Maatalous arkistot

Ruoan hintataso jää selvästi aiempaa korkeammalle

Ilkka Ahtokivi 26.03.2024 | 09:18

Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruoan hinta laskee tänä vuonna kaksi prosenttia, mutta niin hinnat kuin ruuantuotannon kustannuksetkin jäävät korkeammalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna.

– Ruoan hinta nousi nopeasti parin vuoden ajan, mutta nyt uusi normaali on markkinoilla löytymässä. Hinnat laskevat tänä ja ensi vuonna maltillisesti, mutta taso jää selvästi aiempaa korkeammalle. Samoin käy ruoantuotannon kustannuksille, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ruoan hintoja vetävät alaspäin muun muassa monien kustannusten aleneminen sekä lisääntynyt hintakilpailu vähittäiskaupassa. Kuitenkin kustannustaso ruoantuotannossa pysyy edelleen korkeana, ja työvoimakustannukset koko ruokaketjussa nousevat. Poikkeuksena ovat viljan tuottajahinnat, jotka ovat palautumassa kriisejä edeltävälle tasolle.

PTT:n mukaan poliittisilla työtaisteluilla ei toistaiseksi nähdyssä laajuudessa ole merkittävää vaikutusta maa- ja elintarviketalouteen. Mutta jos lakot laajenevat ja pitkittyvät, niiden vaikutukset voivat näkyä muun muassa elintarvikeviennissä sekä tuontiraaka-aineiden ja -tuotteiden saatavuudessa.

Venäjän hyökkäyssota sekoittaa viljamarkkinoita

Maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, energian ja rakennustarvikkeiden hinnat nousivat pari vuotta sitten dramaattisesti. Sittemmin tilanne tasaantui, ja hinnat ovat laskussa.

Esimerkiksi lannoitteiden hinta laskee PTT:n arvion mukaan tänä vuonna Suomessa 11 prosenttia ja energian hinta viisi prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, mutta rakentamisen työpanosten hinta on ollut kasvussa jo muutaman vuoden, eikä suunnassa näy muutosta.

Tuotantopanosten hintojen laskun myötä maatalouden kustannukset alenevat, mutta kustannustaso pysyy yhä korkealla kriisejä edeltävään aikaan verrattuna. Tuottajahinnat ovat laskusuuntaisia sekä kotieläintuotannossa että kasvinviljelyssä.

– Viljan tuottajahintojen laskun taustalla on etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Viljan tuonti Ukrainasta on sekoittanut markkinoita Euroopassa, ja toisaalta Venäjä pyrkii vaikuttamaan EU:n vientimarkkinoihin, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Kasvinviljelytulot pysyvät tämän vuoksi lähes heikon satovuoden 2023 tasolla, vaikka sadosta odotetaan nyt määrältään ja laadultaan tavanomaista. Kotieläinpuolella myyntituloa pienentää lisäksi kotieläintuotannon määrän väheneminen.

Maatalouden yrittäjätulon arvioidaan laskevan tänä vuonna hienoisesti, ja ensi vuonna yrittäjätulo voi edelleen jonkin verran laskea.

Kuluttajien käyttäytyminen tuo epävarmuutta ruokaketjuun

Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymä pysyy verraten heikkona tänä vuonna. Elintarviketeollisuuden volyymi laski kaksi vuotta peräkkäin 2022–2023. Tänä vuonna volyymi alkaa palautua, mutta laskua edeltävälle tasolle ei ylletä vielä ennustekaudella.

Keskeinen epävarmuutta aiheuttava tekijä on se, mihin suuntaan kuluttajakysyntä kehittyy.

– Ruoan hinnan nousu on näkynyt kulutustottumusten muutoksena, ja kuluttajista on tullut yhä hintatietoisempia. Kotitalouksien reaalitulot ovat nyt taas kasvussa, mutta epäselvää on se, missä määrin tulojen lisäys näkyy kulutuksen kasvuna ja missä määrin säästämisenä, sanoo Forsman-Hugg.

Hänen mukaansa lisää epävarmuutta tuovat julkisen talouden sopeuttamistoimet, joista odotetaan tietoa huhtikuun kehysriihestä. Mahdollisilla veronkorotuksilla olisi vaikutusta myös ruokasektoriin ja osaan ennustemuuttujista.

PTT toteaa, että arvonlisäveron korotukset heikentäisivät kotitalouksien ostovoimaa, ja ruoan alv-korotus hidastaisi elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintojen laskua. Vaikutukset riippuisivat korotusten suuruudesta, voimaantulon ajankohdasta sekä siitä, kuinka täysimääräisesti korotukset siirtyisivät kuluttajahintoihin.

MT: Maatalouden kausitöihin hakijoista kaksi oli suomalaisia

Ilkka Ahtokivi 21.03.2024 | 12:42

– Yksi tila haki viittä työntekijää, niin hakemuksia tuli 2 500, kertoo toimitusjohtaja Riikka Koskinen maaseudun työvoima-asioihin erikoistuneesta Töitä Suomesta oy:stä Maaseudun Tulevaisuudelle.

Kyseiselle tilalle hakijoista kaksi oli suomalaista.

Koskisen mukaan uusi aika alkoi kaksi vuotta sitten yhdessä yössä.

– Silloin hetkessä tuli satoja työhakemuksia Marokosta. Selvisi, että marokkolainen henkilö oli tehnyt You Tubeen videon, jossa kertoi työmahdollisuuksista Suomessa, hän kertoo MT:lle.

Suomalaisilla tiloilla on viime vuosina ollut jonkin verran marokkolaisia töissä. Osa hakemuksista on kuitenkin selkeästi roskapostia, eikä niissä ole aikomustakaan tulla töihin.

Koskisen mukaan tiloilla toivotaan edelleen ukrainalaisia tekijöitä, sillä heidän kanssaan työt ovat sujuneet hyvin.

– Hakemukset Ukrainasta ovat kuitenkin sodan takia selvästi vähentyneet. Kyllä ukrainalaisia edelleen on tiloilla töissä, mutta selvästi vähemmän kuin ennen, hän kertoo.

Koskisen mukaan yksi uusi ryhmä maatalouden kausitöihin hakijoissa on Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat. Heillä on jo ymmärrys Suomesta ja kulttuurista ja työluvat, joten heidän työllistämisensä on melko helppoa.

Viime kesänä jonkin verran mansikoita jäi poimimatta työntekijäpulan takia, mutta suurempaa katastrofia ei ollut. Tällä hetkellä näyttää, että työntekijätilanne on tulevana kesänä samankaltainen kuin viime vuonna.

– Tilanne on muuttunut. Ennen oli työnantajan markkinat, nyt enemmänkin työntekijän, Koskinen arvioi MT:ssa.

Pääministeri MT:ssa: EU-säätelyn ja byrokratian lisäämiselle saatava loppu

Ilkka Ahtokivi 05.02.2024 | 07:00

– Kyse on pitkäaikaisesta turhautumisesta. Tuottajat kokevat, että heitä ei huomioida eikä arvosteta. Ei ole ymmärretty sitä, miten rajusti pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttama kustannusten nousu on iskenyt kannattavuuteen, pääministeri Petteri Orpo sanoo Maaseudun Tulevaisuudessa.

– Lisäksi vihreän siirtymän ohjelman nimissä on tuotu koko ajan lisää sääntelyä, byrokratiaa ja valvontaa. Ne kaikki ovat entisestään kaventaneet mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoa, hän jatkaa.

Orpon mukaan asialle ”pitää ehdottomasti tehdä jotain”. Hän painottaa, että muutosten tulee näkyä ensi syksynä työnsä aloittavan uuden EU-komission strategisessa ohjemassa ja yhteisen CAP-maatalouspolitiikan seuraavan kauden valmistelussa.

– Tässä on tehty suuria virheitä. Sääntelyä pitää pystyä EU-tasolla purkamaan. Pitää aidosti nähdä ja luottaa siihen, että tuottajat osaavat nämä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ratkaisut ja haluavat myös olla tekemässä niitä, vuosin 2014−2015 maatalousministerinä toiminut Orpo sanoo.

Hän sanoo olevansa erityisen huolissaan siitä, ettei nuoria saada enää maatalousyrittäjiksi.

– Toimintaympäristö on se, joka ratkaisee, ja siitä vastaa pitkälti EU. Jos on vain pelkkää kituuttamista, byrokratiaa eikä toivoa tulevasta, siihen hommaan ei lähdetä, Orpo toteaa MT:lle.

Sanna Marinin (sd.) hallitusta syytettiin kehnosta ennakkovaikuttamisesta EU:n komission ja parlamentin suuntaan. Suomalaisen maa- ja metsätalouden syliin rysähti EU-säädöksiä, joiden valmistelussa ei selvästikään otettu huomioon Suomen erityispiirteitä.

Orpon hallitus on luvannut tehdä tässä suhteessa parannuksen. Konkreettisten tulosten pitäisi näkyä viimeistään syksyllä, kun uusi EU-komissio aloittaa työnsä.

HS: Työryhmä esittää 5000 euron pakollista maksua pellonraivaukseen ja rakentamiseen

Juuso Syngelmä 21.01.2024 | 14:05

Metsän, pellon, rakennuksen, mökkitien, sähkölinjan, kaivoksen tai minkä tahansa muun raivaaminen hankkeen tieltä voi maksaa jatkossa 5000 euroa hehtaarilta, kertoo Helsingin Sanomat.

5000 euron summaan päätyi työryhmä, joka suunnitteli uutta maankäytön muutosmaksua ja arvioi sen vaikutuksia. Loppuraportti luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle tällä viikolla.

Esimerkiksi 15–45 hehtaarin kokoisella alueella lisämaksu olisi 75 000–225 000 euroa, jos hankkeen (esim. logistiikkakeskus) tieltä raivattaisiin näin paljon metsää.

Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole toistaiseksi linjannut mitään maksun käyttöönotosta, vaikka hallitusohjelmassa todetaan, että maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutukset arvioidaan.

Muutosmaksua ei perittäisi asemakaava-alueilta eikä alle puolen hehtaarin alueilta. Työryhmän esityksen mukaan muutosmaksu olisi tasasuuruinen kaikille riippumatta siitä, raivattaisiinko metsää uusiutuvan energian, muun rakentamisen vai maanviljelyn tieltä.

Maksua ei porrastettaisi sen mukaan, kasvaako hävitettävä metsä turvemailla vai kovalla maalla huolimatta siitä, että turvemailla metsäkadon päästöt ovat yli kymmenkertaiset kivennäismaihin verrattuna. Kokonaisuudessaan metsäkato on aiheuttanut noin kuusi prosenttia Suomen ilmastopäästöistä aikaisempina vuosina.

Työryhmän asettama muutosmaksu voisi olla selvästi korkeampi. Jos maksussa huomioitaisiin nykyiset päästöoikeushinnat ja suometsien raivaamisen todelliset päästöt, maksun pitäisi olla kivennäismailla noin 10 000 euroa ja turvemailla noin 50 000 euroa hehtaarin kohden.

Yhden kyselyn mukaan jo 1 000 euron lisämaksu hillitsisi maanviljelijöiden pellonraivaushaluja. Rakennushankkeissa lisäkustannus olisi usein mitätön, pellonraivauksessa merkittävä. Rakennushankkeille ei usein ole muuta sijaintivaihtoehtoa.

Ruoan hinnan ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttia

Ilkka Ahtokivi 03.10.2023 | 09:10

Ruoan hinnannousua arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Ensi vuonna hinnat lähtevät jopa hienoiseen laskuun.

– Elintarvikkeiden hintojen nousu alkaa viimein laantua niin Suomessa kuin Euroopassakin. Ruoan hinnan vuosimuutos on selvästi hidastunut jo alkuvuodesta ja hidastuu yhä loppuvuonna. Tällä hetkellä ruoka ei ole enää merkittävä inflaation ajuri, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ennusteen mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 8,5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Ensi vuonna hinta laskee noin kaksi prosenttia.

Suomessa ruoka on kuitenkin nyt noin viidenneksen kalliimpaa kuin kaksi vuotta sitten nopean nousun alkaessa, eivätkä hinnat ole palaamassa aiemmalle tasolle. PTT:n mukaan kustannustaso koko ruokaketjussa pysyy korkeana, ja kustannuksia nostavat muun muassa tämän ja ensi vuoden palkkaratkaisut.

Kotitalouksien ruokalasku kasvoi euroissa mitattuna hieman viime vuonna, mutta ruoan suhteellinen osuus kulutusmenoista säilyi lähes ennallaan. Hintojen nousu näkyykin erityisesti kulutustottumuksissa.

– Kuluttajista on tullut hintaherkempiä, ja he ovat osin siirtyneet edullisempiin tuotteisiin. Kaupan omien merkkien markkinaosuus on hieman kasvussa. Kauppa kilpailee kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, ja hintakampanjointi lisääntyy, arvioi Forsman-Hugg.

Hintojen nousu voimistaa naudanlihan kulutuksen vähentymistä, kun taas sianlihan kohdalla lasku on hidastumassa.

– Siipikarjanlihan kulutus sen sijaan jatkaa kasvuaan, mutta kysymys on, miten tähän kysyntään vastataan? Siipikarjanlihan tuonti on kasvussa, ja tänä vuonna kotimainen tuotanto vähenee. Toisaalta ensi vuonna otetaan Suomessa käyttöön uutta tuotantokapasiteettia, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Elintarviketeollisuuden suhdanne pysyy ennustekaudella verraten heikkona sekä Suomessa että EU:ssa, kun kuluttajakysyntä laskee ja vientihinnat kääntyvät alaspäin. Teollisuuden liikevaihto kasvaa kuitenkin vielä tänä vuonna hintojen nousun ansiosta, mutta kääntyy ensi vuonna jo laskuun.

Elintarvikeviennin arvo kasvoi yli kahteen miljardiin euroon viime vuonna vientihintojen nousun ansiosta. Tänä ja ensi vuonna viennin näkymät ovat PTT:n mukaan heikot. Viennin arvo laskee tänä vuonna, koska vienti Kiinaan vähenee ja vientihinnat ovat kääntyneet laskuun. Ensi vuonna odotettavissa on lievää kasvua.

Maatalouden yrittäjätulo pienenee

Kotimaan viljasato on jäämässä viidenneksen normaalia pienemmäksi, ja elintarvikelaatuista viljaa saadaan vähän. Sääolosuhteet ovat olleet vaikeat, kun kuiva kevät vaikeutti itämistä ja loppukesästä satoi jo liikaakin. Myös sadonkorjuu oli hankalaa. PTT:n arvion mukaan satomäärä riittänee kuitenkin kattamaan kotimaisen käytön.

Pieni ja huonolaatuinen sato vaikuttaa myös maatalouden yrittäjätuloon. Yrittäjätulo laskee tänä ja ensi vuonna, kun tuottajahinnat laskevat viime vuoden historiallisen korkealta tasolta. Lisäksi korkojen nousu ja työntekijöiden palkkakustannukset kasvattavat maatilojen kuluja.

Maatalouden keskeisten tuotantopanosten hinnat ovat olleet laskussa koko alkuvuoden, ja ne ovat lähes palautuneet sotaa edeltävään tilanteeseen.

– Vuonna 2024 lannoitteiden, rehujen ja polttoaineiden hinnat laskevat yhä maltillisesti, vaikka jäävätkin pitkän aikavälin tasoa korkeammalle, PTT arvioi.

– Tämä tuo hieman helpotusta etenkin kotieläintilojen talouteen, mikä kohentaa alan tulevaisuudennäkymiä. Lihan ja maidon kokonaistuotanto kuitenkin pienenee tänä vuonna, kun tilamäärä vähenee.

Kokonaisuutena maa- ja elintarviketalouden lähiajat ovat harmaat, mutta vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala muistuttaa, että tärkeää olisi osata katsoa asioita pitkäjänteisesti.

– Tuotekehitystä ja investointeja tarvitaan, jotta alalla olisi jatkossa menestymisen edellytykset. Maatilat ja elintarviketeollisuus tekevät yhdessä myös tärkeää vastuullisuustyötä etsiessään ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja varmistavat näin kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta, hän sanoo.

Sari Essayah: Suomalainen maatalous voidaan pelastaa

Ville Mäkilä 02.10.2023 | 10:33

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan suomalainen maatalous voidaan pelastaa, mutta politikointiin ja poteroihin meillä ei ole varaa. Hän kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissa.

Se ei myöskään millään tavalla helpota niiden viljelijöiden asiaa, jotka oikeasti valvovat öitään miettien, miten erääntyvien lainojen ja laskujen kanssa pärjäävät. Hallitusta saa arvostella ja rapa saa roiskua, mutta tuottajia ei sen pelin pelinappulaksi saa valjastaa, Essayah kirjoittaa.

Hän viittaa maataloustukien muuttuneisiin maksatusaikatauluihin.

– Monille tiloille uusi maksuaikataulu aiheuttaa kassaan ongelman; millä maksaa laskut, kun raha tulee totuttua myöhemmin. Kaikki mahdolliset kivet käännetään, jotta viljelijät tästä talvesta selviävät.

Se, mikä Essayahin mukaan sen sijaan on ollut yllätys, on häly, jonka asia on aiheuttanut niissä tahoissa, jotka aikataulun muutoksesta ovat aikoinaan itse olleet päättämässä.

– Tukimaksatusaikataulujen muutoksen taustalla on kaksi asiaa: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kauden vaihdos sekä Ruokaviraston käytännön kyky toteuttaa maksatukset. Aloitetaan ensimmäisestä. Nyt alkanut CAP-kausi on valmisteltu edellisen ja jo sitäkin edellisen hallituksen aikana. Prosessiin on tiiviisti osallistunut myös alan edunvalvonta.

Ministeri huomauttaa, että näissä neuvotteluissa päätettiin esimerkiksi EU:n nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion osalta, että säilytetään mahdollisimman tarkasti vanha tukijärjestelmä, johon kuitenkin piti lisätä EU:sta tulleet vaatimukset.

– Taustalla oli hyvä tarkoitus tukihaun helppoudesta ja tuen tarkasta kohdistumisesta, mutta jo tätä päätöstä tehtäessä tiedettiin sen olevan päätös myös maksuaikataulujen siirtämisestä.

Suomen muutokset CAP-suunnitelmaan EU-sääntöjen puitteissa ovat Essayahin mukaan rajalliset, käytännössä kerran vuodessa, eikä niillä voi koko tukijärjestelmää kesken kauden muuttaa.

– Jos ennakkomaksuja edelleen kasvaneella riskillä EU:n rahoitusoikaisusta olisi haluttu maksaa, olisi valmistelu pitänyt aloittaa jo edellisen hallituksen aikana. Tämä olisi tarkoittanut selkeää ohjeistusta virastolle priorisoida ennakkojen maksu ohi muiden tukimuotojen, joita nyt maksetaan tämän vuoden puolella.

Essayahin mukaan tästä päästään toiseen maksatusaikatauluja määrittävään tekijään, EU:n tukijärjestelmän maksajavirastona toimivan Ruokaviraston resursseihin.

– Virasto on vuosia kärsinyt kroonisesta resurssipulasta, ja sen IT-järjestelmät ovat kovin kankeita ja niiden ylläpito aliresursoitua. Tähän kokonaisuuteen on aika myös poliittisella tasolla ja uuden johdon avulla tarttua, mutta parissa kuukaudessa uusi hallitus ei ole tätä monen vuoden perintöä ennättänyt vielä kuntoon laittaa.

Ministeri ei kirjoituksessaan lähde arvostelemaan edeltäjiään tai edunvalvontaa ratkaisuista, joihin he ovat päätyneet.

– Aika on ollut vaikea eikä EU:n liikkumavaran sisällä täydellisiä ratkaisuja ole ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan ota niskoilleni, että samat tahot vaativat toimimaan vastoin itse neuvottelemiaan ja hyväksymiään sääntöjä erityisesti tilanteessa, joka heidän hoitamansa viraston resurssien puitteissa vaarantaisi viljelijöille luvatun maksuaikataulun muiden tukien osalta.

Kokoomusedustajat tukevat maataloutta – ”Suomalaiseen ruokaan voi luottaa”

Akseli Lehtonen 09.09.2023 | 14:51

Kokoomuksen kansanedustajat Janne Jukkola ja Teemu Kinnari pitävät suomalaista ruokaa arvossaan. Heidän mukaansa lähiruoka edistää taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on heistä vastuullinen teko. Edustajat ovat kuitenkin huolissaan tekijöiden puutteesta. Suomalaista maataloutta vaivaa pitkäaikainen kannattamattomuus.

Jukkola ja Kinnari sanovat, että viimeisten vuosien aikana nähdyt kriisit ovat viimeistään herättäneet suomalaiset miettimään omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävakaus ei ole poistunut mihinkään. Kansanedustajat muistuttavat ruokaturvan merkityksestä tässä kokonaisuudessa.

– Suomalainen lähiruoka on ruoan laadun ja työllisyyden näkökulmasta vastuullinen teko. Kun ruoka tulee omasta maasta, sen tuotantoketju on jäljitettävissä. Puhdas luonto sekä fiksut toimintatavat takaavat, että suomalaiseen ruokaan voi luottaa, toteaa Kinnari tiedotteessa.

Ruokaturva ei edustajien mukaan toteudu ilman maataloutta. Eikä maataloutta taas ole ilman maanviljelijöitä. Pitkäaikainen kannattavuuskriisi ja tuottajien heikko asema ruokaketjussa näkyy heidän halukkuudessaan jatkaa työtään.

– Hallitusohjelman tahtotila on vahva ja selkeä suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon pelastamiseksi. Tähän liittyen hallitusohjelmassa on sovittu useista erilaisista toimenpiteistä, kuten alkutuottajien aseman parantamisesta, ruokaviennin kasvuohjelmasta, maaseutupoliittisesta selonteosta ja kotimaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategiasta, kertoo Jukkola.

Myös EU-politiikkaan on kokoomusedustajien mukaan selvät sävelet. Maataloustukien tulee kohdentua varsinaiseen ruoantuotantoon.

– EU-politiikan osalta Suomi on sitoutunut edistämään sitä, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä tukijärjestelmän kehittämistä siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon, Teemu Kinnari lisää.

Kansanedustajat nostavat esille, että Suomen viljelijäväestö ikääntyy kovaa tahtia, eikä tilojen jatkajia välttämättä löydy. Myös tähän ongelmaan Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo tarttua.

– Alan houkuttelevuuden parantamiseen liittyy moni asia. Yrittäjyydellä tai palkallaan pitää tulla toimeen ja siksi esimerkiksi elintarvikeketjun kustannusten avaaminen alkutuotannon kannattavuuden parantamiseksi on tärkeä osa ratkaisua. On tärkeää, että hallitus myös jatkaa sukupolvenvaihdosten ja maatalouden tilusjärjestelyiden edistämistä, Janne Jukkola painottaa.

”Milloin mahtaa näkyä kuluttajahinnoissa” – viljan tuottajahinnat romahtivat

Ilkka Ahtokivi 07.08.2023 | 08:43

Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan prosentin verran vuodentakaisesta kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Lihan ja eläintuotteiden hinnat nousivat 12 prosenttia. Kasvituotteiden hinnat puolestaan laskivat 16 prosenttia.

Viljojen ja öljykasvien hintojen roimalla laskulla oli suurin vaikutus indeksin kehitykseen. Vaikka lähes kaikkien muiden maataloustuotteiden hinnat nousivat vuodentakaiseen verrattuna, pysyi indeksi vain niukasti plussalla.

Tilastokeskuksen mukaan laimeita viitteitä maatalouden tuottajahintojen nousun taittumisesta on nähtävissä. Maatalouden tuottajahintojen vuosimuutos oli enää vain niukasti plussalla. Lisäksi kasvi- ja myös eläintuotoksen hinnat laskivat edelliseen neljännekseen nähden.

Tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden, energian ja rehujen hinnat, ovat kääntyneet laskuun.

– Kuivuuden vaikutus satoon maailmanlaajuisesti ja Ukrainan tilanne voivat kuitenkin johtaa viljan hinnan ja sitä myöden tuottajahintaindeksin uuteen nousuun, arvioi Tilastokeskus.

Viljan tuottajahinnat romahtivat yli kolmanneksen

Alkukesästä ennakoitiin hyvää viljasatoa maailmanlaajuisesti ja Mustanmeren viljakäytäväsopimuksen jatkumiseen luotettiin. Tämä näkyi Suomessa reippaana, 35 prosenttia, viljojen tuottajahintojen laskuna vuodentakaiseen verrattuna.

Rehuviljojen ja vehnän hinnat laskivat eniten, sillä kauran tuottajahinta laski 40 prosenttia, rehuohran 38 prosenttia ja vehnän hinta 36 prosenttia.

Maidon hinta nousi vuodessa 17 prosenttia. Sian lihasta lihatilallinen sai 13 prosenttia, naudan lihasta 12 prosenttia ja siipikarjan lihasta lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Vaikka eläintiloille merkittävien kuluerien, rehujen ja energian, hinnat ovat laskeneet huippuhinnoista, olivat ne edelleen korkealla tasolla.

– Viljan tuottajahinta kesäkuussa -40 % y/y. Huipulta on palattu syksyn 2021 tasolle. Miten paljon ja milloin mahtaa näkyä kuluttajahinnoissa, kysyy Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen viestialusta X:ssä.

Viljan tuottajahinta kesäkuussa -40 % y/y. Huipulta on palattu syksyn 2021 tasolle. Miten paljon ja milloin mahtaa näkyä kuluttajahinnoissa? pic.twitter.com/S94oRfs3vW

— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) August 7, 2023

”Kyllä tässä maassa on tehtävää” – osa ukrainalaisista ei halua marjanpoimintaan tukien vuoksi

Kaisa Paastela 06.07.2023 | 10:54

Yle uutisoi, että osa Suomessa olevista ukrainalaisista ei ole ottanut marjanpoimintatyötä vastaan, jotta eivät menetä tukiaan.

– Kyllä tässä maassa on paljon tehtävää! Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen, kommentoi uutista kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho Twitterissä.

Laihon mukaan hallitusohjelma onkin tärkeää saada toimeenpanoon niin pian kuin mahdollista.

Viljelijät kertovat Ylellä, että ukrainalaiset ovat saattaneet olla Suomessa töissä aiempina vuosina, mutta nyt jotkut eivät halua kausityöhön, koska se voi vaikuttaa esimerkiksi vastaanottorahaan. Vaikutus voi kestää pitkälle syksyyn.

Vuoden Suomessa olleet ukrainalaiset ovat voineet hakea myös asumistukea sekä lapsilisää. Jälkimmäiseen palkkatyö ei vaikuta, ja Kela muistuttaa, että asumistukikaan ei heikenny lyhytaikaisen kausityön vuoksi.

– Suurin osa Suomessa asuvista ukrainalaisista on kuitenkin valmis työskentelemään kausityöntekijänä kuten ennenkin, sanoo Raisa Haavikko Suonenjoen seudun marjanviljelijöistä Ylelle.

Pieksämäellä marjatilaa pitävä Ulla Hynninen on kohdannut ukrainalaisten haluttomuuden tulla töihin. Myös muun työvoiman saanti on ollut hankalaa.

– Olisihan meillä Suomessa työttömiä, joilla olisi aikaa tulla töihin, mutta samalla tavalla heidänkään ei kannata ottaa työtä vastaan. Se on minusta hullua, Hynninen sanoo Ylelle.

Hynninen on palkannut työntekijöitä muun muassa Kirgisiasta.

– Meillä olisi työntekijöitä lähellä, mutta silti me viljelijät joudumme lennättämään työntekijöitä tuhansien kilometrien päästä, hän ihmettelee.

Ylen mukaan myös Uzbekistanista on tullut poimijoita Pohjois-Karjalaan uuden pilottihankkeen myötä.

Aiemmin ukrainalaiset ovat muodostaneet merkittävän osan maatilojen kausityövoimasta, ja tälläkin hetkellä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa suurin osa marjanpoimijoista on Ylen mukaan Ukrainasta. Työntekijöitä on myös esimerkiksi Bulgariasta, Georgiasta, Venäjältä, Virosta ja Marokosta.

Migrin mukaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen ukrainalaiset ovat jättäneet Suomessa yli 58 000 tilapäisen suojelun hakemusta.

Kyllä tässä maassa on paljon tehtävää! Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. @PetteriOrpo hallitusohjelma on tärkeää saada toimeenpanoon niin pian kuin mahdollista! #työnteko #kannustinloukku #hallitusohjelma #orpo https://t.co/OD1QA8wTG6

— Mia Laiho (@MiaLaiho) July 6, 2023

USU: Thaipoimijoiden määrässä raju romahdus – ei vielä yhtään varmaa tulijaa

Santeri Kirkkala 10.06.2023 | 09:35

Viime kesänä Suomessa oli noin 4 000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Tänä vuonna heidän määränsä uhkaa romahtaa, sillä konsulipäällikkö Jussi Tannerin mukaan ulkoministeriö ei ole saanut tähän mennessä yhtään viisumihakemusta Thaimaasta tulevilta luonnonmarjojen poimijoilta.

– Toki hakemuksen ehtii vielä tehdä, mutta kiire voi tulla, jos haluaa ehtiä vielä tulevalle satokaudelle, Tanner sanoo Uutissuomalaiselle.

Luonnontuotealan järjestö Arktisten Aromien toiminnanjohtajan Birgitta Partasen tietojen mukaan epäselvä viranomaisohjeistus on ollut syynä siihen, ettei viisumihakemuksia ei ole saatu jätettyä.

– Kyseessä voivat olla myös tiedonkulun katkokset tai väärinymmärrykset, mutta syyt viivästyksiin on tarpeen selvittää. Varmaa joka tapauksessa on, että thaimaalaispoimijoiden määrä putoaa rajusti. Mitään varmuutta mistään ei ole, ja aika on loppumassa, Partanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Thaipoimijoiden määrän merkittävän laskun taustalla on ulkoministeriön tiukentunut ohjeistus. Huhtikuusta alkaen marjanpoimintaa varten viisumia hakevilta on edellytetty tiettyä varallisuutta. Tuloraja on 30 euroa oleskelupäivää kohti.

Tilanne on Partasen mukaan kriittinen, sillä noin 90 prosenttia teollisuusmarjasta kerätään pääosin thaimaalaisten voimin ja heidän korvaamisensa on vaikeaa. Jos tilanne ei parane, edessä on konkursseja ja työpaikan menetyksiä.

Maatalousyrittäjien maksukyky on heikentynyt – kriisit koettelevat jaksamista

Leo Kirjonen 01.06.2023 | 12:38

Jopa 90 prosenttia Suomeen tulevista kausityöntekijöistä on ukrainalaisia. Koronapandemia vaikeutti kausityöntekijöiden saatavuutta ja Venäjän helmikuussa 2022 aloittama Ukrainan sota on vaikuttanut sekä maatilojen talouteen että niiden mahdollisuuksiin saada kausityövoimaa. Ukrainalaisia kausityöntekijöitä tuli Suomeen vuonna 2022 noin kolmasosa edeltäneen vuoden määrästä.

E2-tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan perättäiset kriisit ovat vaikuttaneet etenkin maatalous- ja puutarhayrittäjien jaksamiseen. Perättäiset, ja verrattain ennennäkemättömät kriisit ovat muuttaneet Suomen maatalouden toimintaympäristöä merkittävästi ja yrittäjillä on ollut haasteita sopeutua alati muuttuvaan tilanteeseen. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan mukaan perättäiset kriisit ovat näkyneet myös maatalousyrittäjien maksukyvyssä ja maksuaikapyyntöjen määrä on lisääntynyt merkittävästi.

– Maksuaikapyyntöjä tuli viime vuonna 22 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna ja joukossa näkyi paljon myös toimijoita, joilla pyyntöjä ei aiemmin ole täytynyt tehdä, Melan yksikönpäällikkö Pirjo Saari kertoo.

Tutkimuksen keskiössä on selviytymisen keinot kriisitilanteista. Yritysten ja toimijoiden kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin sekä koetusta oppiminen nähdään merkittävänä tekijänä ruoantuotannon kokonaisuudessa. Pandemian aiheuttaman kausityöntekijöiden äkillisen pulan myötä, monet viljelijät joutuivat jättämään sadon korjaamatta, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ollut riittävästi saatavilla. Sodan myötä ukrainalaisten määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Kokonaisuudessaan Suomessa on E2-tutkimuslaitoksen tutkija Atte Penttilän mukaan yli 50 000. Valtaosa ukrainalaisista on tullut Suomeen tilapäisen suojelun statuksella. Valtioneuvoston mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä statuksella oli noin 48 000 ihmistä.

Tilanteeseen vaikuttaa merkittävästi myös kausityöntekijöiden sukupuoli. Suuri osa Suomeen tulleista ukrainalaisista on naisia sekä lapsia. Tilapäisen suojelun tai turvapaikkahakemuksen jättäneistä vain 37 prosenttia on miehiä tai poikia. Maatiloilla tehtävät työt ovat usein fyysisiä ja vaikka työpaikkoja on ollut saatavilla, on osaavien ja pystyvien tekijöiden löytäminen ollut haastavaa.

Yrittäjien jaksamista on koeteltu useamman vuoden ajan ja tilanteeseen varautuminen on ollut haastavaa. Tutkimusryhmä suosittaa riskien kartoittamisen ja -hallinnan ottamista osaksi jokaisen maatalousyrittäjän toimintaa. Myös tilanteiden ennakointi ja muutosjohtamisen merkitys on korostunut tutkimuksessa jaksamisen ja selviytymisen keinoina. Yksi merkittävimmistä tutkimuksessa esitetyistä asioista on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kriisitilanteessa.

Pandemia-ajalta opittuja käytäntöjä, esimerkiksi asumisen osalta, on voitu hyödyntää myös sodan aiheuttamassa kriisitilanteessa.

LUE MYÖS:

Työvoimapula uhkaa jo Suomen ruoantuotantoa | Verkkouutiset

Tuottajajärjestön mukaan nautatiloja koskevaa epävarmuus on perustuslain vastainen

Ilkka Ahtokivi 29.05.2023 | 12:41

MTK:n mukaan vaatii valtiolta nopeasti takeita tuotannon jatkosta nautatiloille, joiden investointeja EU:n metsäkatoasetus saattaisi takautuvasti koskea.

Asetuksen tulkinnasta riippuen vuoden 2020 jälkeen toteutetut tai aloitetut naudanlihan tuotantoon liittyvät investoinnit olisivat asetuksen vastaisia, mikäli niiden toteuttaminen on vaatinut metsänraivausta. Tulkinta tekisi myös tilojen tuotteista markkinakelvottomina.

MTK on viime perjantaina kirjelmöinyt maa- ja metsätalousministeriön johdolle.

Kirjeessä todetaan, että EU:n metsäkatoasetus on asettanut kymmeniä tiloja täysin kestämättömään tilaan. Metsäkatoasetuksen mukaan vuoden 2020 jälkeen toteutettu metsänraivaus navettarakennuksen tieltä voi johtaa naudan lihan myyntikieltoon. Useat tilat Suomessa ovat joutuneet laittamaan rakennushankkeensa jäihin epävarman tilanteen johdosta.

Ministeriö on itsekin kehottanut viivyttämään investointihankkeita metsäkatoasetuksen vuoksi.

– Investoineet tilat ovat voineet saada jo toteutuneisiin tai käynnissä oleviin hankkeisiinsa investointitukea kansallisista sekä Euroopan unionin varoista sekä saada rakentamisen edellytyksenä olevat ympäristö- ja rakennusluvat voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Toteutusvaiheessa olevien investointien pysyvyyssuojaan ja tilallisten oikeusturvaan on nyt panostettava epäselvän oikeustilan takia, MTK vaatii.

Järjestö muistuttaa, että yritystoimintansa kehittämiseen investoinneilla yrittäjillä on oikeusvaltiossa vahva oikeus saada suojaa investoinneilleen sekä elinkeinon harjoittamiselle.

– Metsäkatoasetuksessa on elementtejä, jotka ovat Suomen perustuslain vastaisia. Valittu sääntelymekanismi kieltää metsäkatoasetuksen nojalla tuotteiden markkinoille pääsy on omiaan hämärtämään valtion vastuuta ja korvausvelvollisuutta.

MTK huomauttaa myös, että taannehtiva lainsäädäntö ei ole hyväksyttävää Suomessa eikä EU-lainsäädännössä.

– EU-vaikuttamista tulee tehdä voimakkaasti ja vaatia EU:ta tekemään nopeutetussa aikataulussa soveltamisohje maatilarakentamiselle sekä ryhdyttävä tarvittaviin säännösmuutoksiin. EU ei kuitenkaan pysty tätä akuuttia asiaa ratkaisemaan riittävän nopeasti.

MTK vaatii, että Suomen valtion on kiireellisesti taattava, että 1.1.2021-18.4.2023 voimassa olleiden säännösten mukaisesti suunnitellut ja rahoitetut hankkeet voidaan toteuttaa ja navetoita, karjasuojia ja muita rakennuksia sekä raivattuja peltoja voidaan jatkossakin käyttää markkinoille hyväksyttävien maataloustuotteiden tuottamiseen.

– Valtion on annettava elinkeinonharjoittajille vakuus oikeusturvan toteutumisesta, kirjoittaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ministeriölle.

Kokoomusedustaja varoittaa: EU-asetus uhkaa naudanliha- ja maitoteollisuutta

Arttu Rintanen 27.05.2023 | 16:02

EU:n metsäkatoasetus voi estää investointeja suomalaiseen maidon- ja naudanlihantuotantoon, varoittaa kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola tiedotteessaan.

Metsäkatoasetuksen tarkoitus on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Kokoomusedustajan mukaan komission valmistelemassa toimeenpanosäännöksessä on kuitenkin useita kohtia, jotka ovat Suomelle kriittisiä.

Erityisesti Jukkola kertoo olevansa huolissaan siitä, että säännös olisi ristiriidassa varsinaisen asetuksen kanssa ja asettaisi karjatilalliset kestämättömään tilanteeseen.

– Asetus kyseenalaistaa suomalaisen käsityksen oikeusvaltiosta ja asettaa Suomen korvausvelvolliseksi EU-lainsäädännön toimeenpanosta, Jukkola harmittelee.

Jukkola huomauttaa, että Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää ja peltopinta-alaa on muuhun Eurooppaan verrattuna vähemmän. Tämän vuoksi asetus voi pitkällä aikavälillä rajoittaa suomalaisten investointeja suomalaiseen maidon- ja naudanlihantuotantoon.

– Nykytilanteessa rakennetaan Suomessa mitä tahansa, rakennuspaikka on aikaisemmin ollut metsää. Suurin osa metsäalasta poistuvasta pinta-alasta siirtyy infrastruktuurin alle ja maatalouskäyttöön on siirtynyt alle 10 prosenttia poistumasta Jukkola huomauttaa.

Kokoomusedustaja painottaa, että naudanlihan- ja maidontuottajilla on jatkossakin oltava mahdollisuus kehittää ja rakentaa metsää kasvaneille alueille. Hän huomauttaa, että viime vuosien aikana ympäristöluvitus on ohjannut kotieläinrakentamista tilakeskuksen ulkopuolelle ja rakentamisen kannalta kustannustehokkaille paikoille.

Myös tuotantotekniikan kehittyminen ja kotieläinten hyvinvointivaatimukset edellyttävät edellyttävät uusia laitumia.

– Kotieläintuottajien on pystyttävä kehittämään tuotantoaan uusien vaatimusten mukaisesti. Kotieläintuottaja jää tässä kahden ristikkäisen lainsäädännön väliin, Jukkola varoittaa.

USU: Suomalaistiloille tullut valtavasti työhakemuksia Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta

Ilkka Ahtokivi 24.04.2023 | 07:00

Suurta työvoimapulaa ei ole näköpiirissä. Kausityövoiman tarve suomalaisilla tiloilla on tänä vuonna reilun kolmanneksen pienempi kuin viime vuonna, kertoo Uutissuomalainen.

Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Kirsi Heinonen arvioi kausityöntekijöiden tarpeeksi reilut 10 000 työntekijää.

– Suunnilleen tämä määrä myös saataneen eli suurta työvoimapulaa ei ole näköpiirissä. Tilanne näyttää kohtuulliselta, Heinonen kertoo.

Viime keväänä arvioitiin, että tiloilla olisi tarve noin 16 000 kausityöntekijälle. Kausityöntekijöitä saatiin lopulta noin 10 000. Tilojen on ollut Heinosen mukaan pakko sopeutua työvoimapulaan ja osin supistaa toimintaansa.

– Tilat sopeutuivat esimerkiksi pienentämällä tuotantopinta-alaa, tehostamalla toimintaa tai tekemällä enemmän omin voimin. Tämä vaikuttaa siihen, että kausityövoiman tarve on tänä vuonna aiempaa pienempi.

– Tänä vuonna uutta on se, että suomalaistiloille on tullut valtavasti työhakemuksia Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta kotoisin olevilta hakijoilta, kertoo Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen Uutissuomalaiselle.

Hänen mukaansa yksittäiseen työpaikkaan voi tulla jopa satoja hakemuksia ja hakemusten käsittely voi työllistää tilallisia paljon.

Juurisyitä valtaviin hakijamääriin on hankala arvioida, mutta Koskinen sanoo, että suman taustalla voi olla esimerkiksi maatalouden harjoittamisen vaikeutuminen osassa Afrikan maista ilmastonmuutoksen ja kuivuuden takia.

– Lisäksi Suomea on markkinoitu viime vuonna Marokossa sosiaalisessa mediassa suosituksi tulleella Youtube-videolla, mikä aiheutti hakijaryntäyksen.

Suomalainen ruoantuotanto taistelee työntekijöiden huomiosta

Leo Kirjonen 12.04.2023 | 20:00

Suomalainen maatalous ja ruoantuotanto on monelta osin hyvällä tolalla. Elintarvikeomavaraisuuden ja kotimaisen ruoantuotannon merkitys on korostunut koronapandemian ja Ukrainan sodan takia entistä enemmän. Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa tuotetun ruoan omavaraisuusaste on noin 80 prosentin luokkaa. Esimerkiksi kotimaisen kasvihuonekurkun omavaraisuusaste on tätäkin korkeampi ja peruna on tuotannon ja kulutuksen osalta tasapainossa. Kotimaisen marjan saatavuutta on onnistuttu parantamaan esimerkiksi tunnelituotannon vahvistamisen jälkeen. Maaseudun kasvua ja tuottavuuden parantamista hidastaa kuitenkin osaaja- ja työntekijäpula.

Työ- ja elinkeinoministeriössä puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät löydä toisiaan tarkoituksenmukaisesti. Toisin sanoen avoin työpaikka ja työtä etsivä osaaja eivät löydä toisiaan. TEM:n viime vuoden lopulla teettämän selvityksen mukaan työvoimapulaan pyritään vastaamaan kotimaassa sekä ulkomailla. Ongelmakohdiksi määritellään myös työn houkuttavuus sekä sen löytämisen haasteet. Työpoliittisesssa aikakauskirjassa selvitetään, että työn etsiminen ei aina kiinnosta, jos työn vastaanottaminen ei kasvata tarpeeksi lompakkoa. Sama ilmiö pätee myös muihin kohtaannon ongelman syihin. Jos nettoansio ei nouse, voi kysyä moniko muuttaa työn perässä tai hakeutuu opiskelemaan uutta alaa?

Töitä Suomesta on henkilöstöpalvelualanyritys, joka keskittyy valtakunnallisesti maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseen työllistämisen kautta. Palvelupäällikkö Hennamari Toiviaisen mukaan puhutaan työvoimapulasta tai osaavan työvoiman pulasta.

– Meidän näkökulmasta hakijoita työpaikkoihin kyllä on. Suomi on houkutteleva kohde kansainvälisille työvoimamarkkinoille, Toiviainen kertoo.

Palvelupäällikön näkemyksen mukaan osa viljelijöistä on jättänyt pellot tyhjiksi, sillä työntekijöistä ei ole takeita. Ulkopoliittisen tilanteen ollessa vähintäänkin haastava, ei osaavaa ja osin myös tuttua työvoimaa myöskään ulkomailta ole totuttuun tapaan luvassa. Kausityöntekijöiden osalta moni ruoantuottaja on jo vuosia tukeutunut ulkomaiseen kausityövoimaan ja Ukraina on ollut yksi edustetuimmista maista.

– Meillä on kausityöntekijäkampanja käynnissä ja etsimme edelleen asiakkaille kansainvälisiä työntekijöitä kausitöihin, Toiviainen kertoo.

Toiviainen kannustaa työnantajia kokeilemaan työntekijöiden rekrytointia ja palkkaamista myös tuntemattomammista maista.

– Myös ukrainalaisia työntekijöitä on tavoitettu esimerkiksi erilaisilla messuilla, mutta ongelmaksi on muodostunut myöhemmin työntekijän ja -antajan välinen yhteys ja sen epävarmuus, Toiviainen kertoo.

Suomalainen peruna on tuotannon ja kulutuksen osalta tasapainossa
LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Työehdoilla kilpailu

Työntekijöillä on nyt vaihtoehtoja, joista voivat valita sen soveltuvimman. Työnantajat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa työsuhde-etujen sekä muiden kannustimien merkitys on entistä korkeammassa asemassa. Palkka ei yksistään riitä enää työntekijän houkutteluun ja yhä useammalla työtä hakevalla kokonaisuus ratkaisee. Toiviainen nostaa esille, että työtehtäviä julkaistaessa tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota markkinointiin ja viestintään. Haettavan paikan kuvailu sekä työyhteisön ja -paikan tarkempi selvitys on tärkeää.

– Nähtävissä on yleisempi trendi, jossa työnhakijat valitsevat ja aiheuttavat kilpailua työnantajien välillä ja työntekijä voi valita itselleen parhaan paikan, Toiviainen kertoo.

Osaajapulan merkitys on pitkälti alakohtainen. Usea työpaikka kouluttaa ja perehdyttää etenkin kausiluonteisiin työtehtäviin monipuolisesti. Yleiseen hakuun ilmoitettu työpaikka myös houkuttaa paljon hakijoita niin koti- kuin ulkomailta, mutta haasteeksi nousee etenkin suuresta hakijamäärästä sen oikean tekijän löytäminen. Marokko ja Nepal ovat verrattain tuoreita maita, joista tavoitellaan työpaikkoja rajojen ulkopuolelta. Euroopan ulkopuolelta tulevat hakemukset ovat hieman haastavampia myös työnantajan näkökulmasta verrattuna eurooppalaiseen työvoimaan.

Haasteita byrokratiassa

Jyväskylän Korpilahdella toimiva Järki Särki Oy:n kalasäilyke palkittiin vuoden 2022 vastuullisin tuote -kilpailun voittajaksi. Yrittäjä Ari Seppälä kertoo, että ruoantuottajille asetetaan verrattain paljon byrokraattisia haasteita työntekijöiden osalta. Seppälä tuottaa myös Mielihyvin-hunajaa.

– Meillä on töissä ukrainalainen, jolle haluamme tarjota pysyvämmän työsopimuksen. Ongelmaksi muodostuu se, että mikäli hänet saadaan elintarviketyöntekijäksi, tulisi paikka avata koko EU-alueelle ja sen jälkeen pystyä perustelemaan, miksi juuri hän on tehtävään paras henkilö, Seppälä kertoo.

Tilanne aiheuttaa turhaa työtä niin työnhakijoille kuin työnantajille. Paikan avaaminen julkiseen hakuun saa aikaan myös kansainvälisten työnhakijoiden suman ja niiden perkaaminen vie aikaa muulta työltä. Kaikki ylimääräinen työ on pois tuottavuudesta ja tehokkuudesta.

Seppälän mukaan heidän tilanteensa on vielä työntekijöiden suhteen kaikesta huolimatta hyvä, mutta riskikartalla työntekijäpula on jo huomioitu. Alueellisesti on eroja on nähtävissä ja etenkin kasvukeskittymien ulkopuolella osaavien tekijöiden houkutteleminen on vaikeaa.

– Toimimme Jyväskylän talousalueella, ja meille työntekijöitä vielä on riittänyt. Sivummalla toimivien tuottajien kanssa tilanne on toinen ja kyllähän se jo viime vuonna nähtiin, että marjat jäivät monella paikkaa peltoon, kun poimijoita ei ollut riittävästi, Seppälä kertoo.

Suomalaisen ruoantuotannon kasvuun ja tuottavuuteen vaikuttaa moni Suomen ulkopuolinen tekijä ja yritysten on panostettava työntekijöiden houkutteluun ja työolojen parantamiseen, jotta työpaikoista saadaan riittävän houkuttelevia.

Verkkouutiset

Maatalous