä ilmoitettiin 93 miljoonaa euroa. Siivonen huomauttaa, että osa virtuaalivaluuttatuloista tai -tappioista ilmoitetaan veroilmoitusajan jälkeen, joten vuoden 2023 ilmoittajien määrä voi vielä kasvaa.

Toistaiseksi eniten virtuaalivaluuttakauppoja on ilmoitettu verovuodelta 2021, jolloin 16 500 sijoittajaa ilmoitti Verohallinnolle saamistaan voitoista tai tappioista. Maailman suosituimman virtuaalivaluutan bitcoinin kurssi oli vuonna 2021 ennätyksellisen korkea.

Myös tappiot kannattaa ilmoittaa

Suuria voittoja saaneet sijoittajat ilmoittavat virtuaalivaluuttatuloja muita useammin. Vuonna 2023 Verohallinnolle ilmoitettujen virtuaalivaluuttojen luovutushintojen keskiarvo oli keskimäärin 131 000 euroa. Ilmoitettujen luovutushintojen mediaani eli yleisin ilmoitettu luovutushinta oli 2 685 euroa.

– Suuria luovutusvoittoja saaneiden ilmoitusaktiivisuutta voi selittää se, että seuraukset ilmoittamatta jättämisestä ovat suuremmat kuin pienempiä luovutusvoittoja saaneilla. Silti kaikki virtuaalivaluuttatulot pitää ilmoittaa Verohallinnolle, Siivonen sanoo.

Hänen mukaansa Verohallinnossa on huomattu myös, että tappioita tehneet sijoittajat ilmoittavat virtuaalivaluuttatappioistaan huonosti verotukseen.

Virtuaalivaluuttakaupoista syntyneet tappiot kannattaa ilmoittaa verotukseen, sillä jos henkilöllä ei ole luovutusvoittoja, tappiot voi vähentää muista pääomatuloista, kuten osinko-, vuokra- tai korkotuloista verovuonna ja viiden seuraavan vuoden aikana.

Vuonna 2023 virtuaalivaluutoista syntyneitä voittoja ja tappioita voi ilmoittaa oman verotuksen päättymiseen saakka. Verotuksen päättymispäivä näkyy verotuspäätöksessä, joka löytyy OmaVerosta.

Jos verotustietoja ilmoittaa esitäytetyn veroilmoituksen määräpäivän jälkeen, voi joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotusta.

Virtuaalivaluuttatuloista ilmoituksia myös takautuvasti

Virtuaalivaluutoista saatuja tuloja ilmoitetaan Verohallinnolle jonkin verran myös takautuvasti. Esimerkiksi tänä vuonna ilmoitettiin verovuodelle 2021 kaikkiaan miljoonan euron virtuaalivaluuttatulot.

– Yhtenä syynä tähän voivat olla julkisuudessa käsitellyt rikostapaukset, jotka ovat herättäneet ilmoittamaan aiemmin piiloon jääneitä tuloja, Siivonen arvioi.

Verotukseen ilmoittamatta jääneistä tuloista voi ilmoittaa takautuvasti OmaVerossa oikaisuvaatimuksella.

Valvonta tehostuu tulevaisuudessa

Verohallinnon mukaan huomattava osa virtuaalivaluuttatuloista jätetään edelleen ilmoittamatta verotukseen eikä niistä makseta veroja.

Virtuaalivaluuttatulojen valvonta tehostuu kuitenkin huomattavasti, sillä Verohallinto on hankkinut ja saanut suomalaisia koskevia tietoja useista sekä kotimaisista että ulkomaisista virtuaalivaluuttapörsseistä. Valvontaa kohdistetaan tehostetusti asiakkaisiin, joiden tiedot löytyvät saaduista aineistoista.

Tulevaisuudessa eri maiden veroviranomaiset saavat virtuaalivaluuttoihin liittyviä tietoja automaattisesti kansainvälisen tietojenvaihdon kautta. Tämän mahdollistavat muun muassa EU:ssa viime vuonna hyväksytty DAC8-direktiivi ja OECD:ssa hyväksytty CARF-raportointikehys.

– Vuonna 2027 Verohallinto saa huomattavasti nykyistä laajemmin tietoa suomalaisten virtuaalivaluuttakaupankäynneistä ulkomaisissa virtuaalivaluuttapörsseissä, Siivonen sanoo.

Yrittäjät pettyivät: Vaikea ymmärtää, monen yrittäjän kesä pilalla

Mietinnössä esitetään arvonlisäkorotuksen voimaantuloa alkuperäisen aikataulun mukaan jo syyskuun alussa.

– Olisimme odottaneet edes kuukauden lisäaikaa sopeutumiseen, joka koskee lähtökohtaisesti kaikkia arvonlisäverovelvollisia. Monen yrittäjän kesä on pilalla, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei esitä muutosta arvonlisäveron korotuksen voimaantuloon 1. syyskuuta 2024. Hallitus päätti aiemmin kehysriihessään arvonlisäveron yleisen kannan korottamisesta 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan voimaantuloajankohdaksi 1. syyskuuta 2024.

– Märkä rätti päin naamaa. Tätä on vaikea ymmärtää, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Alv-korotus edellyttää yrityksiltä useita toimenpiteitä.
–  On suorastaan häkellyttävää, ettei valtiovarainvaliokunta tunnistanut yritysten huolta liian tiukan voimaantuloaikataulun aiheuttamista hankaluuksista. Hätäily iskee etenkin pienimpiin yrityksiin, Kurki jatkaa.

– Erityinen pettymys tämä on noin 70 000 kvartaali-ilmoittajalle, joille voimaantulo syyskuun alusta aiheuttaa kolmannen vuosineljänneksen osalta lisää ylimääräistä työtä. Pidennettyjen verokausien tarkoituksena on helpottaa arvonlisäverotuksesta yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, mikä tässä jää tältä osin toteutumatta.

Valiokunta ei esitä muutosta voimaantuloon valtiontaloudellisista syistä. Kuukauden lykkäyksellä voimaantuloon olisi ollut pieni fiskaalinen vaikutus, ja Suomen Yrittäjät pitää valtiontalouden tasapainottamistoimia välttämättömänä. Kokonaisuutena arvioiden Kurjen mielestä tätä ei silti voi pitää kohtuullisena.

Oppositiopuolueista sosialidemokraatit ja keskusta olisivat myöhentäneet voimaantuloa vuodenvaihteeseen ja korottaneet arvonlisäveron yleistä kantaa 25 prosenttiin 25,5 prosentin sijaan.

– Onhan se ironista, että oppositiopuolueista kyllä löytyy ymmärrystä, muttei hallitukselta, jonka hallitusohjelma on yrittäjämyönteinen, ja jolla on ollut yritysmyönteisiä esityksiä, Kurki sanoo.

Lyhyen elinkaaren yhtiöt – Bbulvaaneja, kuittikauppaa ja peiteltyä osinkoa

Verohallinnon tuore selvitys osoittaa, että osalla lyhyen aikaa toimivista yhtiöistä ei ole lainkaan varsinaista liiketoimintaa, vaan ne on perustettu pelkästään verovälttelyyn ja talousrikollisuuteen kytkeytyviä rahansiirtoja varten.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että osakepääomavaatimuksen poistuminen viisi vuotta sitten lisäsi lyhyen elinkaaren yhtiöiden määrää. Lyhyen elinkaaren yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, joka on toiminnassa alle kolme vuotta.

Reilulla kolmasosalla lyhyen elinkaaren yhtiöistä on korkea harmaan talouden riski, selviää Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreesta selvityksestä. Tämä johtaa vuosittain arviolta 40 miljoonan euron veronmenetyksiin.

Harmaan talouden riski keskimääräistä suurempi

Selvityksen mukaan lyhyen aikaa toimivat yhtiöt harjoittavat harmaata taloutta selvästi useammin kuin osakeyhtiöt keskimäärin. Kaikista yrityksistä noin viisi prosenttia harjoittaa harmaata taloutta.

– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan kentällä on ollut vahva tuntuma siitä, että lyhyen elinkaaren yhtiöitä hyödynnetään paljon talousrikoksissa ja verovälttelyssä. Nyt tehty selvitys osoittaa, että lyhyen aikaa toimivia yrityksiä käytetään yllättävän usein verojen kiertämiseen, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta.

Lyhyen elinkaaren yhtiöitä tutkittiin tässä laajuudessaan nyt ensimmäistä kertaa. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö käytti aineistonaan verotus- ja verotarkastustietoja. Selvityksen kohteena oli kaikkiaan 12 500 osakeyhtiötä, jotka olivat Verohallinnon rekistereissä aktiivisina alle kolme vuotta vuosina 2018–2022.

Bulvaaneja, kuittikauppaa ja peiteltyä osinkoa

Tyypillinen harmaata taloutta harjoittava lyhyen elinkaaren yhtiö maksaa palkkoja pimeästi, tehtailee Verohallinnolle perusteettomia arvonlisäveron palautushakemuksia tai käy kuittikauppaa toisten yritysten kanssa.

Selvityksessä hyödynnetyn verotarkastusaineiston perusteella selvisi, että osalla tällaisista yhtiöistä ei ole lainkaan varsinaista liiketoimintaa, työntekijöitä tai asiakkaita, vaan ne on perustettu yksinomaan erilaisia rahansiirtoja varten.

Lyhyen elinkaaren yhtiöissä tavanomaisia ovat erilaiset bulvaanijärjestelyt, eli yrityksen vastuuhenkilöiksi on nimetty henkilöitä, jotka eivät käytä yrityksessä todellista valtaa. Yhtiöstä saatetaan nostaa peiteltyä osinkoa, eli tehdä vastikkeettomia rahansiirtoja tai antaa muita verotuksen ulkopuolisia etuuksia yrityksen todellisille vallankäyttäjille.

Arviolta 40 miljoonan veronmenetykset – todelliset menetykset suuremmat

Lyhyen elinkaaren yhtiöissä tapahtuvasta harmaasta taloudesta aiheutuu vuosittain noin 40 miljoonan euron veronmenetykset. Todelliset veronmenetykset voivat olla vielä tätä suuremmat.

– Lyhyen elinkaaren yhtiö saattaa myydä väärennettyjä kuitteja pidempään toimineelle yritykselle, jolloin myös vakiintuneempi yritys välttelee verojen maksamista. Selvityksessä arvioitiin kuitenkin vain sitä verovajetta, joka syntyy suoraan lyhyen elinkaaren yhtiöissä, Marttinen sanoo.

Lyhyen elinkaaren yhtiöitä on eniten ravintola-alalla ja vähittäiskaupassa, mutta myös liikkeenjohdon konsultoinnissa, talonrakentamisessa, tietotekniikkapalveluissa ja tukkukaupassa.

Marttinen korostaa, että yrityksen lyhyt elinkaari ei itsessään ole harmaata taloutta. Erityisesti ravintola-alalla on yleistä, että yritykset toimivat vain joitakin vuosia.

Osakepääomavaatimuksen poisto lisäsi lyhyen elinkaaren yhtiöiden määrää

Vuoden 2019 jälkeen osakeyhtiön on voinut perustaa ilman osakepääomaa. Tämän seurauksena osakeyhtiöiden perustaminen on lisääntynyt selvästi.

– Arviomme mukaan pääomavaatimuksen poistuminen on lisännyt lyhyen elinkaaren yhtiöiden määrää ja mahdollisesti myös harmaan talouden riskiä yrityksissä, Marttinen sanoo.

Lisäksi kirjanpitäjien löyhät ammattitaitovaatimukset ja tilintarkastusvelvollisuuden puuttuminen kasvattavat mahdollisuuksia hyödyntää yrityksiä verovälttelyssä ja talousrikollisuudessa.

– Jos arvonlisäveron raportointi olisi tapahtumakohtaista, viranomaisilla olisi huomattavasti nykyistä paremmat keinot valvoa ja puuttua monenlaisiin harmaan talouden ilmiöihin, myös lyhyen elinkaaren yhtiöissä tapahtuvaan verovälttelyyn, Marttinen toteaa.

Hallituspuolueiden edustajat haluaisivat nostaa alv:n alarajaa

Alarajan muutos perustuu EU-direktiivin toimeenpanoon. Nykyinen liukuva huojennusmalli poistuu.

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston hallituspuolueiden edustajat Ville Valkonen (kok.), Ville Vähämäki (ps.), Otto Andersson (r.), Peter Östman (kd.), Sami Savio (ps.) ja Janne Heikkinen (kok.) ehdottavat valtiovarainvaliokunnalle, että uusi alv-alaraja olisi 20 000 euroa hallituksen esityksen 15 000 euron sijaan.

– Pienyrittäjyys on elintärkeää Suomelle. Yrittämisen aloittamisen helppoudesta on pidettävä huolta, korostaa verojaoston puheenjohtaja Valkonen.

Vähämäen mielestä korkeampi alaraja kannustaa uusia yrittäjiä ja helpottaa alkuvaiheen toimintaa.

Alarajatarkastelua kehystää heikko julkisen talouden tilanne. Mitä korkeampi alaraja on, sen enemmän valtiolta jää verotuloja saamatta.

– Arvonlisäveron alarajan taso on kriittinen tekijä erityisesti pienyrityksille. Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, Östman toteaa.

LUE MYÖS:
Finanssialan mukaan ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka (VU 7.6.2024)

Finanssialan mukaan ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka

Arvonlisäveron ja vakuutusmaksuveron verokantaa on määrä korottaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Finanssialan mukaan syyskuun alusta 2024 toteutettavat verokantojen korotukset tulevat liian nopealla aikataululla.

Muutosten tekeminen tietojärjestelmiin, hinnastoihin ja sopimuksiin vaatii huomattavia resursseja. Vakuutusyhtiöitä rasittavat myös vakuutusmaksuveron korotuksen vaatimat muutokset.

– Erityisen hankala on myös nyt tehty ratkaisu korottaa verokantoja juuri 1,5 prosentilla. Vanhemmat järjestelmät eivät välttämättä taivu aivan hetkessä desimaalilukuihin. Näistä syistä uudistuksen siirtymäaikaa tulisi pidentää, ehdottaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist.

Suomen vakuutusmaksuvero on jo nykyisellään Euroopan kireintä, ja muutoksen myötä vakuutuksiin kohdistuva verotus kiristyy entisestään.

Verokantamuutoksille pitäisi FA:n mukaan antaa pidempi siirtymäaika, vähintään lokakuun alkuun saakka.

– On selvää, että verokannan muutos tuo finanssiyhtiöille kustannuksia, vaikka toki ymmärrämme tarpeen tasapainottaa julkista taloutta, Blomqvist sanoo tiedotteessa.

Lähes puolen miljardin euron rasite piilevästä ALV:stä

Finanssitoimialalle tulee vuosittain noin puolen miljardin euron lasku piilevästä arvonlisäverosta. Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin.

Piilevä arvonlisäkulu aiheuttaa kustannuksia myös vakuutusyhtiöille. Vakuutusmaksuvero puolestaan on vakuutustuotteista perittävä kulutusvero, joka ei kuitenkaan ALV:n tapaan ole maksajalleen vähennyskelpoinen.

– Se siis aiheuttaa verotuksen kertaantumista ja nostaa vakuutuksia ottavien yritysten kustannuksia, Blomqvist sanoo.

”Luulisi olevan mukavampaa päättää itse, mihin tienaamansa rahat käyttää”

Eilen tiistaina 4. kesäkuuta vietettiin niin sanottua veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti veronmaksajat ovat tehneet alkuvuoden ajan töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi.

Vasta taksvärkkipäivästä eteenpäin veronmaksaja tienaa laskennallisesti itselleen. Asiaa havainnollisti viestipalvelu X:ssä Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Asiaan ottaa kantaa myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen.

– Tämä on erittäin hyvä havainnollistus. Tähän kesäkuun alkuun asti töitä on tehty verojen maksamiseksi. Vielä 1980-luvulla riitti tehdä vain toukokuulle.

– Luulisi olevan jokaisesta mukavampaa päättää enemmän itse, mihin itse tienatut rahansa käyttää, Pakarinen jatkaa.

Hänen mukaansa samalla yksilön vastuu kasvaisi ja suomalaisten riippuvuus valtiosta vähenisi.

Verottaja paljasti ravintoloista rutkasti väärinkäytöksiä

Verohallinnon tekemä valvonta pitserioihin ja kebab-ravintoloihin on paljastanut, että väärinkäytökset ravintoloissa ovat hyvin yleisiä. Yli puolessa valvotuista tapauksista on aloitettu rikosilmoitusharkinta.

Verohallinto aloitti pitserioiden ja kebab-ravintoloiden tehostetun valvonnan keväällä 2023. Reilun vuoden aikana Verohallinto on tehnyt eri puolilla maata ravintoloihin 174 verotarkastusta, joiden perusteella 114 tapausta on saatettu rikosilmoitusharkintaan.

Rikosilmoitus on tehty noin 40 toimijasta. Veroja korotuksineen Verohallinto on määrännyt maksettavaksi noin viiden miljoonan euron edestä.

Verohallinnon apulaisjohtaja Tarja Valsin mukaan muihin toimialoihin verrattuna ravintolatarkastusten euromääräiset tulokset ovat yleisesti suhteellisen pieniä, mutta harmaata taloutta on alalla paljon.

− Valvonnalla pyrimme saamaan kiinni ne, jotka välttelevät veroja. Valvontamme perustuu riskianalyysiin, ja se suunnataan niihin toimijoihin, joilla on puutteita velvoitteiden hoitamisessa. Säännöt ovat samat kaikille, Valsi kertoo.

Epäselvyyksiä kirjanpidossa ja rahaliikenteessä

Valsin mukaan nyt käynnissä olevan valvonnan havainnot ovat pitkälti samoja, joita ravintoloiden valvonnasta on tullut aiemminkin: kirjanpidosta puuttuu myyntiä eikä tuloja ole ilmoitettu Verohallinnolle.

− Kirjanpidot ovat epäluotettavia monista syistä. Kaikki yhtiön myyntitulot on voitu kirjata kassaan käteismyyntinä, mutta käteistä ei kuitenkaan ole ollut yhtiön hallussa kirjanpidon osoittamaa määrää. Toisaalta on havaittu, että käteismyynti puuttuu kirjanpidosta kokonaan tai se on puuttunut usealta kuukaudelta. Maksupäätteitä ei ole yhdistetty kassakoneeseen ja myös laskutusmyyntiä on havaittu puuttuneen kirjanpidosta, Valsi kuvailee.

Myös yhtiöiden rahaliikenteessä on epäselvyyksiä.

− Esimerkiksi ravintoloissa korteilla maksettuja myyntejä on havaittu pankkitileillä enemmän kuin mitä Verohallinnolle on ilmoitettu. Yhtiöiden kirjanpidosta on puuttunut myös merkittäviä määriä ruokalähettiyhtiöiden kautta tapahtunutta myyntiä, Valsi kertoo.

− Osakkaiden pankkitilien tapahtumien perusteella on voitu havaita, ettei pankkitilejä ole käytetty tavanomaisiin elantomenoihin, vaan elantomenot ovat sisältyneet ravintolayhtiön kirjanpitoon. Osakkaiden omille pankkitileille on myös ohjattu yhtiön myyntituloja esimerkiksi suurempina käteispanoina ilman asianmukaista kirjanpitokäsittelyä, ja osakkaille on virrannut varoja ohi kirjanpidon.

Ravintoloiden tehovalvonta on tähän mennessä suuntautunut merkittävästi Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle, joissa on määrällisesti eniten tarkastettuja ravintoloita. Kohteita on kuitenkin kaikkialla maassa. Tehovalvonta jatkuu vuoden 2024 loppuun.

Tiistaina veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen

Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön. Alkuvuosi on siis laskennallisesti paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi, kertoo Veronmaksajain Keskusliitto.

Vuonna 2024 kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 41,7 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

Veronmaksajan taksvärkkipäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, jolloin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupuolen välille. Suomen veroaste on tänä aikana ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU15-maiden veroasteiden keskiarvo.

Valtiovarainministeriön kevään ennusteen mukaan veroaste on tänä vuonna 41,2 prosenttia. Kun tähän lisätään muun muassa kirkollisverojen vaikutus, päädytään taksvärkkipäivän laskennassa pohjana olevaan 41,7 prosenttiin.

Yrittäjät vaatii alv-korotuksen lykkäämistä – ”Pari kuukautta aikaa valmistautua kesken lomakauden”

Suomen Yrittäjien mukaan yleisen arvonlisäverokannan korotuksen voimaantuloa pitäisi lykätä. Hallitus esittää torstaina eduskunnalle antamassaan lakiesityksessä, että korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin tulisi voimaan 1. syyskuuta.

Suomen Yrittäjien mukaan alv-korotuksen voimaantulo jo syyskuun alussa aiheuttaa haasteita pienille yrityksille. Yrittäjät esittää voimaantulon lykkäämistä vähintään lokakuun alkuun.

–  Kuukaudenkin myöhäisempi voimaantulo jo helpottaisi ja mahdollistaisi yrityksille hieman pidemmän ajan valmistautua ja sopeutua muutokseen, joka kuitenkin koskee lähtökohtaisesti kaikkia arvonlisäverovelvollisia toimijoita, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo tiedotteessa.

– Muutos edellyttää yrityksiltä lukuisia toimenpiteitä. Mitä nopeammin muutokset joudutaan toteuttamaan, sitä suuremmat kustannukset yrityksille.

Alv-muutos aiheuttaa yrityksille hallinnollisia kustannuksia ja edellyttää päivityksiä tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmiin. Oman lisähaasteensa tuo verokannassa käyttöön otettava desimaali.

– Yksittäisille yrityksille muutosten toteuttaminen esitetyssä aikataulussa ei ole käytännössä mahdollista. Kivijalkarautakauppiaalla voi olla viisinumeroinen määrä myytävää liikkeessään eli hinnoiteltavaa riittää. Lisäksi 347 000:lle kalenterivuosi-ilmoittajalle ja 70 000:lle neljännesvuosi-ilmoittajalle voimaantulo syyskuun alusta lisää hallinnollista taakkaa, koska saman verokauden sisällä edellytetään operointia samojen hyödykkeiden osalta kahdella eri verokannalla, Kurki jatkaa.

Hallituksen esitys alv-korotuksen aikataulusta etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

– Jos laki saadaan valmiiksi kesäkuun lopulla, kesälomakauteen ajoittuvaan valmistautumiseen jää aikaa parisen kuukautta. Onko se kohtuullista, Kurki kysyy.

Pienimpiä yrityksiä uhkaa joka tapauksessa veronkiristys vuoden 2025 alusta, kun arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu, eikä hallitus esitä kompensaatioksi alv-alarajan korottamista.

– Näiden kaikkien yhteisvaikutus osuu osin samoihin pk-yrityksiin, jotka jo valmiiksi voivat kärsiä maksuvaikeuksista. Lähitulevaisuudessa tiedossa on myös lisäkustannuksia alennettujen verokantojen ja ”karkki-alv”:n muutoksista, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman sanoo.

– Arvonlisävero on kulutusvero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin. Pienille työvoimavaltaisille palveluyrityksille tämä ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista.

Yrittäjät vaatii arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistumisen kompensointia

Suomen Yrittäjien mukaan arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistumisen aiheuttama veronkiristys on kompensoitava vähäisen toiminnan rajan nostamisella nykyisestä 15 000 eurosta.

– Alarajahuojennuksen poistumisen aiheuttaman veronkiristyksen ohella yleisen arvonlisäverokannan korottaminen vaikeuttaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikka arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin loppuasiakkaan maksettavaksi, käytännössä veronkorotuksen ohjaaminen hintoihin voi erityisesti pienimmillä, usein työvoimavaltaisilla aloilla olla vain rajallisesti mahdollista, Suomen Yrittäjät toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle.

– Lisäksi hallituksen ohjelman mukainen alennettuun kymmenen prosentin verokantaan kuuluvien hyödykkeiden siirtäminen 14 prosentin verokantaan on omiaan vaikeuttamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Muutos vaikuttaa laajasti eri alojen toimintaan koskien esimerkiksi kulttuuria ja luovia aloja, liikuntatoimijoita, majoitustoiminnan harjoittajia sekä henkilökuljetusta lausunnossaan.

Vähäisen toiminnan rajaa nostettava

Liikevaihdoltaan 15 000 ja 30 000 euron välissä olevien yritysten arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa EU-direktiivin vuoksi.

Arvonlisäverottoman toiminnan rajaa ei ehdoteta korotettavaksi, joten esitys merkitsisi toteutuessaan 15 000–30 000 euron liikevaihdon yritysten sekä myös vapaaehtoisesti arvonlisäverorekisteriin hakeutuneiden alle 15 000 euron yritysten arvonlisäverotuksen kiristymistä.

– Pidämme tärkeänä, ettei pienten yritysten verotus kiristy pääministeri (Petteri) Orpon (kok.) hallituksen lupausten mukaisesti, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää edelleen vähäisen toiminnan rajan nostamista 30 000 euroon kompensoimaan alarajahuojennuksen poistumisesta aiheutuvaa arvonlisäverotuksen kiristymistä. Samalla kannustettaisiin yritysten perustamiseen sekä kasvuun nykyistä rajaa korkeammalle.

– Liian matala raja voi toimia kasvun ja päätoimiseksi yrittäjäksi siirtymisen esteenä erityisesti kuluttajille tavaroita tai palveluita myyvillä pienyrityksillä. Pienyritysten kasvumahdollisuuksien edistäminen on ollut myös poistuvan alarajahuojennuksen keskeinen tavoite, kuten esityksessäkin todetaan, Kurki jatkaa.

Huojennuksen poistamisesta aiheutuva veronkiristys heikentäisi Kurjen mukaan erityisesti yksinyrittäjien ja pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta sekä vähentäisi intoa ryhtyä yrittäjäksi.

– Hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikan pitäisi kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Tässä viestitään aivan muuta, kun vähäisen toiminnan rajan korottamistarvetta ei lainkaan nähdä.

–  Rajan nostamisella helpotettaisiin paitsi yritysten myös Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Huomionarvoista on, että myös Verohallinto kannattaa rajan nostamista, Kurki jatkaa.

– Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi 2016 Suomen optimaaliseksi vähäisen toiminnan rajaksi 32 000 euroa. Suomen lähivaltioista Virossa verottoman toiminnan raja on 40 000 euroa. Kilpailuneutraliteettiongelmien ehkäisemiseksi verollisen toiminnan rajaa ei kuitenkaan nähdäksemme olisi perusteltua nostaa 30 000 euroa korkeammaksi.

Kurki korostaa, että esityksen mukaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 30 000 euroon ja alarajahuojennuksen poisto olisi yhteisvaikutukseltaan edelleen noin 35 miljoonaa euroa arvonlisäverotuottoa lisäävä muutos. Tuloverojen arvioidaan vähenevän vuositasolla noin 21 miljoonaa euroa valitusta alarajasta riippumatta.

Huomenna on viimeinen veroilmoittamisen määräpäivä

Veroilmoituksen täydentämisen viimeinen määräpäivä huomenna koskee noin 1,6 miljoonaa palkan- ja eläkkeensaajaa.

Veroilmoitustaan täydentävien tai korjaavien määrä vaihtelee vuosittain. Verohallinnon tilastojen mukaan viime vuonna muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen teki reilut 1,4 miljoonaa henkilöä ja vuonna 2022 määrä oli reilut 1,2 miljoonaa.

Verohallinto lähettää vuosittain noin 5,6 miljoonaa esitäytettyä veroilmoitusta, joten valtaosalla tiedot veroilmoituksella ovat valmiiksi oikein.

Tänä vuonna ennen viimeistä määräpäivää muutoksia on tehnyt jo yli miljoona henkilöä. Ilmoittajat ovat siis olleet liikkeellä hyvissä ajoin.

Muista vähennykset ja esitäytetyltä puuttuvat tulot

Verohallinto muistuttaa, että esitäytetty veroilmoitus pitää aina tarkistaa, ja jos tiedoissa on virheitä tai puutteita, ne pitää korjata.

Verohallinto saa paljon tietoja automaattisesti, mutta esimerkiksi erilaisista vähennyksistä Verohallinnolla ei aina ole tietoa. Yleisimpiä vähennyksiä ovat kodin ja työpaikan väliset matkakulut, kotitalousvähennys ja tulonhankkimiskulut.

Verohallinto tekee kaikille palkansaajille automaattisesti 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen, joten tulonhankkimiskulut kannattaa ilmoittaa vain, jos ne ylittävät 750 euron rajan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun tekee yli puolet työpäivistä etätöitä kotonaan. Tällöin voi tehdä työhuonevähennyksen.

Vähennysten lisäksi myös esitäytetyltä puuttuvat tulot viime vuodelta pitää ilmoittaa viimeistään omana veroilmoituksen tarkistamisen määräpäivänä. Esimerkkejä itse ilmoitettavista tuloista ovat vuokratulot, virtuaalivaluuttatulot sekä tulot alustoilla tehdystä sisällöntuotannosta ja myynnistä.

Verohallinto kehottaa tarkistamaan ja täydentämään veroilmoituksen OmaVerossa.

Menikö määräpäivä jo? Toimi nopeasti

Jos veroilmoitusta korjaa myöhässä, voi joutua maksamaan myöhästymismaksun tai veronkorotuksen. Jos oma määräpäivä ehti jo mennä, kannattaa kuitenkin edelleen käydä mahdollisimman nopeasti täydentämässä veroilmoitusta OmaVerossa.

Osalla palkansaajista ja eläkeläisistä veroilmoituksen määräpäivä oli 7. ja 14. toukokuuta. Pienellä osalla palkansaajista eli toiminimiyrittäjien ja maataloudenharjoittajien puolisoilla veroilmoituksen määräpäivä oli jo 2. huhtikuuta.

Noin 1,5 miljoonan henkilön pitää tarkistaa esitäytetty veroilmoitus huomenna, sillä myös kahdella miljoonalla kiinteistönomistajalla on määräpäivä.

Tämä voi yllättää ansiopäivärahaa saavan

Avoimen työttömyyskassan mukaan ansiopäivärahan ja työttömyyskassan muiden etuuksien verotuksessa on huomioitava, että ennakonpidätysprosentti määritellään vähintään 25 prosentiksi, mikäli ei toimita etuutta varten erillistä verokorttia.

– Jos kassalla on käytössä palkkaa varten annettu oleva verokortti, ennakonpidätys on aina vähintään 25 prosenttia vaikka verokortissa olisi pienempi prosentti. Tämä koskee sekä suorasiirtona saatua verokorttia, että muutosverokorttia palkkaa varten, kertoo Avoimen työttömyyskassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka.

Muutosverokortti etuuden maksatusta varten on mahdollista tilata suoraan Verohallinnon OmaVero-palvelusta, ja se voidaan toimittaa sähköisesti kassaan. Näin varmistetaan, että etuuden veroprosentti on ajan tasalla ja vastaa nykyistä verotilannetta.

Tähän asti verokortit ovat tulleet voimaan helmikuun alussa ja tammikuun ennakonpidätykset on tehty edellisen vuoden verokortin prosenttia käyttäen. Nyt tämä käytäntö kuitenkin muuttuu. Vuodesta 2025 alkaen verokortit ovat voimassa heti tammikuun alusta lähtien ja verokortin tulorajat lasketaan koko vuoden tulojen mukaan.

Verokortteihin tulee muutos

Ensi vuodesta alkaen verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta.

Tavoitteena on selkiyttää ennakonpidätysmenettelyä ja vähentää verokorttimuutosten tarvetta. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 16. toukokuuta, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessa.

Nykyisin verokortit ovat tulleet voimaan vasta helmikuun alusta ja tammikuussa ennakonpidätykset on tehty edellisen vuoden päättyessä voimassa olleen verokortin veroprosentin mukaisesti.

Vuoden 2025 alusta alkaen verokortit astuvat voimaan heti vuoden alusta. Myös verokortin tuloraja lasketaan jatkossa koko vuoden tulojen perusteella.

Muutos selkiyttää ennakonpidätyksen toimittamista sekä suorituksen saajan että suorituksen maksajan näkökulmasta. Asiakaskyselyjen mukaan kansalaisten on ollut esimerkiksi vaikea hahmottaa verokortin voimaantuloajankohtaa ja sen vaikutusta tammikuussa maksettavien suoritusten ennakonpidätykseen.

Muutos parantaa verokorttimenettelyn ymmärrettävyyttä ja vähentää kansalaisten tarvetta tehdä verokorttimuutoksia. Lisäksi se vähentää verokorttimuutosten käsittelystä suoritusten maksajille aiheutuvaa työtä.

Lisäksi jatkossa yli 7 000 euron ennakonkannon alaiset tulot, kuten vuokratulot, voidaan myös ottaa huomioon verokortin ennakonpidätysprosentissa. Nykyisin vain enintään 7 000 euron tulot on voitu ottaa huomioon verokortilla.

Muutokset koskevat ensimmäisen kerran vuoden 2025 verokortteja, jotka näkyvät verovelvollisilla OmaVerossa marras-joulukuussa 2024. Postitse lähetettävät verokortit ovat perillä noin joulukuun puolessa välissä. Ottamalla käyttöön Suomi.fi-viestit, tieto uuden verokortin saapumisesta tulee sähköisesti heti, kun ensi vuoden verokortti on OmaVerossa.

Verohallinto ohjeistaa asiakkaita, kun muutos on ajankohtainen.

 

Suomi sai 38 maan verovertailussa yhden kärkisijan

OECD on päivittänyt verokiilavertailunsa. Mukana om 38 OEDC-maata ja selvitys tutki veroja ja pakollisten veroluonteisten maksujen suhdetta käteen jäävään nettopalkkaan. Myös rahaetuudet on huomioitu.

Selvityksessä vertailtiin erilaisia kotitalouksia keskenään. Vertailu kohdistui naimisissa oleviin pariskuntiin, joilla on kaksi lasta ja molemmat huoltajat käyvät töissä, pariskuntiin, joilla on kaksi lasta, mutta vain yksi elättäjä, sekä lapsettomiin sinkkuihin.

– Suomi kohdistaa keskimääräisen kaksilapsisen perheen elättäjän palkkaan korkeammat verot ja pakolliset maksut kuin yksikään toinen OECD-maa (vuosi 2023), nostaa vertailusta esiin Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Verokiila on perheen elättäjällä 39,8 prosenttia. OECD huomauttaa raportissaan, että yleensä lapsiin liittyvät rahaetuudet ja verohelpotukset pienentävät verokiilaa perheellisillä suhteessa lapsettomiin, mutta Suomessa tuo vaikutus oli pienempi kuin keskimäärin muissa OECD-maissa.

Kahden työssäkäyvän kaksilapsisessa perheessä Suomi sijoittui verokiilalla mitattuna sijalle 4.

– Sinkkujen verokiilavertailussa Suomi saa 6. sijan, Kujanpää jatkaa.

Belgiassa lapsettomien ja naimattomien työntekijöiden verokiila oli kovin, liki 40 prosenttia.

Lähes kahden miljoonan suomalaisen tarkistettava veroilmoitus viimeistään huomenna

Noin 1,95 miljoonan palkan-, etuuden- ja eläkkeensaajan pitää muistaa tarkistaa ja tarvittaessa täydentää esitäytettyä veroilmoitusta viimeistään huomenna.

Tyypillisiä itse täydennettäviä vähennyksiä ovat viime vuoden aikana kertyneet kodin ja työpaikan väliset matkakulut, etätyöhön liittyvät vähennykset ja muut tulonhankkimismenot sekä kotitalousvähennys.

Tuloista puolestaan esimerkiksi vuokratulot, virtuaalivaluuttatulot ja tulot alustoilla tehdystä sisällöntuotannosta pitää ilmoittaa itse.

Palkansaajien ja eläkeläisten veroilmoittamisen määräpäiviä on toukokuussa kolme. Noin 1,5 miljoonalla henkilöllä määräpäivä oli jo viikko sitten.

Ensi viikon tiistaina eli 21.5. määräpäivä on vielä 1,6 miljoonalla henkilöllä. Oma määräpäivä selviää esitäytetyltä veroilmoitukselta.

Suurimman osan ei tarvitse täydentää tai korjata esitäytetyn veroilmoituksen tietoja, vaan esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen riittää. Viime vuonna Verohallinto lähetti esitäytetyn veroilmoituksen 5,5 miljoonalle henkilölle, joista täydennyksiä siihen teki noin 1,4 miljoonaa henkilöä.

Verohallinto suosittelee täydentämään veroilmoituksen tiedot OmaVerossa. Viime vuonna OmaVeroa käytti 90 prosenttia veroilmoituksen täydentäjistä.

Tänä vuonna Verohallinto on muistuttanut erityisesti niin sanottuja sekailmoittajia hoitamaan kaikki veroilmoitusasiansa OmaVerossa. Viime vuonna 50 000 asiakasta ilmoitti osan veroilmoitustiedoistaan paperilomakkeella ja osan OmaVerossa.

Jos veroilmoitustaan täydentää myöhässä, voi joutua maksamaan myöhästymismaksun tai veronkorotuksen. Jos oma määräpäivä ehti jo mennä, Verohallinto kehottaa kuitenkin edelleen täydentämään veroilmoitusta OmaVerossa mahdollisimman nopeasti.

OmaVerossa täydentäminen on mahdollista verotuksen päättymiseen asti. Tiedon oman verotuksensa päättymisajankohdasta voi tarkistaa verotuspäätökseltä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)