”Ahvenanmaan rooli on muuttunut eikä sen sanominen ole ideologista”

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll virittelee keskustelua Ahvenanmaan asemasta. Hän hämmästelee maakunnan muuttumatonta tilaa nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Limnéll korostaa, että maakunta demilitarisoitiin aikana, jolloin turvallisuustilanne näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin.

– Aiheellinen kysymys: miten Ahvenanmaan asema voi olla entisensä – edes paperilla – kun ulko- ja turvallisuuspoliittiset realiteetit sen läheisyydessä ovat muuttuneet? hämmästelee Limnéll viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan viestiketjussa.

Limnéllin mukaan ensinnäkin Ahvenanmaan rooli on muuttunut eikä sen sanominen ole ideologista, vaan realismia.

– Toiseksi Ahvenanmaan uuden roolin pohtiminen ei myöskään ole ideologista: se on strategista ja poliittisesti tarpeellista.

Kolmanneksi hän pitää mahdollisena, että Itämeren muuttuneen tilanteen vuoksi Venäjä alkaa omaehtoisesti painottaa muita lähialueitaan ja etsiä vaihtoehtoisia reittejä muun muassa öljykuljetuksilleen ja Pietarin tavarakuljetuksille.

Limnéll nostaa esiin myös Venäjän yhä Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatin aseman ja kohtalon.

– Sitä on alunperin perusteltu Venäjän tarpeella valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia. Luontevampaa olisi, että valvontaa suorittaisivat ne kaksi maata, joiden väliin Ahvenanmaa sijoittuu: Suomi ja Ruotsi.

Limnéll pitää luontevana, että kansainvälistä sopimuskokonaisuutta käsiteltäessä avattaisiinkin uudelleen keskustelu myös Ahvenanmaan asemasta. Kansanedustaja viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan keskusteluun kansainvälisen turvapaikkaoikeuden hakemisesta, kun nykyiset sopimukset eivät tunnista esimerkiksi  Venäjän harjoittamaa välineellistettyä maahantuloa.

– Molemmat sopimukset ovat useamman eri maan allekirjoittamia ja koskettavat Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta.

– Suomella on kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, mutta ei mahdollisuutta harjoitella sitä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Pohjoismaiden puolustussuunnitelmia ajantasaistetaan. Olisi erikoista, mikäli tämä ei vaikuttaisi nykyisiin sopimuksiin.

Limnéll korostaa, että kysymys Ahvenanmaan asemasta ei toki ole vain Suomen päätettävissä, mutta kansainvälisiin neuvottelupöytiin mentäessä Suomella on oltava valmis kanta asiaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Ulkoministeriö julkisti marraskuussa selvityksensä Ahvenanmaan oikeudellisesta asemasta. Selvityksessä tarkasteltiin Ahvenamaan demilitarisoitua asemaa sekä myös Maarianhaminassa sijaitsevaa Venäjän konsulaattia. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat tuolloin, ettei selvityksen pohjalta ole aihetta ryhtyä toimiin.

Venäjän Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatilla on vuoden 1940 sopimuksen nojalla oikeus valvoa demilitarisoinnin toteutumista Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan demilitarisoitiin aikana, jolloin turvallisuustilanne näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin. Aiheellinen kysymys: miten Ahvenanmaan asema voi olla entisensä – edes paperilla – kun ulko- ja turvallisuuspoliittiset realiteetit sen läheisyydessä ovat muuttuneet?
Ketju:

— Jarno Limnell (@JarnoLim) March 6, 2024

Loppuuko keräysaika kesken? Kansalaisaloite lakkauttaisi Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin

Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ajavan kansalaisaloitteen keräysaika on umpeutumassa lokakuun alkupäivinä. 50 000 nimen tavoitteesta puuttui loppuviikosta enää muutama tuhat. Aloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta se voi edetä eduskunnan käsittelyyn.

– Olen luottavaisin mielin, että se (50 000 nimeä) tulee tässä loppumetreillä täyteen, kommentoi yksi kansalaialoitteen vastuuhenkilöistä, Kouvolasta kotoisin oleva Pekka Nokelainen Verkkouutisille. Nokelaisen lisäksi aloitteen vastuuhenkilöinä on neljä muuta yksityishenkilöä.

Kansalaisaloitteen alulle panijat katsovat, että Suomen ollessa nyt Naton jäsen, kyseinen konsulaatti rajoittaa ja vaarantaa Suomen turvallisuuden.

Nokelainen pitää kansalaisaloitetta tärkeänä, vaikka Ahvenanmaan erityisasemasta – mukaan lukien Venäjän konsulaatin kohtalo – käynnistyi kesällä laajempi oikeudellinen selvitys ulkoministeriössä.

Tämän Ahvenanmaata koskevan selvityksen odotetaan valmistuvan vielä tämän syksyn aikana.

– Selvitys on kuulemisvaiheessa eli kuulemme asiantuntijoita ja tarkoitus on kuulla myös Ahvenanmaan edustajia. Oikeastaan muuta en pysty tässä vaiheessa sanomaan, kommentoi oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriöstä tilannetta Verkkouutisille.

Suvannon mukaan tarkoitus on kuulla useampia asiantuntijoita ja tehdä yhteistyötä Ahvenanmaan maakunnan hallinon kanssa.

– Teemme sekä virkamies- että poliittisen tason yhteistyötä.

Miten laaja selvityksestä on tulossa?

– Sitä ei varmasti vielä pysty sanomaan. Olemme tehneet selvitystä sen mandaatin perusteella, minkä presidentti (Sauli Niinistö) antoi kesällä. Mitä tästä tulee julkisuuteen – sitä ei ole päätetty vielä. Tällä hetkellä en pysty sanomaan, kuinka laaja lopullinen selvitys tulee olemaan.

Milloin selvitys sitten valmistuu, Suvanto viittaa ulkoministeri Elina Valtosen MTV:lle antamaan haastatteluun, jossa hän ennakoi sen valmistumista loka-marraskuussa. Ministeri viittasi myös lokakuussa Ahvenanmaalla järjestettäviin vaaleihin ja piti hyvänä, että myös tulevan maakuntahallinnon kanssa keskustellaan asiasta.

– Se on varmasti se, mitä tällä hetkellä asiasta pystyy sanomaan. Tämä riippuu varmasti myös näistä kuulemisista ja mitä niiden yhteydessä mahdollisesti tulee esiin, sanoo Suvanto.

Ahvenanmaan demilitarisoitu asema perustuu vuoden 1922 kansainväliseen sopimukseen sekä myöhemmin myös silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 tehtyyn sopimukseen.

Viimeksi mainitun sopimuksen nojalla maakunnassa toimii edelleen Venäjän konsulaatti, jonka tehtäviin kuuluu myös valvoa, että Ahvenanmaan saarten demilitarisointia ja linnoittautumattomuutta koskevia sitoutumuksia noudatetaan.