Artikkelit: Näkökulmat

Poliitikot ja media käyttävät vapaasti ilmaisuja, jotka yhdistetään Venäjän vallankumoukseen ja Suomen sisällissotaan, Heikki Vento sanoo näkökulmassaan.
Ennätysmäiset sopeutukset eivät vielä riitä kääntämään julkisen talouden kurssia.
Todellinen haaste löytyy väestötilastoista, pienenevistä ikäluokista ja reservin laadusta, ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sanoo näkökulmassaan.
Tiedotusvälineillä on kiusaus siistiä todellisuutta edistyksellisten ihanteiden nimissä, professori Jukka Savolainen sanoo Näkökulmassaan.
François Bayroun hallituksen kaatumisella voi olla merkittäviä seurauksia koko Euroopalle, valtiotieteilijä Pekka Väisänen arvioi näkökulmassaan.
Vasemmistopuolue on joutunut selittelemään edustajiensa juutalaisvastaisia kommentteja.
Taistelukykyisen joukon rakentaminen vaatii Yhdysvalloilta kunnon panoksen.
Washingtonin poliisin siirtäminen liittovaltion hallintaan voi olla kokeilulaboratorio konservatiiviselle kaupunkipolitiikalle, professori Jukka Savolainen arvioi näkökulmassaan.
Suomen ja Yhdysvaltain välisen tiedonsaannin ja tiedon jakamisen taso on poikkeuksellisen hyvä, Henri Vanhanen sanoo näkökulmassaan.
Ulkopolitiikan nykyinen vallanjako on ongelmallinen ja juontaa juurensa Urho Kekkosen ajan jättämään varjoon, valtiotieteilijä Pekka Väisänen sanoo näkökulmassaan.
Palestiinan tunnustamisen käsittely eduskunnassa olisi selvästi epävarmempaa kuin Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyminen.
Lappeenrannan ‘Rajat auki’ -marssi on vain yksi esimerkki ilmiöstä, joka herättää kysymyksiä siitä, miten meillä vaikutetaan ja kenen etuja ajetaan, Henri Vanhanen sanoo näkökulmassaan.
Oikea kohde moittia päätöstä voisi olla eduskunta, kirjoittaa Heikki Vento Näkökulmassaan.
Rahoittaminen ei voi perustua pelkkään velkaantumiseen, Henri Vanhanen kirjoittaa näkökulmasssaan.
Kirjoittajan mukaan yhteisen tilannekuvan puute on Euroopan kesto-ongelma.
Muuttuisiko Venäjän linja, jos maan nykyinen hallinto kaatuisi, kysyy kirjoittaja.
Puolustusvoimien pitää panostaa dronejen tuotantoon ja hankintoihin, yleistää niiden käyttöä aselajitasolla ja kouluttaa droneryhmiä.
Pääministeri Ulf Kristerssonille sopii toivoa kolmatta onnenpotkua, kirjoittaa Kristiina Katajikko näkökulmassaan.
Kykeneekö pääkaupunkiseutu huolehtimaan kasvavan maahanmuuttajaväestön tarpeista, kysyy Juhana Vartiainen näkökulmassaan.
Yhden asian puolueille on tapana käydä kehnosti niiden päästessä valtaan, mutta vihreiden kannatus mataa myös oppositiossa.
Pakon edessä Euroopan on kasvettava aikuiseksi, valtiotieteilijä Pekka Väisänen sanoo näkökulmassaan.
Naton uusi tavoite lyödään läpi Suomesta riippumatta - ja se vasta sisäpoliittinen sokki olisikin ollut, mikäli asiasta olisi kuultu vasta tuolloin, Henri Vanhanen sanoo näkökulmassaan.
Perussuomalaiset on ajautunut samanlaiseen ahdinkoon kuin se oli kesäkuussa 2017, mutta puheenjohtaja Riikka Purralle ei käyne niin huonosti kuin Timo Soinille.
Anders Adlercreutzin tyyli tehdä yhteistyötä aiheuttaa hämmennystä hallituskumppaneissa.
Oppositiopuolueen todellinen vaihtoehto on jäänyt hämärän peittoon.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin esitys tarkoittaisi kajoamista vaaleilla valitun eduskunnan toimivaltaan, Heikki Vento kirjoittaa näkökulmassaan.
Entisen pääministerin odotettu teos sivuuttaa monta kiinnostavaa asiaa.
Moni yrittää pysyä hiljaa välttyäkseen hallinnon silmätikuksi joutumiselta, mutta taktiikka on vaarallinen, sillä hiljaisuus ruokkii itseään, Maria Lindén kirjoittaa näkökulmassaan.
Kuolema on omin asiamme. Silti juuri kuolemastaan moni ei käytännössä saa itse päättää eikä kukaan auta, Jarkko Tontti sanoo näkökulmassaan.
Presidentti antoi Euroopalle turvallisuuspoliittisen opetuksen, mutta millaista vallankumousta hän tekee kotimaassaan? Jari Ehrnrooth esittää neljä päätelmää.
SDP ja kokoomus ottavat yhteen seuraavan kerran eduskuntavaaleissa. Siinä ottelussa pääministeri ei voi turvautua valtiovarainministeri Riikka Purran tukeen.
Puolaan kannattaa kiinnittää huomiota, Varsovassa vieraillut ex-ulkoministeri Timo Soini sanoo näkökulmassaan.
Tehdään alussa yksi asia selväksi: Euroopan unioni on hyvä juttu.
Eduskunta ja hallitus tekevät poliittisia päätöksiä, myös nimitykset ovat usein poliittisia. Kokoomukselle kävi hyvin, vaikka työministeri Arto Satoselta potkaistiin kolmannen kerran jakkara alta.
Vastuunkanto loistaa poissaolollaan vasemmiston ja vihreiden Helsinki-politiikassa.
Ilman talouskasvua seuraava sokki voi olla Suomelle kohtalokas.
Nykypäivän feministien reaktioissa toistuu tuttu ilmiö, professori Jukka Savolainen sanoo näkökulmassaan.
Kuntien ja hyvinvointialueiden saumakohdassa lapset ja nuoret eivät voi odottaa, Paula Risikko kirjoittaa.
Merkittävä aikakausi Ranskan poliittisessa historiassa saattaa olla nyt ohi.
Suomella on pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan itsetutkiskelun paikka.