Verkkouutiset

Onnettomuudet

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Oikeusministeri Leena Meri tietomurrosta: Ei pitäisi voida tapahtua

Oikeusministeriö pyrkii saamaan Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkimaan Helsingin kaupungin koulutustoimialaan kohdistunutta tietomurtoa.

– Helsingin kaupunkiin kohdistunut tietomurto on karmea esimerkki tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua, oikeusministeri Leena Meri (ps) painottaa tiedotteessa.

Ministeriö valmistelee valtioneuvostolle esityksen ns. poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan käynnistämisestä. Tutkinnasta vastaa turvallisuustutkintalain nojalla Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) yhteyteen asetettava tutkintaryhmä, joka suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti. OTKES kuuluu oikeusministeriön alaisuuteen.

OTKES tunnetaan lähes kaikista Suomen suuronnettomuustapauksista ja muista vähänkin poikkeuksellisista onnettomuuksista. Viimeisimpänä OTKES on saanut sivujensa mukaan valmiiksi tutkinnan siitä, miksi lentomatkustaja putosi koneen matkustamon ovesta kentälle Jyväskylän lentokentällä tammikuussa.

Onnettomuustutkinnan keinoin tehtävässä tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan analysoidaan tapahtumat ja niihin johtaneet tekijät. Sitä kautta tuotetaan myös tietoa ja suosituksia, joilla vastaavien tapausten toistumisia voidaan estää.

Oikeusministeriö ryhtyy myös selvittämään suuriin tietojärjestelmärikoksiin liittyvää asianomistajan aseman parantamista. Tarkoituksena on lisäksi selvittää syyttäjän työtaakan keventämistä niin sanotuissa mammuttijutuissa, kuten Vastaamo-tietomurrossa.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla havaittiin vappuna tietomurto. Alkuviikosta Helsingin kaupunki kertoi, että se koskee aivan kaikkia toimialan asiakkaita ja kaupungin työntekijöitä: asiakkaita on noin 80 000, ja työntekijöitä 40 000. Näin ollen tietomurto voi koskea noin 120 000 ihmistä eli viidennestä Helsingin asukkaista. Kaupungin mukaan murto on ollut seurausta siitä, että kaupungilla on ollut haavoittuva etäyhteyspalvelin. Haavoittuvuus olisi voitu korjata päivittämällä palvelin, mutta päivitys oli jätetty tekemättä.

LUE MYÖS: Päivittämättä ollut etäyhteyspalvelin aiheutti Helsingin kaupungin jättimäisen tietomurron

Potkulaudoille pakollinen vakuutus, operaattori harkitsisi myös promillerajaa

Sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset velvoitetaan vakuuttamaan käyttäjän onnettomuuksien varalta. Lain on tarkoitus astua voimaan jo kesäkuussa.

Hallituksen esityksessä sähköpotkulaudat tulevat vakuutuksen piiriin niiden painosta riippumatta. Kyseessä on Suomen kansallinen ratkaisu, sillä EU-direktiivi edellyttää ainoastaan yli 25 kiloa painaville sähköpotkulaudoille vakuutusta.

– Sähköpotkulautailijan turvallisuuden ja oikeusturvan kannalta Suomessa tehtiin nyt todella tärkeä päätös, sillä nyt kaikki vuokralautojen käyttäjät ja operaattorit ovat samalla viivalla. Jatkossa onnettomuuden sattuessa yhteiskäyttöisellä sähköpotkulaudalla tapahtuneen onnettomuuden sairaanhoitokulut katetaan operaattorin ottamasta vakuutuksesta. Tämä vähentää yhteiskunnan kustannuksia, sanoo Voin yhteiskuntasuhteista vastaava Hannu Oskala tiedotteessa.

Oskala pitää hyvänä, että Suomessa mikroliikkumiselle luotiin oma vakuutusmalli, eikä kopioitu suoraan autoiluun liittyvää liikennevakuutusta.

– Sähköpotkulautailuun liittyvät onnettomuudet eroavat merkittävästi auto-onnettomuuksista, sillä hyvin pieni osa sähköpotkulaudoilla tapahtuvista onnettomuuksista on vakavia. Usein selvitään pienillä ruhjeilla. Ylipäätään onnettomuuksien määrä on lähtenyt laskuun, Oskala sanoo.

Sähköpotkulautailun liikennevakuutus korvaa sairaanhoitokulut sekä sähköpotkulaudan käyttäjälle ja myös mahdolliselle toiselle osapuolelle, esimerkiksi törmäystilanteessa mukana olevalle. Autovakuutuksesta poiketen vakuutus ei kata kuitenkaan sairauspoissaoloista tai kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Mikäli autoilija törmää sähköpotkulautailijaan, kulut korvataan auton liikennevakuutuksesta.

Oskalan mukaan lakimuutos tuo korotuksia skuuttien vuokrahintoihin, mutta maltillisesti, koska vakuutusmallia rajattiin.

Vakuutusmalli lisännee entisestään operaattorien intressiä vähentää onnettomuuksien määrää.

– Uuden lainsäädännön myötä meillä on entistäkin suurempi paine vähentää onnettomuuksien määrää. Meillä Voilla on tehtävän tueksi käytössä paljon kansainvälistä dataa ja toivommekin, että kaupungeissa annettaisiin meille nyt mahdollisuudet toteuttaa parhaiten toimivat keinot sen sijaan, että joka kaupungissa keksitään omaa säätelyä ilman sen suurempaa tutkimustietoa, Oskala kommentoi.

Tampereella sähköpotkulautaonnettomuuksia vähennetään yöaikaan viikonloppuisin voimassaolevalla pakollisella reaktiotestillä.

Oskala toivoo, että valtakunnallisella tasolla pohdittaisiin promillerajaa sähköpotkulautailuun.

– Helsingin yliopistollisen sairaalan, HUS:n mukaan vakavista kasvoalueen vammoista noin 90 prosenttia tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaikka jatkossa näistä aiheutuvat sairaanhoidon kulut ovat poissa yhteiskunnan vastuulta, tulisi promillerajaa harkita kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuden vuoksi, hän vetoaa.

Auto upposi avantoon – kolme ihmistä kyydissä

Henkilöauto vajosi meren jäihin noin Kalajoella maanantaina aamupäivästä. Onnettomuus sattui noin 200 metrin päässä rannasta. Autossa oli kolme henkilöä, jotka pääsivät omin avuin veden kautta jäälle. Ihmisistä kaksi pääsi itse rantaan, ja kun Merivartiosto ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos pääsivät paikalle, istui yksi henkilöistä auton katolla. Merivartioston mukaan kaikki olivat kastuneita ja kylmissään. Ensihoito kuljetti kaksi henkilöä jatkotutkimuksiin, ja avantoon jäänyt auto siirretään pois myöhemmin.

Merivartiosto huomauttaa, että ei enää suosittele autoilua jäällä.

Jäiden sulaessa jäämassat ovat nyt liikkeessä, ja tilanne on kuitenkin johtanut muihinkin pelastustehtäviin. Merivartiosto kertoi sunnuntaina joutuneensa avustamaan Saaristomerellä veneilijöitä, jotka olivat joutuivat jumiin veneen ympärille liikkuneen jäämassan vuoksi.

Erikoinen ääninauha julki pamauksista, joiden luultiin tulleen Titan-alukselta

Titanicin hylyn luokse matkalla ollut Titan-alus tuhoutui viime kesäkuussa. Turmassa menehtyi viisi ihmistä.

Nyt BBC kertoo, että etsinnän yhteydessä havaituista kovista paukahduksista, joiden tulkittiin mahdollisesti tulleen alukselta, on julkaistu ääninauha ensimmäistä kertaa. Ääninauha on osa tapahtumista kertovaa dokumenttia, joka ilmestyy maaliskuussa.

Sarjassa tulleet äänet pitivät aluksi yllä toivetta, että miehistö olisi hengissä ja heidät voitaisiin pelastaa. Todellisuudessa alus oli tuhoutunut sisäänpäinräjähdyksessä eli imploosiossa.

Yhdysvaltain laivaston tekemän analyysin mukaan pamaukset olivat todennäköisesti joko valtameren melua tai muiden etsintäalusten aiheuttamia ääniä, virkamies kertoi yhdysvaltalaiselle CBS-kanavalle.

Muokattu 4.3. tarkennettu aluksen tuhoutumistapaa.

Espoon turmasilta oli vaarallinen – Otkes: kuntien sillat saatava vaatimusten mukaisiksi

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut valmiiksi tutkinnan Espoon Tapiolassa 11. toukokuuta viime vuonna tapahtuneesta väliaikaisen telinesillan sortumisesta, jossa sillan mukana putosi ja loukkaantui 22 lasta ja yksi aikuinen. Otkes kertoi tiedotustilaisuudessa hetki sitten, että kuudelle loukkaantuneelle jäänee onnettomuudesta pysyvä haitta.

Onnettomuustutkintakeskus on julkistanut tutkintaselostuksen ja antanut vastaavanlaisten onnettomuuksien ja niiden seurausten vähentämiseksi sekä jälkitoimien kehittämiseksi yhteensä kaksi turvallisuussuositusta.

Telinesilta oli osa Tapiolan alueen väliaikaisia kulkujärjestelyjä. Espoon kaupunki oli tilannut sillan alueella toimineelta telinerakennusyritykseltä vuonna 2021. Sillan tilaaminen oli tehty kokonaispalveluhankintana ilman määrämuotoisia prosesseja. Tilaajana toiminut kaupunkitekniikan keskus ei asettanut sillalle teknisiä vaatimuksia ja ulkoisti sillan turvallisuuden telineyritykselle.

Sillan toteuttaminen ei ollut mahdollista telinevalmistajan telineohjeen tarjoamilla tyyppiratkaisuilla, joten suunnittelu olisi edellyttänyt rakennesuunnittelua ja eurokoodien soveltamista. Silta suunniteltiin kuitenkin riittämättömällä osaamisella, joten rakenteista tuli vaatimuksiin nähden monin tavoin heikot. Suunnitelmiin ei kohdistunut ulkopuolista tai viranomaisen tarkastusmenettelyä.

Sillan kokoamisen aikana sillan suunnitelmiin tehtiin muutoksia, joiden vaikutusta turvallisuuteen ei myöskään tarkasteltu. Sillan valmistuttua se oli rakenteeltaan riittämätön ja käyttötarkoituksessaan vaarallinen. Sillan turvallisuuspuutteita ei havaittu suunnittelu-, kokoamis- tai käyttöönottovaiheessa eikä käytönaikaisissa viikkotarkastuksissa.

Kunnan yleisillä alueilla sijaitseviin väliaikaisiin siltoihin ei kohdistu viranomaisvalvontaa. Myös pysyvät siltarakenteet on jätetty rakentamisen lupamenettelyjen ulkopuolelle, ohjaava lainsäädäntö on epäselvää eikä valvovaa viranomaista ole.
Ympäristöministeriö tai liikenne- ja viestintäministeriö eivät tunnista kuntien yleisellä alueella tapahtuvan siltojen rakentamisen kuuluvan hallinnonalaansa. Myöskään aluehallintoviraston työsuojelu ei valvo telinerakennelmia, jotka sijoittuvat rakennustyömaiden ulkopuolelle.

Onnettomuuspaikalla avun antaminen aloitettiin nopeasti. Tapahtuma käynnisti usealla viranomaisella suuronnettomuustilanteen edellyttämät toimenpiteet. Pelastustoiminta oli tehokasta ja suuri määrä potilaita kuljetettiin sairaaloihin nopeasti. Pelastustoimintaan osallistuneiden toimijoiden välisessä kommunikaatiossa oli kuitenkin ongelmia, koska kaikki toimijat eivät noudattaneet suunniteltuja ja harjoiteltuja suuronnettomuustilanteen edellyttämiä toimintamalleja kaikilta osin.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ympäristöministeriö kehittää yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa menettelyt, joiden avulla myös kuntien pysyvät ja väliaikaiset sillat päätyvät vaatimusten mukaiseen suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Olennaista on, vaatimukset ovat selkeitä ja alan toimijoiden tiedossa ja että kaikki sillat suunnitellaan, tehdään ja valvotaan niiden mukaisesti.

Toinen suositus on, että Rakennusteollisuus ry:n telinejaosto ohjeistaa menettelyt, joilla telineala tunnistaa vaativat rakenteet ja pystyy järjestämään suunnitteluun ja toteutukseen riittävän osaamisen.

Islannin tulivuoren purkausta paenneet eivät ehkä koskaan voi palata koteihinsa

Islantilaisen 3 700 asukkaan Grindavikin kaupungin asukkaat joutuivat loppuvuodesta pakenemaan tulivuorenpurkauksen tieltä. Nyt he elävät epävarmuudessa siitä, voivatko he koskaan palata koteihinsa. Asiasta kertoo BBC.

Osa asukkaista on niin tuskastunut tilanteeseen, että he kertovat toivovansa laavan tuhoavan heidän kotinsa.

Grindavikissä asunut ja nyt evakossa oleva Bryndis Gunnlaugsdottir kertoo monien grindavikilaisten jakavan tämän ajatuksen. Evakuoinnista on jo lähes kolme kuukautta. Epävarmuus tulevaisuudesta hiertää.

– Sanoin haluavani taloni jäävän laavan alle, koska sitten epävarmuus loppuisi. Saisin korvauksen, voisin rakentaa uuden elämän ja keskittyä sen tuskan käsittelyyn, joka yhteisön menettämiseen liittyy, Gunnlaugsdottir kertoo.

Maanjäristysten alkaessa marraskuussa kaupungissa tuhoutui muutamia taloja, ja eri puolille kaupunkia ilmestyi ilmestyi suuria halkeamia maahan. Asukkaat kuitenkin uskoivat, että järistysten laannuttua he voisivat palata koteihinsa.

Tämä toive murskaantui joulukuun puolivälissä, kun Sundhnuksin kraaterialueella käynnistyi uusi tulivuorenpurkauksia. Lähes neljä kilometriä pitkästä halkeamasta pulppusi sulaa laavaa. Tuolloin Grindavik säästyi vielä tuholta, sillä halkeama oli lähes kahden kilometrin päässä kaupungista.

Kaupungin ympärille alettiinkin rakentamaan pikavauhtia vallia, joka suojelisi Grindavikiä laavalta.

Tammikuun 10. päivä kaupunki kohtasi kuitenkin uuden tragedian, kun alueella työskennellyt mies tippui halkeamaan ja kuoli. Neljä päivää myöhemmin alkoi uusi purkaus.

Aluksi vallit pitivät laavan poissa kaupungista, mutta vielä saman päivän aikana vallien sisäpuolelle aukesi uusi pienempi halkeama vain 100 metrin päähän lähimmistä taloista. Asukkaiden pelot toteutuivat, kun avautuneesta halkeamasta alkoi virtaamaan laavaa kaupunkiin. Pelastustyöntekijöiden mukaan mitään ei ollut enää tehtävissä.

Islantilaiset katsoivat suorana TV:stä, kun laava tuhosi Grindavikiä. Lopulta taloja tuhoutui vain kolme, sillä purkaus loppui ennen aikojaan.

Evakko Pall Valur Björnssonin mukaan Islannin hallitus on hoitanut tilanteen luokattoman huonosti.

– Kaikkia toimia on leimannut kiire ja hämmennys. Asukkaille annetut tiedot ovat hämmentäneet ihmisiä sen sijaan, että ne olisivat ratkaisseet ongelmia, Björnsson valittaa.

Toistaiseksi on epävarmaa, voivatko asukkaat palata Grindavikiin koskaan. Osa heistä on joka tapauksessa niin traumatisoituneita, ettei paluu olisi edes mahdollista. Osalla taakkana on asuntolainat taloista, joissa ei voi enää edes asua.

– On selvää, etteivät pelastustyöntekijät olleet varautuneet tällaiseen tapahtumaan lainkaan. Se on uskomatonta, kun otetaan huomioon, että maanjäristykset ja purkaukset alkoivat jo kolme vuotta sitten, Björnsson linjaa.

AL: Tuulivoimalan lapa hajosi kovassa tuulessa

Tuulivoimalan lapa katkesi kovassa tuulessa Satakunnassa sijaitsevassa Ratinperän tuulivoimapuistossa, uutisoi Aamulehti.

Pelastuslaitos painottaa, että tuulivoimapuiston alueelle ei pidä nyt mennä. Katkennut lapa painaa 14 tonnia, joten putoava romu voi olla hyvin painavaa.

Alueen päivystävä palomestari Timo Silvan kertoo, että kaikki alueen tuulivoimalat on pysäytetty ja alueelle on järjestetty vartiointi. Hänen mukaansa tuulivoimalan lavan katkeaminen on erittäin harvinaista.

Aamulehden mukaan alueen läheisillä sääasemilla mitattiin 14 metriin sekunnissa yltäviä tuulenpuuskia.

Ratinperän tuulivoimapuistossa on yhteensä yhdeksän kolmen megawatin tuulivoimalaa.

Huonossa ajokelissä valtava kolarien suma – osallisina busseja, rekkoja ja kaksi poliisiautoa

Tieliikenteessä on aamupäivällä tapahtunut jo 14 erillistä onnettomuutta Helsingissä. Suurin osa on poliisin mukaan ollut peräänajoja. Osallisina on ollut useita henkilöautoja, busseja, rekkoja ja kaksi poliisiautoa.

Uudellamaalla onnettomuuksia tänään kello 12 mennessä on tapahtunut yhteensä 42 kappaletta.

Poliisille ilmoitettiin perjantaiaamuna alle 10 minuutin sisään kolmesta erillisestä Kehä lll:lla tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta tai vaarallisesta tilanteesta.

Kaksi onnettomuuksista oli pieniä henkilöautojen välisiä kolareita. Lisäksi Ala-Tikkurilan ja Jokiniemen liittymien välille jäi useita rekkoja jumiin, jotka aiheuttivat merkittävää liikennehaittaa noin 1,5 tunnin ajaksi.

Myös Helsingissä Roihuvuorentiellä tapahtui usean ajoneuvon liikenneonnettomuus perjantaina noin kello 9 aikaan. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan kaksi henkilöautoa kolaroi tapahtumapaikalla ja poliisi lähti paikalle selvittämään tilannetta.

Poliisin selvittäessä tapahtumien kulkua ajoi bussi kahden aiemmin kolarissa olleiden henkilöautojen perään. Tämän seurauksena kolariautot työntyivät kohti tehtävää suorittamassa ollutta poliisiautoa. Poliisiautoon tuli peltivaurioita. Tämän jälkeen kolaroituja autoja päin ajoi vielä yksi auto ja hetkeä myöhemmin toinen bussi.

Myös toisessa kolarissa, jossa poliisiauto sai peltivaurioita, oli partio tapahtuma-aikaan selvittämässä liikenneonnettomuutta Kehä lll:lla. Kumpikin onnettomuus tapahtui, kun alkuperäiseen kolariin osui uusi auto, joka puolestaan työnsi muita ajoneuvoja poliisiautoa päin.

Ajokeli on ollut onnettomuuksien aikaan erittäin huono. Tie on ollut paikoitellen liukas, ja sankka lumipyry on vaikeuttanut ajonäkyvyyttä. Tämän hetkisen tiedon mukaan onnettomuuksissa ei ole ollut vakavasti loukkaantuneita.

Poliisi haluaa muistuttaa, että suurien nopeuksien ajoväylillä peräänajokolarin sattuessa turvallisinta on pysyä auton sisällä turvavyö kiinnitettynä. Autosta poistuminen voi aiheuttaa uusia vaaratilanteita.

Huonon ajokelin takia liikenteessä on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja pitää huolta turvaväleistä.

IPhone putosi viisi kilometriä ja toimii yhä – asiantuntija selittää miksi

Hätälaskun tehneen Boeing-lentokoneen tapauksessa mielenkiintoa on herättänyt yksityiskohta, että repeytyneestä oviaukosta taivaalle lentänyt iPhone oli tipahtanut maahan yhä toimivana ja sosiaaliseen mediaan jaetun kuvan perusteella näyttökin ehjänä.

Puhelimen on arvioitu pudonneen liki viiden kilometrin korkeudelta, jonne kone oli nousussaan ennättänyt ennen kuin se palasi Oregoniin.

The Washington Post on selvittänyt, miten iPhone voi selvitä pudotuksesta liki naarmuitta, kun monella on omakohtainen kokemus näytön rikkoutumisesta säröille puhelimen pelkästään lipsahdettua kädestä.

– Vastaus on ilmanvastus, sanoo Oslon yliopiston teoreettisen astrofysiikan tutkijatohtori Duncan Watts.

Hän muistuttaa, että maata kohden putoava esine saavuttaa huippunopeuden, jota se ei ylitä ilmanvastuksen takia. Sillä on myös merkitystä, putoaako puhelin vaaka- vai pystyasennossa.

– Todellisuudessa puhelin kieppuisi varsin paljon ja ilmavirtaukset vetäisivät sitä ylöspäin, tutkija arvioi.

Taivaalta näyttö alaspäin putoava suurikokoinen IPhone voisi saavuttaa Wattsin mukaan noin 30 mailin (48 km/h) tuntinopeuden.

– Mitä suurempi iPhone, sitä pienempi huippunopeus. Maksiminopeus on noin 100 mailia tunnissa [160 km/h], mutta tämä voi tulla kyseeseen vain, jos puhelin putoaa pystysuorassa asennossa, Watts sanoo.

Putoamispaikan osuminen tien sivuun penkalle pehmensi iskua.

Watts jatkaa, että jos puhelin putosi vaakatasossa, se pysähtyi noin 30 mailin tuntinopeudessa suhteellisen pehmeälle alustalle, mikä tarkoittaa vähän vähempää voimaa kuin ”jos päättäisin talloa sen päällä”.

Tuuria mukana

Koneen matkustajilla kävi todellinen tuuri, ettei rytäkässä käynyt pahemmin. Kaksi irti repeytynyttä ovea lähinnä ollutta istumapaikkaa oli tyhjänä, ja koska nousu oli kesken, matkustajilla oli edelleen turvavyöt kiinni.

Ilmailuhistoriasta tiedetään tapauksia, joissa ihmisiä on imeytynyt tai ollut vaarassa imeytyä ulos koneen runkoon ilmassa syntyneistä rei’istä.

Edes turvavyö ei pelastanut amerikkalaisnaista Southwest Airlinesin lennolla Yhdysvalloissa vuonna 2018, kun Boeing 737 -koneen moottorista irronnut osa rikkoi lentokoneen ikkunan. Ikkunan vieressä istuneen matkustajan pää, yläruumis ja toinen käsi imeytyivät ulos, vaikka turvavyö piti häntä kiinni penkissä.

Hätiin tulleet lentoemännät ja kanssamatkustajat saivat vedettyä naisen takaisin sisään, mutta hän menehtyi elvytyksestä huolimatta. Yli 140 ihmistä kuljettanut kone teki hätälaskun Philadelphiaan.

Turmakoneesta oli annettu varoituksia vain päiviä ennen, sai silti lentää

Ilmassa hajonneesta ja hätälaskun tehneestä Alaskan Airlines -lentoyhtiön koneesta oli kirjaimellisesti varoitusmerkkejä ennen perjantain turmaa.

BBC kertoo, että kyseisen koneen lentäjät olivat raportoineet paineistuksen varoitusvalojen syttyneen kolmella aiemmalla lennolla. Tämän vuoksi Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunta oli kieltänyt koneelta pitkät lennot meren yli, jotta se pystyisi palaamaan nopeasti kentälle.

Boeing 737 Max 9 oli otettu käyttöön vasta marraskuussa, kun siitä irtosi ovi kesken nousun noin viiden kilometrin korkeudessa.

Kone, jossa oli 177 matkustajaa, palasi lähtökentälle Portlandiin. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Tiedossa ei ole, oliko tapahtumilla yhteys varoitusvaloihin.

Koneesta puuttuva ovi on löydetty portlandilaisen opettajan takapihalta.

Kaikkiaan 171 Max 9 -konetta on määrätty tarkastettavaksi, konetyyppi on pääosin käytössä Yhdysvalloissa.

LUE MYÖS:
”Nyt kuolen” – näin lentomatkustajat kuvailevat kauhua ilmassa

VS: Puulämmittäjä, huomioi nämä

Puulämmittäjien tulee olla tarkkana paitsi tulen, myös tuhkan käsittelyn kanssa. Kytemään jäänyt tuhka voi aiheuttaa tulipalon, kuten kävi Kirkkonummen Veikkolassa torstai-iltana. Aiheesta kertoo Vantaan-Sanomat.

Tuhkaa tulee säilyttää asianmukaisesti ja kaukana palavista materiaaleista.

– Tuhkan joukossa voi olla kytöjä useita päiviä. Tuhkan jäähtymisen ja sammumisen voi varmistaa kastelulla. Tuhkat tulee laittaa ainoastaan kannelliseen metalliastiaan, joka on sijoitettu etäälle palavista materiaaleista, kertoo Vantaan-Sanomille pelastustoimia Kirkkonummella johtanut Aija Röynä Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokselta.

Puulämmittäjien on huolehdittava myös palovaroittimien riittävästä määrästä sekä kunnosta.

– Savukaasuihin reagoineet palovaroittimet tulee vaihtaa uusiin, sillä savukaasut likaavat palovaroittimet ja heikentävät niiden toimintavarmuutta, Röynä muistuttaa.

 

Matkustajakoneen ulko-ovi irtosi kesken lennon, kymmenet koneet lentokieltoon

Alaska Airlinesin lentokone joutui tekemään aamuyöllä Suomen aikaa hätälaskun sen jälkeen, kun lentokoneen hätäuloskäynnin ovi irtosi kesken lennon. Asiasta uutisoi CNN.

Onnettomuus tapahtui Alaska Airlinesin lennolla 1282 Portlandista Kalifornian Ontarioon. Lennolla käytetty Boeing 737 Max 9 oli upouusi, ja oli toimitettu lentoyhtiölle lokakuun lopussa.

Lentokoneen sisältä kuvatussa videossa näkyy, miten yhden penkkirivin kohdalla oleva hätäuloskäynnin ovi on repeytynyt täysin irti. Osa matkustajista istuu videolla vain parin penkkirivin päässä avonaisesta seinästä.

Pakkolaskun jälkeen otettujen kuvien perusteella koneesta irtosi sen vasemman puolen takaosassa olleen hätäuloskäynnin ovi.

Lennolla olleen Kyle Rinkerin mukaan ovi irtosi pian nousun jälkeen.

– Se tapahtui nopeasti. Saavutimme matkakorkeuden, ja ikkuna ja seinä vain irtosivat. En huomannut sitä ennen kuin happinaamarit tipahtivat, Rinker kommentoi.

Toinen lennolla ollut matkustaja Evan Smith istui kuuden penkkirivin päässä irronneesta seinästä. Smithin mukaan matkustamossa kuului kova pamahdus, jonka jälkeen happinaamarit tippuivat ja tuulen ääni täytti matkustamon.

KPTV:n haastattelemien silminnäkijöiden mukaan joidenkin matkustajien henkilökohtaisia tavaroita kuten kännyköitä lensi aukosta ulos. Eräs irronneen oven välittömässä läheisyydessä istunut äiti taas joutui pitämään lapsestaan kiinni ilmavirran vuoksi.

Liittovaltion ilmailuviranomaisen FAA:n mukaan lento palasi Portlandin lentokentälle noin kello viideltä aamuyöstä Suomen aikaa sen jälkeen, kun koneen miehistö oli raportoinut paineistusongelmasta. Palolaitoksen mukaan joillekin matkustajille aiheutui onnettomuudessa lieviä vammoja, mutta vakavilta vammoilta vältyttiin.

Alaska Airlines kertoo asettavansa kaikki samanmalliset lentokoneet toistaiseksi käyttökieltoon, kunnes onnettomuuden vika on selvitetty. Yhtiöllä on 737 Max 9 -mallin koneita yhteensä 65 kappaletta.

FAA ja onnettomuusturmatutkintalautakunta NTSB kertovat aloittaneensa tutkinnan tapauksesta.

EDIT: Päivitetty klo 14.50. Tarkennettu irronneen oven sijainti kuvien perusteella.

Poliisilta lisätietoja: Näin kahden ihmisen kuoleman aiheuttanut lumivyöry tapahtui

Tiistaina Muonion Pallaksella tapahtuneessa kahden ihmisen hengen vaatineessa lumivyöryssä on ollut kysymys useista onnettomista yhteensattumista, kertoivat viranomaiset torstai-iltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Lapin poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin Antte Lauhamaan mukaan alueella oli tapahtuma-aikaan tiistaina lumivyöryvaara sekä poikkeuksellisen rajut olosuhteet. Näkyvyys oli lisäksi heikko.

Hiihtovaelluksella olleet äiti ja 12-vuotias poika olivat eksyneet reitiltä, joutuneet lumivyöryalueelle ja jääneet siellä lumivyöryn alle, Lauhamaa kuvasi tiistain tapahtumia.

Äiti löytyi kuolleena tiistai-iltana lumivyöryalueelta Pallaksen Pyhäkurusta, ja 12-vuotias lapsi löytyi kuolleena etsintöjen jälkeen torstaina.

Lauhamaan mukaan vyöryalue oli kokonaisuudessaan noin 85 metriä leveä ja 270 metriä pitkä eli pinta-alaltaan 2,2 hehtaaria. Lähtöalue on ollut noin 350 metriä. Kokonaispituus lumivyöryllä on ollut noin 530 metriä.

Lauhamaa kertoi, että poika löytyi torstaina kello 11.30 vyöryalueen pohjoisen alueen laidasta noin 150 metrin päästä paikasta, mistä hänen äitinsä löytyi tiistai-iltana.

Lauhamaan mukaan lapsi oli löydettäessä hautautunut noin puolentoista metrin syvyyteen lumen alle. Äiti oli löydettäessä hautautunut noin 50 sentin syvyyteen.

Löytymistä helpotti se, että molemmilla oli ahkio mukana, ja ahkiot näkyivät lumen seasta. Lapsi oli löydettäessä ahkiossa kiinni.

Molemmat olivat suksilla liikkeellä.

Lauhamaa avasi tiedotustilaisuudessa oletettuja syitä lumivyörylle.

– Eräs lumivyöryn aiheuttanut tekijä on ollut pitkään säilyvä heikko kerros, joka tarkoittaa että maanpinnan ja sen yläpuolella olevan lumipeitteen välissä on ollut paksu kuurakerros, joka tiistaipäivän aikana on alkanut rasittua todennäköisesti siitä syystä, että lännestä puhaltanut tuuli on pudottanut lunta vanhan lumipeitteen päälle ja se on pettänyt. Pohjan tuntumassa ollut heikko kerros on vienyt koko talven lumipeitteen kerralla mukanaan noin 350 metrin leveydeltä. Lumivyöryn koko on ollut huomattavan suuri.

Olosuhteet tunturissa olivat erittäin rankat.

– Yli 20 metriä sekunnissa tuulta, yli 20 astetta pakkasta, erittäin huono näkyvyys ja pimeys eli erittäin vaativat olosuhteet etsinnän tekemiseen, kuvaili olosuhteita palopäällikkö Pekka Väliheikki torstai-illan tiedotustilaisuudessa.

Etsintään osallistui yli 30 ihmistä poliisista, pelastuslaitokselta ja vapaaehtoisesta pelastuspalvelu Vapepasta sekä muutamia lumivyöryasiantuntijoita.

Lauhamaan mukaan lumivyöryt eivät Lapin alueella ole sinänsä poikkeuksellisia.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat kuitenkin harvinaisia. Edellinen kuolemaan johtanut lumivyöry tapahtui Kuusamossa vuonna 2000.

 

Pallaksella lumivyöryn alle jäänyt lapsi löydettiin kuolleena

Muonion Pallaksella tiistaina lumivyöryn alle jäänyt 12-vuotias lapsi on löydetty kuolleena, Lapin poliisilaitos tiedottaa.

Lapsi löytyi kuolleena torstaina 4. tammikuuta 2024 kello 11.30 äidin löytöpaikan läheisyydestä Pyhäkurusta.

– Hätäpuhelun jälkeiseen tapahtumankulkuun tuskin saadaan täysin tarkkaa selvyyttä, mutta erittäin heikot sääolosuhteet yhdistettynä lumivyöryyn näyttävät aiheuttaneen tämän surullisen ja Suomessa poikkeuksellisen onnettomuuden. Haluan kiittää kaikkia etsintäoperaatioon osallistuneita, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki sanoo tiedotteessa.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa kuolemansyyn selvittämisenä, jonka yksityiskohdat ovat salassa pidettäviä. Poliisi on edelleen paikalla etsintäpaikalla Pyhäkurussa ja pyytää ulkopuolisia välttämään aluetta.

Lapsen löytymisestä kertoi ensimmäisenä Yle.

Kaksi ihmistä jäi tiistaina 2. tammikuuta 2024 Pallaksella lumivyöryn alle. Lumivyöryn alle jääneet olivat ulkopaikkakuntalaiset äiti ja alaikäinen lapsi, jotka olivat olleet hiihtovaelluksella Pallastunturin alueella.

Hiihtäjät soittivat hätäkeskukseen tiistaina noin kello 16, kun heillä oli tullut matkalla ongelmia huonon sään ja näkyvyyden vuoksi. Alueella oli tuolloin kova tuuli ja pakkasta noin -23 astetta.

Poliisi käynnisti etsinnät yhdessä pelastuslaitoksen ja Vapepan kanssa. Henkilöitä etsittiin laajalta alueelta moottorikelkoilla. Alueella havaittiin lumivyörymä, joka oli leveydeltään noin 400 metriä. Äiti löytyi tiistaina noin kello 22 vyöryn alta kuolleena.

LUE MYÖS:
Äiti ja lapsi Pallaksella lumivyöryn alle, toinen löytyi kuolleena

Artikkeli päivitetty 4.1.2024 kello 13.01 poliisin tiedotteen tiedoilla.

Äiti ja lapsi Pallaksella lumivyöryn alle, toinen löytyi kuolleena

Kaksi ihmistä jäi tiistaina 2. tammikuuta 2024 Pallaksella lumivyöryn alle, Lapin poliisilaitos tiedottaa.

Kyseessä on suomalaiset ulkopaikkakuntalaiset äiti ja alaikäinen lapsi, jotka ovat olleet hiihtovaelluksella Pallastunturin alueella. Hiihtäjät soittivat hätäkeskukseen tiistaina noin kello 16, kun heillä oli tullut matkalla ongelmia huonon sään ja näkyvyyden vuoksi. Alueella oli tuolloin kova tuuli ja pakkasta noin -23 astetta.

Poliisi käynnisti etsinnät yhdessä pelastuslaitoksen ja Vapepan kanssa. Henkilöitä etsittiin laajalta alueelta moottorikelkoilla. Alueella havaittiin lumivyörymä, joka oli leveydeltään noin 400 metriä. Äiti löytyi tiistaina noin kello 22 vyöryn alta kuolleena. Etsinnät jouduttiin keskeyttämään vaarallisten sääolosuhteiden vuoksi eikä lasta kyetty löytämään.

– Etsintöjä jatketaan heti tänään. Apuna käytetään pelastuskoiria, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisista tiedotteessa.

Poliisi tiedottaa asiasta lisää myöhemmin tänään etsintöjen edettyä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)