Verkkouutiset

Hallitusneuvottelijoita kesällä 2019. LEHTIKUVA/VERKKOUUTISET

”Rahaa on” – Näin syntyi hallituksen velka-Suomi

Velan kahmiminen oli ideologinen valinta, joka tehtiin suorastaan oikeistoa ja talousvirkamiehiä ivaten.
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.

Noin 11 miljardin euron vuosittainen alijäämä.

Tällaisen perinnön Sanna Marinin (sd.) hallitus jättää valtiovarainministeriön arvion mukaan seuraajalleen. Kun otetaan huomioon hurjat ennusteet korkomenoista, on selvää, että tulevalla hallituksella on liikkumavaraa vain yhteen suuntaan. Menoja on leikattava rajusti. Ennusteiden valossa talouskasvua on turha odottaa pelastajaksi.

Hallituksen holtitonta velanottoa on tavattu selittää poikkeuksellisilla olosuhteilla. Saman hallituksen syliin on tullut pandemia, jollaisia on tavattu nähdä kerran vuosisadassa ja ensimmäinen suursota Euroopassa sitten toisen maailmansodan. 40 miljardista velkaeurosta noin 11 miljardia euroa on kuitenkin mennyt muuhun kuin kriiseihin liittyviin menoihin. Näiden juhlien lasku on tullut nyt maksuun.

Velkaa on otettu niin paljon ja virkamiesten madonlukuja kuultu viime aikoina niin usein, että tarkan euron seuraajakin on turtunut. Kriisien pyörteissä on myös unohtunut, miten tällaiseen tilanteeseen oikein tultiin.

Velkavuoreen ei nimittäin ajauduttu. Kyse oli tietoisesta valinnasta, joka tehtiin suorastaan oikeistoa ja tiukan kukkaron virkamiehiä ivaten.

Palataanpa ajassa taaksepäin vuoteen 2019.

”Rahaa on”

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) aiheutti pienimuotoisen myrskyn paljastamalla Ilta-Sanomien ja CMI:n vaalitentissä, että Marinin edeltäjä Antti Rinteen alkukesästä 2019 vetämissä hallitusneuvotteluissa fläppitaululla oli lukenut ”Rahaa on”. Haaviston mukaan tätä on sitten myös hallituksessa noudatettu.

Iltalehti onnistui hankkimaan kuvan surullisenkuuluisasta fläppitaulusta. Mediatietojen mukaan taulu oli keskustan neuvottelijoiden käyttämässä tilassa Säätytalolla. Teksti oli keskustalaisten mukaan osoitus ärtymyksestä siihen, miten rahaa jaettiin muissa pöydissä.

– Oliko muissa neuvotteluhuoneissa vastaavaa. Sitä en nyt osaa sanoa. Sen sijaan demarineuvottelijat ja avustajatkin keskusteluissa toivat esiin usein tuon ajatuksen, että rahaa on ja laitetaan se nyt menemään, fläppitaulun neuvotteluissa nähnyt henkilö kertoi IL:lle.

Mistä tällainen ajattelu sitten lähti?

SDP:n puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Antti Rinne teki vaalien alla selväksi, millaista linjaa hänen puolueensa hallitusneuvotteluissa vetäisi.

Rinne kertoi esimerkiksi tästä löytyvässä IL:n haastattelussa helmikuussa 2019, ettei SDP suostuisi leikkauspolitiikkaan edes huonon suhdanteen tilanteessa. Kahden kuukauden sairaslomalta tuolloin palannut demarijohtaja moitti talouden asiantuntijoita ja virkamiehiä leikkausten esittämisestä. Valtiovarainministeriö oli ilmoittanut, että tulevan hallituksen pitäisi sopeuttaa julkista taloutta nopeasti vähintään kahdella miljardilla eurolla.

– En suostu sellaiseen keskusteluun, että valtiovarainministeriön virkamiehet tai korkeat talouspoliittiset osaajat tulevat ennen vaaleja kertomaan, että nyt pitää julkista taloutta sopeuttaa, Antti Rinne muun muassa sanoi.

Hallitusneuvotteluissa kokoonnuttiin ”ilmiöpöytiin”. Mukana hääräsi runsaasti lobbareita esimerkiksi ay-järjestöistä. Rahaa pöydissä ei saanut käsitellä, koska se koettiin rajoittavaksi. Suklaata ja irtokarkkeja paloi yli 3000 eurolla.

– Uusi hallitus ei tule leikkaamaan menoja, vaan se voi käyttää sekä pysyviin menolisäyksiin että investointiluontoisin menoihin merkittävästi lisää rahaa, Rinne summasi talouslinjansa medialle Säätytalolla toukokuussa 2019.

Näin myös tehtiin.

Muun muassa kokoomuksesta tulleet velkavaroitukset kuitattiin visioilla uudenlaisesta valtiontaloudesta, jossa ilmainen laina on loputonta, eikä inflaatiota ja koronnousua tarvitse enää pelätä.

Harva muistaa muun muassa Sanna Marinin ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon unelmoineen pandemian aikana tulevaisuudesta, jossa korona-aikana opittu massiivinen velkaelvytys jatkuisi ilmastokriisin varjolla ja kehykset unohdettaisiin. Pääministeri Marin väläytti vielä lokakuussa 2021 tähän jatkossa suorastaan ”ennätyksellisiä julkisia investointeja” velkarahalla. Ohisalo taas esitti samaan aikaan, että EU:n velkasäännöistä on luovuttava pysyvästi ja että tätä ”tilaisuutta ei kannata ohittaa”.

Nyt Marinin ja Ohisalon velkapuheet vaikuttavat suorastaan absurdeilta. Ne kertovat kuitenkin paljon esittäjiensä talousajattelusta.

Hallituksen sisäinen rauha tuli kalliiksi

Onko käteen sitten jäänyt pelkkää velkaa?

Tässä kohtaa hallituksen politiikan vankkumattoman tukijan voisi odottaa vetoavan siihen, mitä kaikkea rahalla on saatu.

Koronaan ja sotaan liittymättömiä menonlisäyksiä perusteltiin etukäteen hyvinvointivaltion korjaustarpeilla. Etenkin terveydenhoito ja muut sote-palvelut sekä koulutus oli pantava vihdoin kuntoon ilman ikäviä talousrajoitteita. Näitä teemoja tuleva pääministeripuolue SDP toisteli vaalien alla 2019.

Puolustuspuheita on kuitenkin nyt hankala löytää. Eikä ihme. Kun keskivertokansalaiselta kysyy, ei mikään nimittäin tunnu toimivan sen paremmin kuin ennenkään, vaikka poliitikoille annettiin vapaus velkaannuttaa veronmaksajia miljarditolkulla.

Päinvastoin valtiontalouden lisäksi ongelmissa ovat juuri ne sektorit, jotka hallitus lupasi isolla rahalla korjata.

Sote-uudistus näyttää lähinnä tuottaneen uuden hallinnon tason ja nielevän lisää menoja. Päivystykset ovat tukossa, SDP:n vaalien alla rummuttamasta hoitajamitoituksesta ei tullut mitään ja vanhustenhoidon kohdalla puhutaan suoranaisesta kriisistä. Viime viikkojen kestopuheenaihe kotimaassa on ollut oppimistulosten heikkeneminen ja koulu-uudistusten tarve. Samalla kansalaisten tunne siitä, saavatko he vastinetta verorahoilleen on heikentynyt merkittävästi ensi kertaa vuosikausiin.

Mihin kaikki rahat sitten ovat menneet. Tähänkin löytyy vastaus Antti Rinteeltä.

– Jos poistaa koronan ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat kustannukset, ja hallituksen sisäisen rauhan ostamiseen Sannan [Marinin] aikana käytetyt rahat, niin tosiasia on, että minun hallitukseni alkuperäinen tavoite on toteutunut: työllisyysasteen nostolla on rahoitettu pysyvien menojen nostaminen, Rinne selitti IL:lle viime viikolla.

Hallituksen ”sisäinen rauha” näyttää tulleen kansalle kalliiksi.

LUE MYÖS:
Pidä lompakostasi kiinni – Sanna Marinin SDP paljasti todellisen karvansa
Miljardien lisälasku – näin paljon valtio maksaa veloistaan korkoa lähivuosina

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,

Suosittelemme

MAINOS