Ahvenanmaa arkistot

Sd-edustaja edistäisi ahvenanmaalaisten asevelvollisuutta

24.11.2023 | 13:18

SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen paremmasta hyödyntämisestä maanpuolustuksessa ja ahvenanmaalaisten asevelvollisuuden edistämisestä.

– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja uusi tilanne vaatii muutoksia myös maanpuolustuksellisiin ratkaisuihin. Muutokset asemassamme ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja puitteita Itämeren alueen vakaudelle tulee ylläpitää ja uutta rakentaa. Siksi nyt olisi myös syytä käydä keskustelua ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen laajemmasta hyödyntämisessä maanpuolustuksessa ja poikkeusoloissa, toteaa Kari.

Hän huomauttaa, että Ahvenanmaalla on kasvanutta kiinnostusta reserviläistoimintaa kohtaan ja halua kantaa omaa vastuuta saaren puolustuksesta yhdessä manner-Suomen kanssa.

Ahvenanmaan reserviläisyhdistys Ålands Reservister perustettiin vuonna 2022 ja sen piirissä harjoitetaan ampumaratatoimintaa sekä ensiapu- ja erätaitokursseja. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kurssit manner-Suomessa ovat kiinnostaneet ahvenanmaalaisia. Jatkossa tätä paikallista osaamista ja kiinnostusta tulee Karin mukaan hyödyntää entistä enemmän.

– Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavista keskimäärin kuitenkin alle kymmenen henkilöä vuodessa suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen. Samalla kun odotamme Nato-jäsenyysprosessin etenemistä Ruotsin osalta, Pohjoismaisen yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan jatkossa, Kari sanoo.

– Itämeren vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen on yhteispohjoismainen asia. Osana yhteistyön tiivistämistä merkitystä on myös sillä, että saamme koulutettua lisää ruotsinkielentaitoisia reserviläisiä, katsoo Kari.

Hän huomauttaa, että Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta kehitetään ja Karin mielestä tässä yhteydessä voidaan arvioida myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämistä.

– Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin ahvenanmaalaisia koskevaksi, koulutus toteutettaisiin manner-Suomessa, eikä se vaadi demilitarisaation purkamista tai uusien puitteiden luomista.

– Päätös asevelvollisuuden laajentamisesta on lopulta Ahvenanmaan itsehallinnon eli maakuntapäivien käsissä, mutta Suomen hallitus voi silti osoittaa aktiivisuutta aiheessa, muistuttaa Kari.

Näin presidentin puheeseen reagoitiin Ahvenanmaalla – ”Selkeä sanoma”

04.11.2023 | 10:50

Presidentti Sauli Niinistö osallistui perjantaina maakuntapäivien istuntokauden 2023–2024 avajaisiin Maarianhaminassa. Puheessaan Niinistö käsitteli saariryhmän turvallisuuspoliittista asemaa, joka on herättänyt keskustelua Venäjän hyökkäyssodan myötä. Etenkin Venäjän Maarianhaminan konsulaatin kohtalo ja Ahvenanmaan demilitarisaatio ovat olleet julkisuudessakin paljon esillä, ja ulkoministeriö viimeistelee paraikaa selvitystä kysymyksiin liittyen.

Puheessaan presidentti totesi Suomen turvaavan yhdessä liittolaistensa kanssa Ahvenanmaan aseman ”tiukan paikan” tullen.

– Mutta turvallisuus vahvistetaan ja varmistetaan arjessa. Sen vuoksi rohkaisen teitä jokaista täällä maakunnassa keskusteluun siitä, mitä Ahvenanmaalla voidaan itse tehdä lisää turvallisuuden lisäämiseksi, Niinistö sanoi.

Niinistön kehotus sai myönteisen vastaanoton ahvenanmaalaisilta poliitikoilta, uutisoi Ålands Radio. Siviilivalmius ja turvallisuus tulevat olemaan keskeisiä kysymyksiä myös Ahvenanmaalla lähivuosina, päättäjät toteavat.

– Presidentin sanoma oli hyvin selkeä, nyt meidän on aika pohtia turvallisuuttamme. Elämme nyt sellaista aikaa, että sanoma mielestäni on perusteltu, keskustaoikeistolaisen Ahvenanmaan maltilliset-puolueen puheenjohtaja Wille Valve sanoo.

Valven mukaan Ahvenanmaalla panostetaan nyt kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen.

Myös Ahvenanmaan hallituksenmuodostaja, liberaalien puheenjohtaja Katrin Sjögren oli tyytyväinen presidentin puheeseen. Sjögrenin mukaan puheessa oli ”vakava pohjavire”. Hänen mukaansa Ahvenanmaa on hyvin varautunut kriistilanteisiin, mutta parantamisen varaakin riittävän.

Ahvenanmaan eroavan hallituksen infrastruktuuriministeri Christian Wikströmin mukaan saariryhmällä on tarvittaessa valmius puolustautua kriisitilanteessa myös aseellisesti.

– Meillähän on Ahvenanmaalla yli 3000 metsästäjää, jos se siihen menee, Wikström sanoo.

Ahvenanmaalaiset poliitikot kertoivat radiokanavalle olevansa tyytyväisiä Niinistön kohta päättyvään presidenttikauteen. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Camilla Gunell kuvailee Niinistöä ”uskomattoman hyväksi presidentiksi”, joka on esittänyt Suomen presidentiksi harvinaisen aktiivista kansainvälistä roolia.

– Sauli on ollut hyvä presidentti meille, kunnioitan häntä suuresti, sanoo taas Wikström.

Sauli Niinistö: Ahvenanmaan kysymyksessä otettava huomioon läntiset kumppanit

03.11.2023 | 16:29

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Ahvenanmaan maakuntapäivillä pitämässään puheessa, että alueen asema ei rakennu mielikuvien varaan.

– Ahvenanmaan alueen demilitarisoinnilla ja neutralisoinnilla on selkeä kansainvälisoikeudellinen asema, joka perustuu paitsi kansainvälisiin sopimuksiin myös eurooppalaiseen tapaoikeuteen, Niinistö sanoi.

Ahvenanmaan erityisasemasta ja Ahvenanmaahan liittyvistä lukuisista oikeudellisista kysymyksistä on ulkoministeriössä viimeistelyssä kansainvälisoikeudellinen selvitys. Niinistö huomauttaa, että selvityksen tiimoilta ulkoministeriö on vastikään ollut yhteydessä Ahvenanmaan edustajiin.

– Kysymys ei kuitenkaan rajoitu vain kansainvälisen oikeuden periaatteiden tasolle tai Suomen maa-alueen sisälle. Meidän on otettava näissä kysymyksissä huomioon myös läntisten kumppaniemme näkökohdat.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa käytännössä sitä, että alueella ei saa olla Suomen puolustusvoimien sotilaallista läsnäoloa eikä saaria saa linnoittaa. Ahvenanmaalaiset ovat myös vapautettuja asevelvollisuudesta.

Niinistön mukaan muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa turvallisuuspoliittinen tilanne puhuttaa ymmärrettävästi myös Ahvenanmaalla.

Puheessaan presidentti korosti, että Suomi kyllä turvaa yhdessä liittolaistensa kanssa Ahvenanmaan aseman ”tiukan paikan” tullen.

Ilta-Sanomien mukaan tasavallan presidentti sanoi tiedotustilaisuudessa korostavansa rauhan asemaa keskustelussa.

– Kysyn retorisen kysymyksen. Onko todella aika yrittää purkaa rauhansopimus? Olen säilyttäjä, enkä muuta mielipiteitäni [tästä], hän kommentoi.

– Ei kai tässä ole haluista kysymys, vaan mittavasta kansainvälisen oikeuden rakennelmasta, silloin joudumme kysymään, onko nyt todella aika rauhansopimuksen purkamiseen joltain osin, Niinistö totesi Iltalehden mukaan.

Ilta-Sanomien mukaan Niinistö uskoo, että Suomen ja Yhdysvaltain välinen DCA-sopimus lisää Suomen ja Ahvenanmaan turvallisuutta.

– Sehän on sen tarkoitus, Niinistö sanoi.

Virkamiesten neuvottelema sopimusluonnos valmistui tämän viikon tiistaina.

Yhdysvallat käy vastaavia neuvotteluja Tanskan ja Ruotsin kanssa. Niinistö huomautti, että Suomi etenee sopimusneuvotteluissa samaa tahtia muiden kanssa.

Lopullisesti sopimuksen sisällöstä on sovittu vasta, kun osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

”Säkerheten befästs och säkerställs i vardagen. Därför vill jag uppmana var och en av er att delta i diskussionen om vad som kan göras på Åland för att öka säkerheten.”

Det var en glädje att öppna sessionsperioden i Ålands lagting i dag i Mariehamn. https://t.co/yGmO9dbp3k

— Sauli Niinistö (@niinisto) November 3, 2023

Poliisit ja rajavartijat harjoittelevat Ahvenanmaalla

03.10.2023 | 08:53

Poliisi ja Rajavartiolaitos harjoittelevat parhaillaan yhteistoimintaa Ahvenanmaalla, tiedottaa poliisi.

Yhteisen harjoituksen tarkoituksena on kehittää eri viranomaisten toimintaa vakavien yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavien tilanteiden ja vakavien rikostilanteiden hoitamisessa.

Poliisin tiedotteen mukaan harjoitus toteutetaan haasteellisissa ulkosaariston merellisissä olosuhteissa ja kohteissa, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa.

Harjoitukseen osallistuva henkilöstö liikkuu ajoneuvoilla, venekalustolla ja helikoptereilla erityisesti manner-Ahvenanmaalla ja Kökarin alueella. Viranomaiset saattavat eristää harjoitukseen käytettäviä alueita.

Harjoituksen aikana alueella voi näkyä runsaasti viranomaisten kalustoa ja henkilöstöä. Harjoitusjoukot liikkuvat yleisellä tieverkolla, ja toiminnasta voi aiheutua meluhaittaa.

Poliisi ja Rajavartiolaitos harjoittelevat yhteistoimintaa Ahvenanmaalla https://t.co/NFEWd3LtyX pic.twitter.com/btv2uBN9By

— PoliisinTiedotteet (@PoliisiTiedote) October 2, 2023

Loppuuko keräysaika kesken? Kansalaisaloite lakkauttaisi Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin

23.09.2023 | 08:50

Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ajavan kansalaisaloitteen keräysaika on umpeutumassa lokakuun alkupäivinä. 50 000 nimen tavoitteesta puuttui loppuviikosta enää muutama tuhat. Aloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta se voi edetä eduskunnan käsittelyyn.

– Olen luottavaisin mielin, että se (50 000 nimeä) tulee tässä loppumetreillä täyteen, kommentoi yksi kansalaialoitteen vastuuhenkilöistä, Kouvolasta kotoisin oleva Pekka Nokelainen Verkkouutisille. Nokelaisen lisäksi aloitteen vastuuhenkilöinä on neljä muuta yksityishenkilöä.

Kansalaisaloitteen alulle panijat katsovat, että Suomen ollessa nyt Naton jäsen, kyseinen konsulaatti rajoittaa ja vaarantaa Suomen turvallisuuden.

Nokelainen pitää kansalaisaloitetta tärkeänä, vaikka Ahvenanmaan erityisasemasta – mukaan lukien Venäjän konsulaatin kohtalo – käynnistyi kesällä laajempi oikeudellinen selvitys ulkoministeriössä.

Tämän Ahvenanmaata koskevan selvityksen odotetaan valmistuvan vielä tämän syksyn aikana.

– Selvitys on kuulemisvaiheessa eli kuulemme asiantuntijoita ja tarkoitus on kuulla myös Ahvenanmaan edustajia. Oikeastaan muuta en pysty tässä vaiheessa sanomaan, kommentoi oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriöstä tilannetta Verkkouutisille.

Suvannon mukaan tarkoitus on kuulla useampia asiantuntijoita ja tehdä yhteistyötä Ahvenanmaan maakunnan hallinon kanssa.

– Teemme sekä virkamies- että poliittisen tason yhteistyötä.

Miten laaja selvityksestä on tulossa?

– Sitä ei varmasti vielä pysty sanomaan. Olemme tehneet selvitystä sen mandaatin perusteella, minkä presidentti (Sauli Niinistö) antoi kesällä. Mitä tästä tulee julkisuuteen – sitä ei ole päätetty vielä. Tällä hetkellä en pysty sanomaan, kuinka laaja lopullinen selvitys tulee olemaan.

Milloin selvitys sitten valmistuu, Suvanto viittaa ulkoministeri Elina Valtosen MTV:lle antamaan haastatteluun, jossa hän ennakoi sen valmistumista loka-marraskuussa. Ministeri viittasi myös lokakuussa Ahvenanmaalla järjestettäviin vaaleihin ja piti hyvänä, että myös tulevan maakuntahallinnon kanssa keskustellaan asiasta.

– Se on varmasti se, mitä tällä hetkellä asiasta pystyy sanomaan. Tämä riippuu varmasti myös näistä kuulemisista ja mitä niiden yhteydessä mahdollisesti tulee esiin, sanoo Suvanto.

Ahvenanmaan demilitarisoitu asema perustuu vuoden 1922 kansainväliseen sopimukseen sekä myöhemmin myös silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 tehtyyn sopimukseen.

Viimeksi mainitun sopimuksen nojalla maakunnassa toimii edelleen Venäjän konsulaatti, jonka tehtäviin kuuluu myös valvoa, että Ahvenanmaan saarten demilitarisointia ja linnoittautumattomuutta koskevia sitoutumuksia noudatetaan.

Elina Valtonen MTV:lle: Selvitys Ahvenanmaan konsulaatista voi valmistua loppusyksyllä

16.09.2023 | 15:21

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan oikeudellinen selvitys Venäjän Maarianhaminan konsulaatin asemasta valmistuu mahdollisesti loppusyksyn aikana. Ministeri kommentoi asiaa MTV:n Uutisextran haastattelussa. Konsulaatti on herättänyt runsaasti keskustelua Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja sen sulkemista ovat esittäneet muun muassa ex-lähettiläs Hannu Himanen ja historioitsija Jukka Tarkka.

Uutisextrassa ulkoministeri Valtonen huomauttaa kohutun konsulaatin poikkeavan muista diplomaattisista edustustoista, sillä konsulaatin sopimuspohja kytkeytyy Ahvenanmaan laajempaan demilitarisoituun asemaan. Kyse ei ole pelkästään Suomen ja Venäjän välisestä asiasta, vaan konsulaatin kohtalo koskettaa myös muita valtioita ja itsehallinnollista Ahvenanmaata, ministeri selittää. Tästä syystä tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi kesällä konsulaattia ja Ahvenanmaan turvallisuuspoliittista erityisasemaa laajemminkin käsittelevän selvityksen, Valtonen kertoo.

– Aikanaan tämä selvitys julkistetaan, ja sitten ainakin tiedetään minkälainen oikeuspohja tällä asialla on.

Selvitys on jo varsin pitkällä, Valtonen kertoo. Selvitystyössä kuullaan kansainvälisiä asiantuntijoita, ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus on myös prosessissa mukana.

– Ahvenanmaalla järjestetään lokakuussa vaalit, jolloin on hyvä että myös tulevan maakuntahallinnon kanssa keskustellaan asiasta, plus että oikeudellisesta selvityksestä on vielä asiantuntijalausuntoja saamatta ja käsittelemättä. Voisi hyvin olla, että loppusyksystä, ehkä lokakuun lopussa tai marraskuun alussa voisi selvitys olla valmis, ministeri kommentoi aikataulua.

Ulkoministeri Ylellä: Näin Ahvenanmaan konsulaatti käsitellään

26.08.2023 | 11:57

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin tilanteesta. Valtonen kertoo haastattelussa ulkoministeriön aloittamasta oikeudellisesta selvityksestä Maarianhaminassa sijaitsevan edustuston asemasta.

Valtosen mukaan tarkoituksena on tarkastella oikeudellista pohjaa, joka on aikanaan johtanut Ahvenanmaan demilitarisointiin sekä Neuvostoliiton kanssa tehtyä kahdenvälistä sopimusta, jossa määrätään konsulaatin asemasta ja valvontatehtävistä.

– Työtä tehdään rauhassa oikeusoppineiden kesken ja haetaan konsultaatiota myös laajemmin, rajojen ulkopuolelta, Valtonen kertoo.

Valtosen mukaan ahvenanmaalaisia halutaan kuulla laajasti maakuntaa koskevassa päätöksenteossa. Tulevana syksynä käydään Ahvenanmaan maakuntavaalit.

– On erittäin tärkeää, että ahvenanmaalaisten kanssa käydään keskustelua. He ovat olleet prosessissa mukana alusta asti. Sekä vaaleja ennen että vaalien jälkeen on hyvä keskustella maakuntahallinnon kanssa, Valtonen sanoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi kesällä selvitystä Ahvenanmaalla sijaitsevan konsulaatin tilanteesta.

Pekka Toveri Ahvenanmaan demilitarisoinnista: ”Kyllä vaikuttaa”

21.07.2023 | 14:05

Kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ottaa kantaa Ahvenanmaan erityisasemaan Twitterissä.

Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström sanoi Helsingin Sanomissa, että demilitarisointi on tärkeää Ahvenanmaan itsehallinnon ja identiteetin näkökulmasta. Löfströmin mukaan huolta herättää se, mitä tapahtuu, jos Ahvenanmaan itsehallinnosta otetaan yksi osa, demilitarisaatio, pois, johtaako se joihinkin muihinkin muutoksiin. Hän myös viittasi käytännön pitkään historiaan.

– Demilitarisaatio ei ole mikään reliikki. Se ei myöskään vaikuta Ahvenanmaan puolustukseen, sillä kriisitilanteessa Suomella on oikeus sijoittaa alueelle joukkoja, Löfström sanoi HS:lle.

Pekka Toveri on eri linjoilla.

– Kyllä vaikuttaa, koska ei voida valmistella ja harjoitella alueella, eikä välttämättä edes sijoittaa joukkoja ennakoivasti alueelle, Toveri sanoo ja huomauttaa, että 1944 saarilla oli suomalaisia joukkoja puolustuksessa.

Venäjän Ahvenanmaan-konsulaattia on useita kertoja vaadittu suljettavaksi. Konsulaatilla on oikeus valvoa maakunnan demilitarisointia.

Asia nousi jälleen esiin, kun Venäjän Turun-konsulaatti päätettiin sulkea. Esimerkiksi valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka esitti näkemyksensä, että Venäjän Maarianhaminan-konsulaatti olisi pitänyt lakkauttaa samalla päätöksellä.

Ulkoministeriö valmistelee Ahvenanmaan erityisasemaa koskevaa oikeudellista selvitystä, jossa käsitellään muun muassa Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa.

"Se (demilitarisaatio) ei myöskään vaikuta Ahvenanmaan puolustukseen, sillä kriisitilanteessa Suomella on oikeus sijoittaa alueelle joukkoja”.
Kyllä vaikuttaa, koska ei voida valmistella ja harjoitella alueella, eikä välttämättä edes sijoittaa joukkoja ennakoivasti alueelle.

— Pekka Toveri (@PToveri) July 21, 2023

Tutkija: Nyt viimeistään Ahvenanmaan tilanne noussee esille

06.07.2023 | 14:24

Venäjän ulkoministeriö ilmoittai torstaina karkottavansa yhdeksän suomalaisdiplomaattia vastauksena Suomen tekemiin karkoituksiin. Lisäksi Venäjä peruuttaa suostumuksensa Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimintaan lokakuun alusta alkaen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhasen mukaan puheet ja teot Venäjältä ovat enteilleet, että pian diplomaattisuhteita Suomen kanssa ryhdytään kaventamaan.

– Siltikin järeä päätös. Voi olla reaktio Suomen aiempiin karkotuksiin, mutta kyllä tähän on vastausta pohdittava. Ainakin nyt viimeistään Ahvenanmaan tilanne noussee esille, hän arvioi Twitterissä.

Hän lisää, että yhtä lailla Venäjän Turun konsulaatin asema nousee väistämättä kysymykseen.

– Turku on Pietarin vastinpari ja siten ”diplomatian etiketissä” mahdollisten vastatoimien harkinnan aihe.

– Vaikka valtiojohdossa on tähänkin skenaarioon varmasti varauduttu, on kyseessä epäsymmetrinen reaktio Suomen toimiin ja valitettava päätös. Tällaisena aikana Suomen läsnäolon kaventuminen Venäjällä heikentää tilannekuvan muodostumista paikan päällä, Vanhanen kirjoittaa.

Puheet ja teot Venäjältä enteilleet, että pian diplomaattisuhteita Suomen kanssa ryhdytään kaventamaan. Siltikin järeä päätös. Voi olla reaktio Suomen aiempiin karkotuksiin, mutta kyllä tähän on vastausta pohdittava. Ainakin nyt viimeistään Ahvenanmaan tilanne noussee esille.

— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) July 6, 2023

Kansanedustaja IL:ssa: ”Ahvenanmaalle asevelvollisuus”

01.07.2023 | 11:01

SDP:n kansanedustaja Mika Kari ehdottaa, että asevelvollisuus tulisi ulottaa koskemaan myös ahvenanmaalaisia. Asiasta uutisoi Iltalehti. Kari on puolustusvaliokunnan jäsen.

Asevelvollisuus ei tällä hetkellä koske pysyvästi Ahvenanmaalla asuvia, joskin he voivat halutessaan silti suorittaa varusmiespalveluksen. Kansanedustajan mukaan maanpuolustus tarvitsee jatkossa myös ahvenanmaalaisten panosta.

– Esitän Suomen hallitukselle ja erityisesti Ahvenanmaan maakuntapäivien suuntaan harkittavaksi, miten Ahvenanmaan itsehallinto itse voisi lisätä myös omaa turvallisuuttaan ennakoivasti, yhtenä keinona asevelvollisuuden uudistaminen niin, että ahvenanmaalaisia koskisi sama asevelvollisuuslaki kuin Manner-Suomessa asuvia, Kari sanoo.

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue 1920-luvulta asti. Sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei siis ole sallittua, ja neutralisointinsa takia alue on myös pidettävä mahdollisen konfliktin ulkopuolella.

– Asevelvollisuutta ei ole säädelty samalla tavalla kuin vaikkapa demilitarisaatio on säädelty, vaan se on ikään kuin lainsäädännöllä ja Ahvenanmaan itsehallinnon omilla päätöksillä muutettavissa, Kari sanoo.

Kansanedustaja perustelee ehdotustaan globaalin turvallisuustilanteen muutoksilla sekä Suomen alueellisen puolustuksen parantamisen tarpeella. Kari korostaa myös ahvenanmaalaisten omaa, korostunutta maanpuolustusintoa, josta kielii viime vuonna perustettu ensimmäinen reserviläisyhdistys.

Kari sanoo kuitenkin, ettei normaalitilanteessa pidä hyvänä sitä, että Ahvenanmaan asioita ohjaillaan Manner-Suomesta käsin. Ehdotustaan hän toivookin nimenomaan Ahvenanmaan maakuntapäivien pohdittavaksi. Hänen mukaansa yhteinen asevelvollisuus voisi olla myös kaikkia suomalaisia yhdistävä tekijä.

SDP:n kansanedustaja: Suomen maanpuolustus tarvitsee ahvenanmaalaisten panoksen

22.06.2023 | 09:25

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd) näkee, että Suomen maanpuolustus tarvitsee jatkossa myös ahvenanmaalaisten oman panoksen.

Juuri nyt on hänen mukaansa hyvä aika avata asiasta keskustelu Ahvenanmaan itsehallinnon kanssa. Ahvenanmaalaisten kasvanutta kiinnostusta maanpuolustukseen osoittaa jo uuden reserviläisyhdistyksen perustaminen viime vuonna.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut peruuttamattomasti ja se vaatii muutoksia myös maanpuolustuksellisiin ratkaisuihin. Edellisen hallituksen vahtivuorolla Suomen turvallisuutta on vahvistettu liittymällä Natoon sekä merkittävillä puolustusmenojen korotuksilla. Muutokset asemassamme ovat kuitenkin pitkäaikaisia ja puitteita Itämeren vakaudelle tulee ylläpitää ja rakentaa. Nyt on hyvä aika keskustella myös ahvenanmaalaisten osaamisen ja panoksen hyödyntämisessä maanpuolustuksessa, Mika Kari toteaa tiedotteessaan.

Karin mukaan Ahvenanmaalla on jo kasvanutta kiinnostusta reserviläistoimintaa kohtaan ja halua kantaa omaa vastuuta saaren puolustuksesta yhdessä manner-Suomen kanssa. Jatkossa tätä paikallista osaamista ja kiinnostusta tulee hyödyntää entistä enemmän.

– On erinomaista, että Ahvenanmaan reserviläisyhdistys ((Ålands Reservister) perustettiin vuonna 2022 ja sen piirissä harjoitetaan ampumaratatoimintaa sekä ensiapu- ja erätaitokursseja. Myös MPK:n kurssit manner-Suomessa ovat kiinnostaneet ahvenanmaalaisia, Kari kiittelee.

– Voi kuitenkin pohtia onko enää riittävää, että Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavista keskimäärin alle 10 henkilöä vuodessa suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen vai voisiko ahvenanmaalaisten panos olla suurempi?, Kari toteaa.

– Samalla kun odotamme Nato-jäsenyysprosessin etenemistä Ruotsin osalta, Pohjoismaisen yhteistyön merkitys tulee vain korostumaan jatkossa. Itämeren vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen on yhteispohjoismainen asia. Osana yhteistyön tiivistämistä merkitystä on myös sillä, että saamme koulutettua lisää ruotsintaitoisia reserviläisiä, Kari pohtii.

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta kehitetään ja tässä yhteydessä voidaan arvioida myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämistä. Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin ahvenanmaalaisia koskevaksi, koulutus toteutettaisiin manner-Suomessa eikä se vaadi demilitarisaation purkamista tai uusien puitteiden luomista.

– Päätös asevelvollisuuden laajentamisesta on kuitenkin lopulta Ahvenanmaan itsehallinnon eli maakuntapäivien käsissä, ja nyt asiasta olisi hyvä hetki alkaa keskustella. Tässä maailmantilanteessa kaikkia vaihtoehtoja tulee arvioida strategisesti ja Suomen kansallisen edun ja puolustuksen näkökulmasta yhteistyössä, Kari päättää.

Kohutun konsulaatin edessä osoitetaan mieltä päivittäin

04.06.2023 | 18:22

Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen asema on herättänyt runsaasti keskustelua Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Suomelle kuuluva saariryhmä on demilitarisoitu, mutta kritiikkiä on herättänyt etenkin Venäjän Maarianhaminassa toimiva konsulaatti. Konsulaatin lakkauttamista vaativa kansalaisaloite kerää paraikaa allekirjoituksia, ja esimerkiksi ex-lähettiläs Hannu Himanen on esittänyt ”vuoden 1940 anomaliaksi” kuvailemansa edustuston sulkemista.

– Suomi voisi rauhallisesti kertoa, että vuoden 1940 sopimuksen perusteet ovat kadonneet, eikä Venäjän konsulaatilla ole mitään legitiimiä tehtävää Maarianhaminassa, Himanen kommentoi kesäkuun alussa.

Jotkut kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat kuitenkin kuvailleet konsulaatin lakkauttamista käytännössä hankalaksi.

Samaan aikaan Ahvenanmaalla osoitetaan päivittäin mieltä Venäjän sotaa ja nykyhallintoa vastaan, ja juuri kohutun konsulaatin edessä. Päivittäisistä mielenosoituksista kertoo ruotsalainen SVT.

Mielenosoitusten taustalla vaikuttaa Ahvenanmaalla asuva ex-toimittaja Mosse Wallén. SVT:lle hän kertoo mielenosoittajien kerääntyneen konsulaatin eteen päivittäin aina sodan syttymisestä alkaen.

– Tänään on 460. kerta kun seisomme täällä, hän kertoo.

Wallénin mukaan mielenosoittajat saapuvat paikalle hieman ennen kello 17:ää iltapäivällä. He vaativat sekä Venäjän vetäytymistä Ukrainasta että oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vapauttamista.

– Tasan kello 17 huudamme viisi kertaa ”Ukraina”, jonka jälkeen pidämme hiljaisen hetken.

– Sen jälkeen huudamme ”vapauttakaa Navalnyi” viisi kertaa, ja sitten vielä viisi kertaa ”rauha Ukrainaan”. Sen jälkeen mielenosoitus on ohi.

Wallén kertoo keskustelleensa mielenilmaisuista Venäjän konsulin kanssa viime vuonna. Konsuli oli tuolloin kertonut ymmärtävänsä mielenosoittajia.

– Haluamme näyttää, että välitämme, ja että nämä todellakin ovat rauhan saaret. Jatkamme kunnes sota on ohi, Wallén lupaa.

”Tehokkaampi kuin fyysinen linnoitus” – HS: Ex-kansanedustaja puolustaa Ahvenanmaan neutralisointia

05.05.2023 | 10:50

Ahvenanmaan kansanedustajana vuosina 2007-2015 toiminut Elisabeth Nauclér sanoo Helsingin Sanomille, että keskustelu Ahvenanmaan asemasta pyörii tällä hetkellä sivuraiteilla.

Hänen mukaansa rauhan aikana keskustelun tulee käydä demilitarisaatiosta, mutta kriisien ja sotien aikaan tärkeintä on puhua saariryhmän neutralisoidusta asemasta. Neutralisointi tarkoittaa, että sodankaan aikana Ahvenanmaan aluetta ei saa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin.

– Neutralisointia tulisi nostaa esiin diplomaattisesti kaikissa keskusteluissa, uudestaan ja uudestaan. Ahvenanmaan neutralisointi on juridinen linnoitus. Se voi olla paljon tehokkaampi suoja kuin fyysinen linnoitus, Nauclér sanoo HS:lle.

Vaikka Venäjä ei ole allekirjoittanut Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin vahvistavaa sopimusta, kyse ei Nauclérin mukaan ole ainoastaan paperinpalasta. Hän uskoo, että asema neutralisoituna alueena suojaa Ahvenanmaata kaikissa tilanteissa.

– Kyllä minä todella uskon niin. Se on erittäin tehokas juridinen linnoitus. Mutta juuri siksi meidän pitää nostaa asiaa esille väsymättä, koko ajan, joka ikisessä sopivassa tilanteessa, jokaisessa sopimuksessa. Paljon, paljon enemmän kuin tähän asti. Ja puhua nimenomaan neutralisoinnista, ei vain demilitarisaatiosta, hän sanoo.

– Venäjä on joka tapauksessa sidottu siihen sopimukseen. Se on ollut olemassa jo niin kauan ja niin moni muu valtio on sen allekirjoittanut. Venäjällä tiedetään, että Ahvenanmaalla ei ole mitään sotamateriaalia.

Ruotsalaiskomentaja MTV:lle: Autamme Ahvenanmaan suojelemisessa

29.04.2023 | 10:24

Ruotsi on tarvittaessa valmis auttamaan Ahvenanmaan suojelemisessa, oli tilanteessa kyse ”mistä tahansa”. Näin sanoo Ruotsin merivoimien komentaja, kontra-amiraali Ewa Skoog Haslum MTV:n haastattelussa.

Suomessa on kevään aikana käyty vilkasta keskustelua demilitarisoidun Ahvenanmaan asemasta. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa viime viikonloppuna toteamalla, ettei itse nostaisi Ahvenanmaata ”tikun nokkaan”. Norjan Huippuvuorten demilitarisoitu asema ei näytä kiusanneen puolustusliitto Natoa, presidentti huomautti. Samalla Niinistö totesi Suomen puuttuvan tarvittaessa Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin ”epäsoveliaaseen toimintaan”.

Konsulaatin toiminta on herättänyt kritiikkiä, ja sen lakkauttamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo kymmeniä tuhansia allekirjoituksia.

Ruotsille konsulaatti ei ole huolenaihe, Skoog Haslum sanoo.

– Teemme koko ajan yhteistyötä Suomen kanssa. Mikäli Suomi pyytää apua, annamme sitä, hän sanoo.

– Meillä on Suomen kanssa suunnitelmat rauhan järkkymisen yli ulottuvaan tilanteeseen.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä on vakava, ruotsalaiskomentaja toteaa. Syynä on etenkin Venäjän toiminnan muuttuminen entistä ennalta-arvaamattomaksi.

– Eli on selvää, että tämä huolestuttaa, mutta valmistaudumme hyvin ja toimimme yhdessä, Skoog Haslum sanoo.

Suomalaissotilaat osallistuvat paraikaa Ruotsissa järjestettävään laajaan Aurora 23-sotaharjoitukseen.