Verkkouutiset

Ahvenanmaa

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Alexander Stubb Ahvenanmaasta: Muuttunut turvatilanne korostaa yhteistyön tärkeyttä

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan muuttunut turvallisuustilanne korostaa yhteistyön merkitystä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä.

Stubb kommentoi asiaan X-viestissään, jossa hän onnitteli Ahvenanmaata sen itsehallintopäivänä. Hän painotti myös, että saarimaakunnan itsehallinto on ainutlaatuinen ja tärkeä asia.

– Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa entisestään mantereen ja maakunnan välisen toimivan yhteistyön merkitystä, Stubb linjasi.

Tasavallan presidentti kertoi myös odottavansa vierailua maakuntaan sekä pääsevänsä keskustelemaan paikallisten asukkaiden ja päätöksentekijöiden kanssa.

– Omalta osaltani lupaan pyrkiä edistämään välistämme dialogia, Stubb päätti.

Ahvenanmaan itsehallintopäivää vietetään 9. kesäkuuta, ja sillä juhlistetaan vuonna 1922 pidettyjä ensimmäisiä maakuntapäiviä. Ahvenanmaa sai rajoitetun itsehallinnon Kansainliiton myöntämänä samana vuonna.

Sisäministeri Mari Rantanen: Ahvenanmaata suojataan

Ahvenanmaalla toimii turvallisuusviranomaisia, vaikka se on demilitarisoitu, muistuttaa sisäministeri Mari Rantanen (ps). Rantanen kirjottaa asiasta Centrum Balticum -säätiön Pullopostia-uutiskirjeessä. Rantanen käsittelee itärajan turvallisuutta ja muistuttaa, että samaan aikaan kun mediassa käsitellään yhtä teemaa kerrallaan, voi uhka vaania samaan aikaan myös jossain muualla.

– Itämerellä sijaitsee myös Ahvenanmaa, joka on itsehallinnollinen ja demilitarisoitu osa Suomea. Sotilaallinen läsnäolo ei ole siellä sallittu. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sielläkin voisi tapahtua. Toisaalta sotilaallisen läsnäolon puuttuminen ei myöskään tarkoita, etteikö saarella toimisi turvallisuusviranomaisia, Rantanen kirjoittaa.

Hän listaa, että Ahvenanmaalla on oma poliisi ja lisäksi myös Keskusrikospoliisin ja Suojelupoliisin edustus. Rajavartiolaitosta edustaa Länsi-Suomen merivartiosto.

Rantasen mukaan valtakunnan hallinnolle kuuluvia tehtäviä voidaan asetuksilla Ahvenanmaan maakunnalle, mutta myös päinvastoin. Hänen mukaansa on olennaista, että Ahvenanmaan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä on sekä Ahvenmaan omilla viranomaisilla että Suomen viranomaisilla.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus linkittyvät toisiinsa, ja niillä voi olla toisiinsa liittyviä heijastevaikutuksia. Sama pätee Rantasen mukaan Itämerellä ja Ahvenanmaalla.

– Turvallisuusriskejä voivat aiheuttaa niin vihamieliset toimijat kuin vaikkapa huonokuntoiset tankkeritkin. Siksi on tärkeää varautua monenlaisiin uhkiin myös Itämerellä. Ja siksi on myös tärkeää, että alueella toimivat turvallisuusviranomaiset pelaavat samaan maaliin.

Kokonaisturvallisuuden toimintamallia toteutetaan myös Itämerellä ja Ahvenanmaalla.

– Hyvät ja toimivat viranomaissuhteet ja myös henkilösuhteet ovat tässä avainasemassa. Ensimmäisenä, aina ja kaikkialla, tulee yhteisen Suomemme etu.

Everstiluutnantti: Ahvenanmaan demilitarisointia pitää nyt arvioida uudelleen

Everstiluutnantti Joakim Paasikivi sanoo ruotsalaisen Aftonbladetin haastattelussa, että Ahvenanmaan sopimusta ja Ahvenanmaan demilitarisointia pitäisi tarkastella uudelleen.

Lausunto liittyy Venäjän viranomaisten ilmoitukseen, jossa se haluaa yksipuolisesti laajentaa aluevesiään Itämerellä. Venäjän puolustusministeriön laatiman asiakirjan mukaan Venäjä aikoo julistaa osan Suomenlahden itäosassa olevasta vesialueesta sekä Kaliningradin alueen Baltiyskin ja Zelenogradskin kaupunkien läheisyydestä sisäisiksi merivesiksi.

Venäjän suunnitelmat koskettaisivat myös Suomea.

Everstiluutnantti ja Ruotsin puolustuskorkeakoulun opettajana toimiva Joakim Paasikivi luonnehtii Venäjän toimintaa ”eskalaation eskalaatioksi”.

– Se seuraa Venäjältä tullutta mallia, jossa meille [Suomelle] kuuluville alueille yritetään luoda ”uutta normaalia”, jossa Venäjä yrittää jatkuvasti edistää asemiaan.

– Katsotaan, mitä tästä [Venäjän yksipuolisesta päätöksestä] seuraa, mutta sen tarkoituksena on noudattaa Venäjän mallia edetä asemissa. Se on selvää, Paasikivi jatkaa.

Suomen tulisi Paasikiven mukaan tehdä selväksi, ettei se hyväksy yksipuolista muutosta Venäjän puolelta.

– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Ahvenanmaan sopimusta ja Ahvenanmaan demilitarisointia pitäisi tarkastella uudelleen. Eikä vähiten Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa, hän sanoo Aftonbladetille.

Käytännössä tämä tarkoittaisi siis Ahvenanmaan militarisointia eli Suomen puolustusvoimien joukkojen ja kaluston siirtämistä alueelle.

Paasikiven mukaan tilanne, jossa Suomi jatkuvasti pyrkii tekemään päätöksiä varovaisesti miettien, mitä Venäjä asioista ajattelee, on valitettava. Hänen mukaansa tähän ajattelumalliin liittyy myös se, että samalla Suomessa ollaan jatkuttavasti yllättyneitä Venäjältä tulevista kannanotoista, joissa se pyrkii laajentamaan vaikutuspiiriään.

LUE MYÖS:
Jukka Kopra: Venäjä ei ole kertonut merirajoihin liittyvistä aikeista
Liettuasta vastataan Venäjän rajasuunnitelmiin: Pahimpaan pitää varautua
Venäjä aikoo muuttaa merirajaa Suomen lähellä – tutkija esittää kovaa vastaliikettä

HS: Ahvenanmaalta kaksi eurovaaliehdokasta – osa poliitikoista huolissaan äänten jakautumisesta

Ahvenanmaalta tulee kaksi eurovaaliehdokasta, RKP:n listalla oleva Anton Nilsson ja SDP:n listalla oleva Jessy Eckerman. Osa saarimaakunnan poliitikoista on huolissaan äänten jakautumisesta, uutisoi Helsingin Sanomat.

Ahvenanmaan maakuntapäivien edustaja Eckermanin ehdokkuus on herättänyt närää.

Maakuntapäivillä Ahvenanmaan maltillisia edustava Wille Valve kirjoittaa Nya Åland -lehden mielipidepalstalla, että kaikki puolueet oli kutsuttu tukemaan Nilssonia, jotta Ahvenanmaalta saataisiin Euroopan parlamenttiin ikään kuin oma edustaja. Mukaan lähtivät muut paitsi sosiaalidemokraatit ja vihreä puolue Hållbart Initiativ.

– Sosialidemokraatit ovat – kuten perinteisiin kuuluu – kieltäytyneet ja tukevat omaa ehdokastaan. Tämä on tietysti valitettavaa, koska se uhkaa jakaa äänet, Valve kirjoittaa.

RKP:llä on ollut peristeisesti tapana ottaa listalleen ahvenanmaalaisten porvaripuolueiden tukema ehdokas eurovaaleissa. Puolueella ei ole omaa toimintaa saarimaakunnassa.

Nilsson ylsi viime eurovaaleissa varasijalle, kun RKP:n paikan vei Nils Torvalds. Myös tuolloin Ahvenanmaalta oli toinenkin ehdokas, sdp:n Camilla Gunell.

Ahvenanmaan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Nina Fellman ottaa tiistaina julkaisemassaan blogitekstissä kantaa Valven kirjoitukseen. Fellmanin mukaan Ahvenanmaa ei ole porvarillinen yksipuoluevaltio.

– Olemme nähneet, että Ahvenanmaalle on tärkeää, ettei kaikkia munia laita samaan RKP-koriin, vaan että yhteistyö Suomen toiseksi suurimman puolueen kanssa pysyy vahvana ja elossa, Fellman kirjoittaa.

”Pirullinen tapaus Suomelle” – Asiantuntijan synkkä esimerkki yllätysiskusta Ahvenanmaalle

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema varoittaa keskittymästä vain yhteen uhkaan kerrallaan. Erillisverkkojen johtavana asiantuntijana nykyisin työskentelevä Lounema huomauttaa, kuinka katse on kerrallaan Lähi-idässä, Ukrainassa tai itärajassa. Samaan aikaan pitäisi hänen mukaansa kuitenkin osata katsoa myös muun muassa Itämerelle.

– Ollaan hyväuskoisia: me olemme turvassa eikä meille voi mitään käydä. Itse kukin kerää omat perustelunsa miksi näin, Lounema kirjoittaa X-palvelun ketjussaan.

Hän toteaa, ettei meillä ymmärretä, että Venäjän operaatio voi olla muutakin kuin vain perinteinen maahyökkäys.

– Turvallisuusviranomaiset tämän toki tunnistaneet ja reagoineet, mutta suuri yleisö ja kaikki päätöksentekijät ei ymmärrä mahdollisuutta röyhkeään rajattuun interventioon, jossa tappioista ei välitetä ja joka saadaan päällepäin aluksi näyttämään joltakin muulta kuin mitä on.

Lounema maalaa esimerkkinä synkän skenaarion Venäjän yllätysiskusta Ahvenanmaalle.

– Jotkut tulisivat menemään lankaan ja uskoisivat Venäjän tarinaa. Ahvenanmaa on juuri sopiva tällaisen operaation kohteeksi. Toteutus on mahdollinen ilman ennakkovaroitusta esim. kuljetuskoneella, joka ilmoittaa hätätilanteesta ja/tai rahtialuksella.

Mielenosoitusplakaatteja Venäjän konsulaatin edessä Maarianhaminassa, Ahvenanmaalla 11. maaliskuuta 2022. LEHTIKUVA / NICLAS NORDLUND

Venäjä osaa asiantuntijan mukaan tämän tyyppiset operaatiot.

– Tällainen olisi pirullinen case Suomelle kaikkine ahvenanmaalaisine panttivankeineen. Vastatoimien pitäisi olla nopeat ja tehokkaat, Saksan varoitellessa eskalaation kierteen syventämisestä, Lounema maalaa.

Hänen mukaansa Suomi on erityisen haavoittuvainen täysin yllättäen ”kaaderijoukoilla” aloitetun operaation osalta, kun omia resursseja on alussa vain vähän käytössä.

– Silloin asetelma voi olla tarkoituksellisesti varsin epäselvä ja omat joukot ovat varovaisia voimankäytön osalta.

LUE MYÖS:
Pommi-iskuja, murhia, sabotaasia – Venäjän tiedustelun linja Euroopassa on muuttunut

”Ahvenanmaan rooli on muuttunut eikä sen sanominen ole ideologista”

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll virittelee keskustelua Ahvenanmaan asemasta. Hän hämmästelee maakunnan muuttumatonta tilaa nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Limnéll korostaa, että maakunta demilitarisoitiin aikana, jolloin turvallisuustilanne näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin.

– Aiheellinen kysymys: miten Ahvenanmaan asema voi olla entisensä – edes paperilla – kun ulko- ja turvallisuuspoliittiset realiteetit sen läheisyydessä ovat muuttuneet? hämmästelee Limnéll viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan viestiketjussa.

Limnéllin mukaan ensinnäkin Ahvenanmaan rooli on muuttunut eikä sen sanominen ole ideologista, vaan realismia.

– Toiseksi Ahvenanmaan uuden roolin pohtiminen ei myöskään ole ideologista: se on strategista ja poliittisesti tarpeellista.

Kolmanneksi hän pitää mahdollisena, että Itämeren muuttuneen tilanteen vuoksi Venäjä alkaa omaehtoisesti painottaa muita lähialueitaan ja etsiä vaihtoehtoisia reittejä muun muassa öljykuljetuksilleen ja Pietarin tavarakuljetuksille.

Limnéll nostaa esiin myös Venäjän yhä Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatin aseman ja kohtalon.

– Sitä on alunperin perusteltu Venäjän tarpeella valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia. Luontevampaa olisi, että valvontaa suorittaisivat ne kaksi maata, joiden väliin Ahvenanmaa sijoittuu: Suomi ja Ruotsi.

Limnéll pitää luontevana, että kansainvälistä sopimuskokonaisuutta käsiteltäessä avattaisiinkin uudelleen keskustelu myös Ahvenanmaan asemasta. Kansanedustaja viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan keskusteluun kansainvälisen turvapaikkaoikeuden hakemisesta, kun nykyiset sopimukset eivät tunnista esimerkiksi  Venäjän harjoittamaa välineellistettyä maahantuloa.

– Molemmat sopimukset ovat useamman eri maan allekirjoittamia ja koskettavat Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta.

– Suomella on kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, mutta ei mahdollisuutta harjoitella sitä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Pohjoismaiden puolustussuunnitelmia ajantasaistetaan. Olisi erikoista, mikäli tämä ei vaikuttaisi nykyisiin sopimuksiin.

Limnéll korostaa, että kysymys Ahvenanmaan asemasta ei toki ole vain Suomen päätettävissä, mutta kansainvälisiin neuvottelupöytiin mentäessä Suomella on oltava valmis kanta asiaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Ulkoministeriö julkisti marraskuussa selvityksensä Ahvenanmaan oikeudellisesta asemasta. Selvityksessä tarkasteltiin Ahvenamaan demilitarisoitua asemaa sekä myös Maarianhaminassa sijaitsevaa Venäjän konsulaattia. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat tuolloin, ettei selvityksen pohjalta ole aihetta ryhtyä toimiin.

Venäjän Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatilla on vuoden 1940 sopimuksen nojalla oikeus valvoa demilitarisoinnin toteutumista Ahvenanmaalla.

 

 

 

 

Venäjän konsulaatti-aloitteelle tyrmäys eduskunnassa – ei täytä muotomääräystä

Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla vaatinut kansalaisaloite ei etene eduskunnassa. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) ilmoitti maanantaina eduskunnan täysistunnossa puhemiehen kieltäytyvän ottamasta aloitetta käsittelyyn. Täysistunto hyväksyi menettelyn.

Puhemiehen mukaan kansalaisaloite ei täytä sille vaadittavia muotoseikkoja ja ”on vastoin kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä”:

– Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaisesti kansalaisaloite voi koskea vain lainsäädäntöasioita ja kansalaisaloitelain 4 §:ssä edellytetään, että kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.

– Kansainvälisen sopimuksen hyväksymisen tai irtisanomisen osalta ei ole kysymys lain säätämisestä eikä kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen kuulu siten perustuslain 53 §:n mukaisen kansalaisaloiteoikeuden piiriin.

– Totean, että Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla koskeva kansalaisaloite ei ole perustuslain 53 §:n 3 momentin ja kansalaisaloitelain 4 §:n 1 momentin mukainen eikä kansalaisaloite täytä tämän vuoksi aloitteelle säädettyä ehdotonta muotomääräystä.

Puhemiehen mukaan kansalaisaloite (KAA 7/2023 vp) on edellä todetun perusteella vastoin kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä.

Venäjän konsulaatin lakkauttamista Maarianhaminassa vaativa kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä täyteen aiemmin syksyllä.

Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän konsulaatin olemassa olo perustuu Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1940 tekemään sopimukseen. Ulkoministeriön selvitys Ahvenanmaan oikeudellisesta asemasta julkaistiin marraskuussa. Selvityksessä käsiteltiin myös Venäjän konsulaatin asemaa. TP-UTVA linjasi tämän jälkeen selvitykseen vedoten, ettei nykytilanteessa ryhdytä toimiin Venäjän Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatin suhteen.

LUE MYÖS:

Voiko Venäjän konsulaattia koskeva aloite edetä? Nyt puhuu sen tarkastanut virkamies

Sd-edustaja edistäisi ahvenanmaalaisten asevelvollisuutta

SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen paremmasta hyödyntämisestä maanpuolustuksessa ja ahvenanmaalaisten asevelvollisuuden edistämisestä.

– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja uusi tilanne vaatii muutoksia myös maanpuolustuksellisiin ratkaisuihin. Muutokset asemassamme ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja puitteita Itämeren alueen vakaudelle tulee ylläpitää ja uutta rakentaa. Siksi nyt olisi myös syytä käydä keskustelua ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen laajemmasta hyödyntämisessä maanpuolustuksessa ja poikkeusoloissa, toteaa Kari.

Hän huomauttaa, että Ahvenanmaalla on kasvanutta kiinnostusta reserviläistoimintaa kohtaan ja halua kantaa omaa vastuuta saaren puolustuksesta yhdessä manner-Suomen kanssa.

Ahvenanmaan reserviläisyhdistys Ålands Reservister perustettiin vuonna 2022 ja sen piirissä harjoitetaan ampumaratatoimintaa sekä ensiapu- ja erätaitokursseja. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kurssit manner-Suomessa ovat kiinnostaneet ahvenanmaalaisia. Jatkossa tätä paikallista osaamista ja kiinnostusta tulee Karin mukaan hyödyntää entistä enemmän.

– Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavista keskimäärin kuitenkin alle kymmenen henkilöä vuodessa suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen. Samalla kun odotamme Nato-jäsenyysprosessin etenemistä Ruotsin osalta, Pohjoismaisen yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan jatkossa, Kari sanoo.

– Itämeren vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen on yhteispohjoismainen asia. Osana yhteistyön tiivistämistä merkitystä on myös sillä, että saamme koulutettua lisää ruotsinkielentaitoisia reserviläisiä, katsoo Kari.

Hän huomauttaa, että Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta kehitetään ja Karin mielestä tässä yhteydessä voidaan arvioida myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämistä.

– Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin ahvenanmaalaisia koskevaksi, koulutus toteutettaisiin manner-Suomessa, eikä se vaadi demilitarisaation purkamista tai uusien puitteiden luomista.

– Päätös asevelvollisuuden laajentamisesta on lopulta Ahvenanmaan itsehallinnon eli maakuntapäivien käsissä, mutta Suomen hallitus voi silti osoittaa aktiivisuutta aiheessa, muistuttaa Kari.

Näin presidentin puheeseen reagoitiin Ahvenanmaalla – ”Selkeä sanoma”

Presidentti Sauli Niinistö osallistui perjantaina maakuntapäivien istuntokauden 2023–2024 avajaisiin Maarianhaminassa. Puheessaan Niinistö käsitteli saariryhmän turvallisuuspoliittista asemaa, joka on herättänyt keskustelua Venäjän hyökkäyssodan myötä. Etenkin Venäjän Maarianhaminan konsulaatin kohtalo ja Ahvenanmaan demilitarisaatio ovat olleet julkisuudessakin paljon esillä, ja ulkoministeriö viimeistelee paraikaa selvitystä kysymyksiin liittyen.

Puheessaan presidentti totesi Suomen turvaavan yhdessä liittolaistensa kanssa Ahvenanmaan aseman ”tiukan paikan” tullen.

– Mutta turvallisuus vahvistetaan ja varmistetaan arjessa. Sen vuoksi rohkaisen teitä jokaista täällä maakunnassa keskusteluun siitä, mitä Ahvenanmaalla voidaan itse tehdä lisää turvallisuuden lisäämiseksi, Niinistö sanoi.

Niinistön kehotus sai myönteisen vastaanoton ahvenanmaalaisilta poliitikoilta, uutisoi Ålands Radio. Siviilivalmius ja turvallisuus tulevat olemaan keskeisiä kysymyksiä myös Ahvenanmaalla lähivuosina, päättäjät toteavat.

– Presidentin sanoma oli hyvin selkeä, nyt meidän on aika pohtia turvallisuuttamme. Elämme nyt sellaista aikaa, että sanoma mielestäni on perusteltu, keskustaoikeistolaisen Ahvenanmaan maltilliset-puolueen puheenjohtaja Wille Valve sanoo.

Valven mukaan Ahvenanmaalla panostetaan nyt kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen.

Myös Ahvenanmaan hallituksenmuodostaja, liberaalien puheenjohtaja Katrin Sjögren oli tyytyväinen presidentin puheeseen. Sjögrenin mukaan puheessa oli ”vakava pohjavire”. Hänen mukaansa Ahvenanmaa on hyvin varautunut kriistilanteisiin, mutta parantamisen varaakin riittävän.

Ahvenanmaan eroavan hallituksen infrastruktuuriministeri Christian Wikströmin mukaan saariryhmällä on tarvittaessa valmius puolustautua kriisitilanteessa myös aseellisesti.

– Meillähän on Ahvenanmaalla yli 3000 metsästäjää, jos se siihen menee, Wikström sanoo.

Ahvenanmaalaiset poliitikot kertoivat radiokanavalle olevansa tyytyväisiä Niinistön kohta päättyvään presidenttikauteen. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Camilla Gunell kuvailee Niinistöä ”uskomattoman hyväksi presidentiksi”, joka on esittänyt Suomen presidentiksi harvinaisen aktiivista kansainvälistä roolia.

– Sauli on ollut hyvä presidentti meille, kunnioitan häntä suuresti, sanoo taas Wikström.

Sauli Niinistö: Ahvenanmaan kysymyksessä otettava huomioon läntiset kumppanit

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Ahvenanmaan maakuntapäivillä pitämässään puheessa, että alueen asema ei rakennu mielikuvien varaan.

– Ahvenanmaan alueen demilitarisoinnilla ja neutralisoinnilla on selkeä kansainvälisoikeudellinen asema, joka perustuu paitsi kansainvälisiin sopimuksiin myös eurooppalaiseen tapaoikeuteen, Niinistö sanoi.

Ahvenanmaan erityisasemasta ja Ahvenanmaahan liittyvistä lukuisista oikeudellisista kysymyksistä on ulkoministeriössä viimeistelyssä kansainvälisoikeudellinen selvitys. Niinistö huomauttaa, että selvityksen tiimoilta ulkoministeriö on vastikään ollut yhteydessä Ahvenanmaan edustajiin.

– Kysymys ei kuitenkaan rajoitu vain kansainvälisen oikeuden periaatteiden tasolle tai Suomen maa-alueen sisälle. Meidän on otettava näissä kysymyksissä huomioon myös läntisten kumppaniemme näkökohdat.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa käytännössä sitä, että alueella ei saa olla Suomen puolustusvoimien sotilaallista läsnäoloa eikä saaria saa linnoittaa. Ahvenanmaalaiset ovat myös vapautettuja asevelvollisuudesta.

Niinistön mukaan muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa turvallisuuspoliittinen tilanne puhuttaa ymmärrettävästi myös Ahvenanmaalla.

Puheessaan presidentti korosti, että Suomi kyllä turvaa yhdessä liittolaistensa kanssa Ahvenanmaan aseman ”tiukan paikan” tullen.

– Mutta turvallisuus vahvistetaan ja varmistetaan arjessa. Sen vuoksi rohkaisen teitä jokaista täällä maakunnassa keskusteluun siitä, mitä Ahvenanmaalla voidaan itse tehdä lisää turvallisuuden lisäämiseksi.

Ilta-Sanomien mukaan tasavallan presidentti sanoi tiedotustilaisuudessa korostavansa rauhan asemaa keskustelussa.

– Kysyn retorisen kysymyksen. Onko todella aika yrittää purkaa rauhansopimus? Olen säilyttäjä, enkä muuta mielipiteitäni [tästä], hän kommentoi.

– Ei kai tässä ole haluista kysymys, vaan mittavasta kansainvälisen oikeuden rakennelmasta, silloin joudumme kysymään, onko nyt todella aika rauhansopimuksen purkamiseen joltain osin, Niinistö totesi Iltalehden mukaan.

Ilta-Sanomien mukaan Niinistö uskoo, että Suomen ja Yhdysvaltain välinen DCA-sopimus lisää Suomen ja Ahvenanmaan turvallisuutta.

– Sehän on sen tarkoitus, Niinistö sanoi.

Virkamiesten neuvottelema sopimusluonnos valmistui tämän viikon tiistaina.

Yhdysvallat käy vastaavia neuvotteluja Tanskan ja Ruotsin kanssa. Niinistö huomautti, että Suomi etenee sopimusneuvotteluissa samaa tahtia muiden kanssa.

Lopullisesti sopimuksen sisällöstä on sovittu vasta, kun osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

 

Poliisit ja rajavartijat harjoittelevat Ahvenanmaalla

Poliisi ja Rajavartiolaitos harjoittelevat parhaillaan yhteistoimintaa Ahvenanmaalla, tiedottaa poliisi.

Yhteisen harjoituksen tarkoituksena on kehittää eri viranomaisten toimintaa vakavien yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavien tilanteiden ja vakavien rikostilanteiden hoitamisessa.

Poliisin tiedotteen mukaan harjoitus toteutetaan haasteellisissa ulkosaariston merellisissä olosuhteissa ja kohteissa, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa.

Harjoitukseen osallistuva henkilöstö liikkuu ajoneuvoilla, venekalustolla ja helikoptereilla erityisesti manner-Ahvenanmaalla ja Kökarin alueella. Viranomaiset saattavat eristää harjoitukseen käytettäviä alueita.

Harjoituksen aikana alueella voi näkyä runsaasti viranomaisten kalustoa ja henkilöstöä. Harjoitusjoukot liikkuvat yleisellä tieverkolla, ja toiminnasta voi aiheutua meluhaittaa.

Loppuuko keräysaika kesken? Kansalaisaloite lakkauttaisi Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin

Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ajavan kansalaisaloitteen keräysaika on umpeutumassa lokakuun alkupäivinä. 50 000 nimen tavoitteesta puuttui loppuviikosta enää muutama tuhat. Aloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta se voi edetä eduskunnan käsittelyyn.

– Olen luottavaisin mielin, että se (50 000 nimeä) tulee tässä loppumetreillä täyteen, kommentoi yksi kansalaialoitteen vastuuhenkilöistä, Kouvolasta kotoisin oleva Pekka Nokelainen Verkkouutisille. Nokelaisen lisäksi aloitteen vastuuhenkilöinä on neljä muuta yksityishenkilöä.

Kansalaisaloitteen alulle panijat katsovat, että Suomen ollessa nyt Naton jäsen, kyseinen konsulaatti rajoittaa ja vaarantaa Suomen turvallisuuden.

Nokelainen pitää kansalaisaloitetta tärkeänä, vaikka Ahvenanmaan erityisasemasta – mukaan lukien Venäjän konsulaatin kohtalo – käynnistyi kesällä laajempi oikeudellinen selvitys ulkoministeriössä.

Tämän Ahvenanmaata koskevan selvityksen odotetaan valmistuvan vielä tämän syksyn aikana.

– Selvitys on kuulemisvaiheessa eli kuulemme asiantuntijoita ja tarkoitus on kuulla myös Ahvenanmaan edustajia. Oikeastaan muuta en pysty tässä vaiheessa sanomaan, kommentoi oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriöstä tilannetta Verkkouutisille.

Suvannon mukaan tarkoitus on kuulla useampia asiantuntijoita ja tehdä yhteistyötä Ahvenanmaan maakunnan hallinon kanssa.

– Teemme sekä virkamies- että poliittisen tason yhteistyötä.

Miten laaja selvityksestä on tulossa?

– Sitä ei varmasti vielä pysty sanomaan. Olemme tehneet selvitystä sen mandaatin perusteella, minkä presidentti (Sauli Niinistö) antoi kesällä. Mitä tästä tulee julkisuuteen – sitä ei ole päätetty vielä. Tällä hetkellä en pysty sanomaan, kuinka laaja lopullinen selvitys tulee olemaan.

Milloin selvitys sitten valmistuu, Suvanto viittaa ulkoministeri Elina Valtosen MTV:lle antamaan haastatteluun, jossa hän ennakoi sen valmistumista loka-marraskuussa. Ministeri viittasi myös lokakuussa Ahvenanmaalla järjestettäviin vaaleihin ja piti hyvänä, että myös tulevan maakuntahallinnon kanssa keskustellaan asiasta.

– Se on varmasti se, mitä tällä hetkellä asiasta pystyy sanomaan. Tämä riippuu varmasti myös näistä kuulemisista ja mitä niiden yhteydessä mahdollisesti tulee esiin, sanoo Suvanto.

Ahvenanmaan demilitarisoitu asema perustuu vuoden 1922 kansainväliseen sopimukseen sekä myöhemmin myös silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 tehtyyn sopimukseen.

Viimeksi mainitun sopimuksen nojalla maakunnassa toimii edelleen Venäjän konsulaatti, jonka tehtäviin kuuluu myös valvoa, että Ahvenanmaan saarten demilitarisointia ja linnoittautumattomuutta koskevia sitoutumuksia noudatetaan.

Elina Valtonen MTV:lle: Selvitys Ahvenanmaan konsulaatista voi valmistua loppusyksyllä

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan oikeudellinen selvitys Venäjän Maarianhaminan konsulaatin asemasta valmistuu mahdollisesti loppusyksyn aikana. Ministeri kommentoi asiaa MTV:n Uutisextran haastattelussa. Konsulaatti on herättänyt runsaasti keskustelua Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja sen sulkemista ovat esittäneet muun muassa ex-lähettiläs Hannu Himanen ja historioitsija Jukka Tarkka.

Uutisextrassa ulkoministeri Valtonen huomauttaa kohutun konsulaatin poikkeavan muista diplomaattisista edustustoista, sillä konsulaatin sopimuspohja kytkeytyy Ahvenanmaan laajempaan demilitarisoituun asemaan. Kyse ei ole pelkästään Suomen ja Venäjän välisestä asiasta, vaan konsulaatin kohtalo koskettaa myös muita valtioita ja itsehallinnollista Ahvenanmaata, ministeri selittää. Tästä syystä tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi kesällä konsulaattia ja Ahvenanmaan turvallisuuspoliittista erityisasemaa laajemminkin käsittelevän selvityksen, Valtonen kertoo.

– Aikanaan tämä selvitys julkistetaan, ja sitten ainakin tiedetään minkälainen oikeuspohja tällä asialla on.

Selvitys on jo varsin pitkällä, Valtonen kertoo. Selvitystyössä kuullaan kansainvälisiä asiantuntijoita, ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus on myös prosessissa mukana.

– Ahvenanmaalla järjestetään lokakuussa vaalit, jolloin on hyvä että myös tulevan maakuntahallinnon kanssa keskustellaan asiasta, plus että oikeudellisesta selvityksestä on vielä asiantuntijalausuntoja saamatta ja käsittelemättä. Voisi hyvin olla, että loppusyksystä, ehkä lokakuun lopussa tai marraskuun alussa voisi selvitys olla valmis, ministeri kommentoi aikataulua.

Ulkoministeri Ylellä: Näin Ahvenanmaan konsulaatti käsitellään

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin tilanteesta. Valtonen kertoo haastattelussa ulkoministeriön aloittamasta oikeudellisesta selvityksestä Maarianhaminassa sijaitsevan edustuston asemasta.

Valtosen mukaan tarkoituksena on tarkastella oikeudellista pohjaa, joka on aikanaan johtanut Ahvenanmaan demilitarisointiin sekä Neuvostoliiton kanssa tehtyä kahdenvälistä sopimusta, jossa määrätään konsulaatin asemasta ja valvontatehtävistä.

– Työtä tehdään rauhassa oikeusoppineiden kesken ja haetaan konsultaatiota myös laajemmin, rajojen ulkopuolelta, Valtonen kertoo.

Valtosen mukaan ahvenanmaalaisia halutaan kuulla laajasti maakuntaa koskevassa päätöksenteossa. Tulevana syksynä käydään Ahvenanmaan maakuntavaalit.

– On erittäin tärkeää, että ahvenanmaalaisten kanssa käydään keskustelua. He ovat olleet prosessissa mukana alusta asti. Sekä vaaleja ennen että vaalien jälkeen on hyvä keskustella maakuntahallinnon kanssa, Valtonen sanoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi kesällä selvitystä Ahvenanmaalla sijaitsevan konsulaatin tilanteesta.

 

Pekka Toveri Ahvenanmaan demilitarisoinnista: ”Kyllä vaikuttaa”

Kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ottaa kantaa Ahvenanmaan erityisasemaan Twitterissä.

Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström sanoi Helsingin Sanomissa, että demilitarisointi on tärkeää Ahvenanmaan itsehallinnon ja identiteetin näkökulmasta. Löfströmin mukaan huolta herättää se, mitä tapahtuu, jos Ahvenanmaan itsehallinnosta otetaan yksi osa, demilitarisaatio, pois, johtaako se joihinkin muihinkin muutoksiin. Hän myös viittasi käytännön pitkään historiaan.

– Demilitarisaatio ei ole mikään reliikki. Se ei myöskään vaikuta Ahvenanmaan puolustukseen, sillä kriisitilanteessa Suomella on oikeus sijoittaa alueelle joukkoja, Löfström sanoi HS:lle.

Pekka Toveri on eri linjoilla.

– Kyllä vaikuttaa, koska ei voida valmistella ja harjoitella alueella, eikä välttämättä edes sijoittaa joukkoja ennakoivasti alueelle, Toveri sanoo ja huomauttaa, että 1944 saarilla oli suomalaisia joukkoja puolustuksessa.

Venäjän Ahvenanmaan-konsulaattia on useita kertoja vaadittu suljettavaksi. Konsulaatilla on oikeus valvoa maakunnan demilitarisointia.

Asia nousi jälleen esiin, kun Venäjän Turun-konsulaatti päätettiin sulkea. Esimerkiksi valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka esitti näkemyksensä, että Venäjän Maarianhaminan-konsulaatti olisi pitänyt lakkauttaa samalla päätöksellä.

Ulkoministeriö valmistelee Ahvenanmaan erityisasemaa koskevaa oikeudellista selvitystä, jossa käsitellään muun muassa Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)