Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on uhkaajiltaan rauhassa vaaleihin saakka. Haastajat keskittyvät eduskuntapaikkansa pelastamiseen.
Yleisradion torstaina julkistama puolueiden kannatuskysely saattoi määrätä keskustan vaalikampanjan sisällön. Taloustutkimuksen mukaan keskustaa olisi äänestänyt vain yhdeksän prosenttia vastanneista.
Jos mittaushistorian alhaisin luku toteutuisi huhtikuun vaaleissa, keskusta menettäisi kolmanneksen paikoistaan ja saisi uuteen eduskuntaan vain 18–22 kansanedustajaa.
Kannatuksen syöksy on näkynyt puheenjohtaja Annika Saarikon suosiossa. Maakuntalehtien Uutissuomalainen tiedusteli vastaajilta, kuka eduskuntapuolueiden johtajista olisi sopivin seuraavaksi pääministeriksi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli suosituin. Häntä kannatti 26 prosenttia vastanneista.
Saarikko on valtiovarainministeri ja toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja. Silti hän jäi kyselyssä hännille. Vain kolme prosenttia vastaajista piti Saarikkoa parhaana vaihtoehtona.
Keskustalaistenkin usko on rapautunut. Puoluetta kannattavista vastaajista vain reilu kolmannes piti Saarikkoa parhaimpana vaihtoehtona pääministeriksi.
Saarikko myönsi torstaina Ilta-Sanomille, että luottamus keskustaan on huono. Se on surkea.
Keskustalla on ensi vuonna ylimääräinen puoluekokous, jossa nimetään puolueen presidenttiehdokas. Vaalien jälkeen esityslistalle on mahdollista lisätä puheenjohtajan valinta.
Ennen vaaleja Saarikkoa ei uhrata. Jokainen keskustan kansanedustaja joutuu keskittymään eduskuntapaikkansa turvaamiseen. Varmaa läpimenoa voi julkisesti veikata vain muutamalle edustajalle: Antti Kaikkoselle, Katri Kulmunille, Saarikolle ja Eeva Kallille.
Keskusta sai 2019 vaaleissa neljässä vaalipiirissä viimeisen paikan. Vaasan vaalipiiristä viimeisenä tuli valituksi nykyinen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
Taistelu jatkopesteistä on ankara. Keskustan neljä nykyistä edustajaa olivat 1 100 äänen sisällä. Kurvisen lisäksi joukossa on toinen valtioneuvoston jäsen, elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Lapissa riman ylitti täpärimmin nykyinen varapuheenjohtaja Markus Lohi. Keskusta sai viimeiset paikat myös Keski-Suomessa ja Savo-Karjalassa.
Keskustalle päättyvä vuosi on ollut surkea. Tuorein sähellys koskee luonnonsuojelulakia. Sen käsittelyssä on kummallisuuksia, jotka eivät ole kunniaksi Saarikolle ja Kurviselle.
Miksi Saarikko ja Kurvinen hyväksyivät hallituksen esityksen, vaikka ruotsalainen kansanpuolue oli vaatinut siihen muutoksia? Asia riitautettiin vasta eduskunnassa, vaikka hallituspuolueiden pitäisi tukea yksimielisiä esityksiä.
Vaihtoehtoisia selityksiä on vähintään kolme: Keskustan ministerit eivät olleet jyvällä asiasta, he tekivät hallituskumppaneilleen tahallisen oharin, keskustan eduskuntaryhmä ei ole Saarikon hallinnassa.
Keskustasta on toistuvasti vaadittu johtajuutta pääministeri Marinilta. Erikoinen vaatimus, koska johtajuutta pitäisi enemmänkin perätä keskustan päälliköiltä, jotta nämä panisivat oman väen järjestykseen.
Keskustan ongelma on Saarikkoa suurempi. Puolue on vuosia pähkinyt politiikkansa sisältöä, mistä kenttäväki voisi olla yksimielinen.
Maalaisliiton perillisten paletti koostuu viidestä osasta: tasavaltalaisesta perinteestä, vapaan yrittäjyyden ja valtion roolin suhteesta, konservatiivisista arvoista, liberaaleista kaupunkilaisista ja vahvasta alue- ja sosiaalipoliittisesta painotuksesta.
Ahdistettuina puolue turvautuu suurimpiin yhteisiin nimittäjiin. Ne ovat alue- ja sosiaalipolitiikka. Tämä tuli läpi Saarikon puolueen valtuustossa pitämästä puheesta.
Tasa-arvoon, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista keskustalaiset riitelevät. Puolue jalkautuu aitovierille, ratikkapysäkeiltä ääniä ei haeta.
