Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa arvioidaan, että maatalouden tukikokonaisuudesta suurin osa on ympäristön kannalta haitallista. Tämän kautta jaetaan lähes 80 prosenttia kotimaisen maatalouden saamasta 1,5 miljardin euron tuesta.
Vuonna 2020 Suomen maatalouden tuotantokustannukset olivat 5,8 miljardia euroa, mutta myynnistä saadut tuotot vain 4,3 miljardia euroa.
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen sanoo ympäristötavoitteiden jääneen sivuosaan.
– Maataloustuet ovat toimineet ikään kuin tuottajien toimeentuloturvana, Ronkainen toteaa tiedotteessa.
Raportin mukaan kansallisesti ja EU-tasolla sovitut ilmastotavoitteet edellyttävät maatalouden päästöjen laskemista huomattavasti nykyisestä tasolta. Ne muodostavat kolmasosan Suomen kokoniaspäästöistä.
Kalevi Sorsa -säätiö kehottaa uudistamaan maataloutta ja laittamaan tukipolitiikan periaatteet uusiksi. Tukia pitäisi maksaa Ronkaisen mukaan tulosten perusteella, jolloin ympäristön kannalta kestävää tuotantoa tuetaan enemmän.
– Tukien ehtoja pitäisi samalla kiristää niin, että ympäristölle kaikkein haitallisinta tuotantoa ei tueta lainkaan, Ronkainen sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu on eri mieltä raportin johtopäätösten kanssa.
– Kalevi Sorsa -säätiö esittää tuoreessa raportissaan maatalouspolitiikan mylläämistä päästöjen vähentämisen takia. Mielestäni tämä on täysin väärä lähtökohta; maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa, Aittakumpu kirjoittaa X:ssä.
Hänen mukaansa Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta maa ei ole riippuvainen ulkomailta tulevasta ruoasta.
– Lähiruoka on myös ilmaston ja ympäristön kannalta järkevää. Tämän tulee olla lähtökohtana myös maataloustukien kohdentamisessa, Pekka Aittakumpu toteaa.
LUE MYÖS:
Pitäisikö maatalous keskittää Etelä-Suomeen? Säästö jopa 900 miljoonaa euroa (VU 21.10.2025)