Verkkouutiset

Verotus

Kuntien kiinteistöveroista saamat tuotot vahvassa kasvussa

24.03.2023 | 09:51

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,2 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotto nousee noin 170 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna.

Verohallinnon mukaan kasvu johtuu siitä, että rakennuskustannusten nousu on nostanut rakennusten verotusarvoa.

Vuoden 2023 kiinteistövero perustuu rakennusten ja maapohjan vuoden 2022 verotusarvoihin sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2023 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Vuonna 2022 kiinteistöveron tuotto kasvoi 4,2 prosenttia, joten verokertymän kasvu on nopeutunut edellisvuodesta.

– Kiinteistöveron kasvuvauhti ei kuitenkaan yllä ennätystasolle, koska siihen vaikuttavat rakennusten jälleenhankinta-arvojen lisäksi muutokset myös esimerkiksi maapohjien verotusarvoissa sekä kiinteistöveroprosenteissa. Kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2023 nopeammin viimeksi vuonna 2014, kiinteistöverotilastoista vastaava ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo tiedotteessa.

Kiinteistöveron tuotosta 75,5 prosenttia (noin 1,7 miljardia euroa) kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on 24,5 prosenttia (noin 550 miljoonaa euroa). Tänä vuonna maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 10,5 prosenttia.

Kolmannes kiinteistöveroista Uudeltamaalta

Ennakkotietojen mukaan Uudellamaalla sijaitsevien kuntien osuus laskennallisesta koko maan kiinteistöverosta on 34,4 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaan kunnilla (8,7 prosenttia) ja Varsinais-Suomen kunnilla (7,6 prosenttia).

Laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa kaikissa maakunnissa. Eniten kasvua on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvaa sekä rakennuksista että maapohjasta kertyvä kiinteistövero. Kasvu johtuu suurelta osin tuuli- ja aurinkovoimaloiden sekä sairaala- ja laitosrakennusten kiinteistöveron kasvusta.

Rakennusten ja maapohjan osuudet kiinteistöveroista vaihtelevat maakunnittain. Rakennusten osuus kiinteistöverosta on suurin Satakunnassa (90 prosenttia) ja pienin Uudellamaalla (60,8 prosenttia), jossa maapohjan verotusarvo on muuta maata korkeampi. Jälleenhankinta-arvojen korotuksen vaikutus kiinteistöveroihin on sitä suurempi, mitä suurempi osuus kiinteistöverosta tulee rakennuksista.

Nyt julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto on laskenut kiinteistöverot vuodelle 2023. Vuoden 2023 kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen Verohallinto julkaisee lopulliset tilastot kiinteistöveroista.

Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää kiinteistöverotuspäätös 9. toukokuuta mennessä, yritysten ja yhteisöiden 2. toukokuuta mennessä.

− Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa. Myös silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut eli esimerkiksi kesämökin on muuttanut vakituiseksi asunnoksi, muutokset pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella, ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta neuvoo.

Vuonna 2022 kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.

Suurimmalla osalla kiinteistönomistajista kiinteistöveron eräpäivät ovat elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa. Viime vuonna lähes neljäsosa asiakkaista eli yli 500 000 kiinteistönomistajaa maksoi kiinteistöveron myöhässä.

− Jotta maksu ei unohtuisi, kannattaa tilata Verohallinnon e-lasku omassa verkkopankissa nyt, kun asia on ajankohtainen, Backlund vinkkaa.

Näin yritykset reagoivat osinkoverotuksen kiristykseen

23.03.2023 | 11:04

Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa myös lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta.

Asia ilmenee tuoreesta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Siinä tarkastellaan 2010-luvulla tehtyjä muutoksia näihin veroasteikon raja-arvoihin ja tutkitaan kuinka yritysten omistajat reagoivat veronmuutoksiin.

– Yritysten omistajat pystyvät optimoimaan yrityksestä nostamiensa osinkotulojen määrän ja nostavat osinkotuloja matalamman verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen rajojen kiristämisen myötä suurempi osuus voitoista jätettäisiin yritykseen kerryttämään nettovarallisuutta, ja pienentyneet osingot maksettaisiin omistajille osin palkkana osingon sijaan, vanhempi tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta tiivistää tiedotteessa tutkimuksen havainnot.

Yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa

Vuosina 2006–2011 kevyemmän osinkoverotuksen euromääräinen raja oli 90 000 euroa. Vuonna 2012 rajaa laskettiin 60 000 euroon ja vuodesta 2014 raja-arvo on ollut 150 000 euroa. Raja-arvon jälkeen osinkotulot ovat korkeammin verotettua pääomatuloa.

Vuoden 2014 veromuutos kevensi korkean nettovarallisuuden yritysten osinkoverotusta huomattavasti. Tutkimuksessa havaitaan, että nämä varakkaat yritykset kasvattivat omistajille maksettavia osinkoja keskimäärin kahdeksan prosenttia samalla kun omistajan palkka samasta yrityksestä pieneni kahdeksan prosenttia.

– Yrityksestä nostettavien osinkotulojen määrää on helppo optimoida. Yritysten omistajat nostavat osinkotuloja usein matalamman osinkoverotuksen raja-arvoihin asti ja muuttavat voitonjakoa veroasteikon raja-arvojen muuttuessa, Koivisto kertoo.

Osinkovero on Suomessa matala listaamattomille yrityksille, joilla on vahva nettovarallisuus, sekä kansainvälisesti verrattuna että verrattuna muihin tuloveroihin. Erityyppisten yritysten omistajat ovatkin hyvin erilaisessa asemassa verotuksellisesti.

Vuosina 2006–2013 matalamman osinkoverotuksen raja oli yhdeksän prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Vuodesta 2014 lähtien on ollut voimassa nykyinen kahdeksan prosentin raja-arvo.

Tutkimuksessa havaitaan, että nettovarallisuusrajan madaltaminen vaikutti voimakkaasti maksetun osingon määrään. Yritykset, jotka maksoivat aiemmin osinkoa yhdeksän prosenttia suhteessa nettovarallisuuteen, kiristivät osingon maksua uuden raja-arvon mukaisesti vastaamaan kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta.

– Valtaosa yrittäjistä ei nosta osinkotuloja yli nettovarallisuusrajan, koska raja-arvon ylimeneviä osinkotuloja verotetaan ansiotulona ja heidän olisi lähes sama nostaa yrityksestään palkkaa. Siirtämällä osingonjakoa omistaja voi myös lykätä veronmaksua sekä kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta, mikä mahdollistaa kevyemmän osinkoverotuksen tulevaisuudessa, Koivisto toteaa.

Osinkoveron muutoksilla ei havaittu tutkimuksessa olevan vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.

Yrittäjät tyrmäävät osinkoverotuksen kiristyksen: Erittäin vakavia seurauksia

23.03.2023 | 07:00

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisellä olisi erittäin vakavia seurauksia taloudelle, ilmenee Suomen Yrittäjien teettämän Yrittäjägallupin tuloksista.

– Sanalla sanoen: se olisi myrkkyä taloudelle ja yrittäjyydelle, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kiteyttää tiedotteessa.

SDP on esittänyt vaaliohjelmassaan yrittäjien verotukseen 350–600 miljoonan euron kiristyksiä. SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on pitänyt osinkoverotuksen kiristämistä toistuvasti esillä keskeisenä ”tulonsopeutustoimena”.

– Osinkoverotuksen kiristäminen iskisi nopeasti kasvuun sekä yrittäjien kykyyn investoida ja työllistää. Se olisi aivan väärä signaali yrittäjille ja omistajille, joiden odotetaan investoivan ja työllistävän, Salminen sanoo.

Suomen Yrittäjät korostaa, että verotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä, omistajuuteen kannustavaa, riskinotosta palkitsevaa, ennakoitavaa ja johdonmukaista, jotta Suomessa kannattaa yrittää, investoida ja työllistää.

Mitä suurempi on yritys, sitä laajempia olisivat osinkoverotuksen kiristämisen vaikutukset. Vaikutukset olisivat vähäisimpiä yksinyrittäjillä.

Osakeyhtiön edustajista (668 vastaajaa) 39 prosenttia vastaa, että ne maksaisivat vähemmän osinkoja, jos osinkovero kiristyisi. 34 prosenttia kertoo, että osakeyhtiön kasvuhalukkuus vähenisi. Investointeja omaan yritykseen vähentäisi 27 prosenttia. Yksi viidestä harkitsisi peräti yrityksen lopettamista.

– Yrittäjät kertovat, että maksaisivat veroja vähemmän. Tämä tarkoittaa, että verokertymä voisi jopa vähentyä. Kasvuhakuisten yritysten määrä on muutoinkin selvästi laskussa. Kiristys vauhdittaisi tätä ja vaarantaisi uusien työpaikkojen syntyä, Salminen sanoo.

Yli kymmenen työllistävistä yrityksistä (vastaajia 1 038, joukossa myös muita yhtiömuotoja kuin osakeyhtiöitä) 44 prosenttia kertoisi osinkoverotuksen kiristyksen vähentävän kasvuhaluja, 42 prosenttia maksaisi vähemmän osinkoja, 40 prosenttia vähentäisi investointeja yritykseensä ja 25 prosenttia siirtäisi toimintaa Suomesta.

– Viesti on selvä: osinkoverotuksen kiristäminen on tehokas keino tuhota kasvua. On käsittämätöntä edes kuvitella, että osinkoverotuksen kiristäminen voisi tapahtua ilman merkittäviä kielteisiä talousvaikutuksia. Se iskisi lujaa teollisuuteen ja työllistäviin yrityksiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallupissa kysyttiin eri asioiden vaikutuksia investointihalukkuuteen. Verojärjestelmän ennakoitavuus on tällä hetkellä tärkein investointihalukkuutta Suomeen lisäävä tekijä. Sen jälkeen tulevat toimiva logistiikka, sujuva investointiluvitus ja luotettavat viranomaiset.

Pahimpia investointijarruja ovat kasvava julkinen velka sekä ay-liikkeen ja Venäjän toiminta.

– Ennakoitava verojärjestelmä on kannustanut investoimaan Suomeen. Se on ollut Suomelle tärkeä kilpailuetu, kun on kamppailtu investoinneista. Jatkuva intoilu yrittäjien verotuksen kiristämisellä syö yritysten ja niiden omistajien halua investoida Suomeen. Se osuu omaan nilkkaan, Pentikäinen sanoo.

Kantar Public selvitti 5.–20. maaliskuuta Yrittäjien toimeksiannosta osinkoverotuksen kiristämisen vaikutuksia.

Pysäyttävä vertailu: Suomen olutvero on kirkkaasti Euroopan korkein

19.03.2023 | 10:58

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila kritisoi Twitterissä Suomen alkoholiverotusta.

– Suomen olutvero on kaksinkertainen Ruotsiin nähden, kolminkertainen Viroon ja kuusinkertainen Tanskaan verrattuna.

Urrila viittaa julkaisussaan Maarit Aarni-Sirviön julkaisemaan Panimoliiton tilastoon, jossa vertaillaan olutveroja EU-maissa vuonna 2023.

Tilastosta selviää, että Suomi verottaa 5,0-prosenttista olutta 1,90 euroa litralta. Toisena olevalla Irlannilla vastaava luku on 1,13 ja Ruotsissa 0,95 ja Virossa 0,64.

– Pidämme Viroa edullisen alkoholin maana, mutta se onkin EU-vertailussa yksi kireimpiä verottajia, Urrila kommentoi.

Espanjassa, Luxemburgissa, Saksassa ja Bulgariassa vero on vain 0,10 euroa. Saksaan verrattuna Suomessa on siis 19-kertainen verotus.

”Säästöille ja uudistuksille ei ole vaihtoehtoa”

18.03.2023 | 14:22

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi Twitterissä Suomen veroastetta.

Lehtisen mukaan Suomen ”matka kohti Tanskan mallia”, eli maailman korkeinta veroastetta, on jatkunut viime vuonna.

Suomen veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2022 43,2 prosenttia, vaikka joulukuun ennuste oli 42,0 prosenttia.

– Säästöille ja rakenneuudistuksille ei ole ensi vaalikaudella järkevää vaihtoehtoa, Lehtinen toteaa.

Veroaste on viimeksi lähtenyt laskuun vuonna 2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Veroaste oli korkeimmillaan 43,7 prosenttia vuonna 2016 ja laski 41,8 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana veroaste lähti jälleen nousuun ja on noussut lähelle vuosikymmenen huippulukemaa.

Rakentamisen kallistuminen nostaa monen kiinteistönomistajan veroja

16.03.2023 | 07:48

Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää kiinteistöverotuspäätös 9. toukokuuta mennessä, yritysten ja yhteisöiden 2. toukokuuta mennessä. Rakennuskustannusten nousu on nostanut rakennusten verotusarvoa, mikä on yksi syy siihen, että kiinteistövero on monilla aikaisempaa korkeampi.

Valtaosalla kiinteistönomistajista kiinteistövero on tänä vuonna suurempi kuin viime vuonna. Yksi syy tähän on se, että rakentamisen kustannukset ovat nousseet.

Rakennusten kiinteistövero ja verotusarvo perustuvat jälleenhankinta-arvoihin, jotka valtiovarainministeriö määrittelee vuosittain annettavalla asetuksella. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä, kuinka paljon vastaavan uuden rakennuksen rakentaminen maksaisi.

Ministeriö tarkistaa arvoja vuosittain rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Indeksi on noussut edellisvuodesta 9,4 prosenttia.

– Rakennuskustannusindeksi on noussut poikkeuksellisen paljon, ja se näkyy monille kiinteistönomistajille verojen nousuna. Aikaisemmin indeksin muutokset ovat olleet selvästi maltillisempia, sanoo ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta.

Kiinteistöveron suuruus riippuu kiinteistön verotusarvon lisäksi kunnan määrittelemistä kiinteistöveroprosenteista. Verohallinto tilittää kiinteistöveron kokonaisuudessaan kunnille.

– Kiinteistöveron määrä muuttuu eri veronmaksajilla eri verran. Muutos riippuu muun muassa siitä, miten suuri osuus kiinteistöverosta määräytyy maapohjista ja kuinka suuri rakennuksista. Lisäksi erilaisista rakennuksista tehdään eri suuruisia ikäalennuksia, Backlund sanoo.

Kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi pitää ilmoittaa

Kiinteistöveron nousu voi johtua myös muista syistä. Kunta on voinut korottaa kiinteistöveroprosenttiaan, tai se on voinut tarkistaa ja korjata alueellaan olevien rakennusten tietoja ja ilmoittaa muutoksista Verohallinnolle.

Verohallinto on myös tarkistanut ja korjannut maapohjien virheellisiä tietoja, kuten tontin kaavatietoja tai muita ominaisuuksia.

Kiinteistövero muuttuu myös silloin, jos kiinteistönomistaja ilmoittaa Verohallinnolle muutoksista, kuten rakennuksen perusparannuksista tai sen käyttötarkoituksen muuttumisesta.

− Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa. Myös silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut eli esimerkiksi kesämökin on muuttanut vakituiseksi asunnoksi, muutokset pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella, Backlund neuvoo.

Viime vuonna kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Backlundin mukaan valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.

Muutosten ilmoittaminen unohtuu vuosittain tuhansilta

Backlund muistuttaa, että kiinteistöverotuspäätös on aina syytä tarkistaa. Jos tiedot ovat oikein, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden pitää ilmoittaa muutokset Verohallintoon viimeistään 2.5. Henkilöasiakkaiden määräpäivä on 9.5.

Backlund kehottaa kiinteistönomistajia ilmoittamaan mahdolliset muutokset määräpäivään mennessä.

− Jos muutoksia ei ilmoita kiinteistöveroilmoituksella, vaihtoehtona on tehdä oikaisuvaatimus jälkeenpäin, mikä on hidas prosessi. Vuosittain tuhansilta kiinteistönomistajilta jäävät muutokset tekemättä määräaikaan mennessä, Backlund sanoo.

Suurimmalla osalla kiinteistönomistajista kiinteistöveron eräpäivät ovat elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa. Maksueriä on kaksi silloin, jos kiinteistövero on 170 euroa tai enemmän.

Viime vuonna lähes neljäsosa asiakkaista eli yli 500 000 kiinteistönomistajaa maksoi kiinteistöveron myöhässä.

− Kannattaa tilata Verohallinnon e-lasku omassa verkkopankissa nyt, kun asia on ajankohtainen. Viimeistään e-lasku pitää tilata kolme viikkoa ennen kiinteistöveron eräpäivää. Silloin se tulee verkkopankkiin noin kaksi viikkoa ennen eräpäivää. Viivästyskorko maksamattomalle verolle alkaa kertyä heti eräpäivän jälkeen, Backlund muistuttaa.

Tullin keräämät verot lähes kaksinkertaistuivat

09.03.2023 | 11:00

Tullin keräämät verot lähes kaksinkertaistuivat viime vuonna verrattuna vuoteen 2021. Tulli kertoo asiasta tiedotteessa.

Viime vuonna kerättiin veroja yhteensä 429 miljoonaa euroa. Kokonaisverokertymä on noin 135 miljoonaa euroa eli 46 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Tullin keräämää kokonaispottia kasvattivat erityisesti kertyneet tullimaksut, jotka selittyvät pääasiassa kohonneilla tuontihinnoilla. Myös valtiolle menetetyksi tuomittujen virtuaalivaluuttojen myynti näkyy tuloksessa.

– Suurin osa kerätyistä veroista koostuu yhä tullimaksuista, joita kerättiin viime vuonna yhteensä noin 297 miljoonaa euroa. 92 miljoonan euron kasvu vuodesta 2021 selittyy pitkälti tuontihintojen nousulla. EU:lle tullimaksuista tilitettiin 223 miljoonaa euroa, ja Suomelle jää kokonaissummasta palkkiona neljännes eli 74 miljoonaa euroa, kertoo asiakkuus- ja veronkantojohtaja Tom Ferm tiedotteessa.

Tullimaksut ovat osa Euroopan unionin omia varoja, ja Suomen Tulli on osa Euroopan unionin tulliliittoa. Tullimaksuun vaikuttavat tavaran tullinimike sekä tullausarvo. Tullimaksua ei yleensä peritä, kun tavara tulee EU:n sisältä tai EU:n tullialueen sisältä mutta veroalueen ulkopuolelta, kuten Ahvenanmaalta tai Kanariansaarilta.

Tulli keräsi maahantuonnin arvonlisäveroa saman määrän kuin vuonna 2021 eli 40 miljoonaa euroa. Kerättyjen väylämaksujen määrä kasvoi 52 miljoonaan euroon vuoden 2021 45 miljoonasta eurosta. Tulli kerää väylämaksuja aluksista, joilla harjoitetaan kauppamerenkulkua Suomen aluevesillä. Väylämaksun suuruus riippuu alustyypistä, aluksen nettovetoisuudesta ja jääluokasta.

Palvelumaksut ja muut satunnaiset tuotot puolestaan kasvoivat 36 miljoonaa euroa vuoteen 2021 verrattuna. Tuottoihin ja taseen eriin sisältyivät virtuaalivaluuttojen myynnit, joista kertyi yhteensä 46,5 miljoonaa euroa. Satunnaisiin tuottoihin näistä kirjattiin 37 miljoonaa euroa ja loput myynnistä saaduista varoista kohdistettiin virtuaalivaluuttojen tasearvon poistamiseen.

– Tullin keräämät verot nousivat kokonaisuudessaan 135 miljoonalla eurolla 429 miljoonaan euroon, joka on 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Tullin kantamien verojen ja maksujen verojäämät olivat vuonna 2022 noin miljoona euroa ja verojäämäprosentti 0,23 prosenttia, sanoo Ferm.

Professori tyrmää Tanskan mallin – ”verotuksella voidaan myös tuhota asioita”

05.03.2023 | 14:14

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja ja kokoomuksen uusmaalainen eduskuntavaaliehdokas Lasse Lehtonen ei pidä kannatettavana veroasteen nostamista. Uuden Suomen blogissaan Lehtonen ottaa kantaa eduskuntavaalien alla käytävään verokeskusteluun.

Lehtonen huomauttaa, että alkuvuonna voimaan astuneen sote-uudistuksen mukanaan tuomaa veromuutosta ei ole onnistuttu tekemään niin, ettei se muuttaisi veroprosentteja. Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on, ”ettei kenenkään verotus kiristy tai kevenny liikaa”, Lehtonen lainaa.

– (Sanna) Marinin hallituksen sote-uudistuksen rahoitusmalli, jossa valtio pääosin rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan, astui voimaan vuoden 2023 alusta. Samalla muuttui palkansaajien verotus, sillä kuntien soteen käyttämä rahoitus siirtyi kerättäväksi kunnallisveron sijasta valtionverotuksella. Valtionverotus on progressiivista, mikä tarkoittaa kovempaa marginaaliverotusta eli että lisäansioista yhä suurempi osuus menee veroihin. Veroasteikoissa tämä näkyy nyt esim. 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevasta ylöspäin. Veronmaksajien keskusliiton tilastojen mukaan vuonna 2022 marginaaliveroprosentti 38000 euroa vuodessa ansaitsevalle palkansaajalle oli 48,1%, mutta vuonna 2023 tuolla palkkatasolla marginaaliveroprosentti on jo 49,5%.

Lehtonen tyrmää keskustelussa esiin nousseen Tanskan mallin. Tanskassa veroaste on Suomea korkeampi, ja Tanskan kaltaista veromallia on pidetty keinona paikata julkisen talouden kestävyysvajetta.

– Ehdotuksen tosiasiallisten vaikutusten arvioimiseksi on hyvä vilkaista Tanskan ja Suomen palkkatulojen veroprosentteja eri ansiotasoilla: 30500 euron vuosiansioilla palkansaajan veroprosentti v. 2022 oli Tanskassa 32,6% ja Suomessa 22,6%, 47000 euron vuosiansiolla Tanskan veroprosentti oli 35,1% ja Suomen 31,0%, mutta 152500 euron vuositulolla palkkatulon kokonaisveroprosentti Tanskassa oli 46,8% ja Suomessa 48,1%.

– Tanska siis verottaa pienituloisia palkansaajia selvästi Suomea kovemmin, mutta suurituloisia taas keveämmin kuin Suomi, Lehtonen kirjoittaa.

Blogissaan Lehtonen viittaa lukujen osalta Veronmaksajain keskusliiton tilastoihin.

Kokoomus on esittänyt työn verotuksen keventämistä ja erilaisten haittaverojen lisäämistä niiden sijaan, Lehtonen toteaa. Hän pelkää, että työn verotus johtaa Suomessa pahimmillaan aivovuotoon.

– Olemme nimittäin pikkuhiljaa ajautuneet tilanteeseen, jossa työn tekemisellä ei Suomessa enää oikein vaurastu. Kehitys on koko yhteiskunnan kannalta hyvin vaarallinen, koska se on omiaan vähentämään sosiaalista kiertoa sekä esim. kiinnostusta kouluttautumiseen. Toki joillekin vasemmistostrategeille kansan pitäminen köyhänä voi olla houkutteleva keino varmistaa oma kannattajajoukko, vaikka proletariaatin diktatuurin mainitseminen ei vasemmistopolitiikan muotitermeihin enää kuulukaan.

– Pahimmillaan kehitys voi jopa johtaa siihen, että parempaa elintasoa haluavat lähtevät Suomesta sellaisiin maihin, joissa vaurastuminen myös omalla työllä on mahdollista.

Lehtonen korostaa, että verotus ja sen progressio ovat välttämättömiä keinoja varmistaa hyvinvointivaltion ydintoimintojen saavutettavuus ja oikeudenmukaisuus. Samalla verotuksella voidaan myös tuhota asioita, Lehtonen kirjoittaa, 1700- ja 1800-luvuilla vaikuttanutta yhdysvaltalaistuomari John Marshallia lainaten.

– On nimittäin niin, että veroprosentin kasvattaminen usein lopulta pienentää verokertymää. Korkea verotus kun vähentää halukkuutta työntekoon ja yrittämiseen. Suomen ongelmana ei nyt ole vain valtion talouden alijäämä, vaan myös heikko talouskasvu. Työn korkea verotus kohdistuu usein juuri niihin toimijoihin, joiden varassa maamme tuottavuuden kehitys ja talouden kasvu lepää.

– Ei siis olisi kovinkaan viisasta tehdä nyt sellaisia verotuksellisia toimia, joilla entisestään vähennettäisiin halukkuutta työn tekemiseen taikka joilla tuhotaan kovasti kaivatun talouskasvun mahdollisuus, Lehtonen päättää bloginsa.

Kuva näyttää miten kovaa Suomessa verotetaan palkkoja – ”Alkaa purra jo matalilla tulotasoilla”

05.03.2023 | 12:44

Ylimpien ansiotulojen verotus on Suomessa myös kansainvälisesti katsoen ”äärimmäisen kovaa”, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Ekonomisti kommentoi asiaa Twitterissä.

– Suomen ylimpien ansiotulojen verotus on äärimmäisen kovaa. Ylin rajaveroaste on kansainvälisesti vertaillen korkea. Korkein veroaste alkaa vaikuttaa kansainvälisesti vertaillen alhaisilla tulotasoilla, Kotamäki kirjoittaa.

Rajaverolla eli marginaaliverolla tarkoitetaan lisätulosta menevää veroa.

Ekonomisti on lisännyt tviittiinsä kuvion korkeimmasta rajaveroasteesta ja siihen liittyvästä tulorajasta OECD-maissa. Kuva on ilmestynyt Ajatuspaja Toivon vuonna 2021 julkaisemassa raportissa. Kotamäki oli yksi Suomea taloudellisena toimintaympäristönä tarkastelevan ”Irti kuihtumisen kierteestä”-raportin kirjoittajista.

Kotamäki käsittelee aihetta vuoden 2021 raportissa yksityiskohtaisemmin.

–  Suomessa ylin rajaveroaste saavutetaan suhteellisen matalilla tuloilla; ylimmän mahdollisen veroluokan piiriin (n. 60 %) ”pääsee” tienaamalla alle kaksi kertaa keskitulon verran. Monissa muissa maissa ylin rajaveroaste on matalampi ja sen piiriin joutuu vasta korkeammilla tuloilla, hän kirjoittaa.

Suomi voidaankin Kotamäen mukaan lukea korkean progression maihin.

–  Ylimmän rajaveroasteen ja sen tulorajan yhteyden perusteella korkean progression maihin voidaan lukea Belgia, Suomi, Ruotsi, Tanska, Italia, Irlanti sekä Hollanti. Näissä maissa ylin rajaveroaste on yli 50 prosenttia ja sen piiriin siirtyy tienaamalla alle kolme kertaa keskipalkan verran. Esimerkiksi Norjassa ylin rajaveroaste on alle 50 prosenttia ja Ruotsikin on viime vuosina lähestynyt 50 prosentin rajapyykkiä.

Twitterissä Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen on Kotamäen kanssa samoilla linjoilla.

–  Tämä juuri. Usein unohdetaan, että korkea rajavero alkaa meillä purra jo matalilla tulotasoilla, Sorjonen kommentoi kollegansa Twitter-päivitystä.

Suomen korkeaan marginaaliverotukseen kiinnitti helmikuussa huomiota myös Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Penna Urrila. Jokainen, tulotasosta riippumatta, maksaa marginaaliveroa mahdollisista lisätuloista, Urrila korosti. Hän huomautti lisäksi, että verrokkimaista muun muassa Ruotsi ja Tanska ovat keventäneet marginaaliveroa erityisesti asiantuntijatehtävissä.

Verotuksesta on keskustelu ahkerasti huhtikuun eduskuntavaalien alla. Pääministeripuolue SDP esitti helmikuun alussa veropohjan tiivistämistä sekä verotuksen uudistamista nykyistä progressiivisemmaksi.

”Luulin, että keskusta kannattaa työn verotuksen keventämistä”

03.03.2023 | 18:15

Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttisen mukaan keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon kokoomusta arvosteleva kirjoitus on täynnä asiavirheitä, joka kertoo keskustan aatteellisesta siirtymästä vasemmalle.

Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko väitti perjantaina julkaisemassaan blogikirjoituksessa kokoomuksen ajavan ”hyväosaisten veroalea”. Hänen mukaansa on hämmästyttävää, että puolue on esittämässä miljardin euron alennusta ansiotulojen verotukseen.

– Luulin, että keskusta kannattaa työn verotuksen keventämistä. Näköjään olin väärässä. Saarikko pelaa täsmälleen samoilla argumenteilla kuin (Sanna) Marinin SDP. Puolueita on veropolitiikassaan vaikea erottaa toisistaan. Keskusta on siirtynyt talous- ja veropolitiikassa selvästi vasemmalle. Saarikko rakentaa pohjaa vasemmistohallituksen jatkolle, Marttinen sanoo tiedotteessa.

Marttinen huomauttaa, että Saarikko ilmoitti keskuskauppakamarin suuressa veropäivässä 2021 pitämässään puheessa kannattavansa työn verotuksen keventämistä kahdella prosenttiyksiköllä. Kevennys olisi ollut mittaluokaltaan kolminkertainen kokoomuksen vaatimaan miljardin kevennykseen nähden.

Marttisen mukaan julkisen talouden mittava rakenteellinen alijäämä oli jo Saarikon puhuessa tiedossa.

– Vielä viime syksyn budjettiriihen alla Saarikko puhui mahdollisuudesta keventää työn verotusta. Nyt tämä puhe on loppunut. Se on harmi ahkeran työssä käyvän suomalaisen ja eläkkeensä ansainneen seniorikansalaisen kannalta. Kokoomus on jäänyt yksin puolustamaan veronmaksajan etua, Marttinen sanoo.

Marttisen mukaan Saarikko on väärässä väittäessään, että kokoomus leikkaisi palveluista veronkevennysten rahoittamiseksi. Marttinen huomauttaa, että samaan aikaan Saarikko väittää veronkevennysten heikentävän julkista taloutta.

Marttisen mukaan kumpikaan syytös ei pidä paikkaansa.

– Keskusta on ollut höveli rahan jakaja, mutta säästeliäs totuudessa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa veronkevennykset painotettiin työtulovähennyksen korotuksella maltillisesti pieni- ja keskituloisiin työtuloihin. Saarikko on pyytänyt eduskunnan sisäiseltä tietopalvelulta jonkin muun laskelman. Tällainen temppuilu ei ole kunniaksi vanhalle valtionhoitajapuolueelle, Marttinen sanoo.

– Kokoomus ei kevennä veroja velaksi. Työn ja eläkkeiden veronkevennykset katettaisiin kokonaan työllisyyden ja kasvun kannalta vähemmän haitallisilla veroilla. Valtiovarainministerin pitäisi ymmärtää, että jos yhtä veroa kiristetään ja toista kevennetään yhtä paljon, ei velanottotarve muutu, Marttinen sanoo.

LUE MYÖS:
Annika Saarikko: Kokoomus haluaa ottaa sairailta ja antaa rikkaille

Viime vuonna ilmoittamattomia veroja yli puoli miljardia euroa

02.03.2023 | 07:36

Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo, että ilmoittamatta jääneitä veroja on paljastunut valvonnassa entistä enemmän siksi, että Verohallinto tekee valvontaa entistä tehokkaammin.

− Olemme paremmin onnistuneet löytämään merkittävät veroriskit ja kohdentamaan toimenpiteet oikein sinne, missä riskit ovat suurimmat, Myllyniemi sanoo.

Verohallinnon ohjaus ja valvonta käsittää verotarkastukset, saapuneiden veroilmoitusten valvonnan sekä neuvontaa ja ohjausta. Valvonnan ohella Verohallinto turvaa verokertymää tekemällä veroilmoittamisesta asiakkaille helpompaa ja parantamalla palveluitaan.

− Tulevaisuuden tavoitteemme on, että verotus voitaisiin toteuttaa saumattomasti yritysten liiketoiminnan tai henkilöasiakkaiden tulojen ansaitsemisen yhteydessä. Tämä vähentäisi verotukseen liittyvää hallinnollista taakkaa ja lisäisi sekä Verohallinnon että asiakkaidemme mahdollisuuksia toimia verotuksen osalta ennakoivasti tai mahdollisimman reaaliaikaisesti, Myllyniemi sanoo tiedotteessa.

Verotarkastusten määrä laski

Euromääräisesti eniten maksuun pantavia veroja kertyi verotarkastusten perusteella, yhteensä 329 miljoonaa euroa.

− Verotarkastusten euromääräinen tulos on ollut kasvu-uralla jo vuosien ajan. Vuonna 2021 verotarkastusten maksuunpanot olivat 220 miljoonaa euroa, vuonna 2020 noin 138 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 127 miljoonaa euroa, Myllyniemi kertoo.

Tehtyjen verotarkastusten määrä on kuitenkin ollut laskussa jo useamman vuoden.

− Verotarkastajat tekivät viime vuonna tuhansia valvontatoimenpiteitä, mutta varsinaisia verotarkastuksia näistä oli alle 1 500 kappaletta. Tarkastustulosten kasvun taustalla onkin se, että olemme pystyneet koko ajan kehittämään kohdevalintaa aiempaa osuvammaksi, Myllyniemi toteaa.

− Lisäksi verotarkastajat hoitavat osan kohteista kevyempinä valvontatoimenpiteinä tai ohjaavina toimenpiteinä, mikä säästää työaikaa niihin kohteisiin, joissa verotarkastustoimenpiteistä on suurin hyöty. Näin myös oikein toimivat tai pelkästään ohjausta tarvitsevat asiakkaat välttyvät raskailta hallinnollisilta toimenpiteiltä ja saavat ohjeet oikein toimimiseen.

Verotarkastusten euromääräiseen tulokseen sisältyy harmaan talouden tarkastuksen tuloksia noin 70 miljoonaa euroa. Muita euromääräisesti merkittäviä osa-alueita vuonna 2022 olivat ulkomailta Suomeen alkoholia myyvien verkkokauppojen valmisteverotarkastukset sekä ulkomailla olevaan varallisuuteen kuten erilaisiin sijoitustuotteisiin ja vakuutuskuoriin kohdistuvat tarkastukset.

Veroilmoituksilla yli 200 miljoonan euron edestä ilmoittamatta jääneitä veroja

Myös veroilmoitusten valvonnassa ilmoittamatta jääneitä veroja paljastui noin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän, yli 200 miljoonaa euroa. Saapuneiden veroilmoitusten valvonta ja säännönmukaisen verotuksen yhteydessä toteutettu valvonta muodostaa lukumääräisesti suurimman osan Verohallinnon valvontatoimenpiteistä.

− Veroilmoitusvalvonnassa osa henkilöiden, yhtymien ja yhteisöjen jättämistä veroilmoituksista valikoituu erilaisilla kriteereillä virkailijoiden käsiteltäväksi ennen verotuspäätöksen muodostamista. Verohallinto tarkistaa veroilmoituksille annettuja tietoja ja vertaa niitä muualta saamiimme tietoihin. Myös esimerkiksi arvonlisävero- tai varainsiirtoveroilmoituksista osa valikoidaan niiden saapumisen jälkeen tarkempaan tarkasteluun, Myllyniemi kertoo.

Hänen mukaansa verovalvonnan hyvät tulokset johtuvat ennen kaikkea Verohallinnon toiminnan tehostumisesta eikä niinkään verovajeen kasvusta.

− Täytyy kuitenkin muistaa, että taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat, joten mikäli yleinen taloustilanne vielä merkittävästi heikkenee, meidän tulee olla erityisen hereillä verovajeen kehittymisen suunnasta, Myllyniemi toteaa.

Verohallinto keräsi ja tilitti veronsaajille viime vuonna yli 81 miljardia euroa.

− Yhden prosentin verovajeen kasvu merkitsisi vuositasolla 800 miljoonan vajetta veronsaajien eli muun muassa valtion ja kuntien kassaan. Verokertymän turvaamisen näkökulmasta on olennaista, että verovaje ei pääse kasvamaan tilanteessa, jossa veronsaajien taloustilanne on jo valmiiksi tiukka, Myllyniemi sanoo.

SDP puhuu Tanskan mallista – ”näkyisi rajusti ruuan hinnoissa”

27.02.2023 | 15:09

SDP ajaa Suomeen niin sanottua ”Tanskan mallia” verotuksessa. SDP:n puheenjohtaja pääministeri Sanna Marin sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ”Tanskassa verotus on paljon kireämpää kuin Suomessa, siellä se on laajemmilla harteilla kuin Suomessa. Jos meillä olisi Tanskan, siis toisen pohjoismaan, kaltainen verotus, niin meidän julkinen taloutemme olisi lähes tasapainossa”.

Linjaus on ihmetyttänyt, sillä Tanskassa on Suomeakin korkeampi kokonaisveroaste. Tanskassa kokonaisveroaste on 46 prosenttia, Suomessa 43 prosenttia. Toisin kuin Suomessa on Tanskassa verotuksen painopiste vähemmän työssä ja enemmän toisaalla.

Tanskassa varsinkin pieni- ja keskituloisten verotus on kireämpi kuin Suomessa. Tätä havainnollistaa kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen blogissaan.

– Tanskassa esimerkiksi 2 500 euroa kuussa tienaava maksaa veroa 33 prosenttia palkastaan. Meillä Suomessa vastaavan palkan veroprosentti 23. Työverotus siis kiristyisi esimerkiksi noin 30 000 euroa vuodessa tienaavilla palkansaajilla nykyisestä reilusta 20 prosentista yli 30 prosenttiin. Neljän tonnin tuloissakin Tanska verottaa rajummin. Ero toki pienempi, mutta neljä prosenttiyksikköä kuitenkin, Timo Heinonen kirjoittaa.

– Tanskan veromalli siis tarkoittaisi Suomeen kireämpää verotusta nimenomaan pieni- ja keskituloisten palkkoihin. Marinin ihannoima Tanskan veroaste vaatisi siis lähes 10 miljardin euron veronkorotukset suomalaisille palkansaajille, eläkeläisille ja yrittäjille.

Tätä totuutta Tanskan veromallista Marin yritti Heinosen mukaan peitellä toteamalla, että ”me emme halua työn tai yrittämisen verotusta kiristää, vaan kohdistaa, näitä toimia sinne, missä on tällä hetkellä aukkoja”.

– Marin ja SDP siis haluaa Tanskan veromallia ilman Tanskan veromallia. Sillä kysymys kuuluu, että mistä 10 miljardia lisää veroja kerättäisiin, jos ei suomalaisilta työntekijöiltä ja yrityksiltä, Heinonen ihmettelee.

– Itse pelkään, että vasemmistolaisina demareina Sanna Marin ja hänen talouspoliittinen vasen kätensä Matias Mäkynen lopulta kannattavat Tanskan veromallia myös veronkorotusten osalta. Nyt kirves ei vain saisi kolahtaa kiveen ennen vaaleja. Nyt kirves ei vain saisi kolahtaa kiveen ennen vaaleja.

Heinonen huomauttaa, että Tanskan veromalli tarkoittaisi kireämmän työn ja eläkkeiden verotuksen lisäksi myös muun muassa kalliimpaa ruokaa. Toisin kuin Suomessa, Tanskassa ruoasta maksetaan arvonlisäveroa 25 prosenttia eikä ruoalle ole alennettua arvonlisäverokantaa. Suomessa ruoan alennettu arvonlisävero on 14 prosenttia.

– Tanskassa on vain käytännössä yksi arvonlisäverokanta, 25 prosenttia ja ainoastaan lehdillä on oma nollaverokantansa. Meillä taas on haluttu pitkään pitää alempia alv-kantoja muun muassa ruoassa ja lääkkeissä ja myös palveluissa. Näiden korottaminen meidän yleiseen 24 prosenttiin – tai puhumattakaan Tanskan 25 prosenttiin – näkyisi rajusti hinnoissa, Heinonen huomauttaa.

– Itse en kyllä kannata demareiden esittämää Tanskan mallia, missä ruuan alv on 25 prosenttia.

”Pitäisi muistaa myös nämä”

SDP:n verolinja on puhuttanut.

– Jos pohtii Tanskan veroja Suomeen, pitäisi myös muistaa kertoa nämä, Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila tviittasi.

Urrila tarkoittaa pieni- ja keskituloisten kireämpää verotusta, 25 prosentin arvonlisäverokantaa ja kireämpää autoverotusta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen huomauttaa niin ikään, että Tanskan mallin mukainen kireämpi verotus kohdistuisi eniten pieni- ja keskituloisiin. Hän muistuttaa, etteivät Suomen ja Tanskan väliset erot jää pelkkään verotukseen.

– Ja, Tanskassa kuitenkin julkiset menot (suhteessa) bruttokansantuotteeseen pienempiä kuin Suomessa, Mykkänen toteaa.

SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan puolueen tarkoituksena ei ole ajaa pieni- ja keskituloisten verotuksen kiristyksiä. Mäkysen mukaan Tanskan veromallista puhuessaan SDP haluaa ainoastaan kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan paikata Suomessa muiden Pohjoismaisen tavoin myös verotuksen keinoin ilman pelkoa siitä, että talouskasvu hidastuu.

Mäkysen mukaan suurituloisten verotusta voidaan kiristää, pieni- ja keskituloisten ei.

– SDP ei halua kopioida Tanskan veropolitiikkaa sellaisenaan. Asumisen ja ruuan verotusta ei pidä kiristää. Palkansaajille ja yrittäjille pitää jäädä rahaa käteen. Verotusta pitää sen sijaan kokonaisuutena uudistaa nykyistä progressiivisemmaksi, Mäkynen sanoi sunnuntaina lähettämässään tiedotteessa.

LUE MYÖS:
Ekonomisti muistuttaa: Täällä on Suomeakin korkeampi veroaste
Kai Mykkänen: SDP:n haluama Tanskan verotaso on selvästi kovempi pieni- ja keskituloisille
Matias Mäkynen: SDP ei aio korottaa pieni- ja keskituloisten verotusta

Ekonomisti muistuttaa: Täällä on Suomeakin korkeampi veroaste

27.02.2023 | 12:47

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila huomauttaa Twitterissä, että Tanskassa on Euroopan korkein veroaste. Tämä unohtuu usein Suomen verotuksesta keskusteltaessa.

Tanskassa kokonaisveroaste on 46 prosenttia, kun se on Suomessa 43 prosenttia. Toisin kuin Suomessa, Tanskassa verotuksen painopiste on vähemmän työssä ja enemmän toisaalla.

Julkaisemassaan päivityksessä Urrila käy läpi muutamia keskeisiä eroja maiden verotuksen väliltä.

– Pieni- ja keskituloisten tulovero kireämpi (muttei suurituloisten!), ALV 25 prosenttia ilman alennettuja kantoja esimerkiksi ruoalle, paljon kireämpi autovero, Urrila luettelee.

Urrilan vertailussa ei ole huomioitu työnantajamaksuja.

Hän toivoo, että edellä mainitut seikat eivät unohtuisi silloin, kun Euroopan maiden veroasteita vertaillaan keskenään.

– Jos pohtii Tanskan veroja Suomeen, pitäisi myös muistaa kertoa nämä.

 

Matias Mäkynen: SDP ei aio korottaa pieni- ja keskituloisten verotusta

26.02.2023 | 15:54

– SDP ei halua korottaa pieni- ja keskituloisten veroastetta. Piste. Myös kokoomus tietää tämän. Petteri Orpon (kok.) hyökkäykset SDP:n veropolitiikkaa kohtaa osoittavat puolueen vaalipaniikin, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoo tiedotteessaan.

Mäkysen mukaan puhuessaan Tanskan veromallista SDP haluaa ainoastaan kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan paikata Suomessa muiden Pohjoismaisen tavoin myös verotuksen keinoin – ilman pelkoa siitä, että talouskasvu hidastuu.

– Sekä Tanskassa että Ruotsissa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi ja maiden taloudet ovat silti vahvoja. Kokoomuksen kaavailema miljardin veroale ja leikkaukset ihmisten palveluihin, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan sen sijaan olisivat resepti sekä huonoon talouspolitiikkaan että hyvinvointivaltion heikentämiseen, hän sanoo.

Mäkysen mukaan suurituloisten verotusta voidaan kiristää, pieni- ja keskituloisten ei.

– SDP ei halua kopioida Tanskan veropolitiikkaa sellaisenaan. Asumisen ja ruuan verotusta ei pidä kiristää. Palkansaajille ja yrittäjille pitää jäädä rahaa käteen. Verotusta pitää sen sijaan kokonaisuutena uudistaa nykyistä progressiivisemmaksi.

– Suurituloiset ja yhteiskunnan varakkaimmat voisivat hyvin maksaa nykyistä isompia veroja erityisesti tilanteissa, joissa heidän verotuksensa jää tällä hetkellä alemmaksi kuin muiden saman verran tuloja saavien esimerkiksi pääoma- ja ansiotuloverotuksen erojen vuoksi, Mäkynen sanoo.

Hän toteaa, että tilastojen mukaan kaikkein suurituloisimpien veroaste on alhaisempi kuin keskituloisilla palkansaajilla, sillä suhteellisen kevyesti verotetut pääomatulot keskittyvät suurituloisille.

– Verotuksen uudistamiseen kuuluu myös veropohjan tiivistäminen eli kovan luokan verokikkailusta on päästävä eroon, Mäkynen lisää.

Julkisen talouden tasapainoa ei tulla Mäkysen mukaan saavuttamaan yksin leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Hänen mukaansa kokoomuksen yksipuolinen keskittyminen leikkauksiin onkin osoittautunut epäonnistuneeksi politiikaksi Suomen lähihistoriassa.

– SDP haluaa uudistaa talouspolitiikkaa pitkäjänteisemmäksi. Se tarkoittaa, että tasapaino saavutetaan pääasiassa ennusteita vahvemman kasvun ja työllisyyden avulla. Tulevaisuusinvestoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja ihmisten hyvinvointiin saadaan kestävästi myös valtiontalous tasapainoon, Mäkynen sanoo.

”Pieni- ja keskituloisen on oikea aika olla hereillä”

26.02.2023 | 10:07

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa huomauttaa, että Tanskan veroasteen kaltaisella veromallilla olisi kielteistä vaikutusta erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Hän viittaa SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin (sd.) haastatteluun Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

– Tanskassa verotus on paljon kireämpää kuin Suomessa, siellä se on laajemmilla harteilla kuin Suomessa. Jos meillä olisi Tanskan, siis toisen pohjoismaan, kaltainen verotus, niin meidän julkinen taloutemme olisi lähes tasapainossa, Sanna Marin sanoi.

Sari Sarkomaan mukaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien tulisi olla nyt hereillä Tanskan veromallin suhteen. Sama pätee yrittäjiin ja eläkeläisiin.

– Tanskan ansiotuloverotus tarkoittaisi tuntuvaa veronkiristystä suomalaisille pieni- ja keskituloisille ihmisille, Sari Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.

– SDP:n veronkiristyslinja on hyytävän kylmää politiikkaa, hän jatkaa.

LUE MYÖS: 
Kai Mykkänen: SDP:n haluama Tanskan verotaso on selvästi kovempi pieni- ja keskituloisille (Verkkouutiset 25.02.2023)

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441