Hallitus päätti tiistaina päättyneessä budjettiriihessä odotetusti miljardin euron lisäsopeutuksesta.
Toimien joukossa on muun muassa korkotukilainavaltuuksien vähentäminen, yritystukien karsiminen sekä haittaverojen nostaminen.
Kohta kaksi ja puoli vuotta istuneen hallituksen talouspolitiikka on ollut kaukana siitä, mistä keväällä 2023 unelmoitiin. Tuolloin arvioitiin, että velkalaivan kääntämiseen riittävät kuuden miljardin euron sopeutustoimet tällä vaalikaudella ja kolmen miljardin euron lisätoimet seuraavalla kaudella.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Talouskasvun käynnistyminen on antanut odottaa itseään, sota Ukrainassa on jatkunut, kansainvälisen kaupan ylle ovat nousseet tullivarjot ja työttömyys on pysynyt sitkeästi korkealla. Kansalaiset säästävät ja yksityinen kulutus laahaa.
Budjettiriihessä päätettyjen toimien jälkeen hallitus on sopeuttanut taloutta tällä vaalikaudella jo 10 miljardin euron edestä. Tämä lienee ennätys lajissaan.
Vertailun vuoksi pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen aikana (1995-99), puolueet sitoutuivat tekemään 20 miljardin silloisen markan (noin 5,7 miljardia nykyeuroa) budjettisäästöt vaalikauden aikana. Tuolloin listalla olivat esimerkiksi lapsilisät, työttömyysturva ja asuntolainojen korkovähennykset.
Julkisen talouden tilannekuva on nyt rahtusen heikompi kuin keväällä.
EU:n finanssipoliittiset säännöt vaativat velkasuhteen kääntämistä laskuun. Lisäksi alkuvuoden talousluvut ja verotuotot ovat olleet pettymys. Viimeinen niitti sopeutustoimille oli luottoluokitusyhtiö Fitchin heinäkuinen päätös laskea Suomen luottoluokitusta. Fitchin päätös kertoo käytännössä siitä, että kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on epäilys siitä, että hallituksen toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi eivät ole riittäviä.
Suomen julkisyhteisöjen velka on jatkanut kasvuaan ja kohoaa kuluvana vuonna noin 86 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on kaukana EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin tavoiterajasta.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä muistutti taannoin, että ilman hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa yli 120 prosenttiin BKT:sta vuonna 2035. Tällä luvulla Suomi olisi EU:n kolmen velkaantuneimman maan joukossa.
Olivatko sopeutustoimet nyt tässä? Näillä näkymin miljardin euron lisäsopeutus riittää pysäyttämään velkasuhteen kasvun vuonna 2027. Mutta varmaa se ei ole. Mikäli talouskasvun käynnistyminen ja työllisyyskehitys edelleen sakkaavat, ja esimerkiksi tullirintamalla tapahtuu odottamattomia muutoksia, voi hallitus joutua jälleen ensi vuonna keksimään uusia säästöjä.
Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhde lähtee kuitenkin uudelleen nousuun vuosikymmenen loppupuolella. Syynä ovat väestön ikääntymisestä johtuva hoivamenojen kasvu, kasvavat valtionvelan korkomenot sekä välttämättömät panostukset puolustukseen.
Hallitus on päättänyt, että Suomen puolustuspanostuksia nostetaan 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2029 mennessä. Ensi vuoden talousarvioesityksessä tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin on 15-kertaistettu 6 miljardiin euroon.
Valtionvelan korkomenot nousevat ensi vuonna jo 3,2 miljardiin euroon. Mittakaavasta kertoo se, että tällä summalla pyöritettäisiin koko eduskuntaa noin 20 vuotta. Rahamäärä vastaa myös oikeus- ja sisäministeriöiden yhden vuoden budjettia yhteensä. Velkaraha ei siis ole ilmaista!
Tällä hetkellä noin joka kahdeksas valtion menoeuro on velkarahaa.
Kylmä totuus on se, että massiivinen sopeuttaminen jatkuu ensi vaalikaudella ja todennäköisesti myös 2031-35 koittavalla vaalikaudella. Tähän myös SDP:n ja keskustan on alettava konkreettisesti varautumaan.
Talouskasvun merkitys nousee nyt arvoon arvaamattomaan: mikäli kasvu saadaan pysyvästi kahden prosentin paremmalle puolelle, tulevien säästölistojen teko helpottuu. Seuraavista hallitusneuvotteluista voi jo nyt povata äärimmäisen vaikeita.
Suuntaviivaa tulevan hallituksen talouspolitiikalle antaa kotimaisten finanssipoliittisten sääntöjen uudistaminen. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys uusista säännöistä eduskunnalle syksyn aikana.
Uudet säännöt antavat julkisen velan tasolle pitkän aikavälin tavoitteen: näillä näkymin tavoitetaso on 40 prosenttia BKT:sta.
Käytännössä tulevan hallituksen on tehtävä velkatavoitteen toteuttamisesta ’tiekartta’ ja valmisteltava uskottavat toimet; velkasuhdetta on laskettava vuosittain noin prosenttiyksikkö suhteessa BKT:hen.
Käytännössä puolueiden on väristä riippumatta sitouduttava laajasti tasapainottamaan julkista taloutta konkreettisilla toimilla, eikä hallituspohjan vaihdoksen pitäisi enää vaikuttaa julkisen talouden hoitamiseen.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että nopean käänteen aikaansaaminen talouteen vaatii ensi vaalikaudella noin 8,3 miljardin euron sopeutuskokonaisuutta. Tämänkin jälkeen sopeutettavaa jäisi vuosina 2031-35 vielä noin miljardin euron verran. Julkisen talouden kääntäminen oikealle kurssille on siis osoittautumassa lähes sukupolven mittaiseksi urakaksi.