Ruoan hinnannousua arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Ensi vuonna hinnat lähtevät jopa hienoiseen laskuun.
– Elintarvikkeiden hintojen nousu alkaa viimein laantua niin Suomessa kuin Euroopassakin. Ruoan hinnan vuosimuutos on selvästi hidastunut jo alkuvuodesta ja hidastuu yhä loppuvuonna. Tällä hetkellä ruoka ei ole enää merkittävä inflaation ajuri, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Ennusteen mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 8,5 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Ensi vuonna hinta laskee noin kaksi prosenttia.
Suomessa ruoka on kuitenkin nyt noin viidenneksen kalliimpaa kuin kaksi vuotta sitten nopean nousun alkaessa, eivätkä hinnat ole palaamassa aiemmalle tasolle. PTT:n mukaan kustannustaso koko ruokaketjussa pysyy korkeana, ja kustannuksia nostavat muun muassa tämän ja ensi vuoden palkkaratkaisut.
Kotitalouksien ruokalasku kasvoi euroissa mitattuna hieman viime vuonna, mutta ruoan suhteellinen osuus kulutusmenoista säilyi lähes ennallaan. Hintojen nousu näkyykin erityisesti kulutustottumuksissa.
– Kuluttajista on tullut hintaherkempiä, ja he ovat osin siirtyneet edullisempiin tuotteisiin. Kaupan omien merkkien markkinaosuus on hieman kasvussa. Kauppa kilpailee kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta, ja hintakampanjointi lisääntyy, arvioi Forsman-Hugg.
Hintojen nousu voimistaa naudanlihan kulutuksen vähentymistä, kun taas sianlihan kohdalla lasku on hidastumassa.
– Siipikarjanlihan kulutus sen sijaan jatkaa kasvuaan, mutta kysymys on, miten tähän kysyntään vastataan? Siipikarjanlihan tuonti on kasvussa, ja tänä vuonna kotimainen tuotanto vähenee. Toisaalta ensi vuonna otetaan Suomessa käyttöön uutta tuotantokapasiteettia, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
Elintarviketeollisuuden suhdanne pysyy ennustekaudella verraten heikkona sekä Suomessa että EU:ssa, kun kuluttajakysyntä laskee ja vientihinnat kääntyvät alaspäin. Teollisuuden liikevaihto kasvaa kuitenkin vielä tänä vuonna hintojen nousun ansiosta, mutta kääntyy ensi vuonna jo laskuun.
Elintarvikeviennin arvo kasvoi yli kahteen miljardiin euroon viime vuonna vientihintojen nousun ansiosta. Tänä ja ensi vuonna viennin näkymät ovat PTT:n mukaan heikot. Viennin arvo laskee tänä vuonna, koska vienti Kiinaan vähenee ja vientihinnat ovat kääntyneet laskuun. Ensi vuonna odotettavissa on lievää kasvua.
Maatalouden yrittäjätulo pienenee
Kotimaan viljasato on jäämässä viidenneksen normaalia pienemmäksi, ja elintarvikelaatuista viljaa saadaan vähän. Sääolosuhteet ovat olleet vaikeat, kun kuiva kevät vaikeutti itämistä ja loppukesästä satoi jo liikaakin. Myös sadonkorjuu oli hankalaa. PTT:n arvion mukaan satomäärä riittänee kuitenkin kattamaan kotimaisen käytön.
Pieni ja huonolaatuinen sato vaikuttaa myös maatalouden yrittäjätuloon. Yrittäjätulo laskee tänä ja ensi vuonna, kun tuottajahinnat laskevat viime vuoden historiallisen korkealta tasolta. Lisäksi korkojen nousu ja työntekijöiden palkkakustannukset kasvattavat maatilojen kuluja.
Maatalouden keskeisten tuotantopanosten hinnat ovat olleet laskussa koko alkuvuoden, ja ne ovat lähes palautuneet sotaa edeltävään tilanteeseen.
– Vuonna 2024 lannoitteiden, rehujen ja polttoaineiden hinnat laskevat yhä maltillisesti, vaikka jäävätkin pitkän aikavälin tasoa korkeammalle, PTT arvioi.
– Tämä tuo hieman helpotusta etenkin kotieläintilojen talouteen, mikä kohentaa alan tulevaisuudennäkymiä. Lihan ja maidon kokonaistuotanto kuitenkin pienenee tänä vuonna, kun tilamäärä vähenee.
Kokonaisuutena maa- ja elintarviketalouden lähiajat ovat harmaat, mutta vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala muistuttaa, että tärkeää olisi osata katsoa asioita pitkäjänteisesti.
– Tuotekehitystä ja investointeja tarvitaan, jotta alalla olisi jatkossa menestymisen edellytykset. Maatilat ja elintarviketeollisuus tekevät yhdessä myös tärkeää vastuullisuustyötä etsiessään ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja varmistavat näin kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta, hän sanoo.
