Verkkouutiset

Kuvat: Lehtikuva

Päätoimittajan potkut ja alkoholi ovat medialle vaikea yhdistelmä

Avoimuuden periaatteet ovat koetuksella, kun lehdet tekevät juttuja vaikeuksistaan.

Tiedotusvälineet vaativat toistuvasti päättäjiltä ja viranomaisilta läpinäkyvyyttä ja tarkkoja tietoja. Yrityksen tai koko alan tapahtumien kertomisessa on paljon parannettavaa.

Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan Kaius Niemen rattijuopumusepäilyn käsittely HS:ssa on tuorein esimerkki, kuinka hankalaa tiedotusvälineille on tehdä juttuja oman talon tapahtumista.

Niemeä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Dramaattisen tapahtumasarjan käsittely Sanomissa takkusi aluksi. Lehti julkaisi epäselviä tietoja, jotka aiheuttivat tukun lisäkysymyksiä.

HS teki uuden jutun, joka tulkittiin rattijuoppoutta vähätteleväksi ja Niemen yritykseksi vaikuttaa lieventävästi mahdolliseen tuomioon. Niemi selitti, että hänen tarkoituksenaan oli siirtää auto parkkihallista kadulle.

Sanomissa tehtiin tärkeä valinta, ilmeisesti toimituksen ulkopuolella. Iltalehden haastatteleman vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukan mukaan ”on sovittu, että yhtiö vastaa tiedotuksesta”.

Journalismi jäi pörssiyhtiön viestinnän jalkoihin. Osakeyhtiön johdon tehtävänä on turvata omistajien etu eikä palvella lukijoita. Muutos näkyi heti.

Viestintäjohtaja Hanna Johteen mukaan Niemen tapauksesta Sanomissa antaa lausuntoja hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Myöhemmin yhtiöstä kerrottiin, ettei Ala-Pietilällä ole mitään sanottavaa.

Päätoimittajan potkut ja alkoholi ovat medialle vaikea yhdistelmä. Yksi tunnetuimmista tapauksista on Turun Sanomien päätoimittajan Markku Salomaan työsuhteen päättäminen vuoden 2008 alussa.

Salomaan ura TS:n johdossa kesti puoli vuotta. Hän sai potkut oltuaan työtehtävissä juovuksissa.

Kaikki meni aluksi sääntöjen mukaan. Sitten toinen päätoimittaja Aimo Massinen ryhtyi selittämään tapahtumien kulkua. Toimitukselle hän paljasti Salomaan verikokeen tuloksen.

”Lähdön takana on alkoholiongelma”, Massinen möläytti Suomen tietotoimistolle.

Salomaa suuttui lausunnosta. Alkoholismi on sairaus. Hyvän journalistisen tavan mukaan terveystietoja ei saa julkaista ilman asianomaisen suostumusta.

Alkoholi oli mukana Suomen Kuvalehden päätoimittajan Ville Pernaan erossa joulukuussa 2019. Pernaa oli juovuksissa sekä työhön liittyneessä tilaisuudessa että toimituksen aamukokouksessa.

Lehti kertoi eroon johtaneiden syistä selkeämmin ja kestävämmin kuin HS tai TS.

Pernaa ”oli pitkään sairauslomalla työuupumuksen vuoksi. Pernaan irtisanoutumista edelsi tapahtuma, joka liittyi päätoimittajan alkoholinkäyttöön.”

Työuupumus on terveystieto. Sen julkaisemiseen oli Pernaan hyväksyntä.

Erityisesti HS ja TS olisivat päässeet helpommalla, jos uutisoinnissa olisi pyritty selkeyteen ja pidetty kiinni hyvästä journalistisesta tavasta.

Lyhyimmillään jokainen lähtö olisi voitu kertoa näin: Päätoimittaja on eronnut tai erotettu tehtävästään, koska hän oli juovuksissa työpaikalla.

Autossa ei ole nollatoleranssia. Toimituksissa teoriassa on.

Rattijuopumuksen lisäksi Niemen eroon saattoi vaikuttaa vastuun välttely HS:n puolustusvoimien viestikoekeskusta käsitelleen jutun oikeuskäsittelyssä. Niemi vaikeni esitutkinnassa, eikä häntä vastaan nostettu syytettä. Syytteeseen joutui kolme HS:n journalistia.

Niemen toimintaa on mielenkiintoista verrata HS:n arvoihin ja yleisiin vaatimuksiin avoimuudesta. Mediasta löytyy lähivuosilta toinen vastaava tapaus.

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio tuomittiin viime vuonna syrjinnästä 20 päiväsakkoon. Tuomio tuli siitä, että pyörätuolissa istuva mies ei liikuntaesteen vuoksi voinut osallistua lehden tilaisuuteen.

Vainio kertoi kuulusteluissa olleensa tietoinen järjestelyistä ja otti tapahtuneesta vastuun. Hänelläkin oli mahdollisuus vaikenemalla välttää syyte, jolloin oikeuteen olisi joutunut joku Vainion alaisista.

Uusimmat
MAINOS