Poliisin mukaan passin saa nopeimmin jonottamalla pääkaupungissa

Helsingin poliisi palvelee passi- ja henkilökorttiasiakkaita poikkeuksellisesti viikonloppuna 20.–21.4.2024 kello 8.00–15.50. Silloin palvellaan ainoastaan ajan varanneita asiakkaita.  Viikonlopun ajanvaraus aukesi tänään poliisin sähköisessä asiointipalvelussa.

– Matkustusasiakirjojen kysyntä on suurinta ennen kesälomakautta. Vastaamme asiakkaiden tarpeisiin muutaman viikonlopun avulla. Noin tuhat asiakasta sai hoidettua tunnistuskäynnin Helsingin poliisiasemalla Pasilassa maaliskuussa ylimääräisen viikonlopun avulla. Uusia asiakaspalveluaikoja avataan myös arkipäiville viikoittain esimerkiksi peruutusten takia, muistuttaa komisario Satu Mäkinen tiedotteessa.

Selvitä ennen passin tai henkilökortin hakemista, mitä matkustusasiakirjaa tarvitset matkakohteeseesi. Täytyykö passin olla tietyn aikaa voimassa vielä matkan jälkeen? Tarvitaanko viisumi?

Voit matkustaa EU-maihin ja muutamiin muihin Euroopan maihin henkilökortilla. Schengen-maissa matkustusasiakirjaa ei lähtökohtaisesti tarkisteta rajalla, mutta sinun on esitettävä se pyydettäessä. Pohjoismaissa matkustusasiakirjaa ei lähtökohtaisesti tarvita, mutta sinun on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytesi.

– Passin tai henkilökortin saa uusittua nopeimmin täyttämällä hakemuksen verkossa ja tulemalla tarvittaessa tunnistautumaan Helsingin poliisilaitoksen lupapalvelupisteeseen. Jonotusaika vuoronumerolla on tyypillisesti 30–60 minuuttia. Jonoa on eniten kello 8.00, kello 11.00–13.00 sekä kello 16.00. Suurin ruuhka ajoittuu lounasaikaan, kertoo komisario Satu Mäkinen.

Jos et voi tai halua hakea passia tai henkilökorttia verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Verkossa tehty hakemus on halvempi ja nopeampi.

Lähetitkö intiimejä kuvia itsestäsi? Niitä voidaan käyttää kiristyksessä

Poliisin tietoon on viime viikkojen aikana tullut joitakin tapauksia Itä-Suomessa, joissa eri sosiaalisen median alustoilla tai treffipalveluissa jaetuilla intiimeillä kuvilla tai videoilla on ryhdytty kiristämään.

– Lähes kaikissa tapauksissa asianomistaja on tutustunut jollakin sosiaalisen median alustalla tai treffipalvelussa toiseen henkilöön. Tutustumisen edetessä on asianomistajat lähettäneet vastapuolelle intiimejä kuvia tai videoita. Yhdessä tapauksessa vastapuoli oli nauhoittanut keskinäisen videopuhelun, jonka aikana asianomistaja oli esitellyt intiimejä paikkojaan. Sittemmin vastapuoli on uhannut julkaista haltuun saamansa materiaalin lähettäjän sosiaalisen median kanavilla, ellei hänelle makseta rahaa tai hankita esimerkiksi ostokortteja pelialustoille, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista tiedotteessa.

Leinosen mukaan poliisin tietoon on tullut myös tapaus, jossa uhrista on tehty paljastava video ilmeisesti jonkun sovelluksen avulla eli uhrin kasvot on liitetty johonkin aiemmin kuvattuun videoon.

Tällä tuotoksella on sitten yritetty kiristää uhrilta rahaa ja uhattu muussa tapauksessa julkaista tekaistu video. Kiristäjä uhkaa jakaa materiaalin uhrin kaverilistojen henkilöille, seuraajille, vanhemmille, työpaikalle, kouluun ja kaikille muillekin tahoille, jotka on pystynyt esimerkiksi uhrin sosiaalisen median profiilien avulla selvittämään.

Jotkut kiristyksen kohteeksi joutuneet ovat maksaneet kiristäjille heidän pyytämiään rahasummia. Maksetut summat ovat olleet muutamasta kympistä yli tuhanteen euroon.

Poliisi muistuttaa, että arkaluonteisten kuvien tai videoiden jakaminen some- tai keskustelukanavissa, varsinkin tuntemattomille henkilöille, sisältää aina riskejä joutua esimerkiksi tällaisten kiristysten uhriksi. Myöskään videoyhteydellä ollessa kannattaa miettiä tarkkaan, mitä niissä itsestään paljastaa, koska ne voidaan aina nauhoittaa. Nettituttavuus on usein paljastunut myöhemmin ihan joksikin muuksi henkilöksi, jona hän on ensin esiintynyt.

– Mikäli olet joutunut tällaisen kiristyksen kohteeksi, niin tee asiasta rikosilmoitus poliisille. Kiristäjälle ei ole järkevää maksaa, koska se ei takaa sitä, että hän jättäisi julkaisematta hallussaan olevaa materiaalia tai, että hän lopettaisi rahan kiristämisen, Leinonen ohjeistaa.

Näiden tapausten tutkintaa vaikeuttaa myös se, että usein kiristäjä toimii ulkomailta käsin ja eikä juuri koskaan omalla nimellään tai kuvallaan.

Poliisi kyberrikollisuudesta: Ei voi tutkia, ellei rikoksesta ilmoiteta

Verkkorikosten määrä ja niiden aiheuttamat vahingot kasvavat vuosi vuodelta, kertoo Keskusrikospoliisi blogissaan. Poliisi muistuttaa, että on tärkeää ilmoittaa, jos joutuu verkkorikosten kohteeksi.

– Poliisi pääsee aloittamaan tutkinnan usein vain siinä tapauksessa, että rikoksesta ilmoitetaan, tiedotteessa muistutetaan.

Rikosilmoitusten ja nettivinkkinen tekeminen on poliisin mukaan tärkeää, jotta tilannekuva verkkorikollisuudesta pysyy ajantaiaisena. Poliisi on halunnut madaltaa rikosilmoitusten tekemiseen verkkorikollisuus-tapauksissa.

– Kyberrikostorjuntakeskuksessa on luotu tarkempaa ohjeistusta, mitä tietoja poliisi yleisesti tarvitsee esitutkintaa varten ja miten varautua siihen jo ennen rikoksen sattumista, poliisi tiedottaa.

Poliisin mukaan verkkorikollisuuden tutkiminen on usein kallista ja aikaavievää, sillä niiden tutkinta-ajat ovat pitkiä lukuisten kansainvälisten tietopyyntöjen ja valtavan tietomassan vuoksi.

Siksi poliisi panostaa myös verkkorikosten ennaltaehkäisyyn. Kyberrikollisuuden torjumiseksi poliisi tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja yritysten kanssa.

– Hyvä esimerkki tästä ennalta estävästä toiminnasta on Keskusrikospoliisissa käynnissä oleva Cybercrime-exit-hanke, kerrotaan tiedotteessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää menetelmiä nuorten kyberrikoskierteen katkaisuun.