Pahimmassa tapauksessa Kremlissä tiedetään Ruotsin tärkeimmät puolustussalaisuudet, kuten yleinen puolustusstrategia maahanhyökkäyksen tapahtuessa, missä lennoston hävittäjät ovat tai minne sotilaalliset ja poliittiset päättäjät viedään sodan syttyessä.
Luultavasti Vladimir Putinin tiedossa on, mitä Ruotsi tietää Venäjästä sekä miten ja milloin Ruotsi tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa, mukaan lukien Yhdysvallat.
Syyttäjä ilmoitti perjantaina syytteen nostamisesta Peyman Kiaa ja Payam Kiaa vastaan. Peyman Kia on entinen Ruotsin suojelupoliisin (SäPo) työntekijä. 42- ja 35-vuotiaita veljeksiä syytetään Venäjän hyväksi vakoilusta. Kun veljeksistä vanhin, Payman Kia, vangittiin vuosi sitten, yritti nuorempi veli tuhota ja hävittää tietokoneen kovalevyn. Se löydettiin sittemmin kuin ihmeen kaupalla Uppsalan alueelta ja osa tiedoista saatiin pelastettua. Vaikka syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan, on todistusaineiston tuhoamista perinteisesti pidetty raskauttavana asianhaarana, joten ihan puhtaita jauhoja ei heillä liene pussissaan.
Payman Kia on itse kuulusteluissa sanonut hänen päätyötehtävänsä SäPo:ssa olleen vastatiedustelu. Vastatiedustelulla tarkoitetaan puolustautumista vieraiden valtioiden vakoilulta ja vaikuttamisyrityksiltä. Näin ollen Payman Kialla on ollut pääsy kaikkein tärkeimpiin ja salaisimpiin asiakirjoihin. Veljeksistä nuorempi, Payam, on toiminut lähinnä kuriirina ja välikätenä.
Vakoiluromantiikka on täynnä tarinoita aatteen vuoksi maansa myyvistä pettureista, mutta näille veljeksille kelpasi riihikuiva raha. Syyttäjän mukaan toinen heistä on ainakin kerran ottanut vastaan 380 000 kruunua dollarin seteleinä.
Nuorimman veljeksen puhelimesta löytyy käsite “GRU” juuri käteisen hallinnointiin liittyen. GRU on Venäjän sotilastiedustelupalvelu. Koko tarina kuulostaa liian yksinkertaiselta ollakseen totta, kuin alakoululaisen sepittämä agenttitarina. Eikä kyseessä ole ensimmäinen hyvin vakava tapaus viime vuosilta. Moni muistaa vielä Transportstyrelsenin IT-skandaalin vuodelta 2017, mutta monia pienempiä tapauksia löytyy yllin kyllin. Ruotsissa vallitsee jonkinlainen Laissez-faire goes hyväuskoisuus -mentaliteetti, mutta ei tähän tilanteeseen ole tultu hetkessä.
Ulkoista uhkaa ei priorisoitu
Hannuhanhet porskuttivat kylmänsodan jälkimainingeissa luottavaisin mielin. Neuvostoliitosta oli tullut veli venäläinen, Ruotsin puolustus oli “särintresse” ja varmuusvarastot konmaritettiin sen siliän tien. Näin mentiin mentiin lähes kolmekymmentä vuotta, joten syyttävä sormi osoittaa niin sosiaalidemokraatti- kuin porvarihallituksiakin kohtaan. Ruotsi ei toki ollut ainoa lajissaan, mutta Winds of Change raikui Ruotsissa kovempaa.
Nachtwächterstaat on valtio, joka ainoastaan suojelee yksilönvapautta eli fyysistä itsemääräämisoikeutta ja yksityistä omistusoikeutta henki-, vapaudenriisto-, väkivalta- ja omaisuusrikoksilta ja muiden valtioiden hyökkäyksiltä. Sosiaalidemokraattien mallivaltio Ruotsi tuntuu omineen jonkinlaisen ultraliberaalin mallin, jossa edes ulkoisen uhan torjuminen ei kuulu prioriteettilistalle.
Nyt voidaan kysyä, että miten meni noin niinku omasta mielestä?
Dagens Nyheter muistutti pääkirjoituksessaan, että itäinen naapuri ei ollut yhtä naiivi.
”Suomi, joka edelleen tietää mitä sota käytännössä merkitsee, tempautui Ruotsin tavoin mukaan 1990-luvun kansainvälisiin virtauksiin, unohtamatta kuitenkaan koskaan miten nopeasti horisontti voi tummeta. He kirjasivat Nato-optionsa, pitivät varmuusvarastonsa ja jatkoivat säilykkeiden hamstraamista, ihan vain varmuuden vuoksi.”
Suomessa on aina ymmärretty, että lyhytaikaisetkin laiminlyönnit kostautuvat pitkäaikaisella toimintakyvyn heikkenemisellä. Itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden säilyttäminen on valtion olemassaolon edellytys, olkoonpa kyseessä sitten pohjoismainen hyvinvointivaltio tai yövartijavaltio.
